IT-ulkomaalainen tulee Suomeen usein perheensä takia 9.8.2001 07:08 Suomessa työskentelee muutamia satoja ulkomaalaisia ITammattilaisia. Yleensä Suomeen tullaan perhesuhteiden takia tai yksittäisen yrityksen houkuttelemana. Suomi ei houkuta ammattilaisia maana, mutta tänne muuttaneet ihmiset arvostavat rauhaa, turvallisuutta ja hyvinvointivaltiota. <img src="kuvat/uutiskuvat/267-teema1.gif" border="0" alt="" align="left" vspace="4" hspace="4>suomessa työskentelee muutamia satoja ulkomaalaisia ITammattilaisia. Yleensä Suomeen tullaan perhesuhteiden takia tai yksittäisen yrityksen houkuttelemana. Suomi ei houkuta ammattilaisia maana, mutta tänne muuttaneet ihmiset arvostavat rauhaa, turvallisuutta ja hyvinvointivaltiota. Yhdysvallat ja Saksa ovat ryhtyneet aktiivisesti rekrytoimaan tietotekniikan ammattilaisia muun muassa Kiinasta ja Intiasta helpottaakseen työvoimapulaansa. Suomalaiset tietotekniikkayritykset eivät ole ainakaan vielä käynnistäneet suuria rekrytointikampanjoita kehitysmaissa. Kehitysmaiden koulutetun väestön houkuttelemisessa ulkomaille töihin on myös moraalinen ongelma: kehitysmaat tarvitsisivat koulutetun työvoimansa itse. Suomen ulkomaiden edustustot myönsivät oleskelu- ja työlupia muiden maiden kansalaisille noin 10 000 kappaletta viime vuonna. Suurin osa luvista myönnettiin tilapäiselle työvoimalle, joka tulee töihin kesäksi esimerkiksi maatiloille. Pysyväisluonteisempia työlupia myönnettiin noin 1 500. Osa näistä eri luvista on myönnetty IT-alan väelle. EUmaista tulleet eivät ole mukana tässä luvussa, koska he eivät tarvitse erillistä työlupaa Suomeen. Ulkomainen tietotekniikan asiantuntija päätyy Suomeen töihin useimmiten niin, että suomalainen työnantaja löytää omia reittejään käyttäen ulkomailta työntekijän, jonka yritys haluaisi palkata. Työnantaja ottaa yhteyttä paikalliseen työvoimatoimistoon ja pyytää työlupalausuntoa. Jos lausunto on myönteinen, työnhakija käy jättämässä työ- ja oleskelulupahakemuksen Suomen edustustoon ulkomailla.
Oleskelulupahakemus puolestaan osoitetaan ulkomaalaisvirastolle. Jos työlupalausunto on kielteinen, prosessi raukeaa yleensä siihen. "Työ- ja oleskelulupa liittyvät käytännössä yhteen. Jos ulkomaalaisvirasto antaa kielteisen lausunnon, edustusto harvoin myöntää oleskelulupaa", ulkoministeriön passi- ja viisumiyksikön päällikkö Juhani Niemelä sanoo. Oleskelulupahakemusta ei jätetä lainkaan, jos työlupalausunto on ollut kielteinen. Jos hakija saa myönteisen päätöksen molempiin hakemuksiinsa, edustusto kirjoittaa luvat ja luovuttaa ne hakijalle. Prosessi kestää yleensä vähintään pari kuukautta. "Ikävän kauan se joskus vie", Niemelä sanoo. IT-ulkomaalaisia ei tilastoida Ulkomaisia tietotekniikan työntekijöitä ei Suomessa tilastoida kattavasti, joten heidän tarkkaa lukumääräänsä ei tiedä kukaan. Työlupalausunnon myöntävät paikalliset työvoimaviranomaiset luokittelevat luvanhakijat ammattiryhmiin, mutta käytäntö vaihtelee toimistoittain. "Tilastointi on vielä puutteellista, mutta tähän on tulossa muutos", työministeriön erikoissuunnittelija Olli Sorainen lupaa. Työlupia on kolme kategoriaa: A.2, B.1 ja B3. A.2-lupa myönnetään "pitkäaikaiseksi arvioidun ammattitaitoisen työvoiman tarpeen perusteella", B.1 on puolestaan "myönnetty työntekoa, elinkeinon- tai ammatinharjoittamista varten" ja B.3:n saanut "oleskelee tai tekee työtä maassa tilapäisesti". IT-ihmiset ovat Soraisen mukaan saaneet sekä A.2- että B.1- lupia. Näitä lupia saaneiden joukossa on toki muidenkin ammattien edustajia. B.3-luvan saaneet työskentelevät lähinnä maataloudessa tilapäisenä työvoimana. "Yleensä IT-ihmiselle myönnetään ensin B.1-lupa, joka sitten muutetaan A.2-luvaksi, jos työsuhde jatkuu", Sorainen sanoo. Helsingin työvoimatoimiston käyttämässä ammattiluokituksessa it-työläisistä ainakin osa kuuluu "elektroniikka-, tieto- ja teletekniikkainsinööreihin". Myynti- ja markkinointitehtävissä työskentelevät eivät välttämättä ole mukana tässä joukossa. "Viime vuonna annettiin 250 myönteistä työlupalausuntoa. Tänä vuonna myönteisiä lausuntoja on annettu sata", työvoimaohjaaja Eeva Mäkinen Helsingin työvoimatoimistosta
