EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2013 COM(2013) 915 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE erilaisista siipikarjan tainnutusmenetelmistä FI FI
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE erilaisista siipikarjan tainnutusmenetelmistä 1. TAUSTA Eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 1 27 artiklan 3 kohdassa säädetään seuraavaa: Komissio toimittaa viimeistään 8 päivänä joulukuuta 2013 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen erilaisista siipikarjan tainnutusmenetelmistä ja erityisesti vesitainnutusmenetelmistä, joissa tainnutetaan useita lintuja kerralla, ottaen huomioon eläinten hyvinvointiin liittyvät näkökohdat sekä sosioekonomiset ja ympäristövaikutukset. Kertomuksen laatimista varten komissio oli tilannut erilaisia siipikarjan tainnutusmenetelmiä koskevan tutkimuksen, jonka loppuraportti toimitettiin komissiolle vuonna 2012 ( vuoden 2012 tutkimus ) 2. 2. SIIPIKARJAN TAINNUTUSMENETELMÄT Siipikarjateurastamoissa käytetään pääasiassa vesitainnutusmenetelmää, jossa tainnutetaan useita lintuja kerralla. Siinä linnut ripustetaan ylösalaisin koukkuihin ja upotetaan sitten siiven tyveen saakka veteen, jossa ne altistetaan sähkövirralle. Virta kulkee lintujen ruumiin läpi ja tainnuttaa ne ennen verenlaskua. Tärkein vaihtoehtoinen tainnutusmenetelmä on kaasutainnutus (Controlled Atmosphere Stunning, CAS), jossa siipikarja tainnutetaan ilmastokammiossa, jossa linnut altistetaan kaasuseoksille. EU:ssa 80 prosenttia broilereista tainnutetaan vesitainnutuksella ja 20 prosenttia kaasutainnutuksella 3. Menetelmien osuuksissa on suuria eroja jäsenvaltioiden välillä (esimerkiksi Saksassa kaasutainnutuksen osuus on 60 prosenttia ja Ranskassa 5 prosenttia) 4. 1 2 3 4 EUVL L 303, 18.11.2009, s. 1. Food Chain Evaluation Consortium: Study on various methods of stunning poultry, hankevastaava Agra CEAS Consulting, 11.12.2012. (http://ec.europa.eu/food/animal/welfare/slaughter/study_stunning_poultry_en.pdf). Kaasutainnutusmenetelmä käsittää useita järjestelmiä, joiden välillä on eroja rakenteessa (vaakasuora/pystysuora), yhdistämisessä käsittelylinjan muuhun osaan ja käytetyssä kaasuseoksessa (hiilidioksidi tai inertit kaasut). Munivilla kanoilla vesitainnutuksen ja kaasutainnutuksen osuudet ovat 83 ja 7 prosenttia, vanhempaispolven linnuilla 61 ja 37 prosenttia ja kalkkunoilla 76 ja 24 prosenttia eläinten lukumäärästä. 2
Muita vaihtoehtoisia menetelmiä ovat vain päähän kohdistuva sähkötainnutus ja ilmanpaineen alentamiseen perustuva tainnutus (low atmospheric pressure stunning, LAPS, tyhjiökammiotainnutus). Vain päähän kohdistuvassa sähkötainnutuksessa linnuille asennetaan elektrodit, ja virta kulkee aivojen läpi. Menetelmä on yleisesti tunnettu kaikkien lajien osalta, mutta viime aikoihin asti se ei ole soveltunut siipikarjateurastamoille niiden teurastuslinjan suuren nopeuden vuoksi. Viime vuosina menetelmää on kehitetty ja kaupallistettu, jotta sitä