16 marraskuu 2010 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784
SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Alkuvuosi näytti selvät merkit talouden noususta. Satakunnan metsä-, kemian- ja teknologiateollisuuden liikevaihto ja viennin arvo kohosivat hurjaa vauhtia varsinkin keväällä. Erityisen vahva nousija oli metallien jalostus. Ainoastaan telakoiden ja metallituotteiden valmistuksen käänteestä ei ole vielä kovin selviä merkkejä, ja elintarviketeollisuuden pitkäaikainen kasvuputki päättyi. Rakentamisenkin liikevaihto laski roimasti maakunnassa, joskin kesää kohti lieventyen. Palvelualojen toipuminen alkoi toden teolla kevään korvalla. Talouden palkkasumman lasku pysähtyi keväällä merkkinä elpymisen alkamisesta. Työllisyys on myös kohentunut Satakunnassa etenkin viime kuukausina, joskin teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden henkilöstömäärät tippuivat yhä koko alkuvuoden ajan. Talouden piristyminen näyttäisi jatkuvan. nevän. Suhdannenäkymät eivät ole olleet näin mainiot sitten 1990-luvun alun laman jälkeisten aikojen. Satakunnassa odotukset ovat vielä maan keskitasoakin myönteisemmät, sillä suhdanteiden paranemiseen uskoo 54 % ja heikkenemiseen ainoastaan 3 % alueen pk-yrityksistä. Suhdanneodotukset ovat maakunnassa, kuten koko maassa, positiivisia kaikkien liiketoiminnan osatekijöiden suhteen, ja näkymät ovat kohentuneet lähes kautta linjan viime keväästä. Erityisen korkealle odotukset nousevat Satakunnassa liikevaihdossa, vakavaraisuudessa ja kannattavuudessa. Tuotantokustannuksia lukuun ottamatta näkemykset osatekijöistä kohoavat maakunnassa valtakunnallista keskiarvoa myönteisemmiksi. Vuoden 2010 tammi kesäkuun talouskehitys Lähiajan näkymät Maailmantalous on entistä vahvemmassa vireessä ja taantuman ajat näyttäisivät olevan takanapäin. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) lokakuinen talousennuste kertoo, että maailmantalouden kokonaistuotannon kasvu ylsi vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla yli viiteen prosenttiin, mikä ylitti aiemmat odotukset. Nousun vetureina ovat jälleen toimineet kehittyvät taloudet. Niiden kasvu kohonnee 7,1 %:iin tänä ja 6,4 %:iin ensi vuonna. Teollisuusmaiden kasvu jäänee kuitenkin selvästi matalammaksi, noin 2,7 %:iin kuluvana ja 2,2 %:iin ensi vuonna, sillä kuluttajien luottamus ja tulokehitys on pysytellyt heikohkona useissa valtioissa. Kokonaisuudessaan maailmantalouden elpyminen on vielä hieman häilyvää, joten IMF ennakoi globaalin kasvun hieman vaimenevan loppuvuonna. Siten kuluvan vuoden talouden nousu jää ennusteen mukaan 4,8 %:iin. Ensi vuodelle kasvua odotetaan 4,2 %:n verran. Suomessa näkymät ovat kirkastuneet selvästi. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lokakuun luottamusindikaattoreiden mukaan maamme teollisuuden näkymät ovat vahvistuneet vuoden aikana pitkän ajan keskimääräiselle tasolle. Rakentamisen odotukset ovat kuitenkin edelleen vähittäisestä toipumisesta huolimatta tavanomaista heikommat. Palvelujen luottamus on palautunut taantuman jälkeen nopeasti, ja näkemykset ovat kohonneet selvästi yli pitkäaikaisen keskiarvon vastaten suunnilleen nousukauden huipun tasoa. Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyinen pk-yritysten suhdannebarometri enteilee myös huomattavasti parempia aikoja. Odotukset ovat kohonneet selvästi aikaisempaa korkeammalle suotuisan kehityksen myötä, ja maamme pk-yrityksistä 47 % odottaa suhdanteiden kohenevan seuraavan vuoden aikana, ja vain 7 % ennakoi niiden heikke- Taantuma näyttäisi olevan lopullisesti ohi sekä Satakunnassa että koko maassa elinkeinoelämän kehitystä kuvaavien tammi kesäkuun 2010 tilastojen perusteella. Talous alkoi vähitellen elpyä viime vuoden lopulla. Liikevaihdon kasvu voimistui selvästi etenkin huhti kesäkuussa, mutta nousun merkit olivat selvästi havaittavissa jo tammi maaliskuussa etenkin metsä- ja teknologiateollisuudessa. Näiden viennin veto oli myös hyvin vahvaa koko vuoden ensimmäisen puoliskon ajan varsinkin Satakunnassa. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä kemian-, teknologia- ja metsäteollisuuden liikevaihdon kasvu voimistui edelleen huomattavasti. Teknologiateollisuuden alatoimialoista metallien jalostuksen alkuvuosi sujui vahvassa myötätuulessa ja koneiden ja laitteiden valmistus jatkoi yhä tauotonta nousuaan maakunnassa. Koko maassa konepajojen liikevaihto sukelsi yhä, mutta keväällä selvästi loiventuen. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kääntyi kasvuun koko maassa huhti kesäkuussa, ja Satakunnassakin laskukierre hellitti tällöin hieman otettaan. Elektroniikkaja sähkötuotteiden valmistuksen alkuvuosi sujui vaihtelevasti. laski keskimäärin Satakunnassa, mutta koko valtakunnassa alan putoaminen pysähtyi. Elintarviketeollisuuden pitkä nousu taittui notkahdukseksi Satakunnassa viime keväänä. Koko maassa alan hiipuminen alkoi vuotta aiemmin, ja vähittäinen pudotus on jatkunut ainakin viime kesään saakka. Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Rakentamisen liikevaihto laski Satakunnassa edelleen koko kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon ajan joskin vähitellen lieventyen. Rakennusalan liikevaihdon suhteellinen taso on maakunnassa kuitenkin yhä korkea, vuoden 2007 nousukauden >> 2
16 marraskuu 2010 Paavo Okko Suhdannekuva 2 Teollisuus 6 Satakunnan osaamiskeskusalat 12 Luovat alat 14 Rakentaminen 15 Palvelut 16 Väestöliikkeitä Satakunnassa: Näkemyksiä muuttuvista rakenteista 18 Kolumni: Demografinen kilpailukyky 19 Kansantaloustieteen professori emeritus Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Satakunta toipumisen tiellä Tämän vuoden keväällä alkanut talouden toipuminen syvästä taantumasta pääsi hiukan yllättämään, koska tunnelmat olivat alkuvuodesta muuttuneet hyvin varovaisiksi. Silloin ei jaksettu uskoa, että kasvuvauhti olisi tänä vuonna noin 3 prosentin luokkaa, kuten nyt näyttää käyvän. Satakunta on ollut toipumisen eturivissä. Satakunnan vienti alkoi toipua jo viime vuoden puolella. Satakunnassa koneiden ja laitteiden valmistus ei kärsinyt taantumasta juuri ollenkaan ja on jatkanut nousua viime aikoina. Metallien jalostus supistui paljon mutta on lähtenyt reippaaseen kasvuun taas. Teknologiateollisuuden liikevaihto on kehittynyt muuta maata paremmin, vaikka se ei ole vielä tässäkään maakunnassa saavuttanut sitä tasoa, josta laskuun lähdettiin. Metsäteollisuuden tilannekin on pysynyt muuta maata paremmassa mallissa, ja maakunnan metsäteollisuuden liikevaihto on jo saavuttanut taantumaa edeltäneen tason. Meriklusteri-osaamiskeskusalojen kehitys oli vahvaa ennen taantumaa, eikä niiden liikevaihto kärsinyt pahasti taantumasta. Rakentamisen liikevaihto kaksinkertaistui vuodesta 2005 vuoteen 2008. Sen jälkeen liikevaihto aleni, mutta alan palkkasumma ei juuri supistunut taantumassa. Jos kansainvälisen talouden kehitys jatkuu ilman häiriöitä, meidänkin elpyminen etenee. Silti emme ole palaamassa tämänkään taantuman jälkeen entiseen, vaan talouden rakenteellinen muutos on jatkuvaa. Yksi keskeinen piirre muutoksessa on se, että taloudellisista arvoista entistä suurempi osa syntyy immateriaalisista tekijöistä. Palvelut tuottavat jo nyt valtaosan kansantalouden arvonlisäyksestä ja teollisten tuotteidenkin palvelusisällöt ja brändiarvot kasvavat. Nokian älypuhelimen arvosta (N95) noin 40 % jää Suomeen, vaikka se olisi koottu Kiinassa. Yllättävää varmastikin on, että kun puhelin viedään johonkin kolmanteen maahan, esim. Yhdysvaltoihin, siellä syntyvä kaupan alan arvonlisäys on paljon suurempi kuin Kiinassa syntynyt teollinen arvonlisäys. Meidän on siis pidettävä arvonlisäyksen syntymisen avaimet omissa käsissämme ja muuten järjestettävä tuotantoketjut tehokkaalla tavalla. Tällaiseen sisältöjen tuottamiseen vahvan teollisen perinteen Satakunnalla on hyvät mahdollisuudet. Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen 2005. Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 2000, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien 2000 2005 välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan ELY-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelaitosten asiantuntemusta. PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen KIRJOITTAJAT: Timo Aro Jani-Petri Laamanen Merja Mannelin Kalle Nordlund Paavo Okko Seppo Sirkemaa JULKAISIJA: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö TAITTO: 400 kepposta Oy, Tiina Ebid 3
