LAPIN LIITTO. Lapin suhdanteet 1 / 2005

LAPIN LIITTO Lapin suhdanteet 1 / 2005

LAPIN SUHDANTEET 1/2005 Maaliskuu Liikevaihtotiedot tammikuu 1995 marraskuu 2004 Henkilöstötiedot tammikuu 1997 joulukuu 2004

SISÄLTÖ 1 Johdanto...2 1.1 Esipuhe ja menetelmäkuvaus...2 1.2 Yhteenveto ja johtopäätökset...3 2 Kansainväliset suhdanteet, Suomi ja maakunnat...5 2.1 Kansainvälinen suhdannekehitys...5 2.2 Suomen talousnäkymät...6 2.3 Maakuntien suhdannekehitys...7 3 Lapin keskeiset muuttujat...8 3.1 Väkiluku ja väestönmuutokset...8 3.2 Aluetalous ja työllisyys...8 3.3 Kuntatalous...10 4 Toimialakohtainen suhdannekuva Lapissa...12 4.1 Rakentaminen...12 4.2 Kaivostoiminta ja louhinta...13 4.3 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne...14 4.4 Teollisuus...15 4.4.1 Teollisuus...15 4.4.2 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus...17 4.4.3 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys...18 4.4.4 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus...19 4.4.5 Huonekalujen valmistus...21 4.4.6 Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus...22 4.4.7 Metallituotteiden valmistus...23 4.4.8 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus...24 4.5 Palvelut...25 4.5.1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta...25 4.5.2 Hotellit...26 4.5.3 Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta...28 4.5.4 Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys...29 4.5.5 Tietojenkäsittelypalvelut...31 4.5.6 Muu liike-elämää palveleva toiminta...32 4.5.7 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut...33 4.6 Kauppa...34 4.6.1 Tukku- ja vähittäiskauppa...34 4.6.2 Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä...35 4.6.3 Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä...36 5 PK-yritysbarometrin tulokset...37 5.1 Pk-yritysbarometrin tulokset syksy 2004...37 1

1 Johdanto 1.1 Esipuhe ja menetelmäkuvaus Lapin suhdanteet toimitetaan kahdesti vuodessa Lapin liiton, Lapin TE-keskuksen, Lapin kauppakamarin, Lapin yrittäjien sekä Länsipohjan yrittäjien välisenä yhteistyönä 1. Katsauksessa tarkastellaan yritysten liikevaihdon ja henkilöstön kehitystä 21 Lapille tärkeän toimialan osalta. Vuonna 2003 suhdannekatsauksen päätoimitoimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 91 % Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta. Lapin suhdanteet sisältää liikevaihdon ja henkilöstön suhdannetrendit sekä neljännesvuosimuutokset toimialakohtaisesti. Tulokset esitetään graafeina ja analysoituna. Lisäksi katsaus sisältää koko maan liikevaihdon vertailutiedot niiltä toimialoilta, jotka kuuluvat tilastokeskuksen säännöllisen julkaisutoiminnan piiriin. Valtakunnallisena vertailutietona on käytetty joko samaa tai lähintä saatavilla olevaa toimialaluokkaa. Kaikilta toimialoilta tarkoituksenmukaista vertailutietoa ei ole saatavilla. Tarkasteltavat toimialat perustuvat tilastokeskuksen julkaisemaan toimialaluokitukseen vuodelta 2002 2. Toimialaluokituksen ja tähän liittyvän hakemiston avulla lukija saa tarvittaessa lisätietoja käytössä olevasta toimialaluokituksesta, esimerkiksi tarkan kuvauksen siitä, millaista yritystoimintaa kukin toimiala käytännössä sisältää 3. Lapin liitosta on myös pyynnöstä saatavilla yksityiskohtainen lista kunkin toimialan sisältämistä yrityksistä sekä täydelliset aikasarja-aineistot Microsoft Excel -muodossa. Suhdannetietojen laskennan pääasiallisena lähteenä käytetään verohallinnon maksuvalvonta-aineistoa, joka kattaa kaikki arvonlisävelvolliset yritykset ja säännöllisesti palkkaa maksavat työnantajat. Lisäksi katsauksen tietolähteinä on käytetty tilastokeskuksen suuryritystiedustelua, yritys- ja toimipaikkarekisteriä, toimiala-online järjestelmää, aluetilinpitoa, väestö- ja työpaikkatilastoja sekä pk-yritysbarometrin tuloksia. Toimialakohtaiset trendit perustuvat tilastokeskuksen toimittamiin kuukausitason indekseihin, jotka ovat liikevaihdon osalta saatavilla vuodesta 1995 lähtien. Henkilöstön osalta indeksit ulottuvat vuodesta 1997 eteenpäin. Tässä katsauksessa uusimmat tiedot ovat liikevaihdon osalta vuoden 2004 marraskuulta ja henkilöstömäärän osalta joulukuulta. Perusvuotena toimii vuosi 2000, jolloin indeksin arvo on 100. Laskenta on suoritettu toimipaikkatasolla, jolloin kaikkien kyseisellä toimialalla liiketoimintaa harjoittavien yritysten toimivat toimipaikat sisältyvät laskentaan. Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset on huomioitu. Tiedot yritysjärjestelyistä, aloittamisista ja lopettamisista sekä yritysten toimipaikka- ja toimialarakenteiden muutoksista saadaan yritys- ja toimipaikkarekisterin päivittymisen yhteydessä. Suurimmat yritysjärjestelyt tulevat tietoon jo ennen yritys- ja toimipaikkarekisterin päivittymistä kuukausittaisen suuryritystiedustelun kautta. Trendikuvioiden tarkastelussa on muistettava, että kuvaajan loppuosa saattaa revisoitua eli tarkistua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Viimeisimmän kuukauden hyvin korkea tai vastaavasti alhainen havainto ohjaa trendikuvaajan loppupään suuntaa voimakkaasti. Aikasarjan pidentyessä trendikuvaaja pyrkii jatkuvasti tasoittumaan. Verohallinnolta saatava maksuvalvonta-aineisto kertyy ja päivittyy 6 kuukauden ajan. Ensimmäisellä laskentakerralla kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on kertynyt noin 95 98 prosenttia. Henkilöstömäärän uusimman kuukauden kertymä on pienempi kuin muiden muuttujien, koska henkilöstömäärä lasketaan liikevaihdon perusteella sellaisille yrityksille, jotka eivät maksa palkkaa. Lisäksi liikevaihtotiedot ovat käytettävissä kuukautta myöhemmin kuin palkkatiedot. Vaikka henkilöstömäärän laskennassa uusimpana kuukautena mukana oleva yritysjoukko on lukumääräisesti pieni, sisältää se yli 70 % henkilöstömäärästä. Yritykset, joiden henkilöstömäärä lasketaan liikevaihdon kehityksen perusteella, ovat pieniä yrityksiä, joiden henkilöstömäärä on vuodessa korkeintaan kolme henkilöä. Neljännesvuosimuutokset kertovat vuosineljänneksen kehityksen muutoksen suhteessa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Esimerkiksi vuoden 2004 ensimmäinen vuosineljännes sisältää tammi-, helmi- ja maaliskuun kehityksen ja neljännesvuosimuutos kertoo prosentuaalisen muutoksen vuoden 2003 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. On hyvä muistaa, että vertailuajankohdan kehitysvauhti vaikuttaa suoraan uusimpiin muutosprosentteihin. Jos kasvu on ollut voimakasta edellisen vuoden vuosineljänneksenä, voi uuden vuosineljänneksen muutosprosentti näyttää pieneltä tai osoittaa jopa kasvun vähentymistä siinäkin tilanteessa, ettei pidemmän aikavälin kehityksessä olisi laskua, vaan kehitys on vain välillä tasaantunut. Lapin suhdanteet -katsauksen laatimista ohjanneeseen ohjausryhmään ovat kuuluneet kehittämisjohtaja Ossi Repo sekä ohjelmapäällikkö Maiju Hyry Lapin liitosta, johtaja Pirkko Saarela Lapin TE -keskuksesta, toimitusjohtaja Pirkka Salo Lapin yrittäjistä, toimitusjohtaja Martti Kankaanranta Länsipohjan yrittäjistä sekä toimitusjohtaja Timo 1 Lapin suhdannekatsaus on saatavilla sähköisessä muodossa Lapin liiton kotisivuilla (www.lapinliitto.fi). 2 Toimialaluokitus TOL 2002. Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Hakapaino Oy, Helsinki 2002. 3 Toimialaluokitus TOL 2002. Liite 1 Hakemisto. Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Yliopistopaino, Helsinki 2002. 2