voitaisiin käyttää kaupallisissa teurastamoissa (jopa 9 000 lintua tunnissa). LAPS-menetelmässä periaate on samankaltainen kuin kaasutainnutuksessa, mutta sen sijaan, että ilma korvattaisiin kaasulla, menetelmässä poistetaan vähitellen ilmaa ja saadaan aikaan hapenpuute, joka tainnuttaa linnut. LAPS-menetelmä ei ole vielä sallittu EU:ssa, mutta sitä käytetään Yhdysvalloissa. Nykyisten kehityssuuntien ekstrapoloinnin perusteella tilanne voisi EU:ssa viiden vuoden kuluttua olla keskimäärin sellainen, että vesitainnutus on vähentynyt 15 prosenttiyksikköä kaasutainnutuksen eduksi (eli 65 prosenttia broilereista tainnutetaan vesitainnutuksella ja 35 prosenttia kaasutainnutuksella). Kehitys voi kuitenkin vaihdella jäsenvaltioittain keskeisissä tekijöissä, kuten kuluttajien vaatimuksissa (jotka koskevat niin eläinten hyvinvointia kuin lihatuotteitakin kokonainen broileri vai fileet) ja työvoimakustannuksissa, olevien erojen vuoksi. Vain muutamien jäsenvaltioiden odotetaan lisäävän kaasutainnutuksen osuutta yli 80 prosenttiin (Saksa, Itävalta ja Suomi) teurastusmäärästä, mutta huomattavan määrän jäsenvaltioita odotetaan saavuttavan yli 50 prosentin osuuden (Yhdistynyt kuningaskunta, Italia, Ruotsi, Alankomaat ja Belgia). Muiden jäsenvaltioiden osalta odotetaan vesitainnutuksen säilyvän tärkeimpänä tainnutusmenetelmänä. 3. ELÄINTEN HYVINVOINTIIN LIITTYVIÄ NÄKÖKOHTIA Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi ennen asetuksen (EY) N:o 1099/2009 antamista vuosina 2004 ja 2006 kaksi lausuntoa eläinten tainnutukseen ja lopetukseen käytettävien menetelmien hyvinvointinäkökohdista 56. Vuonna 2004 antamassaan lausunnossa EFSA määritteli kaksi keskeistä ongelmaa: Ylösalaisin kääntäminen ja ripustaminen ovat linnuille kivuliaita, varsinkin painaville tai hauraille linnuille 7, ja voivat aiheuttaa luiden sijoiltaanmenoja ja murtumia. 5 6 7 The welfare aspects of the main systems of stunning and killing the main commercial species of animals, The EFSA Journal (2004), 45, 1 29. The welfare aspects of the main systems of stunning and killing applied to commercially farmed deer, goats, rabbits, ostriches, ducks, geese and quail, The EFSA Journal (2006) 326, 1 18. Kalkkunat ja broilerien vanhempaispolven linnut ovat huomattavasti painavampia kuin normaalit kaupalliset broilerit, kun taas munintakauden päätyttyä lopetettavilla kanoilla on hauraat luut. 3
Lintuun johtuva virtamäärä vaihtelee kunkin linnun resistanssin mukaan eikä sitä voida hallita. Näiden lausuntojen perusteella asetuksessa (EY) N:o 1099/2009, jota on sovellettu 1. tammikuuta 2013 lähtien, määritellään vesitainnutusta koskevat sähköiset parametrit (150 ma taajuudella 200 400 Hz) 8. Samoja parametreja suosittelee myös Maailman eläintautijärjestö (OIE) 9. Kaksi jäsenvaltiota ehdotti vuonna 2011, että asetuksen (EY) N:o 1099/2009 mukaisia vesitainnutusta koskevia sähköisiä vähimmäisparametreja muutettaisiin. EFSA tutki tiedot ja antoi asiasta vuonna 2012 lausunnon 