TASEKIRJA 30.6.2015 Osoite: Verkatehtaankatu 6, Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0213815-0 Säilytettävä: 30.6.2025 asti
Tilinpäätös ja toimintakertomus tilikaudelta 1.7.2014-30.6.2015 Sisällys Sivu Toimintakertomus 1-5 Konsernin tuloslaskelma 6 Konsernin tase 7-8 Konsernin oman pääoman muutokset 9-10 Konsernin rahoituslaskelma 11 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 12-30 Liitetiedot 31-62 Tilinpäätöksen allekirjoitus 63 Tilinpäätösmerkintä 63 Tilintarkastuskertomus 64 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 65 Tositelajit ja säilyttämistapa 65 Tasekirja on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (KPL 2:10 ). Tilikauden tositeaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Tilinpäätöksen laati Tilistar Oy, auktorisoitu tilitoimisto Riihimäenkatu 87 05880 HYVINKÄÄ
TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.7.2014 30.6.2015 Konsernirakenne ja organisaatio Tilikauden aikana perustettiin tytäryhtiö Myllyn Paras - Ukraine Ukrainaan. Yhtiöllä ei ole ollut liiketoimintaa. Toimintaympäristön kehitys Suomessa myllytuotteiden markkinan arvioidaan pysyneen ennallaan. Pakattujen leivonnaispakasteiden ja pakastetaikinoiden vähittäiskauppamarkkinat laskivat edellisestä vuodesta. Samoin HoReCa- ja leipomosektorin markkinan arvioidaan hieman pienentyneen, sen sijaan paistopistemarkkina jatkoi voimakasta kasvuaan. Venäjän talouden näkymät ovat huonontuneet merkittävästi. Öljyn hinta on laskenut voimakkaasti maailmanmarkkinoilla ja Ukrainan kriisiin liittyvä pakotepolitiikka on vaikuttanut kielteisesti Venäjän talouteen. Myös ostovoimaisimman väestönosan maksukyky on alentunut ja kysyntä painottuu aikaisempaa enemmän halpoihin tuotteisiin. Ruplan kurssin heikentymisen myötä myös tuonti Venäjälle tulee entisestään vaikeutumaan. Tässä markkinatilanteessa on yhtiön kannalta etu, että Myllyn Paras toimii paikallisena valmistajana peruselintarvikkeiden segmentissä. Yhtiön Venäjän myynnin kasvunäkymät ovat heikentyneet ostovoiman vähentymisen vuoksi erityisesti kuluttajamyynnin osalta, mutta toisaalta kilpailevien tuontituotteiden mahdollinen poistuminen kaupan hyllyiltä luo myös uusia mahdollisuuksia. Teollisuusmyynnissä muuttuva kilpailutilanne antaa mahdollisuuksia, myyntiä voidaan lisätä erityisesti länsimaisille yhtiöille, jotka ovat aiemmin tuoneet raaka-aineensa. Markkina-asema Suomessa yhtiön myymien viljatuotteiden määrä laski 11 % ja oli tilikaudella 65,4 miljoonaa kiloa (73,4 milj. kg 2013/2014). Vähittäiskaupassa pastatuotteiden myynti kasvoi 6 % ja yhtiön markkinaosuus oli yli 50 %. Vehnäjauhotuotteiden myynti laski 20 % ja tämä aiheutui pääosin Privat Label -tuotteiden volyymin laskusta. Hiutaletuotteiden myynti kasvoi noin 3 %. HoReCa- ja teollisuustuotemyynnissä kilpailutilanne jatkui tiukkana ja yhtiön myynti jauho- ja hiutaletuotteissa hieman laski, pastatuotteissa myynti pysyi ennallaan. Suomessa Myllyn Paras -pakastetuotteiden myynti vähittäiskaupassa pysyi ennallaan. Joulusesongin pakastetaikinamarkkina laski, mutta Myllyn Paras -pakastetaikinoiden markkinaosuus kasvoi ja oli noin 80 %. Paistopistemyynti kasvoi lähes 20 % ja HoReCa- ja leipomotuotteiden myynti laski 3 %. 1
Yhtiö on jatkanut toimintaansa Venäjällä paikallisena länsimaisena toimijana. Kevään 2015 aikana yhtiö on aloittanut Venäjällä tuotettujen tuotteiden tuotannon ja myynnin. Tuotantolaitoksen käynnistymisen jälkeen Suomessa valmistettujen Myllyn Paras -tuotteiden osuus myynnistä on ollut alle 15 %. Vaikeutuneen Venäjän taloustilanteen myötä vähittäiskauppamyynnin osalta ei odoteta lyhyellä tähtäimellä merkittävää kasvua, sen sijaan teollisuusmyynnin osalta näkymät ovat paremmat. Konsernin liikevaihto ja tulos Konsernin liikevaihto oli 57,6 M. Liikevaihto koostui Suomen (85,3 %) ja Venäjän (12,7 %) myynnistä sekä viennistä. Viennin osuus liikevaihdosta oli 1,9 % ja vienti suuntautui lähinnä Ruotsiin ja Baltiaan. Osa Pakasteliiketoiminnan joulusesongin 2014 myynnistä allokoitui poikkeuksellisesti jo edelliselle tilikaudelle. Päättyneen tilikauden vertailukelpoinen liikevaihto liiketoiminnallisilta osin olisi tullut olla noin 0,5 miljoonaa euroa suurempi, johtuen liikevaihdon toteutumisen ajoituksellisista eroista. Liiketulos oli 2,3 M, 3,9 % liikevaihdosta. Tilikauden tulos oli 0,6 M, 1,0 % liikevaihdosta. Investoinnit Suomen investointien määrä oli noin 1,4 M. Investoinnit muodostuivat tuotantokoneista ja - laitteista sekä ERP -järjestelmästä. Lisäksi on 0,2 M leasing-rahoituksella tehty pakastetehtaan tuotantokoneiden ja -laitteiden investointeja. Venäjällä Moskovan alueen Domodedovossa hiutalemylly on käyttöönotettuhuhtikuussa 2015. Kurskissa konsernilla on hallinnassaan noin 5 000 ha viljeltyä maanviljelysalaa. 2
