Päivän 1. annos eli aamupaukut. Kannabis keskuudessamme Pössyttelemällä porukaksi Jussi Perälä Kuopio 18.3.2014
Tajutakseen nykyisyyttä on katsottava historiaan eli Kannabiksen lähihistoria Suomessa 1950-luvulla kannabis vähän tunnettu kaupungissa, tunnettiin lähinnä taiteilijaboheemipiireissä. 1960-luvulla tilanne alkoi muuttua ensimmäisen huumeaallon myötä 1962 63. 1966 lehdistön kannabiksen esiin nostaminenperustettiin poliisin huumeryhmä. 1970-luvun alkuun, huumeaallon huippuun asti nousua, jonka jälkeen tilanne suhteellisen staattinen 1990-luvun puoliväliin asti. Toisessa huumeaallossa käyttö lisääntyi.
Tässä toisessa huumeaallossa Olennaista aallolle oli käytön nopea kasvu. Syyt kytkeytyivät vahvasti (y-?)sukupolveen ja kulttuuriseen muutokseen Netin yleistyminen Kansainväliset virtaukset Verkkokaupan yleistyminen => Niin kasvattajien kuin nettiä seuraavien poliisienkin apuna
Joitakin kotikasvatuksen yleistymisen syitä 1980-luvulla poliisi takavarikoi kannabiskasveja kymmeniä, 1990-luvulla satoja ja 2000-luvulla tuhansia vuosittain. 2010-luvulla kymmeniä tuhansia vuosittain. Poliisi on kohdistanut toimenpiteitä kasvatukseen. Kannabiksen kotimainen viljely haastaa huumepoliittiset mallit, jotka perustuvat tuonnin ja salakuljetuksen ehkäisemiseen. Hasiksen laadun huononeminen ja hinnan koveneminen tavallisille käyttäjille 1990-luvulta lähtien. Sky 1991 Hullu puutarhuri Internetissä v:sta 1996 lähtien Internetin kautta kansainväliset ilmiöt nuorisokulttuurit, maailma avautui Netin siemenliikkeet Kasvatus- ja tarvikeliikkeet Hamppunet + muut asiaan kuuluvat koti- ja ulkomaiset nettisivustot Hamppumarssit vuosittain vuodesta 2000 jonkinlainen aktivismi Siististä peruslätkästä hasiksesta jäi asialle vihkiytyneiden ja enemmän rikollisten aine.
Kannabis ja lainsäädännön kehitys hiukan oikomalla Kannabiksen kriminalisointi asetuksin 1966 1969 komiteamietintö. Ajatuksena oli, että puututtaisiin vain huumeiden julkiseen, provosoivaan käyttöön. Kettil Bruunin eriävä mielipide:
Historiallisesti katsottuna lainsäädäntö on vain kiristynyt Huomionarvoista on myös, että YK ei vaatinut käytön kriminalisointia. Laki 1972 arpalaki 1997 Huumestrategia 2001 käyttörikosuudistus Syyttäjien puhuttelu koskien alle 18-vuotiasta Syyttäjien ohje 2010: kannabiskasvien määrä
No mitä me tiedämme varsin vähän tehdyn yhteiskuntatutkimuksen perusteella nykytilanteesta? Mitä tilastot kertovat meille vuodelta 2010? Kertokaa/arvatkaa. Ketkä suomalaisista käyttävät eniten kannabista? A) Alle 18-vuotiaat tytöt B) 18-24-vuotiaat miehet C) 25-34-vuotiaat miehet D) 35-44-vuotiaat naiset
Oikea vastaus on
Kuinka monta suomalaisista 25-34- vuotiaista miehistä käyttää kannabista kuukausittain?
Oikea vastaus on
Kuinka monta prosenttia alle 35-vuotiaista suomalaisista miehistä jättäisi rankaisematta kannabiksen kasvatuksesta?
Oikea vastaus on
Kuinka monta suomalaista arviolta on kasvattanut kannabista?
Oikea vastaus on
Kuinka monta prosenttia 15-69-vuotiaista on joskus kokeillut kannabista?