10, jonka mukaan vesitainnutuksella saavutettava tainnutuksen tehokkuus on jopa 96 prosenttia aivosähkökäyrällä (EEG) mitattuna. Lisäksi lausunnossa korostettiin lisätutkimuksen tarvetta ja vaatimusten noudattamisen valvontaan liittyviä kysymyksiä, eli teurastamotoiminnan harjoittajat pyrkivät usein alentamaan virtaa lihan laatuongelmien välttämiseksi. EFSAn lausunnoissa huomautetaan myös, että kaasutainnutuksella voidaan välttää vesitainnutuksen haittapuolet, jos menetelmässä käytetään linnut lopettavia parametreja: Lintuja ei käännetä ylösalaisin eikä ripusteta niiden ollessa tajuissaan. Kaasutainnutuksella voidaan varmistaa, että kaikki linnut on lopetettu ennen verenlaskua. EFSAn vuonna 2004 ja 2006 antamissa lausunnoissa ei arvioitu vain päähän kohdistuvaa sähkötainnutusta, jota kehitetään parhaillaan kaupallisia teurastuslinjoja varten. 4. TALOUDELLISIA NÄKÖKOHTIA Keskeisiä taloudellisia tietoja EU:n siipikarjanlihan tuotannosta ja ulkomaankaupasta esitetään liitteessä I. 4.1. Vesitainnutusmenetelmän ja muiden menetelmien vertailu 4.1.1. Tuotantokustannukset ja kustannusmalli Kaupallisesti saatavissa olevien siipikarjan tainnutusmenetelmien vertailua varten laadittiin kustannusmalli 11. Mallissa otettiin huomioon seuraavat kustannukset: asennus 12, kunnossapito, vastaanoton ja ripustuksen työvoima, vedenkulutus, 8 9 10 11 12 Sähköiset parametrit, ks. liite I, II luvun 6 kohta; välineet, ks. liite II, 5 kohta. Maaeläinten terveyttä koskevan OIE:n säännöstön 7.5.7 artiklan 3 kohdan b alakohta lintujen sähköllä tapahtuvasta vesitainnutuksesta. Scientific Opinion on electrical requirements for waterbath equipment applicable for poultry. EFSA Journal 012; 10(6):2757. 80 s. doi:10.2903/j.efsa.2012.2757. LAPS-menetelmä ei ole EU:ssa sallittu, mutta sitä käytetään yhdessä teurastamossa Yhdysvalloissa. Uuden laitoksen asennuskustannukset, mutta ei muutoksista aiheutuvia kustannuksia. 4
puhdistamiseen tarvittava vesi, tainnutuksessa tarvittava sähkö, tainnutuksessa tarvittava kaasu, muut tainnutukseen liittyvät työvoimakustannukset. Mallin avulla laskettiin keskimääräiset kustannukset EU:ssa lintua kohti teurastamoille, joissa teurastusmäärä on suuri (12 000 lintua tunnissa), ja teurastamoille, joissa teurastusmäärä on pienempi (6 000 ja 3 000 lintua tunnissa). Tulokset esitetään kokoavasti taulukoissa 1 ja 2. Luvut ovat riippuvaisia eri resurssien (pääoma, energia, vesi ja työvoima) paikallisista kustannuksista 13. 13 Vuoden 2012 tutkimuksessa käsitellään useampia skenaarioita. 5
Taulukko 1: Eri tainnutusmenetelmien kustannusten peruslaskelmat, kun teurastusmäärä on 12 000 lintua tunnissa Kustannustekijä Vesitainnutus Kaasutainnutus Vain päähän kohdistuva sähkötainnutus Tyhjiökammiotainnutus 43 000 euroa 308 300 euroa 370 000 euroa 500 000 euroa Kunnossapito (% asennuskustannuksista) Vastaanoton ja ripustuksen työvoima 3,45 % 6,90 % 3,00 % 2,40 % 97 tuntia/päivä 90 tuntia/päivä 96 tuntia/päivä 90 tuntia/päivä* Tainnutuksessa