sanoo. Pirjo Tiittala Espoon työvoimatoimistosta kertoo, että Espoossa on tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana annettu elektroniikkainsinööreille ja atk-suunnittelijoille myönteisiä työlupalausuntoja pari sataa. "Korkeista veroista saa jotain takaisinkin" Kotimainen Tekla valmistaa ohjelmistoja rakennusteollisuuden, energiayhtiöiden ja julkisen sektorin tarpeisiin. Australialainen Wayne Morrison toimii yrityksen rakennusteollisuudelle myytävien tuotteiden markkinointipäällikkönä. Hän on perheineen asunut Suomessa vuoden verran. Edelliseen työhön kuului runsaasti matkustamista, mutta ennen Suomeen muuttoaan hän ei ole varsinaisesti asunut muualla kuin Australiassa. Morrison tuli Suomeen, koska hän halusi työskennellä Teklan palveluksessa. Suomi maana ei niinkään vaikuttanut asiaan. "Minua kiinnostivat yrityksen globaalisuus ja tuote. Tunsin yrityksen ja sen työntekijöitä entuudestaan. Olisin voinut muuttaa myös Yhdysvaltoihin tai Britanniaan, mutta tulimme siihen tulokseen, että minun on hyvä työskennellä pääkonttorissa Suomessa." Morrison oli ennen Suomeen muuttoaan käynyt täällä pari kertaa, ja hänellä oli mielikuva "hyvästä" maasta. Talvinen Suomi oli tosin näyttänyt täysin toisenlaiselta kuin kesäinen. "Kesällä minun oli vaikea mieltää, missä olin, sillä ympäristö näytti aivan erilaiselta." Suomessa asioista päätetään yhdessä "Suomalainen työkulttuuri on avoimempi ja joustavampi kuin australialainen. Ihmiset ottavat enemmän vastuuta omasta työstään ja projekteista. Hierarkia ja johtajana oleminen eivät ole itseisarvo, vaan asioita mietitään enemmän ryhmässä", Wayne Morrison arvioi Kun Morrisonia pyytää listaamaan Suomen hyviä puolia, hän mainitsee ensimmäisenä pankkijärjestelmän. "Laskujen maksaminen Internetissä on huomattavasti helpompaa kuin shekkien postittaminen. Pystymme siirtämään täältä kätevästi rahaa Australiaan, mutta rahan siirtäminen sieltä tänne on paljon hankalampaa." Morrison arvostaa myös suomalaista hyvinvointivaltiota. Hänellä on kaksi pientä lasta ja teknisenä kirjoittajana työskentelevä vaimo. Nuorempi lapsista on syntynyt
Suomessa. Lapsilla on toistaiseksi hoitaja kotona. "Verot ovat korkeat, mutta täällä tuntee saavansa jotain myös takaisin. Korkeista veroista valittavien kannattaisi elää jonkin aikaa Yhdysvalloissa tai Britanniassa." Morrison arvostaa myös suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää, jonka tasosta hänellä on omakohtaista kokemusta. "Nuorempi lapsemme syntyi keskosena, ja häntä hoidetttiin suomalaisessa sairaalassa todella hyvin. Samoin Kelan myöntämät etuudet ovat hyviä. Äitiysloma on pitkä, ja isätkin saavat lomaa lapsen takia." Talvi ja rasismi rassaavat Morrisonista Suomi on hyvä paikka lapsiperheelle, koska lapset ovat täällä turvassa. "Täällä näkee paljon lapsia yksin liikkumassa ulkona." Morrisonit ovat toistaiseksi päättäneet pysyä Suomessa. Heillä ei ole ollut juurikaan ongelmia. Suomen kieli ei suju, mutta englannilla pärjää hyvin sekä töissä että vapaa-aikana. Suomen huonoina puolina Morrison pitää talvea ja rasismia. Talven yli tosin jaksaa, kun ajattelee kesää. Rasismia