Rautajoki Lapin kauppakamarista. Käytännön valmistelutyöstä ja sisällön kokoamisesta on vastannut tutkija Sami Laakkonen Lapin liitosta. Jatkossa suhdannekatsaus toimitetaan kahdesti vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa. Katsauksen jakelu toteutetaan sähköisesti, mutta pyynnöstä raportin saa Lapin liitosta myös tulosteena. Raportin keskeinen termistö selitteineen on katsauksen liitteenä (Liite 1). 1.2 Yhteenveto ja johtopäätökset Maailman talouskasvun uskotaan saavuttavan viiden prosentin huippunsa vuonna 2005 ja kasvuvauhdin uskotaan jo selkeästi hidastuvan kuluvan vuoden aikana. Syynä talouden kasvuvauhdin hidastumiseen ovat esimerkiksi öljyn korkea maailmanmarkkinahinta ja Yhdysvaltojen talouden vajeongelmat. Myös Suomen talouskasvun uskotaan hidastuvan vuonna 2005 noin kolmen prosentin tuntumaan. Lapin toimialojen suhdannekehitys on vedetty yhteen raportin liitteenä olevassa taulukossa (Liite 2). Toimialat on luokiteltu kehityksen perusteella erittäin hyviin, hyviin, epävarmoihin/paikallaan pysyviin, heikkoihin ja erittäin heikkoihin. Suhdannekehitystä määritettäessä on painotettu vuosien 2003-2004 toteutunutta liikevaihdon kehitystä, mutta myös pitkän aikavälin suhdannekuva on huomioitu. Kokonaisuutena ottaen suhdannekehityksen toteutuminen vuoden 2004 loppuun on ollut Lapin toimialoilla positiivinen. Erityisen hyvää kehitys on ollut teollisuudessa (TOL D), tarkastelluista teollisuuden alatoimialoista rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa (TOL 203) sekä rakentamisessa (TOL F). Kehitys on ollut hyvää kaivostoiminnassa ja louhinnassa (TOL C), sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa (TOL DD), puun sahauksessa, höyläyksessä ja kyllästyksessä (TOL 201), huonekalujen valmistuksessa (TOL 361), metallituotteiden valmistuksessa (TOL 28) majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (TOL H), hotelleissa (TOL 551), leirintäalueilla ja muussa majoitustoiminnassa (TOL 552), ohjelmapalvelutoiminnassa ja virkistyksessä (TOL 63302+9272), muussa liike-elämää palvelevassa toiminnassa (TOL 74), tukku- ja vähittäiskaupassa (TOL G), vähittäiskaupassa erikoistumattomissa myymälöissä (TOL 521) sekä vähittäiskaupassa erikoismyymälöissä (TOL 522-524). Suhdanteen suhteen epävarmoja tai paikallaan pysyviä toimialoja ovat kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (TOL I), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL 85) sekä tietojenkäsittelypalvelut (TOL 72). Kehitys on ollut heikkoa sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistuksessa (TOL DL). Erittäin heikkoa kehitys on ollut elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa (TOL 15). Syksyn 2004 PK-yritysbarometrin mukaan Lapin yrityksistä 32 % uskoi positiiviseen suhdannekehitykseen seuraavan vuoden kuluessa. Yrityksistä 65 % totesi näkymien pysyvän syksyn 2004 tasolla. Vuoden 2004 toteutuneen suhdannekehityksen perusteella yrittäjien positiiviset odotukset ovat täyttyneet useilla toimialoilla. Lapin koko talous on liikevaihdoilla mitattuna hyvässä kasvuvauhdissa. Vuoden 2004 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä Lapin koko talouden liikevaihto kasvoi 16,0 % ja 14,7 % edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Lapin aluetalouden hyvä kehitys selittyy pitkälti suurteollisuuden korkeasuhdanteella, mutta kehitys on ollut hyvää myös esimerkiksi rakentamisen ja matkailun toimialoilla. Tarkasteltaessa samanaikaisesti koko talouden ja teollisuustoimialan liikevaihdon suhdannekehitystä huomataan havainnollisesti Lapin aluetalouden riippuvuus teollisuudesta. Kehitys teollisuudessa ja muutamassa suurteollisuusyksikössä määrittää pitkälti Lapin aluetalouden suhdannekuvan. Suurteollisuuden suhdanteet heijastuvat kuitenkin merkittävästi myös näitä palvelevien pk-yritysten liiketoimintaan alihankintojen ja yrityspalvelujen muodossa. Lappi tarvitsee suurteollisuutensa, mutta samalla on myös tavoiteltava määrätietoisesti uusien tukijalkojen synnyttämistä aluetalouden monipuolistamiseksi. Indeksi (2000 = 100) 140,00 130,00 120,00 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 Koko talouden (TOL A-X) ja teollisuuden (TOL D) liikevaihto 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Koko talous (A-X) Teollisuus (D) 3

Väestön väheneminen on edelleen Lapin aluekehitystyön suuri haaste. Vuonna 2004 Lapin väkiluku pieneni 506 asukkaalla edellisvuoteen verrattuna. Väen väheneminen selittyi negatiivisella muuttotaseella, sillä vuosien 2002-2003 syntyneiden vähemmyys kääntyi vuonna 2004 jälleen syntyneiden enemmyydeksi. Vuosi 2004 oli Lapissa siis vauvabuumin aikaa ja uusia lappilaisia syntyi kuolleiden määrää enemmän. Vaikka Lapin muuttotase on nyt parantunut huomattavasti takavuosien synkistä luvuista niin aihetta tyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole, niin kauan kuin väki edelleen vähenee. Asukasmäärä on aluekehityksen perustekijöitä ja heijastuu ostovoiman ja työvoiman saatavuuden näkökulmien kautta laajasti tulevaisuuden kehitysnäkymiin. Vähenevä väestökehitys merkitsee pienempää ostovoimaa ja suppeampia kotimarkkinoita, mikä on kohtalokasta paikallisesta kysynnästä riippuvaisilla toimialoilla, kuten kaupassa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Väkimäärän vähenemisen taittaminen on välttämätöntä kurjistumiskierteen katkaisemiseksi varsinkin niillä alueilla, joilla matkailun tuoma lisäkysyntä ei riitä kompensoimaan paikallisväestön ostovoiman heikkenemistä. Yritykset puolestaan eivät hakeudu aluille, joilla osaavan ja riittävän työvoiman saatavuudesta ei ole takeita. Väkimäärä heijastuu myös kuntatalouteen. Lapin kuntien talous ja rahoitusasema on heikkenemässä. Syntyvyyteen ei Lapin omilla toimenpiteillä voida juurikaan vaikuttaa. Lapin lähivuosien väestökehityksen ratkaisee se, kuinka hyvin poismuutto kyetään katkaisemaan ja kuinka samalla aktiivisin toimenpitein edistetään tulo- ja paluumuuttoa. Työ dominoi ihmisen elämää ja määrittää pitkälti missä asutaan. Julkisen sektorin työpaikat Lapissa tuskin tulevat merkittävissä määrin lisääntymään ilman voimakkaita julkisen hallinnon alueellistamistoimenpiteitä. Väestötavoitteen saavuttamisen kannalta ratkaisevaa onkin yksityisen sektorin työpaikkojen lisääminen, mikä edellyttää aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja tarvittaessa rohkeita uusia avauksia yritystoiminnan kehittämisen ja toimintaympäristön parantamisen suhteen. Lapin asutus keskittyy Rovaniemen ja Kemi-Tornion alueille, joilla asuu kaksi kolmasosaa koko maakunnan väestöstä. Väestökeskittymissä myös asukasta kohden laskettu bruttokansantuote on kaikkein korkein. Kemi- Tornion alue profiloituu Lapin sisäisessä työpaikkatarkastelussa suurteollisuuteen, Rovaniemi julkiseen palvelusektoriin ja Tunturi-Lappi matkailuvetoisiin yksityisiin palveluihin. Pitkän aikavälin trendinä Lapin työpaikkarakennetta luonnehtii alkutuotantotoimialojen merkityksen voimakas väheneminen. Perinteisen teollisen toiminnan ja liikenteen merkitys työllistäjänä on säilynyt suurin piirtein ennallaan. Kasvu työpaikkamäärässä on saavutettu yksityisellä palvelusektorilla, eniten matkailussa ja siihen sidoksissa olevilla toimialoilla. Yksityisen palvelusektorin työpaikkojen kasvu on kohdentunut Lapin asutuskeskittymien lisäksi matkailukeskusten sijaintikuntiin. 4