puhdistamisessa tarvittava vesi ja 9,0 m 3 /päivä 3,5 m 3 /päivä 0,96 m 3 /päivä 3,5 m 3 /päivä* Sähkö 5,2 kwh/päivä 127,0 kwh/päivä 9,6 kwh/päivä 1 136,0 kwh/päivä Kaasu - 3,1 tonnia/päivä - - Muut työvoimakustannukset (EU:n keskiarvo) (korkeat työvoiman, veden ja sähkön hinnat) (alhaiset työvoiman, veden ja sähkön hinnat) 3 tuntia/päivä 5 tuntia/päivä 0,5 tuntia/päivä 5 tuntia/päivä* 2,439 senttiä 3,495 senttiä 2,521 senttiä 2,641 senttiä 4,135 senttiä 5,105 senttiä 4,151 senttiä 4,367 senttiä 0,389 senttiä 1,562 senttiä 0,549 senttiä 0,679 senttiä Lähteet ja painotukset Valmistajat: 45 % Kapasiteettia 9 000 13 000 koskeva teurastamotutkimus (luvut mukautettu kapasiteettiin 12 000): 45 % Valmistajat: 45 % Kaikkia kapasiteetteja koskeva teurastamotutkimus (luvut mukautettu kapasiteettiin 12 000): 45 % Valmistajat Valmistajat; työvoimakustannukset arvioitu kaasutainnutuksen mukaan Kirjallisuus: 10 % Kirjallisuus: 10 % * Käytetty kaasutainnutukselle arvioituja lukuja, koska järjestelmät ovat samankaltaisia ja menetelmäkohtaisia tietoja ei ole. Lähteiden mukaan LAPS-prosessissa ei käytetä vettä, vaikka kaasutainnutusjärjestelmissä vettä käytetään puhdistamiseen. 6
Taulukko 2: Kustannusmalli teurastamoille, joissa teurastusmäärä on 6 000 tai 3 000 lintua tunnissa Kustannustekijä Vesitainnutus Kaasutainnutus Vain päähän kohdistuva sähkötainnutus Tyhjiökammiotainnutus Erot, kun käsittelymäärä on 6 000 lintua tunnissa hieman pienemmät, veden ja työvoiman käyttö pienempää, sähkönkulutus suunnilleen sama. sekä veden- ja sähkönkulutus samat. Työvoiman ja kaasun käyttö suhteessa pienempi. Kunnossapitokustannukset alhaisemmat pienemmän eläinmäärän vuoksi. hieman pienemmät (350 000 euroa), työvoima- ja sähkökustannukset suhteessa pienemmät. puolittuneet, koska tarvitaan vain puolet tyhjiökammioista (250 000 euroa), sähkö- ja työvoimakustannukset suhteessa pienemmät. (EU:n keskiarvo) (korkeat työvoiman, veden ja sähkön hinnat) (alhaiset työvoiman, veden ja sähkön hinnat) 2,541 senttiä 3,687 senttiä 2,716 senttiä 2,667 senttiä 4,294 senttiä 5,330 senttiä 4,356 senttiä 4,412 senttiä 0,422 senttiä 1,730 senttiä 0,733 senttiä 0,682 senttiä Erot, kun teurastusmäärä on 3 000 lintua tunnissa hieman pienemmät, vesi- ja työvoimakustannukset pienemmät, sähkönkulutus suunnilleen sama. sekä vesi- ja sähkökustannukset samat. Työvoima- ja kaasukustannukset suhteessa pienemmät. Kunnossapitokustannukset pienemmät. kuten eläinmäärällä 6 000 lintua tunnissa (350 000 euroa), työvoima- ja sähkökustannukset suhteessa pienemmät. Asennus- ja sähkökustannukset kuten eläinmäärällä 6 000 lintua tunnissa 14. Työvoimakustannukset suhteessa pienemmät. (EU:n keskiarvo) (korkeat työvoiman, veden ja sähkön hinnat) 2,584 senttiä 4,053 senttiä 3,121 senttiä 3,087 senttiä 4,340 senttiä 5,761 senttiä 4,780 senttiä 5,000 senttiä 14 Asennuskustannusten oletetaan olevan samat kuin eläinmäärällä 6 000 lintua tunnissa, koska on epäselvää, onko järjestelmä muutettavissa tätä pienemmälle määrälle soveltuvaksi. 7