>> Muut 23 % Liike-elämän palvelut 7 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % Elintarviketeollisuus 4 % Tukku- ja vähittäiskauppa 20 % Teollisuuden vienti alkoi kääntyä nousuun viime vuoden lopussa. Sekä teknologia- että metsäteollisuuden viennin arvo kohosivat voimakkaasti Satakunnassa tammi kesäkuussa 2010. Kasvu voimistui edelleen keväällä metsäteollisuudessa. Koko maassa metsäteollisuuden vienti veti myös koko ajan vahvistuen, mutta teknologiateollisuuluokkaa roimasta pudotuksesta huolimatta. Valtakunnan tasolla rakentamisen liikevaihto alkoi kuitenkin kohota selvästi keväällä, joten lasku näyttäisi päättyneen. Palveluissa kaupan kasvu ripeytyi selvästi kevään kuluessa, ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä liike-elämän palveluiden alamäki vaihtui orastavaksi kasvuksi kesää kohti mentäessä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Metsäteollisuus 11 % Rakentaminen 8 % Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm. 6 % Metallien jalostus 8 % Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 3 % Koneiden ja laitteiden valmistus 8 % Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1 % Satakunnan liikevaihdon jakauma v. 2009 (tiedot ovat suuntaa-antavia) Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetilastojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vuoden 2010 tammi kesäkuussa 10,3 % korkeammalle kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Tammi maaliskuussa kasvua kertyi 6,4 %. Huhti kesäkuussa nousu kiihtyi 13,8 %:iin usean teollisuudenhaaran ja palvelualojen vahvemman vireen ansiosta. Alkuvuoden kasvua nostaa osaltaan vertailuajankohdan, vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon, osuminen taantuman syvimpään kuoppaan. Satakunnan talouden huomattava piristyminen on nostanut liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten määrää. Niiden osuus yrityskannasta kohosi huhti kesäkuussa 52 %:iin tammi maaliskuun 46 %:sta. Samalla yli 15 % kasvaneiden siivu suureni 37 %:iin 32 %:sta. Koko maassa liikevaihto kipusi vuoden 2010 tammi kesäkuussa 6,5 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuotta aikaisemmin. Ensimmäisen vuosineljänneksen 3,3 %:n nousu voimistui 9,6 %:iin toisella neljänneksellä. Liikevaihdon kasvu jäi siten Satakuntaa maltillisemmaksi, mikä selittyy suurelta osin metallien jalostuksen pienemmällä nousulla ja vähäisemmällä merkityksellä sekä konepajojen selvästi vaisummalla kehityksellä. Myös metsäteollisuuden kasvu jäi Satakuntaa vaimeammaksi. Yritysten maksama palkkasumma putosi Satakunnassa kuluvan vuoden tammi kesäkuussa 1,2 % edellisvuoden vastaavasta ajasta. Tammi maaliskuussa laskua kirjattiin vielä 2,5 %, mutta huhti kesäkuussa aleneminen pysähtyi talouden toipumisen merkkinä. Maassa keskimäärin palkkasumma nousi vuoden alkupuoliskolla 0,3 % siten, että ensimmäinen neljänneksen lievä lasku (-1,1 %) vaihtui loivaksi nousuksi (+1,6 %) kevään aikana. Satakunnassa ja koko maassa palkkasumma laski lähes jokaisella toimialalla etenkin tammi maaliskuussa, mutta pudotus lieventyi monilla aloilla keväällä. Tällöin kasvua kirjattiin jo kaupassa, kemianteollisuudessa ja metallien jalostuksessa sekä Satakunnassa myös majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja koko maassa liike-elämän palveluissa. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkat jatkoivat vakaalla kasvu-uralla sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin koko alkuvuoden ajan. Viennissä viiva ylöspäin den viennin arvon kasvu jäi melko vaimeaksi. Tämän vuoksi koko teollisuuden viennin nousu jäi Satakuntaa vaisummaksi. Viennin kasvulukuja on kohottanut osaltaan talouden käänteen lisäksi vertailuajankohta, vuoden 2009 ensimmäinen puolisko, jolloin vienti käväisi pohjalukemissa taantuman syvimpinä hetkinä. Teollisuus 2010 vs. 2009 Vienti Tammi kesäkuu 19,9 % 10,2 % Tammi maaliskuu 16,3 % 9,6 % Huhti kesäkuu 22,9 % 10,7 % Viennin muutos Satakunnassa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) 4
Liikevaihdon vuositasot toimialoittain Satakunnassa (1000 ), vuoden 2009 luvut ovat ennakkotietoja. Toimialan nimi 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Elintarviketeollisuus 409 345 400 204 420 615 419 575 443 389 465 593 506 617 521 813 Metsäteollisuus (puu- ja paperiteollisuus) 1 512 620 1 523 221 1 549 421 1 479 055 1 687 839 1 715 087 1 579 642 1 295 118 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm. 646 004 669 775 708 964 762 903 797 282 811 956 839 656 683 575 Metallien jalostus 1 088 043 1 071 106 1 348 571 1 389 185 1 776 523 2 004 516 1 488 464 999 344 Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 325 843 326 026 364 196 366 577 406 844 508 524 537 236 379 608 Koneiden ja laitteiden valmistus 553 154 549 165 554 734 593 834 659 187 900 173 999 571 1 014 848 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 77 791 79 536 86 532 96 656 96 325 106 466 127 698 100 762 Teknologiateollisuus (TOL 24-30) 2 646 625 2 464 130 2 730 483 2 606 999 3 320 903 4 068 311 3 550 163 2 861 699 OSKE-ryhmä: Jokapaikan tietotekniikka* 27 335 33 471 38 269 53 951 39 076 54 139 48 283 51 902 OSKE-ryhmä: Meriklusteri* 867 498 814 768 513 178 435 915 750 494 1 090 657 1 039 255 1 139 602 OSKE-ryhmä: Energiateknologia* 1 302 012 1 283 513 1 102 674 1 225 659 1 483 907 1 504 029 1 531 224 1 307 680 Muu kulkuneuvojen valm. (TOL 30); sis.telakat 531 811 630 180 271 272 261 961 404 245 524 742 341 123 Koko teollisuus (TOL BCD) 6 291 817 6 137 110 6 539 676 6 326 914 7 490 524 8 372 723 7 962 140 6 856 331 Rakentaminen 432 380 434 111 461 011 550 057 640 619 886 832 1 137 403 1 011 278 Tukku- ja vähittäiskauppa 1 972 969 2 050 824 2 135 357 2 243 161 2 322 376 2 495 894 2 665 961 2 438 865 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 134 797 130 652 134 532 139 278 148 096 161 389 168 723 167 681 Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) 477 676 507 688 556 182 617 599 676 773 794 789 874 532 818 468 Luovat alat 605 324 601 331 624 573 608 512 637 853 697 608 712 407 631 172 Kaikki toimialat yhteensä 10 231 340 10 172 312 10 728 323 10 756 303 12 200 689 13 726 865 13 983 969 12 299 099 *Osaamiskeskustoimialoista (OSKE) lisätietoa osoitteesta http://www.prizz.fi/sivu.aspx?taso=1&id=21 Alkuvuoden työllisyyskehitys vielä synkkää, mutta kesä näyttäisi tuoneen käänteen Teksti: Merja Mannelin ja Jani-Petri Laamanen Satakuntalaisten yritysten henkilöstönäkymät alkoivat muuttua valoisammiksi kuluvan vuoden keväällä, mutta vasta kesä toi käänteen merkkejä tullessaan. Tammi kesäkuun yhteenlaskettu henkilöstömäärä maakunnan yrityksissä jäi vielä vuotta aiempaa selvästi alemmaksi. Teollisuudessa lasku hieman loiveni kesää kohti, mutta palveluissa ja taantuman työllisyysvaikutuksilta pitkään säästyneessä rakentamistoiminnassa henkilöstömäärät laskivat aiempaa rajummin. Työttömyyslukujen perusteella Satakunnan työmarkkinat näyttäisivät olevan hiljalleen toipumassa taantumasta. Työttömyyskehityksessä tapahtui käänne positiivisempaan suuntaan kesän aikana. Työttömien määrä on kesäkuusta lähtien ollut alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Myös nuorten työllisyystilanne on parantunut. Avoimet työpaikat ovat lisääntyneet loppukesästä lähtien. Satakunnassa työttömyys ei muutenkaan viimeksi kuluneen vuoden aikana lisääntynyt niin paljon kuin koko maassa keskimäärin. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut mm. Olkiluodon ydinvoimalan rakentaminen. Lomautukset ovat vähentyneet voimakkaasti tänä vuonna, ja myös yt-neuvotteluja on käyty vähemmän kuin vuosi sitten. Isoilta irtisanomisilta ja yritysten alasajoilta on vältytty. Satakunnassa oli syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita lomautetut mukaan luki- en noin 10 900, joista lomautettuna oli n. 850 henkeä. Työttömyysaste oli 10 %. Työttömien määrä on vähentynyt vuoden takaisesta lähes 800:lla. Lomautettuna olevien määrä on lähes puolittunut viime vuoden syyskuusta. Kesällä alkaneesta tilanteen paranemisesta huolimatta työttömiä työnhakijoita (ml. lomautetut) on tänä vuonna ollut keskimäärin 300 enemmän kuin vuosi sitten. Suhteellisesti eniten taantuma on tänä vuonna lisännyt työttömien määrää kuljetuksessa ja liikenteessä ja vastaavasti vähiten palvelualalla. Ongelmaksi on Satakunnassa kuten koko maassakin nousemassa pitkäaikaistyöttömyys. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut tasaisesti koko vuoden ja on selvästi korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Yritysten odotukset henkilöstömääriensä kehityksestä viittaavat siihen, että työllisyystilanteen viimeaikainen koheneminen ei jäisi tilapäiseksi. Suomen Yrittäjien ja Finnveran pk-yritysbarometrissa henkilöstövähennyksiin lähitulevaisuudessa uskoo aiempaa pienempi osa maakunnan yrittäjistä. Näkymien koheneminen on tältä osin ollut Satakunnassa voimakkaampaa kuin koko maassa keskimäärin. EK:n Lounais-Suomen yrityksiä koskeva barometri kertoo työllisyysnäkymien olleen viime aikoina parantumaan päin sekä teollisuudessa ja rakentamisessa että palvelualalla. Satakunnan pk-yrityksissä koetaan pulaa työvoimasta aiempaa vähemmän, mutta Lounais-Suomen yrityksissä työvoimapula näyttäisi hieman pahentuneen erityisesti palveluissa. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että taantuman aiheuttamat pahimmat työllisyysongelmat ovat takanapäin, mutta yleisen talouskehityksen muutokset saattavat vielä muuttaa työllisyyskehityksenkin suuntaa. Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa, kaikki toimialat yhteensä 5
TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen Teollisuudessa kuluvan vuoden tammi kesäkuu näytti huomattavasti aiempaa valoisammalta. ja viennin arvo lähtivät jyrkkään nousuun erityisesti Satakunnassa. Tosin vertailuajankohtana, vuoden 2009 alkupuoliskolla, elettiin taantuman synkintä aikaa. Suotuisa kehitys on juontunut pääosin teknologiateollisuudesta, joka kasvoi hyvin ripeästi Satakunnassa. Erityisesti metallin jalostus nousi rajusti, ja myös koneiden ja laitteiden valmistuksen alkuvuosi sujui edelleen mallikkaasti. Koko maassa metallialojen alkuvuosi sujui selvästi laimeammissa tunnelmissa, sillä merkittävä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus ei oikein ottanut tuulta siipiensä alle, ja kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto kompuroi yhä. Metallien jalostus oli kuitenkin iskussa. Toinen suuren nousun kerännyt teollisuudenhaara on metsäteollisuus, joka pääsi pitkästä aikaa kiinni kunnon kasvuun. Myös kemianteollisuuden alkuvuosi sujui hyvin myönteisesti sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Elintarviketeollisuuden liikevaihto aleni hieman poikkeuksena monista muista teollisuusaloista, mutta lasku jäi melko lieväksi. n väheneminen jatkui teollisuudessa vuoden 2010 tammi kesäkuussakin huolimatta liikevaihdon taitekohdasta. Tosin supistuminen loiveni jonkin verran muutenkin suotuisalla huhti kesäkuun ajanjaksolla, ja kokonaisuutena putoamistahti hidastui vuoteen 2009 verrattaessa. jäi käytännössä kaikilla teollisuuden aloilla tämän vuoden tammi kesäkuussa edellisvuoden vastaavaa aikaa alemmaksi sekä Satakunnassa että koko maassa. Monilla aloilla palkkasumman tippuminen loiveni kuitenkin keväällä, ja kasvua kirjattiin huhti kesäkuussa jo metallien jalostuksessa sekä kemianteollisuudessa. Satakunnassa henkilöstömäärät supistuivat koko kuluvan vuoden alkupuoliskon ajan. Tammi maaliskuussa henkilöstö väheni 10,1 %:n verran edellis- Koko teollisuuden (TOL BCD) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa merkittävää metallien jalostusta ja konepajojen myötätuulen yhä jatkuessa. Satakunnassa teknologiateollisuuden liikevaihto ja viennin arvo ovat kasvaneet rivakasti vuoden 2010 tammi kesäkuussa. Valtakunnan tasolla nousu on ollut selvästi vaisumpaa, mutta kasvua on kuitenkin kirjattu puolentoista vuoden tauon jälkeen. Satakunnassa metallialojen elpymisen vahvistumisesta kielii myös liikevaihtoaan kasvattaneiden yrivuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Huhti kesäkuussa pudotus loiveni 5,9 %:iin, mikä on nähtävissä myös palkkasumman kehityksestä. Kokonaisuutena henkilökunnan määrä jäi tammi kesäkuussa 8 % pienemmäksi kuin samaan aikaan vuonna 2009. Teollisuus 2010 vs. 2009 Tammi kesäkuu 18,6 % 8,8 % Tammi maaliskuu 15,0 % 7,2 % Huhti kesäkuu 22,0 % 10,3 % Tammi kesäkuu -5,1 % -4,7 % Tammi maaliskuu -7,3 % -7,2 % Huhti kesäkuu -3,1 % -2,4 % TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuus on pääsemässä vähitellen jaloilleen taantuman aiheuttaman kurimuksen jälkeen. Satakunnassa metalliteollisuuden laskukausi näyttäisi olleen hieman pidempi kuin maassa keskimäärin, sillä maakunnalle tärkeän, suhteellisen suuren painoarvon metallien jalostuksen liikevaihto alkoi laskea metallien hintojen putoamisen myötä muita alatoimialoja aikaisemmin. Tosin metallien hintojen nousupiikin ansiosta suhdannehuippukin ulottui Satakunnassa suhteellisesti maan keskitasoa korkeammalle. Teknologiateollisuuden pohja on kuitenkin näillä näkymin ohitettu vuoden 2009 keväällä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, minkä jälkeen vähittäinen elpyminen on jatkunut ainakin kuluvan vuoden kesään saakka. Satakunnassa vireytyminen on ollut valtakunnallista kehitystä voimallisempaa värimetallien hintojen kohoamisen pönkittäessä 6
Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2005=100) Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=100) tysten osuuden nousu tämän vuoden tammi maaliskuun 36 %:sta huhti kesäkuun 52 %:iin. Samalla voimakkaasti (yli 15 %) kasvaneiden siivu suureni 27 %:sta 40 %:iin. Toimialoittain tarkasteltuna koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto on kohonnut Satakunnassa lähes tauotta läpi laskusuhdanteen, vaikka maassa keskimäärin alan kehitys on takerrellut pahasti. Konepajat ovat toimineet osaltaan taantuman vastapainona maakunnassa, ja suotuisa kehitys on jatkunut ainakin viime kesään asti. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto on sen sijaan madellut pohjalukemissa, eikä kovin selvää käännettä ole havaittavissa vuoden 2010 kesään mennessä Satakunnassa. Valtakunnan tasolla ala ponnisti keväällä uuteen nousuun. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus joutui taantuman myötä voimakkaaseen syöksykierteeseen, mutta tappioputken katkeamisesta on havaittavissa heikkoja merkkejä alkuvuodesta. Satakunnassa toimialan suhteellinen painoarvo on selvästi valtakunnallista keskitasoa alempi, joten alan vajoaminen ei ole vaikuttanut kovin pahasti alueen talouden kehitykseen. Metallien jalostuksen liikevaihto käväisi vuoden 2009 alun tienoilla murto-osassa suhdannehuipun tasosta, mutta on elpynyt sen jälkeen selvästi metallien hintojen nousun myötä erityisesti Satakunnassa. Telakoiden tilauskannoissa on edelleen vajausta, mikä on näkynyt palkkasumman putoamisena etenkin koko maan tasolla kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Liikevaihdon ja viennin piristymisestä huolimatta teknologiateollisuuden palkkasumma on jatkanut viime vuonna alkanutta laskuaan sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, mikä viestii henkilöstövähennysten jatkumisesta. Edes keväinen talouden tilan koheneminen ei kovinkaan paljon loiventanut palkkojen putoamista. Myönteiset vaikutukset tulevatkin näkyviin todennäköisesti viiveellä. Teknologiateollisuus ry:n mukaan maan teknologiateollisuus työllisti vuoden 2010 tammi syyskuussa 2,9 % vähemmän henkilöitä kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Tämä lienee osaltaan seurausta siitä, että uusien tilauksien arvo jäi vuoden kolmannella neljänneksellä yli 40 % suhdannehuippua, syksyä 2008 alemmaksi. Uusien tilauksien arvo alitti heinä syyskuussa edellisvuoden vastaavan ajan tason 5 %:lla ja edeltävän neljänneksen 7 %:lla. Tilauskannan arvo jäi syyskuun lopussa vuoden takaista 14 % pienemmäksi, mutta viime kesäkuun lopun taso ylittyi kahdella prosentilla. Yrityskohtainen vaihtelu on suurta. Tilauskehitys enteilee maamme teknologiateollisuuden liikevaihdon pysymistä matalana loppuvuonna, mutta viime vuoden lopun taso kuitenkin ylittynee. Teknologiateollisuus 2010 vs. 2009 Tammi kesäkuu 24,2 % 2,1 % Tammi maaliskuu 20,9 % -0,3 % Huhti kesäkuu 26,9 % 4,4 % Tammi kesäkuu -7,8 % -7,3 % Tammi maaliskuu -9,0 % -9,1 % Huhti kesäkuu -6,6 % -5,5 % Vienti Tammi kesäkuu 21,9 % 3,7 % Tammi maaliskuu 22,9 % 4,0 % Huhti kesäkuu 21,1 % 3,4 % 7
METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostus on alkanut toipua ripeästi talouskurimuksesta. on kohonnut selvästi vuoden 2008 lopun ja vuoden 2009 alun pohjalukemista, jolloin liikevaihto käväisi alimmillaan noin kolmasosassa huippusuhdanteen, vuoden 2007 kesän tasosta. Rivakan nousun taustalla vaikuttaa vahvasti metallien nouseva hintakehitys maailmanlaajuisen kysynnän kasvun myötä. Erityisesti kuparin hinnan voimakas kohoaminen on osaltaan nostanut Satakunnan metallien jalostuksen liikevaihdon vahvaan myötätuuleen vuoden 2010 tammi kesäkuussa. Kuparin hinta on kivunnut jo lähelle edellisen nousukauden huippulukemia. Muissa värimetalleissa hintojen nousu on kuitenkin ollut vaimeampaa. Myös valtakunnan tasolla liikevaihdon kasvu on ollut rivakkaa, ja taustalla piilee värimetallien lisäksi myös standardi-terästuotteiden hintojen selvä kohoaminen menekin kasvun ohella. Satakunnassa alan yrityksistä huomattavasti aiempaa suurempi osa on päässyt kasvuun kiinni kuluvana vuonna. Tammi maaliskuun kasvuyritysten 52 %:n osuus yrityskannasta kohosi 77 %:iin huhti kesäkuussa. Samaten yli 15 % kasvaneiden siivu suureni 48 %:sta 55 %:iin. Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Metallien jalostuksessa maksettujen palkkojen summa kääntyi vuoden 2010 toisella neljänneksellä ripeään nousuun sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin päättäen näin vuoden 2009 alussa alkaneen selvän laskun. Taustalla vaikuttanee taitekohta alan työllisyydessä, sillä Teknologiateollisuus ry:n mukaan henkilöstömäärä on hieman kasvanut kuluvana vuonna. Siihen lienee vaikuttanut tuotantomäärien nousu kuluvan vuoden tammi elokuussa, jolloin terästuotteiden ja värimetallien tuotanto kohosi Teknologiateollisuus ry:n mukaan valtakunnan tasolla 24 % korke- ammaksi kuin samaan aikaan viime vuonna. Kasvu tosin pysähtyi kesällä. Metallien jalostus 2010 vs. 2009 Tammi kesäkuu 76,6 % 58,8 % Tammi maaliskuu 64,9 % 42,4 % Huhti kesäkuu 86,5 % 74,4 % Tammi kesäkuu -1,9 % -1,9 % Tammi maaliskuu -8,7 % -8,4 % Huhti kesäkuu 4,8 % 4,5 % Satakunnan rautavalimot vastaavat joustavuudella kiinalaisvalmistukseen Teksti: Kalle Nordlund Porin Kauppiassäätiön tukemassa tutkimushankkeessa todettiin viime syksynä, että satakuntalaisten rautavalimoiden taloudelliset toimintaedellytykset olivat hyvät ennen taantumaa. Tuolloin yritysten taloudellista menestymistä tutkittiin vuosien 2005 2007 osalta. Tutkimusta laajennettiin käsittämään vuodet 2006 2009 ja samassa yhteydessä tutkittiin satakuntalaisten rautavalimoiden kriittisiä menestystekijöitä. Maailmanlaajuinen laskusuhdanne realisoitui koko valimoteollisuuteen vuoden 2008 lopulla. Yritysten tilauskannat ja käyntiasteet laskivat merkittävästi, minkä seurauksena erilaisia sopeuttamistoimia käynnistettiin alalla yleisesti. Vuoden 2009 aikana alan yritysten liikevaihdot putosivat keskimäärin 40 50 %. Koska satakuntalaiset rautavalimot palvelevat suurelta osin suomalaista konepajateollisuutta, on niiden menestyminen pitkälti riippuvaista suomalaisten koneenrakennusta harjoittavien yritysten toiminnan aktiivisuudesta ja rakennejärjestelyistä. Erityisen huolissaan valimoissa ollaan siitä, että suomalaiset koneenrakentajat siirtävät omaa tuotantoaan kiihtyvällä tahdilla Kiinaan. Usko siihen, että suomalaisessa valutuotannossa päästäisiin vielä takaisin vuoden 2008 tuotantotasolle, ei ole tällä hetkellä kovin vahva. Käyttökustannuksista erityisesti energian hinnan jatkuva nousu nähdään niin ikään kilpailukykyä alentavana tekijänä. Maakunnan vahvat teolliset perinteet auttavat kuitenkin osaltaan valimoiden menestymisessä. Esimerkiksi alihankintana ostettavia koneistuspalveluita on alueella runsaasti tarjolla, kuntien yritysilmapiiriä pidetään hyvänä ja yrityksissä on osaavaa henkilökuntaa. Uusien työntekijöiden palkkaus alalle on toisaalta haastavaa ja helpotusta tilanteeseen onkin haettu vuokratyövoimaa tarjoavista yrityksistä; etenkin vuoden 2008 aikana käytettiin vielä yleisesti Suomen rajojen ulkopuolelta tullutta vuokratyövoimaa. Muita kriittisiä menestystekijöitä rautavalimoissa ovat toiminnan joustavuus, asiakaslähtöisyys ja tuotteiden laatu. Valimoissa nähdään, että toimitusaikojen kiristyminen antaa etua nimenomaan suomalaiselle tekemiselle. Vaikka Suomessa ei välttämättä hinnalla pystytä kilpailemaan kiinalaista valmistusta vastaan, täällä ollaan valmiita toimittamaan prototyyppejä ja pieniäkin sarjoja nopeasti ja laadukkaasti vaativille asiakkaille. 8
Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Laskusuhdanne on runnellut metallituotteiden valmistusta rajuin ottein, eikä kovin selvää kohennusta ole havaittavissa vielä vuoden 2010 tammi kesäkuussakaan. aleni edelleen reippaasti etenkin Satakunnassa. Pudotus kuitenkin loiveni kevään aikana. Maassa keskimäärin liikevaihto kääntyi monen muun toimialan tavoin nousuun huhti kesäkuussa. Tammi maaliskuun roima tiputus piti kuitenkin koko vuoden ensimmäisen puoliskon lukemat pakkasella. Satakunnassa käänteeseen kuitenkin viittaa liikevaihtoaan kohottaneiden yritysten määrän merkittävä lisääntyminen keväällä. Tammi maaliskuussa kasvuun kykeni kolmasosa yrityskannasta. Huhti kesäkuussa osuus nousi jo lähes puoleen. Samalla yli 15 % kasvaneiden siivu leveni 26 %:sta 39 %:iin. Satakunnassa keväiset piristymisen merkit ovat peräisin yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä, sillä alle viiden henkilön yritysten alkuvuosi sujui edelleen kehnosti. Taantuman seurauksena myös alalla maksettu palkkasumma on selvästi kutistunut vuoden 2009 alusta lähtien henkilöstön supistumisen johdosta. Lasku jatkui yhä kuluvan vuoden tammi kesäkuussa, joskin keväällä lieventyen etenkin koko maan tasolla. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa taantuman vaikutukset ovat olleet hyvin eriäviä verrattaessa Satakuntaa ja muuta maata. Satakunnassa liikevaihdon kasvu on jatkunut lähes katkeamattomana ainakin vuoden 2010 kesään asti. Valtakunnan tasolla liikevaihdon syöksy on ollut hurjaa, joskin selvää loiventumista on havaittavissa vuoden 2010 huhti kesäkuussa. Satakunnassa kasvaneiden yritysten palanen suureni 53 %:iin tämän vuoden toisella neljänneksellä, vaikka liikevaihdon kasvu hieman tasaantuikin. Yli 15 %:n nousun kirjasi 42 % yrityksistä. Ensimmäisellä neljänneksellä nousu onnistui 45 %:lta yrityksistä, mikä sekin oli selvästi edellisvuoden tasoa korkeampi. Yli 15 % kasvoi tällöin 32 % kannasta. Kasvuyritysten osuuden nousu viestii yhä useamman yrityksen entistä paremmasta menestyksestä. on pudonnut Satakunnassakin selvästi vuoden 2009 alusta alkaen huolimatta liikevaihdon pysymisestä kasvupolulla. Lasku jatkui sekä maakunnassa että maassa keskimäärin myös vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla, mutta tippuminen lieveni selvästi etenkin koko maan tasolla keväällä. Teknologiateollisuus ry:n mukaan maamme kone- ja metallituoteteollisuuden edustajat saivat uusia tilauksia tämän vuoden heinä syyskuussa euromääräisesti 25 % enemmän kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin, mutta 7 % niukemmin kuin huhti kesäkuussa 2010. Tuoreiden tilausten arvo jäi yli 40 % matalammaksi kuin huippusuhdanteessa syksyllä 2008. Tilauskannan arvo alitti syyskuun lopussa edellisvuoden vastaavan ajan tason 15 %:lla, mutta kohosi kesäkuun 2010 lopusta prosentin. Viime aikojen tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto pysyy matalana, joskin viime vuoden loppua vähän korkeampana. Alan henkilöstösopeutukset jatkuivat koko maassa tammi syyskuussa, minkä seurauksena henkilöitä työskenteli alalla runsaat neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Metallituotteiden valmistus 2010 vs. 2009 Tammi kesäkuu -12,7 % -5,0 % Tammi maaliskuu -16,2 % -15,3 % Huhti kesäkuu -9,9 % 5,3 % Tammi kesäkuu -17,5 % -12,2 % Tammi maaliskuu -19,2 % -16,6 % Huhti kesäkuu -16,0 % -7,9 % Koneiden ja laitteiden valmistus 2010 vs. 2009 Tammi kesäkuu 4,7 % -6,0 % Tammi maaliskuu 5,8 % -11,1 % Huhti kesäkuu 3,9 % -1,1 % Tammi kesäkuu -7,1 % -9,0 % Tammi maaliskuu -9,8 % -13,6 % Huhti kesäkuu -4,4 % -4,2 % 9
ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS Elektroniikka- ja sähkötuotteiden liikevaihto ajautui päin seinää valtakunnan tasolla vuoden 2009 alussa taantuman purtua toden teolla. Satakunnassa pudotus on ollut loivempi, mutta laskua on siitä huolimatta kertynyt mittavasti. Tosin maakunnassa toimiala on suhteellisesti huomattavasti maan keskitasoa pienempi. Maassa keskimäärin toimiala pääsi hetkellisesti jaloilleen vuoden 2010 tammi maaliskuussa liikevaihdon käännyttyä nousuun. Kuitenkin talouselämässä muuten suotuisalla huhti kesäkuun ajanjaksolla liikevaihto alkoi uudelleen laskea. Satakunnassa sen sijaan ensimmäisen vuosineljänneksen syöksy oikeni orastavaksi kasvuksi kevään aikana, mutta sen pysyvyydestä ei ole toistaiseksi vielä takeita. Satakunnassa kasvuun kykeni alkuvuoden aikana aikaisempaa suurempi osa alan yrityksistä. Tammi maaliskuussa osuus kohosi 43 %:iin ja huhti kesäkuussa jo 51 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden siivu laajeni 23 %:sta 37 %:iin vastaavasti. Keväinen myönteinen käänne maakunnassa juontuu yli 20 henkilön yrityksistä, joita toimii viisi kappaletta alueella. alkoi laskea vuoden 2009 alkupuolella. Liikevaihdon virkoamisesta huolimatta lasku jatkui entisestään syveten pitkin kuluvan vuoden ensimmäistä puoliskoa, mikä kielii henkilöstövähennyksistä. Tämä näkyy myös Teknologiateollisuus ry:n suhdanneraportista, jonka mukaan alan henkilöstömäärä supistui koko maassa neljä prosenttia kuluvan vuoden tammi syyskuussa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tämä lienee seurausta tuoreiden tilausten ja tilauskantojen epäsuotuisasta kehityksestä. Samaisen julkaisun mukaan alan valmistajat saivat uusia tilauksia tämän vuoden heinä syyskuussa 26 % vähemmän kuin samaan aikaan vuonna 2009, ja 10 % vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Vuoden 2008 syksyn tasosta arvo on puolittunut. Tilauskannan arvo alitti syyskuun Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) lopussa vuoden takaisen tason 10 %:lla, mutta kesäkuun lopun 2010 taso ylittyi parilla prosentilla. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 2010 vs. 2009 Tammi kesäkuu -7,9 % 0,3 % Tammi maaliskuu -16,4 % 4,5 % Huhti kesäkuu 1,2 % -3,7 % Tammi kesäkuu -9,3 % -4,3 % Tammi maaliskuu -7,1 % -1,1 % Huhti kesäkuu -11,3 % -7,6 % TELAKAT Telakoiden palkkasumma on ollut hiipumaan päin taantuman hiljennettyä kysyntää. Satakunnassa palkkasumma on kuitenkin laskusuhdanteenkin aikana ajoittain ponnistanut kasvuun, kuten vuoden 2009 lopulla sekä kuluvan vuoden tammi maaliskuussa. Kuitenkin huhti kesäkuussa kirjattiin jo roimaa laskua. Ainakin Technip Offshore Finlandin Mäntyluodon telakka kaipaisi uusia tilauksia. Valtakunnan tasolla koko vuoden 2010 ensimmäinen puolisko on sujunut synkissä merkeissä, sillä vuoden 2008 lopulla alkanut pudotus ei ole näyttänyt selkeitä laantumisen merkkejä. Tilauskantojen muutokset piilevät palkkasumman suurienkin vaihteluiden taustalla. Kaikkiin kasvulukuihin sisältyy myös muiden kulkuneuvojen valmistus (TOL 30), joka kattaa telakoiden lisäksi mm. junanvau- nujen, polkupyörien, taisteluajoneuvojen ja veneiden valmistuksen. Muut alat kuin telakat ovat Satakunnassa marginaalisessa asemassa. Koko maassa telakoiden osuus toimialan liikevaihdosta oli vuonna 2008 noin 65 %. Henkilöstön osuus jäi 53 %:iin, mutta sisällyttämällä veneiden valmistus siivu kohoaa noin 79 %:iin. Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=100) Telakat 2010 vs. 2009 Tammi kesäkuu -2,6 % -9,1 % Tammi maaliskuu 6,5 % -10,0 % Huhti kesäkuu -9,8 % -8,3 % 10
Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarviketeollisuuden pitkään kestänyt liikevaihdon vakaan kasvun kausi päättyi kuluvan vuoden keväällä Satakunnassa. Nousu pysähtyi heti vuodenvaihteen jälkeen, ja liikevaihto sukelsi jo selvästi toisella vuosineljänneksellä. Koko maassa alan liikevaihdon lasku alkoi vuoden 2009 alussa, mutta liikevaihdon vajoaminen kuitenkin pysähtyi väliaikaisesti viime vuodenvaihteen jälkeen. Lasku alkoi uudelleen keväällä 2010, joten Satakunnan tapaan toinen vuosineljännes sujui ensimmäistä heikommin. Satakunnassa liikevaihtoaan kykeni kohottamaan toisella vuosineljänneksellä aiempaa harvem- pi yritys (I nelj. 58 %, II nelj. 52 %). Yli 15 % kasvaneiden osuus pysyi kuitenkin noin 37 %:ssa. Ainakin Satakunnassa liikevaihdon viimekeväistä havaittavaa taantumista selittää suurelta osin yli 20 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihdon kääntyminen entistä voimakkaampaan syöksyyn. Liikevaihdon taantuminen käänsi myös palkkasumman kehityksen pakkaselle molemmilla alueilla kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Siten pitkäaikainen palkkojen nousu taittui. Maakunnassa lasku alkoi hieman valtakunnallista keskitasoa myöhemmin, keväällä. Koko maassa pudotusta syntyi heti vuoden vaihduttua, ja tippuminen jatkui koko kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon ajan. Elintarviketeollisuus 2010 vs. 2009 Tammi kesäkuu -2,8 % -1,2 % Tammi maaliskuu 0,2 % 0,2 % Huhti kesäkuu -5,4 % -2,5 % Tammi kesäkuu -1,5 % -2,1 % Tammi maaliskuu 0,6 % -2,4 % Huhti kesäkuu -3,4 % -1,8 % METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuudella (puu- ja paperituotteiden sekä huonekalujen valmistus) alkaa näkyä valoa tunnelin päässä. on kohonnut viime kesään mennessä jo lähelle vuoden 2007 taantumaa edeltänyttä tasoa. Sekä Satakunnassa että valtakunnassa keskimäärin liikevaihdon sekä viennin arvo ovat kohonneet voimakkaasti koko tämän vuoden ensimmäisen puoliskon ajan. Erityisen ripeää nousu on ollut huhti kesäkuussa. Kokonaisuutena tammi kesäkuun ajanjaksolla kehitys on ollut Satakunnassa vielä maan keskiarvoakin myönteisempää suotuisamman tammi maaliskuun ansiosta. Ainakin Satakunnassa aiempaa selvästi vahvemman vireen takana piilee yli 20 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihdon kasvun voimistuminen. Sen lisäksi aiempaa suurempi osa yrityksistä onnistui nostamaan liikevaihtoaan. Tammi maaliskuun 43 %:n siivu kohosi 54 %:iin huhti kesäkuussa. Samalla yli 15 % kasvaneiden osuus kipusi 30 %:sta 42 %:iin. Myönteiseksi muuttunut liikevaihdon kehitys ei kuitenkaan vielä ole täysin heijastunut alan palkkasummaan, sillä sen vajoaminen on jatkunut entisellä vauhdilla etenkin Sata- kunnassa. Kuitenkin toisen vuosineljänneksen aikana selvää loivenemista on havaittavissa kummallakin alueella, mikä viittaa paitsi tuotannon tason nousuun, myös parantuneeseen henkilöstökehitykseen. Metsäteollisuus ry:n mukaan paperin ja kartongin kysynnän piristyminen on lisännyt tuotantoa ja vientiä kevään aikana. Tämän lisäksi myös sellun kysynnän kehitys on ollut aiempaa vahvempaa. Myös sahojen tuotanto on päässyt kasvuun kiinni. Sahatavaran, sellun ja sellupohjaisten paperilaatujen hinnat ovat olleet nousussa kevään aikana kysynnän elpymisen myötä. Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Metsäteollisuus 2010 vs. 2009 Tammi kesäkuu 24,3 % 18,3 % Tammi maaliskuu 15,3 % 5,5 % Huhti kesäkuu 33,0 % 30,4 % Tammi kesäkuu -7,8 % -5,7 % Tammi maaliskuu -12,6 % -9,7 % Huhti kesäkuu -3,3 % -1,8 % Vienti Tammi kesäkuu 23,9 % 18,2 % Tammi maaliskuu 15,4 % 5,0 % Huhti kesäkuu 32,0 % 31,4 % 11
KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Monen muun teollisuudenalan tavoin kemianteollisuus on pääsemässä kasvuun kiinni heikoimpien hetkien jäätyä vuoden 2009 puolelle. Vähittäinen nousu alkoi viime vuodenvaihteen jälkeen ja huhti kesäkuussa kasvu kiihtyi voimakkaasti. Satakunnassa ensimmäisen vuosineljänneksen kasvu jäi maan keskiarvoa vaisummaksi, mutta toisella ero kuroutui umpeen. Satakunnassa myötätuuli näkyy myös liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuudessa, joka kohosi huhti kesäkuussa 67 %:iin tammi maaliskuun 56 %:sta, joka sekin oli aiempaa huomattavasti korkeampi. Yli 15 % kasvaneiden siivu leveni vastaavasti 35 %:sta 48 %:iin. Keväinen liikevaihdon kasvu on syntynyt lähes täysin yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä. ssa tapahtui käänne liikevaihdon vanavedessä kevään aikana. Sekä Satakunnassa että koko maassa kirjattiin vielä laskua ensimmäisellä vuosineljänneksellä, mutta etenkin Satakunnassa palkkasumma kohosi jo selvästi toisella neljänneksel- lä. Käännekohtaa tukee myös EK:n suhdannebarometri, jonka mukaan alan suhdannenäkymät ovat vahvistuneet nopeasti keskimääräistä paremmiksi alkuvuoden aikana. Uusia tilauksia on vastaanotettu aiempaa enemmän ja tilauskanta on kasvanut tavanomaista suuremmaksi. Näkymät ovat melko myönteiset, joskin kasvuvauhdin ennakoidaan hidastuvan. Henkilöstömääriin ei odoteta muutosta. Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus 2010 vs. 2009 Tammi kesäkuu 8,8 % 10,7 % Tammi maaliskuu 0,1 % 4,9 % Huhti kesäkuu 17,1 % 16,4 % Tammi kesäkuu 0,2 % -0,8 % Tammi maaliskuu -4,4 % -3,0 % Huhti kesäkuu 4,2 % 1,2 % SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSALAT Jokapaikan tietotekniikka, meriklusteri ja energiateknologian klusteriohjelma Teksti: Saku Vähäsantanen JOKAPAIKAN TIETOTEKNIIKKA Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2005=100) Jokapaikan tietotekniikka -klusteri (JPT) koostuu vajaasta 50 IT-alan yritystoimipaikasta Satakunnassa. Klusterille on ollut ominaista suuret vaihtelut vuosineljänneksien välillä. Sama on havaittavissa myös vuoden 2010 tammi kesäkuun tilastoista. kasvoi nopeasti tammi maaliskuussa, mutta romahti huhti kesäkuussa yleisen talouskehityksen myönteisestä käänteestä huolimatta. Kuitenkin liikevaihtoaan onnistui nostamaan tammi kesäkuussa aiempaa korkeampi osa yrityksistä, 55 %. Yli 15 %:n nousun kirjasi 45 12
% yritysryppäästä. Osuudet eivät tippuneet edes kehnolla toisella vuosineljänneksellä, mikä viittaa muutaman merkittävän yrityksen huomattavaan taantumiseen. n kehityksen perusteella klusterin alkuvuosi 2010 sujui hieman vuotta 2009 paremmin, sillä laskua ei enää kokonaisuudessaan juuri kirjattu, mutta kuukausittaiset vaihtelut olivat suuria. Liikevaihdosta poiketen toinen neljännes sujui ensimmäistä suotuisammin. Jokapaikan tietotekniikka -klusteri 2010 vs. 2009 Satakunta Tammi kesäkuu -19,0 % Tammi maaliskuu 13,7 % Huhti kesäkuu -41,1 % Tammi kesäkuu -0,2 % Tammi maaliskuu -3,9 % Huhti kesäkuu 3,5 % vaihto laski koko alkuvuoden syveten vielä kesää kohti. aan kohottaneiden yritysten osuus pysyi kuitenkin alkuvuonna keskimäärin viimevuotisissa lukemissa. Tammi maaliskuussa nousuun kykeni 39 % ryppään yrityksistä. Huhti kesäkuussa sama onnistui jo 45 %:lta. Yli 15 % kasvaneiden yritysten osuus sen sijaan supistui vastaavasti 24 %:sta 21 %:iin, ja osuudet ovat selvästi aiempaa matalampia. n vajoaminen voimistui liikevaihdon tavoin kesää kohden. Hiipuvan kehityksen taustalla saattaa piillä telakoiden heikentynyt tilanne. Meriklusteri 2010 vs. 2009 Satakunta Tammi kesäkuu -10,8 % Tammi maaliskuu -6,4 % Huhti kesäkuu -14,2 % Tammi kesäkuu -9,6 % Tammi maaliskuu -6,1 % Huhti kesäkuu -13,1 % saat 40 kappaletta. kohoaa korkeaksi klusteriin sisältyvien suurten laitevalmistajien ja energiayhtiöiden ansiosta. Klusterin liikevaihto alkoi toipua taantuman jäljiltä jo vuoden 2009 lopulla. Myönteinen kehitys jatkui vahvana myös vuoden 2010 tammi kesäkuussa. Kasvu oli erityisen voimakasta tammi maaliskuussa. Huhti kesäkuussa nousu tasaantui yli 20 henkilön yritysten kasvun vakiintumisen myötä, mutta liikevaihto kohosi edelleen hyvin ripeästi. Myötätuulen siivittämänä liikevaihtoaan onnistui kasvattamaan aiempaa suurempi siivu yrityksistä. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä tämä onnistui 50 %:lta yrityskannasta. Toisen neljänneksen tasaantumisesta huolimatta kasvuyritysten osuus kohosi 55 %:iin. Samalla yli 15 % kasvaneiden palanen leveni hieman, 36 %:sta 38 %:iin. Liikevaihdon hurjasta noususta huolimatta palkkasumma laski edelleen vähän vuoden 2010 tammi kesäkuussa, mutta putoamistahti heikkeni aavistuksen aiempaan verrattuna. MERIKLUSTERI Meriklusteri koostuu pääosin Satakunnassa toimivista telakoista ja meriteollisuuteen liittyvästä konepajatoiminnasta. Yritysten toimipaikkoja on mukana parisenkymmentä, ja liikevaihto on huomattava. Meriklusterin kehitys synkkeni uudestaan vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla loistokkaan vuoden 2009 viimeisen neljänneksen jälkeen. Liike- ENERGIATEKNOLOGIAN KLUSTERIOHJELMA Energiateknologian klusteriohjelma sisältää pääosin energiayhtiöitä sekä energiateknologiaan liittyviä laitteistoja ja osia valmistavia yrityksiä, jotka toimivat Satakunnassa. Yritysten toimipaikkoja on maakunnassa run- Energiateknologian klusteriohjelma 2010 vs. 2009 Satakunta Tammi kesäkuu 25,9 % Tammi maaliskuu 36,2 % Huhti kesäkuu 17,1 % Tammi kesäkuu -2,1 % Tammi maaliskuu -2,1 % Huhti kesäkuu -2,0 % Lisätietoa ohjelmista saa osoitteesta http://www.prizz.fi/sivu.aspx?taso=1&id=21. Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=100) 13
LUOVAT ALAT Teksti: Saku Vähäsantanen Luovien alojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Luovien alojen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Luovien alojen liikevaihdon lasku alkoi taantuman myötä vuoden 2008 lopulla. Nyt näyttää siltä, että tippuminen on taittumassa, sillä kuluvan vuoden huhti kesäkuussa luovilla aloilla kirjattiin selvää kasvua sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Muutos on ollut nopea, sillä tammi maaliskuussa liikevaihto aleni vielä selvästi etenkin Satakunnassa. Maakunnassa taitteen merkit on nähtävissä myös liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuudessa, joka kohosi tammi maaliskuun 40 %:sta huhti kesäkuun 44 %:iin. Samalla yli 15 % nousseiden yritysten siivu leveni 28 %:sta 32 %:iin. Ainakin Satakunnassa keväinen kasvu on juontunut suurelta osin yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Satakunnassa palkkasumma putosi vielä roimasti vailla merkkejä käänteestä koko kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon ajan, mutta valtakunnan tasolla palkkojen lasku lähes pysähtyi keväällä. Tämä antaa viitteitä myös työllisyyskehityksen elpymisestä. Luovat alat 2010 vs. 2009 Tammi kesäkuu -0,1 % 1,9 % Tammi maaliskuu -6,7 % -1,7 % Huhti kesäkuu 5,8 % 5,4 % Tammi kesäkuu -7,7 % -2,0 % Tammi maaliskuu -6,9 % -3,8 % Huhti kesäkuu -8,3 % -0,3 % Luovien alojen tarkempi toimialajaotus on nähtävillä osoitteessa http://www.satamittari.fi/muunnokset/linkki0id57.htm. 14
RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen Rakentamisen suhdannehuippu koettiin vuonna 2008. Tämän jälkeen rakennusalan pitkäaikainen ja voimakas noususuhdanne taittui Satakunnassa lopullisesti vuoden 2009 keväällä. Sen myötä liikevaihto on laskenut ainakin vuoden 2010 kesäkuuhun saakka. Valtakunnan tasolla rakentamisen parin vuoden takainen suhdannepiikki jäi Satakuntaa suhteellisesti selvästi matalammaksi, mutta toisaalta laskuakin on kirjattu sen jälkeen vähemmän. Satakunnassa rakennusala lasketteli yhä alamäkeä pitkin kuluvan vuoden alkupuoliskoa, joskin supistuma pieneni selvästi keväällä. Koko maan tasolla kirjattiin jo reipasta kasvua toisella vuosineljänneksellä. Siten reilun vuoden mittainen tippuminen pysähtyi. Satakunnassakin on havaittavissa kesäkuussa 2010 jo orastavaa nousua. On kuitenkin huomattava, että Satakunnan rakennusalan liikevaihto on runsaan vuoden yhtäjaksoisesta pudotuksesta huolimatta yhä suhteellisen korkealla tasolla vastaten suunnilleen noususuhdanteen, vuoden 2007 lukemia. Satakunnassa viitteitä käänteestä antaa myös liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuus, joka kohosi tammi maaliskuun 43 %:sta huhti kesäkuun 53 %:iin. Samalla yli 15 % kasvaneiden siivu suureni 36 %:sta 44 %:iin. Erityisesti alle 20 henkilöä työllistävien yritysten suoriutuminen koheni selvästi kevään aikana. Käänteeseen viittaa myös palkkasumman vuonna 2009 alkaneen laskun oikeneminen tämän vuoden keväällä. Vähennystä kirjattiin kuitenkin koko kuluvan vuoden alkupuoliskon ajan, joskin lasku hellitti selvästi sekä Satakunnassa että koko maassa huhti kesäkuun aikana. Satakunnassa vuoden 2009 lopulla alkanut henkilöstön väheneminen voimistui huomattavasti heti viime vuodenvaihteen jälkeen. Henkilöstömäärä aleni pitkin alkuvuotta roimasti, eikä tilastoissa ole ainakaan kesään mennessä havaittavissa kovinkaan selvää taitetta. EK:n luottamusindikaattoreiden mukaan rakennusalan luottamus on vahvistunut koko maassa jonkin verran. Odotukset ovat yhä hieman keskimääräistä synkempiä. Tilauskirjatkin ovat yleisesti tavanomaista ohuempia. Näkemykset henki- lökunnan määrän kehityksestä ovat synkähköjä talven lähestyessä, joten sopeutustoimet jatkunevat. Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan rakentamisen odotetaan kuitenkin kasvavan kaksi prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna rakentaminen noussee edelleen, sillä toimitilarakentamisen pohja lienee ohitettu ja asuntorakentaminen jatkaa tänä vuonna alkanutta toipumistaan. Rakentaminen 2010 vs. 2009 Tammi kesäkuu -12,4 % 1,0 % Tammi maaliskuu -18,6 % -8,0 % Huhti kesäkuu -7,1 % 8,8 % Tammi kesäkuu -2,9 % -2,3 % Tammi maaliskuu -4,7 % -4,8 % Huhti kesäkuu -1,3 % -0,1 % Henkilöstömäärä Tammi kesäkuu -8,8 % Tammi maaliskuu -9,7 % Huhti kesäkuu -8,1 % Rakentamisen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa 15
PALVELUT Teksti: Saku Vähäsantanen Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Palveluiden henkilöstömäärän (TOL GIJLMNQ) kehitys Satakunnassa Sekä Satakunnan että koko maan palvelualoilla on selvästi nähtävissä yleisen talouskehityksen mukanaan tuoma taite myönteisempään suuntaan kuluvan vuoden huhti kesäkuussa. Tällöin kaupan liikevaihto sai uutta tuulta purjeisiinsa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä liike-elämän palveluiden liikevaihto kääntyi nousuun. Toisen vuosineljänneksen suotuisa kehitys heijastui myös palkkasummaan, jossa tapahtui joko käänne kasvuun tai lasku loiveni. Kuitenkin yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumma on jatkanut vakaalla kasvu-uralla koko alkuvuoden ajan. Ainakin Satakunnassa palvelualojen henkilöstökehitys jatkui sen sijaan entistä synkempänä. Vuoden 2010 tammi kesäkuussa henkilöstöä työskenteli palveluissa yhteensä 5,5 % vähemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA Taantuman hellittäminen on kääntänyt kaupan liikevaihdon voimistuvaan kasvuun kuluvan vuoden tammi kesäkuussa. Huhti kesäkuussa nousu oli nopeaa erityisesti valtakunnan tasolla. Satakunnan kaupan kasvu jäi vuoden alkupuoliskolla hieman maan keskiarvoa vaisummaksi lähinnä kevään hitaamman nousun vuoksi. Kokonaisuutena laskusuhdanne on kuitenkin koetellut maakunnan kauppaa maan keskitasoa hellemmällä kädellä, ja suunta näyttäisi nyt olevan selvästi ylöspäin. Tätä tukee myös satakuntalaisten kaupan alan yritysten kasvuosuudet, jotka ovat koholla. Tammi maaliskuussa liikevaih- don kasvuun kykeni 47 % kaupoista. Suotuisalla huhti kesäkuun ajanjaksolla siivu suureni 51 %:iin. Vastaavasti yli 15 % kasvaneiden osuus hyppäsi 30 %:sta 33 %:iin. Satakunnassa kasvun vetureina ovat toimineet vähintään viisi henkilöä työllistävät yritykset. Taantuma aiheutti tilapäisen kuopan palkkasumman kehitykseen vuoden 2009 loppupuolella sekä Satakunnassa että koko maassa. Lievä putoaminen jatkui vielä vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Myynnin kohentuessa palkkasummakin kääntyi uudelleen hienoiseen kasvuun kevään aikana molemmilla alueilla. Tukku- ja vähittäiskauppa 2010 vs. 2009 Tammi kesäkuu 4,3 % 5,7 % Tammi maaliskuu 2,9 % 2,2 % Huhti kesäkuu 5,6 % 8,9 % Tammi kesäkuu 0,6 % -0,3 % Tammi maaliskuu -0,2 % -1,6 % Huhti kesäkuu 1,3 % 0,9 % Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) 16
MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Majoitus- ja ravitsemuspalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Talouden laskusuhdanne kutisti majoitusja ravitsemispalveluiden liikevaihtoa hieman viime vuonna. Taantuva kehitys jatkui vielä kuluvan vuoden tammi maaliskuussa. Talouden virkistyminen huhti kesäkuun aikana piristi havaittavasti myös majoitus- ja ravitsemistoimintaa. Kehitys oli samansuuntaista sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Ainakin Satakunnassa myös aiempaa suurempi osa alan yrityskannasta pääsi kasvuun kiinni keväällä. Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä kasvuun pystyi 42 % yrityskannasta. Toisella osuus hypähti 51 %:iin. Vastaavasti yli 15 %:n nousun kirjanneiden siivu laajeni 23 %:sta 29 %:iin. Kasvusta valtaosa on lähtöisin vähintään viiden hengen yrityksistä. n kasvu vaimeni Satakunnassa, mutta nousua kirjattiin kuitenkin koko alkuvuoden ajan. Koko maassa viime vuoden lopulla alkanut vähittäinen lasku jatkui, joskin aiempaa verkkaisempana kevään tienoilla. Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2010 vs. 2009 Tammi kesäkuu 1,0 % 0,3 % Tammi maaliskuu -2,0 % -2,3 % Huhti kesäkuu 3,7 % 2,7 % Tammi kesäkuu 1,2 % -1,7 % Tammi maaliskuu 1,3 % -2,7 % Huhti kesäkuu 1,1 % -0,9 % LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Liike-elämän palveluiden kysyntä on alkanut virota talouskehityksen käännyttyä nousu-uralle. Tämä näkyy erityisesti tämän vuoden huhti kesäkuussa, jolloin on havaittavissa liikevaihdon selvä kasvupyrähdys vii- mevuotisen alamäen jälkeen sekä Satakunnassa että koko maassa. Tammi maaliskuussakin kehitys oli vielä synkkää erityisesti Satakunnassa. Maakunnassa kuitenkin noin puolet yrityskannasta onnistui kohottamaan liikevaihtoaan heikolla ensimmäiselläkin neljänneksellä. Yli 15 %:n kasvuun kykeni tällöin kolmannes yrityksistä. Kevään aikana osuudet kohosivat vielä hieman. Kasvu on ollut maakunnassa pienempien, alle 20 henkilöä työllistävien yritysten varassa. n lasku jatkui Satakunnassa, joskin aiempaa vähän lievempänä kevään korvilla. Tosin pudotus ei ole taantuman synkimmässäkään vaiheessa ollut kovin merkittävää. Valtakunnan tasolla palkkasumma pinnisti uuteen nousuun toisella vuosineljänneksellä. Liike-elämän palvelut 2010 vs. 2009 Tammi kesäkuu -2,0 % 1,3 % Tammi maaliskuu -8,1 % -2,0 % Huhti kesäkuu 4,2 % 4,5 % Tammi kesäkuu -3,6 % 0,7 % Tammi maaliskuu -4,7 % -0,5 % Huhti kesäkuu -2,6 % 1,7 % YKSITYISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden nousu on jatkunut hyvin vakaana sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin myös taantuman aikana. Kehityskulku ei ole juuri muuttunut vuoden 2010 tammi kesäkuussakaan. Koko maan tasolla on havaittavissa loivaa kas- vun tasaantumista viime vuoteen verrattuna. Satakunnassa kehitys on kulkenut entisissä uomissa. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut 2010 vs. 2009 Tammi kesäkuu 7,0 % 5,3 % Tammi maaliskuu 6,5 % 5,2 % Huhti kesäkuu 7,5 % 5,5 % 17