2 Kansainväliset suhdanteet, Suomi ja maakunnat 2.1 Kansainvälinen suhdannekehitys Suomen valtiovarainministeriön käsityksen mukaan kansainvälinen kysyntä ja talous ovat alkaneet osoittaa merkkejä vuonna 2004 toteutuneen ripeän kasvun hidastumisesta 4. Öljyn ohella monien muidenkin raaka-aineiden hinnat ovat kohonneet, mikä voi vähitellen näkyä myös inflaation nopeutumisena. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos toteaa viime vuosien raakaöljyn kysynnän yllättäneen öljyn tuottajat. Kysynnän kasvu ollut seurasta esimerkiksi Kiinan energiaintensiivisen tuotannon voimakkaasta kasvusta. Lisäksi terrorismin jatkuva uhka ja Lähi-Idän alueen epävakaus ovat johtaneet riskiin ja laajasti omaksuttuun käsitykseen, ettei öljyä olisikaan aina ja kaikissa tilanteissa riittävästi saatavilla 5. Kansainvälisen talouden näkymiä hämärtävät edelleen myös Yhdysvaltojen suuret budjetti- ja vaihtotasevajeet. Niiden supistuminen katsotaan välttämättömäksi, mutta sopeuttamisprosessin tapa ja ajoittuminen ovat vaikeasti ennakoitavissa. Yleisesti maailman talouskasvun uskotaan vuonna 2005 huipentuvan 4-5 prosentin Yhdysvalta- ja Kiinavetoiseen kasvuun, mutta vuonna 2006 kasvun uskotaan jo hidastuvan noin neljän prosentin tuntumaan. Yhdysvaltojen, Euroalueen ja Japanin talouskasvun ennakoidaan lähivuosina säilyvän huomattavasti Aasian ja Venäjän talousalueita heikompana. Kansainväliset tuotannon kasvuarviot (BKT) 2003 2004 2005 2006 Yhdysvallat 3,0 % 4,4 % 3,3 % 3,6 % Euroalue 0,6 % 1,8 % 1,9 % 2,5 % Japani 2,5 % 4,0 % 2,1 % 2,3 % OECD 2,2 % 3,6 % 2,9 % 3,1 % Maailma 3,6 % 4,8 % 4,0 % 3,8 % Venäjä 7,3 % 7,0 % 6,5 % 6,5 % Aasia 6,2 % 6,9 % 5,6 % 5,4 % Yhdysvaltojen talouden perusongelma on jo pitkään pahentunut velkaantuminen. Heikosti työllisyyttä ruokkinut talouskasvu, verohelpotukset ja julkisten menojen, esimerkiksi sotilasmenojen, kasvu ovat synnyttäneet vaikeasti katkaistavan vajekierteen. Yhdysvaltojen 4,4 % talouskasvu vuonna 2004 perustui lähinnä kotimaiseen kysyntään. Etenkin investoinnit lisääntyivät tuntuvasti yritysten saamien verohelpotusten tuella, kun taas energiahintojen nousu kavensi kulutuksen kasvuvaraa. Myös vuonna 2005 investointien odotetaan lisääntyvän Yhdysvalloissa kulutusta ripeämmin. Rahapolitiikan tiukentaminen inflaatiopaineiden hillitsemiseksi jatkunee ja finanssipolitiikkaakin ollaan muuttamassa kireämmäksi tavoitteena budjettialijäämän pienentäminen. Yhdysvaltojen tuotannon kasvun odotetaan hidastuvan edellä mainituista syistä vuonna 2005 noin kolmen prosentin tienoille 6. Aasian talouskasvu on edelleen maailman nopeinta. Kasvu on jatkunut erityisen vahvana Kiinassa ja Intiassa, mutta Japanin talouden lähiajan kasvuodotukset ovat heikentyneet paljolti öljyn hinnan kalleuden vuoksi. Kiinan poikkeuksellisen nopea investointivetoinen kasvu on heijastunut ennennäkemättömän paljon muuhun maailmaan, koska maa on talousuudistusten ja voimakkaan kasvun lisäksi avautunut myös poliittisesti. Japanin ja useiden muiden Aasian maiden vientiä on vauhdittanut juuri Kiinan nopea talouskasvu, jonka arvioidaan yltävän vuonna 2005 noin kahdeksaan prosenttiin. Kiinan talouden arvioidaan kuitenkin jo ylikuumentuneen useilla toimialoilla. Kiinan hallitus pyrkiikin hillitsemään laeilla ja hallinnollisilla määräyksillä esimerkiksi rakentamista ja terässektoria. On epäselvää, kuinka hyvin tässä tullaan onnistumaan. Euroalueen talouskasvun odotetaan jäävän vuonna 2005 edellisvuoden tavoin noin kahteen prosenttiin. Euroalueen vientivetoisen kasvun uskotaan hidastuvan, koska euron vahvistuminen on jo nyt heikentänyt euroalueen hintakilpailukykyä ja vientimarkkinoiden aktiviteetti on muutenkin laimenemassa. Kotimaisen kysynnän kasvu euroalueella pysynee investointien vähittäisestä elpymisestä huolimatta vaatimattomana, sillä työllisyyden hidas kohentuminen pitää kulutuksen kasvumahdollisuudet varsin pieninä. Lisäksi julkisen talouden alijäämäisyys rajoittaa monessa euromaassa kansallisen finanssipolitiikan liikkumatilaa. Euroalueen korkotasossa ei uskota olevan 4 Taloudellinen katsaus. Helmikuu 2005. 1/2005. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset. Valtiovarainministeriö. 5 Suhdanne 4. Numero 4/2004. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. 6 OECD Economic Outlook no: 76 database. 5