Kustannustekijä Vesitainnutus Kaasutainnutus Vain päähän kohdistuva sähkötainnutus Tyhjiökammiotainnutus (alhaiset työvoiman, veden ja sähkön hinnat) 0,463 senttiä 2,046 senttiä 1,116 senttiä 1,024 senttiä Vesitainnutus on keskimäärin halvin tainnutusmenetelmä ja kaasutainnutus kallein 15. Teurastamoilla, joissa teurastusmäärä on suuri, näiden kahden menetelmän väliset kustannuserot ovat pienemmät. Vesitainnutus on muihin menetelmiin nähden vielä edullisempi menetelmä, kun tuotantopanosten kustannukset ovat alhaisemmat. Kun tuotantopanosten kustannukset ja niistä etenkin työvoimakustannukset ovat korkeammat, vesitainnutuksen ja muiden menetelmien välinen kustannusero kuitenkin pienenee. Tulos on yhdenmukainen sen empiirisen havainnon kanssa, että kaasutainnutusta käytetään EU:n alueilla, joissa työvoimakustannukset ovat suhteellisen korkeat. Teurastamoiden valitessa tainnutusjärjestelmää päätökseen eivät näytä vaikuttavan niinkään vähittäishinnan (tavallisen 1,5 kg:n broilerin keskimääräinen vähittäishinta on 5,070 euroa) vaikutukset vaan pikemminkin alkuinvestointikustannusten suuret erot sekä tainnutusjärjestelmän tarvitsema tila (ks. jäljempänä). 4.1.2. Tulot/markkinat Teurastamotoiminnan harjoittajat valitsevat tainnutusmenetelmän niiden markkinoiden mukaan, joille ne aikovat myydä tuotteitaan. Tuloihin vaikuttavat seuraavat kolme tekijää: Markkinoille pääsy: jakelijat voivat vaatia tietyn tainnutusmenetelmän käyttöä lihan laatuun, eläinten hyvinvointiin tai uskonnollisiin vaatimuksiin (halal 16, kosher) liittyvien syiden vuoksi. Parempi lihan laatu: markkinoilta saatetaan saada lisähintaa, jos paloilla (rintafileet, siivet, koivet) on jatkuvasti niiltä edellytetyt ominaisuudet (väri, ei verenpurkaumia). Leikkuujätteiden aiheuttamat häviöt: tulot pienenevät, jos tainnutusmenetelmät lisäävät leikkuun tarvetta (lihahäviöt ja leikkuun työvoimakustannukset). Käytännössä tärkein markkinamuuttuja on se, myydäänkö lintu kokonaisena jatkojalostukseen (jolloin puutteet eivät ole niin ratkaisevia) vai myydäänkö lintu tuoreina paloina vähittäismyyntitasolla (jolloin hyvältä näyttäminen on oleellista). 15 16 Vain päähän kohdistuvaa sähkötainnutusta ja LAPS-menetelmää koskevat tiedot perustuvat pääasiassa valmistajilta saatuihin tietoihin, jotka voivat olla kaupallisten toimijoiden kokemuksia optimistisempia. Ks. jäljempänä 8 kohta. 8
Sellaista kattavaa tutkimusta, jossa vertailtaisiin suoraan eri tainnutusmenetelmien vaikutusta lihan laatuun, ei ole. Lisäksi vaikutukset laatuun vaihtelevat huomattavasti useiden muiden tekijöiden kuin tainnutusmenetelmän mukaan, erityisesti muun muassa käytettyjen parametrien, lintujen alkuperän sekä teurastusta edeltävän lintujen käsittelyn ja kuljetuksen mukaan. Kun otetaan huomioon edellä esitetyt varaukset, eri tainnutusmenetelmien vaikutukset lihan laatuun voidaan esittää lyhyesti seuraavasti: Kaasutainnutus ja vain päähän kohdistuva