Morrison ei ole valkoihoisena kokenut, mutta hän on pannut esimerkiksi lentokentällä merkille, miten tummaihoiset poimitaan jonosta passintarkastukseen. Myös perheen kolumbialaista syntyperää olevalla lastenhoitajalla on ikäviä kokemuksia. "Suomi on kuitenkin hyvä maa elää. Meillä ei ole mitään syytä lähteä. Vaimollani on sukulaisia Ranskassa ja Britanniassa, joten tapaamme heitäkin useammin kuin jos asuisimme Australiassa. Olemme aikeissa ostaa tai vuokrata täältä talon. Kesällä on tarkoitus viettää viikko suomalaisella kesämökillä." Australiasta Morrison kaipaa aurinkoa, merta ja uimarantoja. "Minulla on surffilauta mukanani, mutta en ole vielä päässyt kokeilemaan sitä täällä." Wayne Morrisonin tiimissä nelisen viikkoa sitten aloittanut Onita Salokangas on kotoisin Kanadasta. Suomalainen sukunimi on avioliiton perua. Salokangas on opiskellut ja työskennellyt Suomessa opettajana aiemminkin, palasi vielä Kanadaan, mutta palasi viime kesänä kahden lapsensa kanssa takaisin. "Suomi on
puhdas ja turvallinen maa. Lapset saavat olla täällä lapsia pidempään kuin monessa muussa maassa." Salokankaan on aluksi vaikea verrata suomalaista ja kanadalaista työkulttuuria. Hän on Kanadassa työskennellyt yliopistossa, mikä on jo sinänsä erilaista kuin työnteko yrityksessä. Hetken mietittyään hän kuitenkin keksii yhden eron. "Suomalaiset puhuvat vähemmän kuin pohjoisamerikkalaiset, mistä saattaa olla neuvotteluissa arvaamatonta hyötyä." Ulkomaalaiset rikastuttavat toimintaa Salokangas kertoo, miten eräässä neuvottelussa suomalaiset vain nyökyttelivät pohjoisamerikkalaisten ehdotuksille. Hiljaisuus sai pohjoisamerikkalaiset epävarmoiksi, ja tauon jälkeen he ryhtyivät parantamaan tarjoustaan ja alentamaan hintaa. "Suomalaiset ihmettelivät jälkeen päin hinnanalennuksia, joita ei ollut edes pyydetty." Salokangas lapsineen viihtyy Suomessa ja aikoo jäädä tänne. Muutto oli iso elämänmuutos, mutta uusi työpaikka innostaa. "Elämä täällä on helppoa. Kanadassa ja Suomessa on riittävän paljon samaa, joten sopeutuminen on ollut vaivatonta." "Ulkomaiset työntekijämme ovat löytyneet henkilökohtaisten kontaktien avulla. Olemme palkanneet heidät siksi, että heillä on tarvittavaa osaamista", Teklan henkilöstöjohtaja Henrik von Hedenberg sanoo. Suuria rekrytointikampanjoita ei ole järjestetty. "Yksittäistä ihmistä pystyy houkuttelemaan Suomeen töihin sillä, että saa hänet näkemään jotain uutta ja erikoista. Hänellä on oltava yrityksestä hyvä mielikuva ja tunne, että suostuessaan hänkin voittaa." Teklan palveluksessa Suomessa ulkomaista henkilökuntaa on vielä vähän, ja heistäkin enemmistö on Suomessa ensisijaisesti perhesyistä. Ulkomailla toimivissa tytäryhtiöissä puolestaan on paikallista henkilökuntaa ja jonkin verran suomalaisia. "Pyrimme luomaan virtuaalisen työyhteisön, jossa yhteisöllisyys ei ole kiinni paikasta. Yrityksen sisäinen liikkuvuus on myös tärkeää. Suomalaiset voivat mennä töihin ulkomaisiin tytäryhtiöihin, ja ulkomailta tullaan töihin tänne." Von Hedenbergin kokemukset ulkomaisista työntekijöistä ovat myönteisiä. "He rikastuttavat toimintaa ja välittävät tietoa." Napolilainen sydän ei kaipaa kotiin