merkittäviä nousupaineita. Oman ongelmansa euroalueella muodostaa vakaus- ja kasvusopimukselta kadonnut uskottavuus, mikä johtuu suurten jäsenmaiden taloudenpidon piittaamattomuudesta. Maailmanmarkkinoiden raaka-ainehinnat ovat viime vuosina nousseet ja heilahdelleet tuntuvasti. Raaka-ainehintoja ovat nostaneet etenkin Yhdysvaltojen ja Kiinavetoisen Aasian vahva kasvu. Kansainvälisen talouskasvun heikkenemisen ja toisaalta raaka-aineiden tarjonnan lisääntymisen uskotaan taittavan raaka-ainehinnat jossakin vaiheessa laskuun. Vahva euro on omalta osaltaan jo hillinnyt raaka-aineiden euromääräisten hintojen nousua. Kansainvälisen kaupan uskotaan kasvavan vuonna 2005 noin kahdeksan prosenttia ja hidastuvan edellisvuodesta maailman talouskasvun hiipumisen myötä. 2.2 Suomen talousnäkymät Useat ennustelaitokset ovat hieman nostaneet aikaisemmin esitettyä arviotaan Suomen talouskasvusta vuodelle 2005. Kasvun uskotaan yleisesti olevan aikaisemmin ennustettua ja euroalueen keskimääräistä kasvua voimakkaampaa ja asettuvan välille 3,0-3,5 %. Vuonna 2006 Suomen talouskasvun uskotaan heikkenevän. Suomen valtiovarainministeriön mukaan 3,7 % kasvu vuonna 2004 perustui viennin ripeähköstä kasvusta huolimatta lähinnä vilkkaaseen kotimaiseen kysyntään, sillä viennin lisäksi tuonninkin määrä nousi tuntuvasti 7. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen käsityksen mukaan teollisuuden tuotanto kasvoi vuonna 2004 huomattavasti odotettua enemmän. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden voimakas tuotannon kasvu veti teollisuustuotannon lähes viiden prosentin kasvuun. Vuodelle 2005 kasvunäkymien katsotaan kuitenkin selvästi heikentyneen. Vuonna 2005 Suomen teollisuustuotannon kasvun uskotaan hidastuvan noin neljään prosenttiin, mutta samalla myynnin hintaodotukset ovat aiempaa paremmat 8. Palvelualojen tuotannon ennustetaan kasvavan 2,9 % vuonna 2005 eikä suuria nopeita muutoksia ole odotettavissa. Rakentamisen suhdanteiden uskotaan vuonna 2005 pysyvän ennallaan sekä talonrakentamisessa että maa- ja vesirakentamisessa. Suomen kokonaistuotannon määrä nousi vuoden 2004 joulukuussa 5,9 prosenttia edellisvuoden joulukuuhun verrattuna. Teollisuustuotanto kasvoi peräti 12,6 prosenttia 9. Suomen tuotannon kasvu ja kasvuarviot 2004-2006 (BKT) 2003 2004 2005 2006 Valtiovarainministeriö 2,4 % 3,7 % 3,3 % - Palkansaajien tutkimuslaitos 2,0 % 3,0 % 3,4 % - Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 1,5 % 3,5 % 3,2 % 2,4 % OECD 2,1 % 3,1 % 2,8 % 3,1 % Työvoiman kysyntä vilkastui vuoden 2004 loppupuolella, mutta koko vuoden tasolla työpaikkojen määrä ei juuri kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Teollisuuden työpaikat vähenivät vuonna 2004 nopeasti ja myös rakentamisen toimialalla tilastoidut työpaikat supistuivat. Vuonna 2004 työpaikat lisääntyivät lähinnä julkisella sektorilla. Vuonna 2005 työvoiman kysynnän odotetaan vilkastuvan, kun kohtuullisen vahvana jatkuva talouskasvu kompensoi teollisuuden työpaikkojen vähenemistä. Työpaikkojen odotetaan lisääntyvän erityisesti liike-elämää palvelevilla toimialoilla ja julkisissa palveluissa. Suomen työllisyysasteen ennustetaan nousevan 67,6 prosenttiin ja työttömyysasteen painuvan 8,4 prosenttiin vuonna 2005. Suomen sisäisten työttömyyserojen odotetaan kaventuvan. Kansantalouden investoinnit elpyivät vuoden 2004 alkupuolella. Rakennusinvestointien kasvu voimistui mittavien infrastruktuurihankkeiden vetämänä ja samalla kone- ja laiteinvestointien lähes kolme vuotta kestänyt laskuvaihe taittui viiden prosentin kasvuksi 10. Kotitalouksien pitkään voimakkaana jatkuneiden asuntoinvestointien ennustetaan normalisoituvan talousnäkymien heikkenemisen ja korkotasoon liittyvien nousuodotusten saattelemana. Teollisuuden investoinnit kasvoivat vuonna 2004 vaatimattomat kolme prosenttia ja tämän tason ennustetaan säilyvän myös vuonna 2005. Viidennen ydinvoimalan rakennustöiden laajeneminen kiihdyttää energia-alan investoinnit lähivuosina peräti 15-20 prosentin kasvuun. Tämän jätti-investoinnin vuoksi myös rakennusala tarvitsee lisäkapasiteettia. Yksityisten palvelualojen investointien odotetaan kohoavan vuonna 2005 edellisvuoden tavoin viisi prosenttia. 7 Taloudellinen katsaus. Helmikuu 2005. 1/2005. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset. Valtiovarainministeriö. 8 Suhdannebarometri Helmikuu 2005. Elinkeinoelämän keskusliitto. 9 Kokonaistuotannon kuukausikuvaaja joulukuu 2004. Tilastokeskus. 10 Suhdanne 4. Numero 4/2004. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. 6

Yksityisen kulutuksen odotetaan säilyvän korkealla tasolla ja kasvavan 3,3 prosenttia vuonna 2005. Palkkasumman kasvu voimistuu työllisyyden kohentuessa ja verotuksen keveneminen lisää osaltaan kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Valtioverotuksen alennus sekä ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennysten korotukset vähensivät kotitalouksien verotaakkaa vuonna 2004 noin 800 miljoonalla eurolla 11. Osinkotulot kasvoivat vuonna 2004 voimakkaasti. Marraskuussa 2004 solmitun 2,5 vuoden mittaisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun myötä palkat nousevat 2,5 prosenttia vuonna 2005 ja 2,1 prosenttia vuonna 2006. Asuntokaupan uskotaan jonkin verran supistuvan. Suomen valtiovarainministeriö kiinnittää huomiota kotitalouksien kasvaneeseen velkaantumiseen. Suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin luottokanta lähestyy jo 1980-luvun loppuvuosien tasoa 12. Julkisen talouden ylijäämä on pienentynyt vuodesta 2000 talouskasvun hidastumisen ja veronkevennysten vuoksi. Julkistalouden ylijäämä supistui myös vuonna 2004, jolloin rahoitusylijäämän suhde kokonaistuotantoon oli 1,9 prosenttia, kun se korkeimmillaan oli yli seitsemän prosenttia vuonna 2000. Vuonna 2005 rahoitusylijäämän odotetaan edelleen pienenevän. Veroaste alenee ansio- ja yhteisöverotuksessa toteutettujen kevennysten vuoksi. Julkisten menojen suhde kokonaistuotantoon säilyy runsaana 50 prosenttina toiminnan tehostamistavoitteista ja työttömyyden lievästä laskusta huolimatta. Valtion menojen arvioidaan pysyvän suunnitelluissa kehyksissä, mutta verotulojen kasvu jää vähäiseksi ja osinkotulojen uskotaan supistuvan liki neljänneksen vuodesta 2004. Valtiontalous painuukin vuonna 2005 selvästi alijäämäiseksi. Kuntien käyttömenojen kasvun ennakoidaan vuonna 2005 jatkuvan nopeana velvoitteiden edelleen lisääntyessä. Kuntien rahoitusasema tuleekin säilymään kireänä ja talous alijäämäisenä, vaikka verotulojen kasvu keskimäärin nopeutuukin. 2.3 Maakuntien suhdannekehitys Suomen kansantalouden kehitystä vuosina 1990-2003 voidaan kuvata muuttuvien suhdannejaksojen avulla: 1) syöksy lamaan (1990-1993), 2) nousu lamasta (1993-1996), 3) kasvun vuodet (1996-2000) ja 4) kasvun taittuminen (2001-2003) 13. Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan alueiden taloudessa ja työpaikkakehityksessä tapahtunut muutos noudattaa kehityskuvaa siten, että vahvoilla kasvualueilla nousu lamasta tapahtui aikaisemmin ja oli muita alueita voimakkaampaa. Nopea talouden kasvu vuosina 1995-2000 lisäsi alueiden välisiä eroja tuotannon ja työpaikkojen kasvun suhteen, mutta hidastuneen kasvun myötä 2001-2003 erot ovat hieman tasoittuneet. Taantuma on koetellut voimakkaimmin niin sanottuja kasvualoja kuten sähkö- ja elektroniikkateollisuutta sekä ohjelmistopalveluja, joiden tuotanto sijaitsee lähinnä suurissa kasvukeskuksissa. Samalla maan sisäinen muuttoliike maakuntien välillä on hidastunut ja Uudenmaan muuttovoitto on pudonnut lähes nollatasolle. Tilastokeskuksen aluetilinpidon tietojen perusteella tuotannon kasvun hidastuminen tapahtui vuoden 2000 jälkeen maamme kaikilla alueilla. Hidas talouskasvu merkitsi kuitenkin samalla sitä, että kaikkein suurimmat alueiden väliset erot tuotannossa ja työllisyydessä ovat kaventuneet. ETLA.n ennusteen mukaan nykyiset alueelliset erot tulevat säilymään vuosina 2003-2008 kutakuinkin ennallaan, vaikka aluetalouksien kehityksessä tuleekin olemaan pieniä eroja. ETLA:n ennusteen mukaan Suomen kansantalouden 2-3 % kasvuvauhti lisäisi työllisyyttä noin 70 000 hengellä vuoteen 2008 mennessä. Eniten työllisten määrän ennustetaan kasvavan Uudellamaalla ja Varsinais- Suomessa, kun taas useimmissa maakunnissa tilanne säilyisi ennallaan. Vuonna 2004 työttömyysaste oli edelleen kaikkein korkein Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Työttömyysaste oli mannermaakunnista pienin Itä- Uudellamaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Vuosien 2002-2003 aikana talouden kokonaisliikevaihdon kasvu on jäänyt melko pieneksi varsinkin perinteisissä kasvumaakunnissa. Sen sijaan useat aikaisemmin hitaan talouskasvun maakunnat ovat kyenneet selviytymään vuosituhannen alun taantumasta kohtuullisen hyvin ja pitämään taloutensa kasvu-uralla. Vuoden 2003 viimeisellä neljänneksellä talouden kokonaisliikevaihdon kasvu oli voimakkainta Lapissa, Kanta-Hämeessä ja Keski- Pohjanmaalla. Perinteisesti vahvat kasvumaakunnat Uusimaa ja Pirkanmaa ovat jääneet alle 2 prosentin kasvun. Teollisuuden liikevaihto kasvoi vuoden 2003 viimeisellä neljänneksellä kaikkein eniten Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Kasvu on syntynyt pitkälti vientivetoisen suurteollisuuden hyvästä kehityksestä, sillä edellä mainitut maakunnat ovat kolmen kärjessä tarkasteltaessa myös teollisuuden viennin muutosta kyseisellä neljänneksellä. Lapissa viennin kasvu on ollut voimakkainta kasvun lähentyessä peräti 20 prosenttia. Suurteollisuusvetoisissa vientiin painottuvissa maakunnissa aluetalous on herkempi nopeille muutoksille kuin monipuolisemman elinkeinorakenteen ja pk-yritysten aluetalouksissa, joissa aluetalouden puskurikyky muutoksia kohtaan on parempi. 11 Talousennuste vuosille 2004-2005. Palkansaajien tutkimuslaitos. 12 Taloudellinen katsaus. Helmikuu 2005. 1/2005. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset. Valtiovarainministeriö. 13 Maakuntien suhdannekehitys 2000-2004. Alueiden kehittäminen 43/2004. Sisäasiainministeriö. Helsinki, 2004. Sisäministeriö päivittää katsauksen huhti-toukokuussa 2005. 7