2013 IFRS 2014 IFRS 2015 IFRS Liikevaihto 59,5 M 61,7 M 57,6 M Liikevoitto 4,3 M 7,2 % 2,8 M 4,5 % 2,3 M 3,9 % Oman pääoman tuotto-% 4,6 % -1,2 % 1,8 % Omavaraisuusaste 52,2 % 47,9 % 34,7 % Henkilöstö 201 218 228 Palkat ja palkkiot 7,3 M 7,2 M 6,9 M Oman pääoman tuotto-% voitto/-tappio ennen satunnaisia eriä - verot oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 Omavaraisuusaste Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot x 100 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suomen kilpailutilanteessa ei odoteta tapahtuvan olennaisia muutoksia. Myllyliiketoiminnan kilpailutilanteen oletetaan pysyvän ennallaan. Toiminnan volyymin ennustetaan pysyvän nykyisellä tasolla, mutta tuloksen hieman paranevan. Pakasteliiketoiminnassa yhtiö jatkaa markkinointipanostuksia Myllyn Paras -tuotemerkkiin ja edelleen kasvavaan paistopistemarkkinaan. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja tuloksen paranevan entisestään. Venäjällä yhtiö keskittyy Moskovan uuden tehtaan tuotteiden myynti- ja markkinointitoimenpiteisiin. Yhtiö on aloittanut viennin Kiinaan Angry Birds -tuotemerkillä Venäjältä. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Suomessa pakasteliiketoiminnan kilpailutilanne jatkuu erittäin haastavana ja erityinen ongelma on kauppojen rajallinen pakastetuotteiden myyntitila, Private Label -tuotteiden kasvava osuus ja hinnan merkityksen lisääntyminen. Paistopistemarkkinan voimakas kehitys osaltaan muuttaa kuluttajien ostokäyttäytymistä ja nopeuttaa leipomoiden rakennemuutosta. Myllyliiketoiminnan osalta kotimaisen kevätviljasadon laatuun ja määrään liittyy epävarmuustekijöitä. 3
Venäjän taloudellinen tilanne on muodostunut hyvin haastavaksi ja näyttää siltä, että lähivuosina talouden tila yhä heikkenee. Yhtiöllä on kuitenkin länsimaisena paikallisena toimijana edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Yhtiön kannalta tilanne vaikeutuu, mikäli esimerkiksi rahaliikenteeseen tai viisumien ja työlupien myöntämiseen tulee rajoituksia. Venäjän investointiin liittyy korkoriski, joka on pääosin suojattu. Hankkeessa on myös valuuttariski, joka ei pitkällä aikavälillä vaikuta yhtiön liiketoimintaan Venäjällä. Ajan kuluessa inflaatio pääosin kompensoi ruplan heikkenemisestä aiheutuvat valuuttakurssitappiot. Tilikauden aikana tapahtunut ruplan heikkeneminen aiheutti yhtiön omaan pääomaan merkittävän negatiivisen vaikutuksen. Kevään 2015 aikana yhtiö varautui mahdolliseen ruplan heikentymiseen myös seuraavan tilikauden aikana. Liiketoimintaa on suojattu erilaisin termiini- ja optiosopimuksin. Sopimukset turvaavat yhtiön liiketoimintaedellytykset myös tilanteessa, jossa ruplan arvonmuutokset ovat merkittävät. Selvitys tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan laajuudesta Suomessa yhtiö on jatkanut panostustaan tuotekehitykseen molemmilla päätoimialoilla. Pakasteliiketoiminnassa painopistettä muutettiin HoReCasta paistopistetuotteisiin. Suomessa Pakastetehtaan ja Myllyn laatujärjestelmät on sertifioitu elintarviketurvallisuuden osalta FSSC (Food Safety System Certificate) 22 000 ja ISO 22 000 standardien mukaisesti. Venäjällä Moskovan myllyn ja Kurskin maatilan laatujärjestelmät on sertifioitu elintarviketurvallisuuden osalta ISO 22 000 standardien mukaisesti ja Moskovassa myllyn FSSC (Food Safety System Certificate) 22 000 sertifiointiprosessi on käynnissä. Ympäristötekijät Ympäristökysymykset ovat tärkeä osa yhtiön toimintajärjestelmää ja niiden kehittämisestä huolehditaan päivittäisen liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla. Tilikauden aikana Myllyn Paras Oy Pakasteet siirtyi käyttämään pakastetehtaansa energianlähteenä biokaasua. Yhtiö huolehtii markkinoille toimittamiensa pakkausten hyötykäytöstä EU direktiivin 94/62/EY ja valtioneuvoston päätöksen 962/97 mukaisesti. Yhtiö on sitoutunut Venäjän hankkeen rahoituksen yhteydessä FINNFUND:n ja NEFCO:n ympäristöä koskeviin vaatimuksiin. Hallinto Emoyhtiön hallitukseen ovat tilikaudella kuuluneet Maino Savela (puheenjohtaja), Pekka Savela, Aleksi Savela, Anni-Sofia Savela, Erno Savela ja Marko Savela. Yhtiön toimitusjohtaja on Pekka Savela. Tilintarkastajana on toiminut Hill Audit Oy, KHTyhteisö, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Lauri Mäki. 4