sähkötainnutus 17 näyttävät johtavan parempilaatuiseen lihaan (sellaisten rintafileiden osuus on suurempi, joissa ei ole verenpurkaumia) kuin vesitainnutus. Koipivaurioita on yleensä enemmän vesitainnutusta käytettäessä, koska linnut ripustetaan elävinä. Siipivaurioita on yleensä enemmän kaasutainnutusta käytettäessä, koska linnut räpyttelevät enemmän siipiään tainnutuksen aikana, etenkin kun käytetään inerttejä kaasuja. Ihovaurioita saattaa esiintyä enemmän kaasutainnutusta käytettäessä höyhennysvaikeuksien vuoksi. Kaiken kaikkiaan kaasutainnutus näyttää olevan edullisempi vaihtoehto markkinoilla, joilla tarvitaan rintafileitä (laatulisä), mutta menetelmä ei pysty kilpailemaan vesitainnutuksen kanssa markkinoilla, joilla tarvitaan kokonaisia lintuja. 4.1.3. Tainnutusjärjestelmän vaatima tila Edellä esitetyn kustannusmallin lisäksi on otettava huomioon vesitainnutuksesta toiseen järjestelmään siirryttäessä tarvittava tila. Muutettaessa vesitainnutusjärjestelmä kaasutainnutusjärjestelmäksi (ja mahdollisesti LAPS-järjestelmäksi) rakentamisen ja rakenteellisten muutosten tekemisen kustannukset ovat merkittäviä ja voivat nousta niin korkeiksi, että ne estävät muutoksen toteuttamisen. Kustannukset ovat todennäköisesti suuremmat muutettaessa vesitainnutusjärjestelmä kaasutainnutusjärjestelmäksi (ja mahdollisesti LAPS-järjestelmäksi) kuin muutettaessa vesitainnutusjärjestelmä vain päähän kohdistuvaksi sähkötainnutukseksi, jossa ei tarvita enempää tilaa kuin vesitainnutuksessa. 5. TEURASTAMON TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖOLOT Järjestelmät, joissa eläimiä ei käsitellä niiden ollessa tajuissaan (kaasutainnutus ja LAPS-menetelmä), vaikuttavat myönteisesti työympäristöön muihin menetelmiin verrattuna (vesitainnutus ja vain päähän kohdistuva sähkötainnutus), koska pölyä on 17 Koska kaupallista vain päähän kohdistuvaa sähkötainnutusjärjestelmää käytetään vain harvoissa teurastamoissa, tietoihin ei ole kohdistettu riippumattomia tarkastuksia. 9
vähemmän (ei siipien räpyttelyä), valo-olot ovat normaalit 18, työntekijät saavat vähemmän vammoja ja työ on fyysisesti kevyempää. Yhden lähteen 19 mukaan myös työntekijöiden vaihtuvuus vähenee, mikä vähentää rekrytointikustannuksia. 6. YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTIA Vuoden 2012 tutkimuksessa vertailtiin vesi- ja kaasutainnutusta kuuden ympäristönäkökohdan osalta: pöly- ja hajuhaitat, energiankulutus, käyttökelvoton jäte, vedenkulutus, jäähdytys ja kasvihuonekaasupäästöt. Vaikka näiden kahden menetelmän ympäristövaikutusten välillä näyttäisi kaiken kaikkiaan olevan vain vähän eroja, kaasutainnutuksella näyttää olevan joitakin ympäristöön liittyviä etuja vesitainnutukseen verrattuna pöly-/hajuhaittojen, jätteen ja veden osalta, kun taas vesitainnutus kuluttaa vähemmän sähköä ja aiheuttaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä. 7. MAAILMANLAAJUISEEN KILPAILUKYKYYN LIITTYVIÄ NÄKÖKOHTIA EU:n siipikarja-alaa on arvioitava