3 Lapin keskeiset muuttujat 3.1 Väkiluku ja väestönmuutokset Lapin väestömäärä on historiallisesti tarkasteltuna ollut korkeimmillaan 1960-luvulla ennen niin sanotun suuren muuton alkua. Tämän jälkeen väkiluku vakiintui pitkäksi aikaa noin 200 000 asukkaan tuntumaan. Raju väestön pieneneminen alkoi 1990-luvun puolivälissä, josta lukien Lapin väestö on vähentynyt heikon muuttotaseen seurauksena. Vuosina 1996-2000 Lapin väkiluku pieneni peräti 4,4 prosenttia. Vuosina 2002-2003 Lapin väki väheni myös negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi 116 asukkaalla 14. Vuonna 2004 Lapin luonnollinen väestönlisäys kääntyi kuitenkin jälleen positiiviseksi ja syntyneitä oli 49 kuolleita enemmän. Vuoden 2004 muuttotaseeksi on Lapissa summautunut 555 henkilöä 15. Muuttotase on siis edelleen voimakkaasti negatiivinen, mutta suunta on oikea. Muuttotase on ollut heikoin vuonna 2000, jolloin Lapista pois muuttaneiden enemmyys oli peräti 2742 asukasta. Kun vuoden 2004 muuttotaseeseen summataan luonnollinen väestönlisäys 49 henkeä, saadaan Lapin väkiluvuksi 186 411 asukasta, mikä merkitsee 506 asukkaan menetystä vuoteen 2003 verrattuna. Tammikuussa 2005 Lapin väkiluku väheni 46 asukasta vuoden 2004 joulukuun lopun tilanteesta. Lapin maakunnan sisällä väestö keskittyy Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukuntiin, joissa asuu yhteensä noin kaksi kolmasosaa koko Lapin väestöstä. Aikavälillä 1980-2004 Lapin seutukunnista väestö on lisääntynyt vain Rovaniemellä, lähes 9000 asukkaalla. Dramaattisimmin väestö on vähentynyt Itä-Lapin seutukunnassa, joka on menettänyt väkiluvustaan lähes kolmanneksen, noin 8400 asukasta. Väkeä menettäneistä seutukunnista kaikkein parhaiten on selvinnyt Pohjois-Lappi, jossa väkiluku on vähentynyt vain 700 asukkaalla. Lapin väestökehityksessä onkin kokonaisuutena ottaen havaittavissa huomattavia alueellisia eroja. Yksittäisistä syistä vahvin selitysvoima on tuotannon ja työpaikkojen rakennemuutoksella, jonka vaikutukset ja intensiteetti ovat olleet vallinneesta elinkeinorakenteesta johtuen erilaiset kaupunkien ja harvaan asuttujen maaseutumaisten alueiden välillä. Maakunnan sisällä voittajana on selvinnyt Rovaniemen seutu. Itä-Lappi on ollut Lapin sisäisessä tarkastelussa rakennemuutoksen häviäjä. 3.2 Aluetalous ja työllisyys Väkilukuun suhteutettu bruttokansantuote on Lapissa koko maata alhaisempi 16. Vuonna 2002 arvonlisäystä kertyi Lapissa asukasta kohden 18 877 euroa kun koko maassa arvonlisäykseksi summautui 23 371 euroa. Maakuntien välisessä vertailussa Lappi sijoittuu sijalle kaksitoista. Lapin sisällä bruttokansantuotteen jakautumisessa on väestön tavoin suuret alueelliset erot. Kaikkein korkein asukasta kohden laskettu arvonlisäys on teollisuusvaltaisella Kemi- Tornion seudulla, jossa väestöön suhteutettu bruttokansantuote jopa hieman suurempi kuin maassa keskimäärin. Lapin koko talouden liikevaihto (TOL A-X) on kehittynyt suotuisasti. Vuoden 2000 ja 2002 alkanut nousukausi ovat yhdenmukaisia teollisuuden korkeasuhdanteiden kanssa ja viestivät teollisuuden vahvasta roolista Lapin aluetaloudessa. Vuoden 2004 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä Lapin koko talouden neljännesvuosimuutokset kertovat vahvasta 16,0 % ja 14,7 % liikevaihdon kasvusta. 25 % Koko talous (A-X) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 14 Luonnollinen väestönlisäys = syntyneet kuolleet. 15 Muuttotase = Lappiin muuttaneet Lapista pois muuttaneet 16 Vuoden 2003 arvonlisätiedot päivittyvät huhti-toukokuussa 2005. 8