Emoyhtiön osakkeet Emoyhtiössä osakkeita on 5.180 kappaletta, kukin tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa. Osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osakkeita rasittaa lunastuslauseke. Hallituksen esitys emoyhtiön voittoa ja tappiota koskeviksi toimenpiteiksi Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 28.843.969,02 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 57,90 euroa/osake eli 299.922,00 euroa ja vapaasta omasta pääomasta jäljelle jäävästä osasta 28.544.047,02 eurosta jätetään käyttörahastoon 3.689.574,48 euroa ja kertyneiden voittovarojen tilille 22.454.472,54 euroa. 5
Liitetieto (euroa) (euroa) KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.7.2014-30.6.2015 1.7.2013-30.6.2014 JATKUVAT TOIMINNOT Liikevaihto 1 57 557 460 61 744 449 Liiketoiminnan muut tuotot 3 746 391 1 435 900 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -1 419 104 328 270 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -30 187 658-34 006 665 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 6-8 521 293-8 691 009 Poistot ja arvonalentumiset 5-2 834 643-4 089 745 Liiketoiminnan muut kulut 4-13 086 516-13 953 567 LIIKEVOITTO 2 254 637 2 767 634 Rahoitustuotot 8 878 272 686 020 Rahoituskulut 9-2 328 508-3 081 174 VOITTO ENNEN VEROJA 804 401 372 480 Tuloverot 10-185 282-871 002 TILIKAUDEN VOITTO/-TAPPIO JATKUVISTA TOIMINNOISTA 619 119-498 522 LOPETETUT TOIMINNOT Tilikauden tappio lopetetuista toiminnoista 2-57 773-33 055 TILIKAUDEN VOITTO/-TAPPIO 561 346-531 577 Voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille 2 662 880 438 476 Voiton jakautuminen määräysvallattomille omistajille -2 101 533-970 053 561 346-531 577 Muut laajan tuloksen erät Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi Muuntoerot -425 419-227 630 Muuntoerot ulkomaisten yksikköjen nettosijoituksista -12 932 389-3 472 923 TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ -12 796 462-4 232 130 Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille -8 262 584-2 146 517 Laajan tuloksen jakautuminen määräysvallattomille omistajille -4 533 878-2 085 613-12 796 462-4 232 130 6
Liitetieto (euroa) (euroa) KONSERNITASE 30.6.2015 30.6.2014 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 11 47 516 671 55 865 188 Liikearvo 12 1 448 032 1 448 033 Muut aineettomat hyödykkeet 12 842 421 440 994 Sijoituskiinteistöt 13 0 178 016 Muut rahoitusvarat 14 1 668 106 944 982 Saamiset 15 396 009 486 320 Laskennalliset verosaamiset 16 1 373 124 1 206 241 53 244 364 60 569 774 LYHYTAIKAISET VARAT Biologiset hyödykkeet 17 1 723 809 1 866 624 Vaihto-omaisuus 18 13 381 011 15 014 446 Myyntisaamiset ja muut saamiset 19 7 137 136 7 227 684 Ennakkomaksut 0 26 117 Muut rahoitusvarat 14 146 039 145 685 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 80 269 4 243 Rahavarat 20 140 333 419 582 22 608 597 24 704 382 VARAT YHTEENSÄ 75 852 961 85 274 155 7
Liitetieto (euroa) (euroa) KONSERNITASE 30.6.2015 30.6.2014 OMA PÄÄOMA JA VELAT EMOYRITYKSEN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 21 103 600 103 600 Ylikurssirahasto 21 16 400 16 400 Muuntoerot -11 392 192-3 896 756 Muut rahastot 21 4 303 278 4 303 278 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 21 2 000 000 2 418 000 Oman pääoman ehtoinen laina 21 14 925 000 14 925 000 Kertyneet voittovarat 18 427 143 19 610 664 MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS -2 033 999 3 343 429 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 26 349 229 40 823 614 PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat 16 1 713 633 1 685 042 Rahoitusvelat 22 31 525 786 29 340 716 Muut velat 91 256 256 33 330 674 31 026 013 LYHYTAIKAISET VELAT Ostovelat ja muut velat 23 7 709 216 9 102 999 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 1 200 259 052 Lyhytaikaiset rahoitusvelat 22 8 462 640 4 062 477 16 173 057 13 424 528 VELAT YHTEENSÄ 49 503 731 44 450 541 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 75 852 961 85 274 155 8
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Muunto- erot Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Kertyneet voittovarat Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Oman pääoman ehtoinen laina Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.7.2014 103 600 16 400 4 303 278-3 896 756 19 610 663 2 418 000 14 925 000 37 480 185 3 343 429 40 823 614 Oikaistu oma pääoma 1.7.2014 103 600 16 400 4 303 278-3 896 756 19 610 663 2 418 000 14 925 000 37 480 185 3 343 429 40 823 614 Laaja tulos Tilikauden tulos 0 0 0 0 2 662 880 0 0 2 662 880-2 101 533 561 346 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot 0 0 0-523 722 0 0 0-523 722 98 303-425 419 Muuntoerot ulkom. yksik. nettosijoituksista 