myös maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ja kolmansien maiden aiheuttaman kilpailupaineen kannalta. Brasilia on kokonaisten lintujen ja valkoisen lihan (rinta) johtava toimittaja maailmanmarkkinoilla (osuus maailmankaupasta näiden tuotteiden osalta 80 ja 85 prosenttia), kun taas tumman lihan (koivet) toimittajana se sijoittuu toiseksi (30 prosenttia). Maailmanlaajuinen kilpailukyky maailman siipikarjanlihamarkkinoilla määräytyy pääasiassa rehukustannusten mukaan, joiden osuus on 50 70 prosenttia kaikista tuotantokustannuksista. Brasilia, Argentiina ja Yhdysvallat hyötyvät halvemman rehun vuoksi yleensä 40 prosenttia pienemmistä tuotantokustannuksista EU:n ja Aasian maihin verrattuna. Muita merkittäviä kustannusetuja Brasiliassa ja Thaimaassa ovat suotuisat ilmasto-olosuhteet ja alhaisemmat työvoimakustannukset. Brasilian hallitsevaa asemaa maailman siipikarjanlihamarkkinoilla selittää myös keskittyminen vientiin. Vientimarkkinoilla esiintyvää kysyntää pidetään kotimaista kysyntää tärkeämpänä (kun taas sekä EU:ssa että Yhdysvalloissa vienti on lähinnä kotimaisen kysynnän sivutuote). Vienti Yhdysvalloista EU:hun on hyvin vähäistä mikrobilääkehoidon käytön vuoksi (kiellettyä EU:ssa). Yhdysvallat on kuitenkin kilpailun kannalta merkittävä toimija vientimarkkinoilla, kuten Venäjällä, joka on tärkeä ylimääräisen tumman lihan vientikohde. 18 19 Eläviä lintuja käsiteltäessä työtilojen valaistustaso on alhainen, jotta linnut pysyvät rauhallisina. PETA (2007) Controlled Atmosphere Killing vs. Electrical Immobilisation. A comparative analysis of poultry slaughter systems from animal welfare, worker safety and economic perspectives. PETA USA, kesäkuu 2007. 10
Thaimaa vie jalostettuja tuotteita EU:hun, mutta ei yleensä kilpaile maailmanlaajuisilla markkinoilla EU:n viejien kanssa. Vesitainnutus on edelleen yleisimmin käytetty siipikarjan tainnutusmenetelmä maailmassa. Kaasutainnutus on käytössä harvoissa kolmansissa maissa. Menetelmän käyttö rajoittuu pääasiassa EU:hun. Teurastuskustannusten osuus kaikista tuotantokustannuksista on 14 22 prosenttia. Teurastuskustannukset määräytyvät pääasiassa työvoimakustannusten mukaan, joten Thaimaalla ja Brasilialla on absoluuttinen ja suhteellinen kilpailuetu. Pitkän aikavälin taloudelliset ennusteet ennakoivat siipikarjanlihan maailmanmarkkinoiden kasvavan huomattavasti. Pidemmälle jalostettujen tuotteiden kasvava kysyntä saattaa edistää kaasutainnutuksen yleistymistä pitkällä aikavälillä. 8. MUITA NÄKÖKOHTIA Myös muslimien uskonnollisten sääntöjen noudattaminen saa jotkin teurastamotoiminnan harjoittajat suosimaan joitakin tiettyjä tainnutusmenetelmiä tai parametreja. Vaikka kaikilla muslimiyhteisöillä ei ole yhteistä kantaa eläinten tainnuttamisesta, useimmat niistä hyväksyvät tainnutuksen, jos eläin voi palata tajuihinsa, jos verenlaskua ei suoriteta. Sen mukaan, miten tainnutusparametrit valitaan, vesitainnutus, kaasutainnutus ja vain päähän kohdistuva sähkötainnutus