Lapin työpaikkojen toimialajakaumassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattain lyhyellä aikavälillä. Työpaikkojen kokonaismäärä on lisääntynyt 6,7 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2003, mikä merkitsee noin 4400 työpaikan lisäystä. Osa kas Alkutuotannon työpaikkojen määrä on samalla ajanjaksolla vähentynyt peräti 32,0 prosenttia, noin 2000 työpaikan verran. Teollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet vuodesta 1995 vain 2,4 prosenttia eli noin 200 työpaikalla. Rakentamisen toimialalla työpaikat ovat vuodesta 1995 lisääntyneet 13,9 prosenttia, mikä merkitsee noin 500 työpaikkaa. Lapin työpaikat ovat lisääntyneet eniten sekä yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Kaikista työpaikoista peräti 70 % syntyy palvelusektorilla. Yksityisten palvelutoimialojen osuus on palveluammateissa toimivien määrästä noin puolet. Aikavälillä 1995-2003 yksityisen palvelusektorin työpaikat ovat lisääntyneet peräti 22 prosenttia yli 4000 työpaikalla. Julkisten palvelujen työpaikat ovat lisääntyneet samalla aikavälillä 8,1 prosenttia noin 2000 työpaikan verran. Suhteellisesti tarkasteltuna kaikkein ripeintä työpaikkojen määrän lisääntyminen on ollut majoitus- ja ravitsemissektorilla sekä matkatoimisto- ja ohjelmapalvelutoimialalla. Lapin majoitus- ja ravitsemistoimialan työpaikat ovat aikavälillä 1995-2003 lisääntyneet 38,2 prosenttia eli noin tuhannella työpaikalla. Matkatoimistojen ja ohjelmapalveluiden työpaikat ovat samalla aikavälillä lisääntyneet huikeat 62,4 %, mikä merkitsee noin 500 työpaikan lisäystä. 5 % 8 % 3 % 12 % Lappi väestö 186 411 (2004) väestönmuutos -506 (2004) muutos 0,3 % työttömyysaste 17,1 % (2004) työllisyysaste 56,8 % (2003) arvonlisäys/asukas 18 877 (2002) Tunturi-Lappi väestö 14 132 (2004) väestönmuutos 46 (2004) muutos 0,3 % työttömyysaste 18,3 % (2004) työllisyysaste 58,6 % (2003) arvonlisäys/asukas 14 994 (2002) 45 % 5 % 8 % 7 % 34 % Tornionlaakso väestö 9 797 (2004) väestönmuutos 103 (2004) muutos 1,0 % työttömyysaste 16,5 % (2004) työllisyysaste 52,3 % (2003) arvonlisäys/asukas 11 995 (2002) 36 % Työpaikat toimialoittain 2003 6 % 6 % 4 % Yksityiset palvelut Julkiset palvelut 37 % 14 % Teollisuus 33 % Alkutuotanto Rakentaminen Muut Pohjois-Lappi väestö 17 784 (2004) väestönmuutos 127 (2004) muutos 0,7 % työttömyysaste 18,6 % (2004) työllisyysaste 55,7 % (2003) arvonlisäys/asukas 15 418 (2002) 11 % 4 % 5 % 4 % 36 % 40 % Itä-Lappi väestö 21 103 (2004) väestönmuutos 486 (2004), muutos 2,3 % työttömyysaste 21,4 % (2004) työllisyysaste 50,8 % (2003) arvonlisäys/asukas 15 047 (2002) 8 % 29 % 14 % 3 % 5 % 36 % Kemi-Tornion seutu väestö 61 322 (2004) väestönmuutos 267 (2004) muutos 0,4 % työttömyysaste 15,5 % (2004) työllisyysaste 57,6% (2003) arvonlisäys/asukas 23 618 (2002) 3 % 7 % 3 % 32 % 15 % Rovaniemen seutu väestö 62 363 (2004) väestönmuutos +523 (2004) muutos +0,8 % työttömyysaste 16,4 % (2004) työllisyysaste 58,6 % (2003) arvonlisäys/asukas 18 495 (2002) 4 % 6 % 6 % 4 % 44 % 27 % 27 % 28 % 36 % 9

Lapin seutukuntien välisessä työpaikkavertailussa Kemi-Tornion alue profiloituu teollisuuteen ja Tunturi-Lappi yksityiseen palvelusektoriin, jonka veturina toimii matkailun vahva kasvu. Rovaniemen seudun erityispiirre on julkisen sektorin palvelutyöpaikkojen suuri osuus, mikä aiheutuu Rovaniemen kaupungin roolista maakunnan hallinnollisena ja koulutuksellisena keskuksena. Työttömyysaste on Lapin seutukunnista kaikkein korkein Itä- Lapissa ja pienin Kemi-Tornion seudulla. Työllisyysaste on korkein Rovaniemellä ja pienin Itä-Lapissa. Vuonna 2004 Lapin työttömyysaste eli työtä vailla olevien osuus työvoimasta oli edelleen erittäin korkeat 17,1 prosenttia 17. Lapin työllisyysasteeksi eli alueella asuvien työllisten osuudeksi 15-64 vuotiaasta väestöstä on vuonna 2003 kirjattu 56,8 prosenttia 18. Tarkasteltaessa Lapin aluetalouden rakennetta kokonaisuutena havaitaankin pääpiirteissään kolme selkeästi toisistaan eroavaa aluetta, vaikka palvelutyöpaikkojen merkitys on kaikkialla suuri. Ensimmäisen aluetaloustyypin muodostaa suurteollisuusvaltainen ja kohtuullisen monipuolisen pk-yritysrakenteen Kemi-Tornion alue, jossa metallinjalostuksen ja metsäteollisuuden toimialat ovat tärkeässä asemassa. Kemi-Tornion kanssa samaan aluetaloustyyppiin kuuluu myös Kemijärvi, jossa eletään vaikeaa rakennemuutoksen aikaa teollisuustyöpaikkojen määrän nopeasta ja voimakkaasta vähenemisestä johtuen. Rovaniemi muodostaa Lapin hallinnollisena ja koulutuksellisena keskuksena oman aluetaloustyypin, jossa korostuu julkisten palvelujen suuri osuus työpaikoista. Rovaniemellä myös pk-yritysrakenne on kohtuullisen monipuolinen, mutta Kemi-Tornion alueesta poiketen varsinaisia suurteollisuusyksiköitä ei ole. Rovaniemellä myös matkailu ja erityisesti joulumatkailu on muodostunut merkittäväksi sesonkiaikojen työllistäjäksi. Kolmatta aluetaloustypologiaa luonnehtii voimakas matkailuriippuvuus ja tähän alueeseen kuuluu käytännöllisesti katsottuna koko muu Lappi edellä mainittuja alueita lukuun ottamatta. Pyhä-Luosto, Saariselkä sekä Levi-Ylläs-Olos-Pallas alueet toimivat matkailukehityksen vetureina. Varsinaisten matkailutoimialojen ympärille on kehittynyt monipuolinen matkailijoita palveleva yksityisen sektorin elämysklusteri. Matkailutyöpaikkojen lisäksi tämän kolmannen aluetaloustypologian elinkeinoja ovat maa-, metsäja porotalous. Asutuskeskittymissä työpaikkoja tarjoavat kunnalliset palvelut sekä paikalliskysynnästä riippuvaiset kaupan ja palvelusektorin toimialat. Muuten yksityisen sektorin työpaikkarakenne on matkailun lisäksi kovin ohut ja yksipuolinen. Kaivannaisteollisuuden osalta on suuria odotuksia, mutta toistaiseksi odotukset eivät ole vielä juuri realisoituneet. Kaivosyhtiöt ovat todenneet esimerkiksi kaivannaisten heikon maailmanmarkkinahinnan ja vahvan euron olevan epäsuotuisia tekijöitä kaivostoiminnan käynnistämiselle. 3.3 Kuntatalous Koko maan tasolla kuntien yhteenlaskettu vuosikate kääntyi viime vuonna laskuun ja velkaantuminen nopeutui 19. Muutokset ovat suuria suhteessa edelliseen vuoteen, joka verotilitysten rytmihäiriön vuoksi oli poikkeuksellisen hyvä. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteet jäivät vuonna 2003 yhteensä 1,4 miljardiin euroon, kun vastaava luku 2002 tillinpäätöksissä oli 2,2 miljardia euroa. Laskun taustalla on kuntien verotulojen heikko kehitys. Vuonna 2003 veroja tuloutettiin 4 prosenttia vuotta 2002 vähemmän. Talouden kiristymistä lievensi kuitenkin valtionosuuksien 0,4 miljardin euron lisäys. Lapin kuntien tilinpäätöksissä vuodelta 2003 ilmenee monien kuntien osalta verotulojen lasku. Hallitusohjelman mukaisesti toteutettu sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien kasvattaminen on kuitenkin merkittävästi kompensoinut veromenetyksiä. Vuosikatetarkastelu osoittaa taloustilanteen lievää kiristymistä vuoteen 2002 verrattuna. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomioitava se, että vuodet eivät ole verotilitysten ajoittumisen vuoksi täysin vertailukelpoisia. Koko Lapin osalta vuosikatteet olivat 68 prosenttia poistoista, mikä on kohtuullinen, joskaan ei hyvä taso. Positiivinen asia on niin sanottujen kriisikuntien vuosikatteiden selvä kohentuminen Enontekiötä lukuun ottamatta. Kuntien omien toimien lisäksi vuosikatteiden parantumiseen vaikuttivat harkinnanvaraiset rahoitusavustukset. Puolet Lapin kunnista pienensi lainakantaansa vuoden 2003 aikana. Vuoden 2002 lopussa kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainakanta Lapissa oli 1 437 euroa ja vuoden 2003 lopussa 1 299 euroa. Koko maassa kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainakanta nousi 863 eurosta 998 euroon. Vuoden 2005 talousarvioesitysten laadintaan liittyi epävarmuutta, joka johtui sekä verotulojen että valtionosuuksien arvioinnin vaikeudesta. Kuntien talousarviovalmistelujen ollessa käynnissä tiedossa eivät olleet myöskään vuoden 2005 lopulliset vero- ja 17 Lähde: Työministeriön työnvälitystilasto. 18 Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. 19 Vuosikate on kunnan tai kuntayhtymän kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos. Vuosikate ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Ennen vuosikatetta esitetään vain säännönmukaisen toiminnan tuotot ja kulut. Satunnaisten tuottojen ja kulujen siirtämisellä vuosikatteen jälkeen taataan vuosikatteen vertailtavuus eri vuosien ja eri kuntayksiköiden kesken. 10