0 0 0-6 971 714-2 586 478-9 558 192-3 374 197-12 932 389 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 0-7 495 436 76 402 0 0-7 419 034-5 377 428-12 796 462 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako 0 0 0 0-299 922 0 0-299 922 0-299 922 Maksettu SVOP-rahastosta 0 0 0 0 0-2 418 000 0-2 418 000 0-2 418 000 Osakaslainan konvertointi 0 0 0 0 0 2 000 000 0 2 000 000 0 2 000 000 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0 0 0 0-299 922-418 000 0-717 922 0-717 922 Oman pääoman ehtoinen laina Lainasta maksettavat korot 0 0 0 0-960 000 0 0-960 000 0-960 000 Oma pääoma 30.6.2015 103 600 16 400 4 303 278-11 392 192 18 427 143 2 000 000 14 925 000 28 383 229-2 033 999 26 349 230 9
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Muunto- erot Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Kertyneet voittovarat Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Oman pääoman ehtoinen laina Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.7.2013 103 600 16 400 4 303 278-1 311 763 20 432 154 0 14 925 000 38 468 669 5 526 106 43 994 775 Laskennallinen vero oikaistu 0 0 0 0-199 993 0 0-199 993-97 064-297 057 Oikaistu oma pääoma 1.7.2013 103 600 16 400 4 303 278-1 311 763 20 232 161 0 14 925 000 38 268 676 5 429 042 43 697 718 Laaja tulos Tilikauden tulos 0 0 0 0 438 476 0 0 438 476-970 053-531 577 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot 0 0 0-153 050 0 0 0-153 050-74 581-227 630 Muuntoerot ulkom. yksik. nettosijoituksista 0 0 0-2 431 943 0-2 431 943-1 040 980-3 472 923 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 0-2 584 993 438 476 0 0-2 146 517-2 085 613-4 232 130 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako 0 0 0 0-99 974 0 0-99 974 0-99 974 Osakaslainan konvertointi 0 0 0 0 0 2 418 000 0 2 418 000 0 2 418 000 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0 0 0 0-99 974 2 418 000 0 2 318 026 0 2 318 026 Oman pääoman ehtoinen laina Lainasta maksettavat korot 0 0 0 0-960 000 0 0-960 000 0-960 000 Oma pääoma 30.6.2014 103 600 16 400 4 303 278-3 896 756 19 610 663 2 418 000 14 925 000 37 480 185 3 343 429 40 823 614 10
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2015 2014 Liiketoiminta Tilikauden voitto 561 346 403 008 Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset 2 834 753 4 089 745 Käyttömaisuuden myyntivoitto/ -tappio 70 340-50 498 Valuuttakurssimuutos -264 790-84 699 Varastojen muutos 142 815-324 469 Rahoitustuotot ja -kulut 1 461 113 2 395 842 Verot 953 687-19 496 Nettokäyttöpääoman muutos: Varastojen muutos 1 633 436-3 400 674 Korottomien saamisten muutos 110 058 2 867 658 Korottomien velkojen muutos -2 014 390 2 383 203 Korollisten saamisten muutos (lyhytaik.) 1 000 67 475 Maksetut korot ja muut rahoituskulut -1 181 415-1 207 126 Saadut korot ja muut rahoitustuotot 155 323 165 426 Maksetut verot -1 126 442-742 513 Liiketoiminnan rahavirta 3 336 834 6 542 880 Investoinnit Osakeinvestoinnit -487 084-189 059 Investoinnit aineell. ja aineett.hyödykkeisiin -6 025 812-7 180 203 Muuntoerojen vaikutusten oikaisu -2 671 682-3 803 163 Aineell. ja aineett. hyödykkeiden luovutustulot 801 283 11 500 Investointien rahavirta yhteensä -8 383 294-11 160 926 Rahavirta ennen rahoitusta -5 046 460-4 618 046 Rahoitus Pitkäaikaisten lainojen nostot 5 751 192 6 724 535 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -3 274 197-4 464 368 Pitkäaikaisten saamisten lisäys 0-107 637 Pitkäaikaisten saamisten vähennys 90 311 16 800 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 4 560 000 200 000 Lyhytaikaisten lainojen vähennys -180 354-2 337 498 Rahoitusleasingvelkojen maksut -262 468-183 039 Voitonjako -1 499 922-1 299 974 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston lisäys 2 000 000 2 000 000 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston vähennys -2 418 000 0 Rahoituksen rahavirta yhteensä 4 766 563 548 820 Rahavarojen muutokset Valuuttakurssierot 294-31 010 Käypään arvoon arvostetut rahavarat 354 27 498 Rahavarojen muutokset yhteensä 648-3 512 Rahavarojen lisäys/vähennys -279 249-4 072 738 Rahavarat 1.7. 419 582 4 492 320 Rahavarat 30.6. 140 333 419 582 (euroa) (euroa) 11