Diplomi-insinööri Massimo Nardone työskentelee ATKsuunnittelijana Comptelissa, joka valmistaa laskutusohjelmistoja puhelinyhtiöille. Nardone on muuttanut Suomeen Italiasta viitisen vuotta sitten. Hänellä on suomalainen vaimo ja kaksi lasta. Hän puhuu hyvää suomea ja on parhaillaan hakemassa Suomen kansalaisuutta. "Valitsimme asuinpaikaksemme Suomen, koska täällä on rauhallista ja turvallista." Nardonella oli vastavalmistuneen diplomi-insinöörin paperit taskussaan, kun hän saapui Suomeen. Ensimmäisen työpaikan saaminen ei ollut ihan helppoa, koska hänellä ei ollut yhtään työkokemusta. "Italiassa ei opiskeluaikana tehdä töitä. Suomessa tekniikan opiskelijat ovat mukana työelämässä koko opiskeluaikansa, joten työelämän kontaktit ja käytännön taidot ovat valmiina." "Tekniikan opiskelu Italiassa on myös hyvin teoreettista. Olen lukenut opiskeluaikana varmaan kolme kertaa enemmän kirjoja kuin suomalainen diplomi-insinööri, mutta käytännön taidot piti opetella työn kautta." Italialainen työkulttuuri on hierarkisempaa kuin suomalainen. Titteli ja koulutus on Italiassa tärkeää, eikä työntekijä välttämättä uskalla katsoa johtajaa edes silmiin. Puhelimessa puhuttaessa on kerrottava titteli, jos aikoo saada asiansa hoidettua hyvin. "Suomessa titteli ei ole niin tärkeä." Suomalaiset ovat työelämässä Nardonen mielestä "ammattimaisia". Työ menee usein seurustelun ja sosiaalisen kanssakäymisen edelle. "Insinöörinä on ilo työskennellä Suomessa, koska täällä arvostetaan tekniikkaa, työntekijöiden ammattitaito on korkea ja tekniikkaa käytetään paljon." Nardonella on ollut eniten vaikeuksia suomalaisen mielenluonteen ymmärtämisessä. Alussa hän yritti olla hiljaisempi ja "vähemmän italialainen". "Minulla on edelleen napolilainen sydän. Minä olen täällä kuitenkin vieraana, enkä pysty yksin muuttamaan suomalaista tapaa elää. Olen pyrkinyt sopeutumaan ja pääsemään sisälle suomalaiseen kulttuuriin. Kielen olen opetellut ihan itse ilman kursseja." "Mieluummin kansainvälinen kuin kansallinen" Suomen ilmasto ei ole hänestä ollut kurja, sillä siihen sopeutuu. Paljon vaikeampaa on ollut sopeutua
suomalaiseen kulttuuriin ja ymmärtää suomalaista alkoholinkäyttöä. "Jotkut suomalaiset juovat pystyäkseen olemaan avoimia ja rentoutumaan, mutta minusta se on huono keino. Humalaisesta ihmisestä ei oikein pääse perille, ja minun on vaikea olla humalaisen seurassa." Nardone käy perheineen Italiassa pari kertaa vuodessa. Hän puhuu lapsilleen italiaa ja kertoo italialaisesta kulttuurista. "Minun ei itseni ole mikään pakko puhua italiaa tai syödä italialaisia ruokia, sillä olen mieluummin kansainvälinen kuin kansallinen. Koen silti, että kaksi kieltä ja kulttuuria on lapselle rikkaus." Varsinaista koti-ikävää Nardone ei pode. Hänen perheensä ja kotinsa on Suomessa. "Joskus kyllä kaipaan aurinkoa ja italialaista avoimuutta." Haastattelun päätteeksi Nardone kysyy, voiko hän tarjota kupillisen kahvia. Minulla on kuitenkin kiire kirjoittamaan juttua puhtaaksi ja joudun kieltäytymään. "Suomalaiset. Niin ammattimaisia koko ajan", hän huokaa hymyillen. Avainosaajat saavat verohelpotuksen Muutama vuosi sitten suomalaiset yritykset ryhtyivät innokkaasti ajamaan verohelpotuksia palkkaamilleen niin sanotuille ulkomaisille avainhenkilöille. Lobbaus onnistui, ja eduskunta sääti vuosiksi 1996-1999 väliaikaisen erityislain. Lain nojalla on yli kuudeksi kuukaudeksi Suomeen tuleva avainhenkilö on voinut maksaa palkastaan progressiivisen verotuksen sijaan 35 prosentin lähdeveron. Laki ei ollut voimassa viime vuonna, mutta tänä vuonna verohelpotuksella on jälleen lainvoima. "Välivuosi johtui siitä, että lain arveltiin olevan ristiriidassa Euroopan unionin lainsäädännön kanssa. Näin ei kuitenkaan ollut, joten laki on voimassa tänä vuonna", ylitarkastaja Mirjami Saarelma Verohallituksen verotuskeskuksesta sanoo. Lakia ei ole tarvittu kovin usein. "Alkuvuosina oli 50-150 tapausta. Tästä vuodesta ei ole vielä tietoja olemassa, mutta tuskin määrät kovin paljon kasvavat." Kirjoittaja: Riitta Hankonen
/kolumnit/2001/08/09/it-ulkomaalainentulee-suomeen-usein-perheensa-takia/200120157/7