palkkapoliittiset ratkaisut. Kuntien uusien velvoitteiden myötä tilanne näyttää rahoituksen suhteen melko vaikealta. Menojen kasvun olisi jäätävä vuonna 2005 alle kolmeen prosenttiin. Talouden tasapainon saavuttaminen näyttäisikin vaativan edelleen palvelutuotannon tehostamista Lapin kunnissa. Kuntien vuosikate / asukas Tornio Ylitornio Posio Kemi Muonio Pello Inari Tervola Pelkosenniemi Talousarvioesitys 2005 Tilinpäätösarvio 2004 Toteutunut 2003 Lappi Keminmaa Simo Rovaniemen mlk Kolari Rovaniemi Ranua Salla Utsjoki Savukoski -600-400 -200 0 200 400 600 Vuosikate ( ) / asukas 11

4 Toimialakohtainen suhdannekuva Lapissa 4.1 Rakentaminen RAKENTAMINEN Toimialafaktat 2003 TOL F toimipaikkoja 1 091 kpl liikevaihto 521 milj. henkilöstö 3 824 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 7,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 11,2 % Rakentamisen (TOL F) suhdannekuva mukailee Lapissa vahvasti valtakunnallista kehitystä. Toimialan liikevaihto kasvoi Lapissa tasaisesti aina vuosien 2001 ja 2002 vaihteeseen saakka. Kaikkein kovinta kasvuvauhti on ollut vuoden 1999 toisella neljänneksellä, jolloin muutos osoitti peräti 22 % kasvua edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Vuoden 2002 aikana liikevaihdon kehitys kääntyi hivenen laskuun, mutta on vuoden 2003 puolivälistä ollut jälleen nousujohteinen niin Lapissa kuin koko maassa. Rakentamisen liikevaihto on kasvanut Lapissa vuoden 2004 kaikilla kolmella ensimmäisellä neljänneksellä, ensimmäisellä 15,4 %, toisella 11,0 % ja kolmannella 6,2 %. Rakentamisen henkilöstö on vuodesta 1997 lukien kehittynyt Lapissa suotuisasti mukaillen toimialan liikevaihdon kehitystä. Vuonna 2004 rakentamisen henkilöstö kasvoi kaikilla vuosineljänneksillä 2,5-8,8 % välillä ja koko vuoden kasvuksi kertyi 6,3 %. 140 Rakentaminen (TOL F) Indeksi (2000 = 100) 120 100 80 60 40 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto F Lappi Liikevaihto F Suomi Henkilöstö F Lappi 25 % Rakentaminen (TOL F) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 12

4.2 Kaivostoiminta ja louhinta KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA Toimialafaktat 2003 TOL C toimipaikkoja 67 kpl liikevaihto 38 milj. henkilöstö 327 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,0 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,0 % Kaivostoiminnassa ja louhinnassa (TOL C) liikevaihdon kehitys on Lapissa mukaillut vuodesta 2000 lähtien pääpiirteissään koko maan kasvusuuntaista trendiä. Lapissa toimialan liikevaihtokehitystä luonnehtii verrattain suuri neljännesvuosimuutosten vaihtelu. Vuosille 2001-2002 ajoittui Lapissa hyvä kausi ja vuosineljännekset olivat reilusti plussan puolella. Vuoden 2004 ensimmäisen ja toinen neljännes osittavat 17,6 % ja 21,0 % liikevaihdon kasvua, mutta kolmannella neljänneksellä liikevaihto supistui 9,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kaivostoiminnan ja louhinnan henkilöstömäärä on hivenen vuotta 1997 korkeammalla tasolla. Vuonna 2004 toimialan henkilöstö supistui 0,2 %. Tulevan kehityksen kannalta ratkaisevaa on suunnitteilla olevien kaivoshankkeiden käynnistymisaikataulu. 160 Kaivostoiminta ja louhinta (TOL C) 140 Indeksi (2000 = 100) 120 100 80 60 40 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto C Lappi Liikevaihto C Suomi Henkilöstö C Lappi 40 % Kaivostoiminta ja louhinta (TOL C) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 13

4.3 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne KULJETUS, VARASTOINTI JA TIETOLIIKENNE Toimialafaktat 2003 TOL I toimipaikkoja 1 321 kpl liikevaihto 457 milj. henkilöstö 4 552 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 2,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 6,4 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 13,3 % Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen (TOL I) toimialalla liikevaihto on kasvanut hyvin vuoteen 2002 saakka. Vuonna 2003 liikevaihdon kehitys pysähtyi Lapissa vuoden 2002 tasolle, vaikka koko maassa kehitys jatkui vielä nousujohteisena. Vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 6,3 % vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, mutta supistui toisella ja kolmannella neljänneksellä 1,5 % ja 3,0 %. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen henkilöstömäärä on vuodesta 1997 lukien hivenen kasvanut, mutta on viime vuosina vakiintunut. Toimialan henkilöstö kasvoi hieman vuoden 2004 kaikkina neljänneksinä kasvun vaihdellessa 0,8-2,8 % välillä. 130 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (TOL I) 120 Indeksi (2000 = 100) 110 100 90 80 70 60 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto I Lappi Liikevaihto I Suomi Henkilöstö I Lappi 20 % Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (TOL I) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 14

4.4 Teollisuus 4.4.1 Teollisuus TEOLLISUUS Toimialafaktat 2003 TOL D toimipaikkoja 845 kpl liikevaihto 3 456 milj. henkilöstö 9 200 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,4 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 48,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 26,8 % Teollisuuden (TOL D) liikevaihdon kehitys jatkaa Lapissa vahvaa koko maata nopeampaa kasvua, vaikka aivan kaikilla teollisuuden alatoimialoilla kehitys ei olekaan myönteistä. Koko teollisuuden liikevaihto on ollut Lapissa voimakkaassa kasvussa vuoden 2002 viimeisestä neljänneksestä lukien. Vuonna 2003 Lapin teollisuuden liikevaihdon kasvu oli Suomen nopeinta. Vuoden 2004 kaikilla kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä Lapin teollisuuden liikevaihto on kasvanut, ensimmäisellä 26,8 %, toisella 25,1 % ja kolmannella 16,5 %. Teollisuuden liikevaihdon vahva kehitys ei ole kuitenkaan lisännyt tarvetta palkata uutta henkilöstöä. Vuodesta 1997 lukien teollisuuden henkilöstömäärä onkin pienentynyt. Vuonna 2004 teollisuuden henkilöstö supistui 0,9 % edellisvuoteen verrattuna. Huomioiden teollisuuden suuren absoluuttisen henkilöstömäärän pienetkin suhteelliset muutokset merkitsevät hyvin suurta määrää työpaikkoja. 160 Teollisuus (TOL D) Indeksi (2000 = 100) 140 120 100 80 60 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/1 2005/I Liikevaihto D Lappi Liikevaihto CDE Suomi Henkilöstö D Lappi 40 % Teollisuus (TOL D) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 15