VÄESTÖLIIKKEITÄ SATAKUNNASSA: NÄKEMYKSIÄ MUUTTUVISTA RAKENTEISTA Teksti: Seppo Sirkemaa Väestöliike on ilmiö, joka muuttaa alueiden rakennetta: toisille alueille ihmiset, yritykset ja tekeminen keskittyvät ja samalla toisilla alueilla koetaan väestökatoa. Pelkästään absoluuttiset muuttoluvut eivät kerro koko totuutta, vaan lukujen takana piilevät inhimilliset voimavarat vaikuttavat niin tulo- kuin lähtöalueilla. Jo esimerkiksi sillä on suuri merkitys ovatko muuttavat ihmiset vanhoja vai nuoria. Inhimilliset resurssit, koulutus ja osaaminen ovat keskeisiä alueen voimavaroja. Yleisesti ottaen näiden tekijöiden saatavuus on alueelliseen kehityskykyyn olennaisesti vaikuttava menestystekijä. Riippuvuus henkisen pääoman tuonnista on erityisen suuri silloin kun työvoimaa menetetään alueelta. Tässä tilanteessa maan sisäinen väestöliike ja ulkomailta tulevien muuttajien rooli kasvaa entistä merkittävämmäksi. Väestöliikkeeseen liittyy alueellisen houkuttelevuuden käsite. Kilpailukykyisimmät alueet pystyvät houkuttelemaan luovia, osaavia ja innovatiivisia ihmisiä alueelle, toiseksi kasvavat ja kehittyvät alueet tuottavat korkeatasoisia ja monipuolisia kulttuuripalveluita ja kolmanneksi näillä alueilla rohkaistaan sosiaalisten ja institutionaalisten järjestelmien kehittymistä, jotka ovat omiaan luomaan alueelle hyvinvointia. Näille tekijöille on ominaista se, että ne vaikuttavat samaan suuntaan, kumuloituvat ja luovat positiivia impulsseja alueen kehitykseen. Empiirinen tarkastelu Satakunnan kuntien toimenpiteistä valottaa väestöliikkeitä osaltaan. Tutkimuksessa haastattelimme Satakunnan alueen kuntien kunnan- ja kaupunginjohtajat. Tässä yhteydessä tarkastellaan miten kuntien ja kaupunkien johtajat näkevät väestöliikkeisiin, muuttamiseen ja yrittäjyyteen liittyvät ilmiöt ja mahdollisuudet väestöliikkeen hallintaan oman kuntansa ja kaupunkinsa osalta. Haastattelujen myötä tuli ilmi, että muuttoliikkeen suunnasta ja syistä on tehty tutkimuksia melko hajanaisesti. Käytännössä vain muutamassa kunnassa on muuttoliikettä selvitetty systemaattisemmin. Väestöliikkeen kannalta työpaikat ovat avainasemassa. Työikäisen väestön keskeisimpiä muuttamiseen vaikuttavia tekijöitä on työ tai sen puuttuminen. Asian merkitystä nostaa se, että kyseessä on väestönosa, jonka henkinen pääoma on olennainen elementti alueen menestymisen ja tulevaisuuden rakentamisessa. Alueellisen houkuttelevuuden ja siihen liittyvän väestöliikkeen näkökulmasta on yrittäjyys merkittävä asia. Yrittäjyyttä pitää aktiivisesti edistää määrätietoisin toimin kunnat ja kaupungit ovat tässä eri tavoin aktiivisia. Alueen toimijoiden roolit ja toimiva yhteistyö voivat luoda ympäristön joka vetää yrityksiä puoleensa, ja luo tätä kautta alueellista kasvua. Koulut, opetustoimi ja sen vireys ovat vetovoimatekijöitä potentiaalisten tulevien lapsiperheiden kannalta. Alueelta poislähtöä hillitsee lasten koulunkäynti ja se, että peruskoulun päättäville löytyy mielekkäitä opiskelupaikkoja lähialueella. Yleensäkin tarkastelluissa kunnissa ja kaupungeissa ovat opiskelijat merkittävin lähtevien muuttajien ryhmä. Haastattelujen perusteella opiskelijoiden takaisinmuuton eteen ei erityisemmin tehdä toimenpiteitä tätä asiaa kannattaisi miettiä. Opetuksen kehittämisessä voisi alueen yrityksillä ja oppilaitoksilla olla nykyistä merkittävämpi rooli. Alueelle muuttajia huomioidaan monin tavoin. Tulomuuttajille on tarjolla mm. tervetulopaketti sekä asunto- ja työpaikkaneuvontaa (muutamassa kunnassa on esimerkkejä tästä). Kokonaisuudessaan tulomuuttajiin suhtaudutaan aktiivisesti. Sen sijaan paluumuuttajapolitiikkaa voi luonnehtia odottavaiseksi. Tässä tutkimuksessa tarkastelluissa kunnissa lähinnä odotetaan paluumuuttajia. Aktiivisesti ei toimenpiteitä tällä alueella juuri tehdä toisaalta ei ehkä tarvitakaan, sillä paluumuuttajat muuttavat yleensä lapsuusseudulleen tai alueelle, joka tunnetaan hyvin ennestään. On silti ajateltavissa, että esimerkiksi paluumuuttajille kohdistuva asuntopolitiikka voisi aktiivisemmin edistää paluumuuttoa. Kuntien erityispiirteet on syytä hyödyntää viestinnässä ja julkisuuskuvan rakentamisessa. Erityisesti sellaiset tekijät kuin järvien ja meren rannat ovat erottavia tekijöitä, joita ei kaikilla alueilla ole samassa mittakaavassa. Positiivisia erottavia tekijöitä on syytä entistä selkeämmin ja kohdistetummin viestiä potentiaalisten tulomuuttajien suuntaan ovat he sitten yksittäisiä ihmisiä, perhekuntia tai yrittäjiä. Kuntien uskottava viestintä on tärkeää julkisuuden, erilaisten tapahtumien ja myös internetin vaikutus on suurempi kuin uskotaan. Kirjoittaja on kauppatieteiden tohtori, joka toimii professorina Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä Artikkeli on tiivistelmä tutkimuksesta Sirkemaa, Seppo (2010). Väestöliikkeitä Satakunnassa: näkemyksiä muuttuvista rakenteista. TuKKK, Porin yksikkö, julkaisusarja A, Nro 32/2010. 18
kolumni DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY Teksti: Timo Aro Demografista kilpailukykyä osoittavat väestötilastot ovat olleet aina alueiden kannalta tulenarkaa tavaraa. Kun Ruotsi-Suomi julkaisi ensimmäiset väestötilastonsa 1700-luvun puolivälissä, ne julistettiin kuninkaan toimesta välittömästi salaiseksi. Kyse ei ollut valtakunnan kilpailukyvystä tai mainekuvasta, vaan tilastot kertoivat koruttomasti, kuinka vähän valtakunnassa oli sopivan ikäistä tykinruokaa. Tänä päivänä useat alueet suhtautuvat yhtä kuolemanvakavasti laskevaan väestönkehitykseen ja muuttotappioihin tai vastaavasti ylikorostavat pientäkin väestönkasvua tai muuttovoittoja. Väestönkasvun henkinen merkitys on äärimmäisen paljon suurempi kuin sen todellinen merkitys. Pori on hyvä esimerkki suuresta kaupungista, jossa tiivistyy kaikki väestönkehityksen suuren draaman ainekset: yhtäjaksoista nopeaa väestönkasvua ja suuria muuttovoittoja 1880-luvulta 1970-luvun puoliväliin saakka, täydellinen rysähdys 1980 1990-luvuilla ja jälleen uusi nousu 2000-luvulla. Pori (ja Satakunta) kärsivät lamauttavasta, kroonisesta muuttotappiokierteestä 1980-luvulta 2000-luvulle asti: esimerkiksi kasinotalouden huumassa (1985 1989) Pori kirjasi peräti 3 100 henkilön muuttotappiot. Mittakaavasta kertoo jotain, että se olisi vastannut Helsingin 22 000 tai Tampereen 8 000 henkilön muuttotappiota. Viime vuosina (2005 2010) Pori on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä noin 400 henkilöä. Muuttovoitto on vielä marginaalinen useaan muuhun suureen kaupunkiin verrattuna, mutta kyse ei ole määrästä, vaan käänteen merkittävyydestä lähtötaso huomioiden. Porin kehitys 2000-luvulla on samalla rohkaiseva esimerkki siitä, ettei kyseessä ole mikään luonnonlaki. Porin muuttokäänne on tutkimuksellisesta näkökulmasta vähintään yhtä mielenkiintoinen rakennemuutoksen selviytymistarina kuin vaikka Seinäjoen huikea muuttovetovoima vuoden 2005 jälkeen. Alueen kilpailukyky, mainekuva ja tulevaisuuden potentiaali muodostuvat usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Demografinen eli väestöllinen kilpailukyky on yksi tulokulma alueiden menestymisen tai menestymättömyyden ymmärtämiseen. Porin kaltaisissa suurissa kaupungeissa alue- ja väestönkehitys ovat toisiinsa kietoutunut moniulotteinen ilmiökimppu, jossa yksi asia johtaa toiseen ja toinen kolmanteen. Alueen muuttovetovoima on jäävuoren huippu, joka indikoi ennen muuta alueen potentiaalia uusien asukkaiden, yritysten ja investointien näkökulmasta. Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, joka toimii Porin kaupungin kehittämispäällikkönä 19
Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa. Tämä numero on talouskatsauksen kuudestoista numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa 2003. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Muista aluetilastoista poiketen kuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja yleisissä talousnäkymissä eri ennustelaitosten julkaisuja. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat kesäkuulta 2010, ennusteiden ja näkymien osalta marraskuulta 2010. Katsauksen ovat rahoittaneet Länsi-Suomen Osuuspankki, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan Yrittäjät ry, Satakuntaliitto ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy Internet-sivuilla www.satamittari.fi. Palautetta katsauksen ja Internet-sivujen kehittämiseksi satakuntalaisia palveleviksi tietolähteiksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö puh. 050 520 0780 saku.vahasantanen@tse.fi http://www.satamittari.fi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ylläpitämä Satamittariverkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa käsitteleviä tilasto- ja tutkimustietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan taloutta koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina. 400 kepposta Oy / Kehitys Oy, 2010