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 1. Perustiedot Myllyn Paras konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Sen rekisteröity osoite on Verkatehtaankatu 6, 05830 Hyvinkää. Konserni valmistaa, myy ja markkinoi jauhoja, hiutaleita, suurimoita ja pastaa sekä pakastetaikinoita ja leivonnaispakasteita. Näistä muodostuu kaksi konsernin erillistä toimialaa, jotka muodostavat omat segmenttinsä: Mylly ja Pakaste. MP Russia Oy muodostaa alakonsernin Venäjällä sijaitsevien tytäryritysten kanssa. Näistä muodostuu segmentti: Hankeyhtiöt. Myllyn Paras Oy Konserni muodostaa segmentin emo. Konsernilla on yhtiöitä Suomessa, Venäjällä, Kazakstanissa, Virossa ja Ukrainassa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta: www.myllynparas.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta: Verkatehtaankatu 6, 05830 Hyvinkää. Myllyn Paras Oy Konsernin hallitus on kokouksessaan 28.8.2015 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. 2. Laatimisperiaatteet 2.1. Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 30.6.2015 voimassa olevia IAS ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja velkoja, jotka on arvostettu käypään arvoon. 12
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 2.1.1. Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä tiedoissa 2.1.1.1. Uudet standardit ja tulkinnat Sovelletut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat Konserni on soveltanut 1.7.2014 alkaneella tilikaudella seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja: IFRS 10 Konsernitilinpäätös (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Standardilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.* IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi painottaa yhteisjärjestelyjen kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Lisäksi standardi edellyttää, että yhteisyritysosuuksien raportoinnissa käytetään yhtä menetelmää, ts. pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Standardilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset, jotka koskevat erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteisjärjestelyt, strukturoidut yhteisöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. Uusi standardi lisäsi liitetietovaatimuksia koskien yhtiöitä joihin sisältyy määräysvallattomien omistajien osuuksia. Muutokset on esitetty liitetietoerittelyssä 31. Sijoitusyhteisöt muutokset IFRS 10:een, IFRS 12:een ja IAS 28:ään (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Mikäli yhteisö määritellään standardin määritelmän mukaiseksi sijoitusyhteisöksi ja se arvostaa kaikki tytäryrityksensä käypään arvoon, sen ei tarvitse esittää konsernitilinpäätöstä. Standardien muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IAS 19:n Työsuhde-etuudet muutos Defined Benefit Plans: Employee Contributions (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla on selvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- 13
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. Standardien muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IAS 32:n Rahoitusinstrumentit: esittämistapa muutos Rahoitusvarojen ja velkojen vähentäminen toisistaan (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tarkentaa rahoitusvarojen ja -velkojen nettomääräistä esittämistä koskevia sääntöjä ja lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Standardin muutoksella ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IAS 36:n Omaisuuserien arvon alentuminen muutos Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot kerrytettävissä olevasta rahamäärästä rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien osalta (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos täsmentää liitetietovaatimuksia, jotka koskevat sellaisia rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joihin on kohdistunut arvonalentumiskirjauksia. Standardin muutoksella ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen muutos Johdannaisten uudistaminen ja suojauslaskennan jatkaminen (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä tilanteissa, joissa johdannaissopimus siirretään ns. keskusvastapuolelle. Standardimuutoksen myötä suojauslaskentaa voidaan jatkaa tiettyjen ehtojen täyttyessä kyseisissä siirtotilanteissa. Standardin muutoksella ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IFRIC 21 Julkiset maksut (sovellettava EU:ssa viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 17.päivänä kesäkuuta 2014 tai sen jälkeen). Tulkinta käsittelee julkisista maksuista maksajaosapuolelle mahdollisesti syntyvän velvoitteen kirjanpitokäsittelyä. Tulkinnalla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2010 2012 ja 2011 2013 (sovellettava pääosin 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla.) Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä. *Erillisyhtiön IFRS-tilinpäätöstä koskee myös: IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Myöhemmin sovellettavat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien: IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2012 2014 (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät 14