Lapin teollisuuden kasvukatsaus (TOL D ) Kasvun avainluvut Kasvun avainluvut kuvaavat liikevaihtoa kasvattaneiden yritysten prosenttisosuuksia tarkastasteltavan toimialan yritysten lukumäärästä. Kasvun voimakkuuden perusteella yritykset jaetaan 0-15 prosenttia ja yli 15 prosenttia kasvaneisiin. Vuoden 2003 alusta lukien Lapin teollisuuden (TOL D) yrityksistä liikevaihtoa kasvattaneiden yritysten osuus on vaihdellut neljänneksittäin 50-54 prosentin välillä. Keskimäärin lähes puolet toimialan yrityksistä on siis kasvanut. Neljänneksittäin tarkasteltuna 33-39 prosenttia yrityksistä on kasvattanut liikevaihtoa yli 15 prosenttia. Vuoden 2004 kolmannella neljänneksellä 33 prosenttia Lapin teollisuustoimialan yrityksistä kasvoi yli 15 prosenttia. Kasvaneiden ja supistuneiden yritysten kasvuvaikutus Kasvuvaikutus kuvaa sitä, kuinka monta prosenttiyksikköä kukin luokka muodostaa tarkasteltavan toimialan kasvusta. Kasvuvaikutus siis kuvaa kyseisen luokan yritysten kontribuutiota tarkasteltavan alan kasvuun. Summaamalla yhteen kasvaneiden ja supistuneiden yritysluokkien kasvuvaikutukset saadaan tulokseksi tarkasteltavan toimialan kasvuprosentti. Vuoden 2004 kolmannella neljänneksellä kasvaneiden yritysten vaikutus toimialan kehitykseen oli 19,1 prosenttiyksikköä ja supistuneiden 2,6 prosenttiyksikköä. Toimialan kasvuksi summautuu 16,5 prosenttia. Liikevaihdolla mitattuna supistuneiden yritysten vaikutus teollisuustoimialan kehitykseen on ollut siis erittäin pieni. Kasvuvaikutus kvartiileittain Luokittelu jakaa tarkasteltavan toimialan yritykset neljään luokkaan kasvuvauhdin perusteella. Ensimmäiseen kvartiiliin tulevat luokitelluiksi ne 25 prosenttia toimialan yrityksistä, jotka ovat kasvaneet kaikkein nopeimmin. Neljänteen kvartiiliin tulevat taas luokitelluiksi ne 25 prosenttia toimialan yrityksistä, jotka ovat kasvaneet kaikkein hitaimmin tai sitten supistuneet. Kaikkiin neljään kvartiiliin kuuluu siis yhtä monta yritystä. Summaamalle yhteen näiden neljän luokan kasvuvaikutukset saadaan laskettua tarkasteltavan toimialan kasvuprosentti. Vuoden 2004 kolmannella neljänneksellä Lapin teollisuustoimialan ensimmäisen kvartiilin eli kaikkein kaikkein nopeimmin liikevaihtoa kasvattaneiden yritysten kasvuvaikutus oli leijonanosa eli peräti 16,0 prosenttiyksikköä teollisuustoimialan 16,5 prosentin kokonaiskasvusta. Toisen kvartiilin kasvuvaikutus oli 3,1 prosenttiyksikköä ja kolmas ja neljäs kvartiili aiheuttavat 0,6 ja 2,1 prosenttiyksikön negatiivisen kasvuvaikutuksen. Ensimmäinen kvartiili on siis määrittänyt kehityksen suunnan. Henkilöstömäärän kasvuvaikutus Luokittelu jakaa tarkasteltavan toimialan yritykset kolmeen luokkaan henkilöstömäärän perusteella. Ensimmäisen luokan muodostavat alle 5 hengen yritykset, toisen 5-19 hengen yritykset ja kolmannen 20 henkilöä tai enemmän työllistävät yritykset. Summaamalla yhteen kaikkien kolmen luokan kasvuvaikutukset saadaan laskettua tarkasteltavan toimialan kasvuprosentti. Vähintään 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä Lapin teollisuustoimialalla on noin 50 kappaletta ja näiden yritysten kehitys on vuoden 2003 alusta lukien selittänyt käytännöllisesti katsottuna kokonaisuudessaan Lapin teollisuustoimialan liikevaihdon kasvun. Vuoden 2004 kolmannella neljänneksellä vähintään 20 henkilöä työllistävien yritysten vaikutus teollisuustoimialan kasvuun oli 16,2 prosenttiyksikköä. Koska neljänneksen kokonaiskasvu toimialalla on 16,5 prosenttia, niin alle 20 henkilöä työllistävien yritysten vaikutus toimialan kokonaisliikevaihdon kasvuun on erittäin vähäistä. Yksi- ja monitoimintaisuuden kasvuvaikutus Luokittelu jakaa tarkasteltavan toimialan yritykset pelkästään tarkasteltavalla toimialalla toimiviin sekä yrityksiin, jotka harjoittavat liiketoimintaa tarkasteltavan toimialan lisäksi myös muilla toimialoilla. Summaamalla yhteen yksi- ja monitoimintaisten yritysten kasvuvaikutukset saadaan lasketuksi tarkasteltavan toimialan kasvuprosentti. Lapin teollisuustoimialan yrityksistä noin 80 prosenttia on yksitoimintaisia, eli pelkästään teollisuustoimialalla operoivia yrityksiä. Tutkituilla neljänneksillä vuoden 2003 alusta lukien toimialan kasvu on ollut yksitoimintaisten yritysten ansiota. Vuoden 2004 kolmannella neljänneksellä yksitoimintaisten yritysten kasvuvaikutus oli 15,3 prosenttiyksikköä toimialan 16,5 prosentin kokonaiskasvusta. 16

4.4.2 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus SAHATAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN Toimialafaktat 2003 VALMISTUS TOL DD toimipaikkoja 161 kpl liikevaihto 227 milj. henkilöstö 942 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 3,2 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 2,7 % Sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen (TOL DD) liikevaihdon kehitys on ollut kasvusuuntaista jo pidemmän aikaa 20. Vuoden 2002 toisesta vuosineljänneksestä lukien kaikki neljännesvuosimuutokset ovat olleet yhtä lukuun ottamatta kasvuvoittoisia. Toimialan liikevaihto kasvoi vuoden 2004 ensimmäisellä ja kolmannella neljänneksellä 7,7 % ja 2,1 %, mutta väheni toisella 1,9 %. Sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen henkilöstö on lisääntynyt vuodesta 1997. Henkilöstö kasvoi vuoden 2004 kaikilla neljänneksillä kasvun vaihdellessa 0,4-8,6 % välillä. Koko vuoden 2004 henkilöstön kasvuksi toimialalla summautui 5,0 %. 140 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (TOL DD) Indeksi (2000 = 100) 120 100 80 60 40 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto DD Lappi Liikevaihto 20-21 Suomi Henkilöstö DD Lappi 40 % Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (TOL DD) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 20 Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialan DD lisäksi toimialan 21 (massan, paperin ja paperituotteiden valmistus). 17

4.4.3 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys PUUN SAHAUS, HÖYLÄYS JA KYLLÄSTYS Toimialafaktat 2003 TOL 201 toimipaikkoja 74 kpl liikevaihto 143 milj. henkilöstö 381 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 2,0 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,1 % Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialalla (TOL 201) liikevaihto on kehittynyt myönteisesti jo usean vuoden ajan 21. Vuosille 2002-2003 ajoittuu selkeä korkeasuhdanne. Vuonna 2004 toimialan liikevaihto kasvoi ensimmäisellä ja kolmannella neljänneksellä 2,2 % ja 2,0 %, mutta supistui toisella 5,7 %. Toimialan henkilöstö on vähentynyt selvästi vuodesta 1997 lähtien. Henkilöstön voimakas supistuminen pysähtyi vuosien 2000-2001 vaihteessa ja henkilöstömäärä näyttää tämän jälkeen vakiintuneen. Vuonna 2004 Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen henkilöstö supistui kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 7,6 %, 9,1 % ja 6,6 % mutta kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä 1,3 %. 140 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 201) 130 Indeksi (2000 = 100) 120 110 100 90 80 70 60 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto 201 Lappi Liikevaihto 20-21 Suomi Henkilöstö 201 Lappi 40 % Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 201) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 21 Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialat 20 (sahatavaran ja puutuotteiden valmistus) ja 21 (massan ja paperituotteiden valmistus). 18