voivat olla peruutettavissa olevia menetelmiä. Koska vesitainnutuksella ja kaasutainnutuksella tainnutetaan useita lintuja kerralla, ainoa keino varmistaa, että kaikki eläimet voivat palata tajuihinsa, jos verenlaskua ei suoriteta, on kuitenkin laskea tainnutusparametreja ja näin ollen pienentää asianmukaisesti tainnutettujen eläinten osuutta. Kaasutainnutusta käytetään tavallisesti eläinten lopettamiseen, minkä vuoksi muslimiyhteisöt pitävät menetelmää harvoin halal-sääntöjen mukaisena (vaarana eläinten peruuttamaton tainnutus). Asetuksen mukaiset vesitainnutusta koskevat sähköiset parametrit eivät ehkä takaa kaikkien tainnutettujen eläinten palaamista tajuihinsa. Lisäksi tainnutusmenetelmän eläinten hyvinvointiin liittyviä etuja ja haittoja on tarkasteltava myös teurastamon ulkopuolisen toiminnan näkökulmasta. Sellaisten tainnutusmenetelmien käytön rajoittaminen kuin vesitainnutus, joka on tällä hetkellä ainoa pienten teurastamojen saatavilla oleva kaupallinen menetelmä, merkitsisi sitä, että laajaperäistä maataloutta harjoittavilla alueilla kasvatettuja eläimiä olisi kuljetettava pitkiä matkoja. 9. PÄÄTELMÄT Erilaisista siipikarjan tainnutusmenetelmistä vesitainnutus on maailmassa ja EU:ssa yleisimmin käytetty. Vesitainnutus on menetelmistä vanhin, se on halpa, teknisesti saatavissa, eikä vaadi paljon tilaa, ja se lamaannuttaa riittävästi lintuja niin, että 11
verenlasku voidaan tehdä automaattisella kaulankatkaisulaitteella teollisissa teurastamoissa. Vaikka kaasutainnutuksen käytön odotetaan laajenevan edelleen joissakin jäsenvaltioissa laadukkaan lihan kasvavan kysynnän ja korkeiden työvoimakustannusten vuoksi, vesitainnutusta käytetään todennäköisesti yleisesti EU:ssa myös vastaisuudessa. Kaasutainnutus on tärkein kaupallisesti saatavissa oleva vaihtoehto vesitainnutukselle. Muut vesitainnutukselle vaihtoehtoiset menetelmät eivät ole vielä riittävän kehittyneitä tarjotakseen välittömän vaihtoehdon. Kaasutainnutuksella on eläinten hyvinvointiin sekä lihan laatuun ja työoloihin liittyviä etuja. Kaasutainnutus on kuitenkin kallis, vaatii enemmän tilaa asennettaessa ja on tällä hetkellä suunniteltu sellaisia teurastamoja silmällä pitäen, joissa teurastusmäärä on suuri. Vesitainnutuksen käytöstä luopuminen ei ole tällä hetkellä taloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, koska nykyisessä tilanteessa ei ole tarjolla käytännöllistä vaihtoehtoa teurastamoille, joissa teurastusmäärä on keskisuuri tai pieni. Tällaisia laitoksia on EU:ssa huomattava määrä. On tärkeää, että jäsenvaltiot soveltavat uusia eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia yhdenmukaisella tavalla, jotta voidaan taata teurastamotoiminnan harjoittajille tasapuolinen toimintaympäristö sekä eläinten hyvinvointi. Komissio seuraa edelleen tarkkaan täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja arvioi, vertailee ja levittää voimassa olevien EU:n sääntöjen soveltamisen parhaita käytäntöjä ja innovaatioita. 12