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä. IAS 27:n Erillistilinpäätös muutos Equity Method in Separate Financial Statements (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutos sallii pääomaosuusmenetelmän käyttämisen tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyritysten kirjaamisessa erillistilinpäätöksiin, mikä on ollut joissain maissa paikallinen vaatimus. Siten aiempaa useamman yhteisön on mahdollista laatia erillistilinpäätöksensä IFRS:n mukaan. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IAS 16:n Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 41:n Maatalous muutos Bearer Plants (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutos sallii tuottavien biologisen hyödykkeiden kirjaamisen vaihtoehtoisesti hankintamenoon, kun aiemmin standardi edellytti näiden kirjaamista käypään arvoon. Näistä tuottavista biologisista hyödykkeistä saatavat tuotteet arvostetaan kuitenkin edelleen IAS 41:n mukaisesti käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IAS 16:n Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38:n Aineettomat hyödykkeet muutos Clarification of Acceptable Methods of Depreciation and Amortisation (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella kielletään aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen myyntituottoihin perustuen. Poikkeuksellisesti poistot voidaan tehdä myyntituottoihin perustuen ainoastaan, jos myyntituottojen ja aineettoman hyödykkeen taloudellisen hyödyn kuluminen korreloivat erittäin paljon toisiinsa. Myöskään aineellisiin hyödykkeisiin ei voida soveltaa myyntituottoihin perustuvaa poistomenetelmää. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IFRS 11:n Yhteisjärjestelyt muutos Kirjanpitokäsittely hankittaessa osuuksia yhteisissä toiminnoissa (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutos edellyttää liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitoperiaatteiden soveltamista yhteisten toimintojen hankintoihin, kun kyseessä on liiketoiminta. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IFRS 14 Regulatory Deferral Accounts (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi sisältää erityistä ohjeistusta tiettyjen säännellyistä markkinoista aiheutuvien vaikutusten huomioimiseen, kun IFRS:ää sovelletaan ensimmäistä kertaa. IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin muutokset Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture. Standardimuutoksilla tarkennetaan ohjeistusta, kun kyseessä omaisuuserien myynti tai panostus sijoittajan ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella 15
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin mahdollisia vaikutuksia. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa nykyisen standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Suojauslaskennan osalta on edelleen kolme suojauslaskentatyyppiä. Aiempaa useampia riskipositioita voidaan ottaa suojauslaskennan piiriin ja suojauslaskennan periaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin mahdollisia vaikutuksia. 2.2. Konsernitilinpäätöksen laatiminen 2.2.1. Konsolidointiperiaatteet 2.2.1.1. Tytäryritykset Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty konsernin emoyritys Myllyn Paras Oy Konserni ja sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryritykset, joissa konsernilla on tosiasiallinen määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomien omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Tilikauden voitto tai tappio ja laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääomanehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan 16
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut omistusosuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankintaajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai velaksi katsottavan ehdollisen vastikkeen käyvässä arvossa kirjataan IAS 39:n mukaisesti joko tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan. Liikearvona kirjataan alun perin määrä, jolla luovutettu vastike ja määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen nettomäärän. Jos vastike on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä tuotot ja kulut eliminoidaan. Myös omaisuuserän kirjaamiseen johtavista konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat voitot ja tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Konsernitilinpäätös sisältää seuraavat kotimaiset tytäryhtiöt: Myllyn Paras Oy, Myllyn Paras Oy Pakasteet, MP Russia Oy, MP Tehdaspalvelut Oy ja MP Pakastetehdaspalvelut Oy. Lisäksi konsernitilinpäätökseen sisältyvät seuraavat ulkomaiset tytäryhtiöt: OÜ Myllyn Paras ja OÜ Seventeen Virossa, OOO Kolos-Holding, OOO Kolos-Ekspress, OOO Mir, OOO Myllyn Paras Kursk sekä sen tytäryhtiö OOO Uva ja lisäksi OOO Erpolar Venäjällä ja tytäryhtiö TOO MP Apanovka ja sen tytäryhtiö TOO Nurly Dala Kazakstanissa. Ukrainaan perustettiin tytäryhtiö Myllyn Paras Ukraine. Yhtiöllä ei ole liiketoimintaa ja yhtiö on siirretty lopetettaviin toimintoihin 2.2.1.2. Tytäryrityksistä omistettavien osuuksien muutokset, jotka eivät johda määräysvallan muutokseen. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa. Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan. 2.2.1.3. Luopuminen tytäryrityksistä Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäänyt omistusosuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta 17
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi. 2.2.1.4. Osakkuus- ja yhteisyritykset Konsernissa ei ole osakkuusyhtiötä. 2.2.2. Segmenttiraportointi Toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Kustannukset ja tuotot sekä omaisuus- ja velkaerät on jaettu segmenteille yhtenäisin periaattein. Kaikki segmenttien väliset liiketapahtumat perustuvat markkinahintoihin, ja kaikki segmenttien väliset myynnit eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä. 2.2.3. Ulkomaanrahan määräisten erien muuttaminen 2.2.3.1. Toiminta- ja esittämisvaluutta Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii ( toimintavaluutta ). Konsernin toimintavaluutat ovat euro, rupla, tenge ja hryvnia. Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. 2.2.3.2. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolelle. Rahoituksen kurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin. 2.2.3.3. Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätöksen muuntaminen Ulkomaisten yksikköjen tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi yhdistämisajan keskikurssin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin 18
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET mukaan, on kirjattu omana eränään omaan pääomaan ja niiden muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Muuntoerot, jotka syntyvät ulkomaisten yksikköjen hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Jos raportointikauden aikana luovutaan ulkomaisesta yksiköstä, kertyneet muuntoerot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota samalla hetkellä, kun vastaava luovutustulos kirjataan. Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta ja tällaisten nettosijoitusten suojaukseksi määritetyistä lainoista ja muista valuuttainstrumenteista syntyvät kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Näihin liittyvät laskennalliset verovelat on kirjattu netottamaan erillisyhtiöissä vahvistetuista tappioista kirjattuja laskennallisia verosaamisia. 2.2.4. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Hankintamenoon luetaan hyödykkeiden hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot. Ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta aiheutuneet vieraan pääoman menot silloin, kun on todennäköistä, että ne kerryttävät vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on luotettavasti määritettävissä. Vieraan pääoman menot aktivoidaan siltä ajalta, joka tarvitaan investointihankkeen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ja taideteoksista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat: Rakennukset ja rakennelmat 15-30 vuotta Rakennusten tekniset osat 15 vuotta Tuotantokoneet 2 20 vuotta Konttori- ja atk-kalusto, konttorikoneet 3-15 vuotta Autot 2-7 vuotta Muut koneet ja laitteet 2 10 vuotta 19
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Myyntivoitot ja -tappiot määritetään myyntihinnan ja kirjanpitoarvon erotuksena, ja myyntivoitot ja -tappiot sisällytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Omaisuuserän jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa. 2.2.5. Julkiset avustukset Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Konserni ei ole saanut julkisia avustuksia tilikaudella. 2.2.6. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa. Sijoituskiinteistöt arvostetaan alun perin hankintamenoon. Edellisellä tilikaudella sijoituskiinteistöksi luokiteltu kiinteistö, sisältäen maa-alueen, rakennukset ja rakennustekniset laitteet, on tilikaudella siirretty aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. 2.2.7. Biologiset hyödykkeet Biologiset hyödykkeet koostuvat viljellystä kaurasta, maissista, syysvehnästä, auringonkukasta, soijasta sekä tattarista. Viljelytuotteet arvostetaan tilinpäätöshetken käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myynnistä aiheutuvilla menoilla. Käyvän arvon muutokseen vaikuttavat hintojen muutos, biologisten hyödykkeiden fyysinen muutos sekä valuuttakurssien muutos. Muutokset hyödykkeiden käyvässä arvossa sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon. Viljelytuotteiden arvostus perustuu johdon laatimiin laskelmiin, joiden pohjana ovat ajankohdan vallitseva hintataso ja satokehitys. Biologisista hyödykkeistä ei tehdä poistoja. 20
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 2.2.8. Aineettomat hyödykkeet 2.2.8.1. Liikearvo Liikearvo syntyy tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten hankinnan yhteydessä. Se on määrä, jolla suoritettu vastike ylittää osuuden hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon ja määräysvallattomien omistajien osuuden käyvän arvon. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisen tuottamista synergioista. Jokainen yksikkö tai yksikköjen ryhmä, jolle liikearvoa kohdistetaan, on alin taso, jolla liikearvoa seurataan sisäisesti johdon tarkoituksia varten. Liikearvoa tarkistetaan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteet viittaavat mahdolliseen arvonalentumiseen. Kirjanpitoarvoa verrataan käytettävissä olevaan rahamäärään, joka on käyttöarvo tai myynnistä aiheutuvalla menolla vähennetty käypä arvo sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. 2.2.8.2. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa ja sitä voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja yhteisö pystyy määrittämään luotettavasti menot, jotka johtuvat aineettomasta hyödykkeestä sen kehittämisvaiheen aikana. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhempinä tilikausina. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole kehittämismenoja aktivoituna taseessa. 2.2.8.3. Tavaramerkit Tavaramerkit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tavaramerkit kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Tavaramerkkien poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: Tavaramerkit 5 vuotta 2.2.8.4. Muut aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Aineettomat 21
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET hyödykkeet kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä tietokoneohjelmistoista. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: Muut aineettomat hyödykkeet 5 7 vuotta 2.2.9. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää (first in, first out) käyttäen tai vaihtoehtoisesti vastaavalla painotetulla keskimääräisellä kustannuksella. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raakaaineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä systemaattisesti kohdistetusta osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaaliin toiminta-asteeseen perustuen. Hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty muuttuvat myyntikulut. 2.2.10. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuden myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Tällöin myynnin katsotaan olevan erittäin todennäköinen, omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan, johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuneilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä. Konsernilla ei ole ollut myytäväksi luokiteltuja omaisuuseriä. Lopetetut toiminnot sisältävät Ukrainalaisen tytäryhtiön Myllyn Paras Ukrainen, joka on perustettu elokuussa 2014 ja jolla ei ole ollut liiketoimintaa. 22
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 2.2.11. Vuokrasopimukset 2.2.11.1. Konserni vuokralle ottajana Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät vuokrat kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. 2.2.11.2. Konserni vuokralle antajana Vuokrasopimukset, joissa konserni on vuokranantajana, ovat kaikki muita vuokrasopimuksia. Hyödykkeet sisältyvät konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. 2.2.12. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat eroteltavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Sellaiset konsernin yhteiset omaisuuserät, jotka palvelevat useita rahavirtaa tuottavia yksiköitä, eivätkä tuota erillistä rahavirtaa, on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille järkevällä ja johdonmukaisella tavalla ja testataan osana kutakin rahavirtaa tuottavaa yksikköä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla ja käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona 23