Oikea vastaus on
Kuinka monta prosenttia suomalaisista tuntee kannabiksen kotikasvattajan?
Oikea vastaus on
No niin, pikku hiljaa aamupaukut alkavat hälvetä ja päästään ehkä lähemmäs päivän otsikkoa
Eli sitä, miten kannabis yhdistää nykynuoria, kuten alkoholi tai tupakka. Käyttäminen on sosiaalista ja kannabis osalle nuorista sidostava tekijä. Siis yhteisöllistä kuten muidenkin päihteiden käyttö. Nuori saa viiteryhmän ja paukkuposseen osallistuminen tekee hänet onnellisemmaksi. Jos Ryyppäämällä ryhmäksi, niin polttamalla posseksi tai siis pössyttelemällä porukaksi.
Käyttökulttuurin opettelua Sitä säädetään yhdessä: useimmiten saadaan ilmaiseksi, kokeillaan kotibileissä. Sosiaalista tarjontaa, raha ei ole pääasiassa. Kannabista hiisataan tai pajautellaan. Termistöä riittää.
Opettelua Porukassa, ringissä mukana olevilla on hauskaa, ajatus lentää ja ideoita syntyy. Musiikki kuulostaa hyvältä. Jotkut eivät huomaa vaikutuksia ollenkaan, joillekin voi tulla epämiellyttävä tai jopa ahdistava olo. Osaksi laittomuuden takia, osaksi koska kannabis on psykedeeli eikä lajikkeesta aina tiedetä sen enempää. Nuoret eivät vielä tiedä vanhasta viisaudesta (oikea aika, paikka ja oikeat ihmiset) sekä tutkimuksissa todetuista set and setting - käsitteistä.
Käyttötavoista Polttaminen luultavasti yleisin. Yleisimmin jointti eli itse kääritty savuke. Monia tekotapoja, malleja, filttereitä Kaikenlaiset piiput, martikainen, chilumi tai tavallinen maissipiippu. Myös bongi eli vesipiippu. Savu ei tule niin kuumana keuhkoihin. Höyryttäminen vaporisaattorilla. Hyvä vaporisaattori kuitenkin maksaa noin 500 euroa (halvempiakin on). Syöminen sellaisenaan, ruuan tai juoman seassa valmistaminen. Jopa alkoholiin liuottaminen. Vaikutukset tulevat hitaasti, ovat voimakkaammat ja kestävät pidempään. Polttamalla vaikutukset huomaa nopeasti.
Käyttötilanteista Kukinnon käyttäminen voi olla sosiaalista, yhdessä tapahtuvaa rituaalimaista toimintaa. Esimerkiksi tietty tapa kierrättää jointtia, piippua tai bongia. Käyttötilanteessa ei ehkä vain yhtä jointtia. Kulttuuriin voi kuulua normeja. Jointti tai bongi kiertää myötäpäivään, väsääjä aloittaa. Käyttötilanteissa tietenkin vaihtelua sen mukaan, ollaanko yleisellä paikalla vai yksityisessä asunnossa. Osa käyttäjistä käyttää yhdessä, osa yksin, osa vaihtelevasti. Yksin asuessa liikapolttelu voi passivoida sohvan pohjalle. Piirissä taas voidaan polttaa vähän, kohtuudella, tai hyvin paljon kerralla Käyttäminen ja kulutus hyvin erilaista ja yksilöllistä. Kerran päivässä, iltaisin töiden jälkeen. Useamman kerran päivässä, viikonloppuisin, kerran pari kuussa jne. Arviolta 100 000 ihmistä Suomessa käyttää vuosittain, 40 000 kerran kuussa. Tapakäyttäjät kuluttavat suurimman osan.
Käyttötilanteista Kokeneempi käyttäjä ei tarvitse suurta annostusta huomatakseen vaikutukset, toisaalta voi kuluttaa paljon, koska on tottunut vaikutuksiin. Lajike voidaan valita käyttötilanteisiin sopiviksi. Indicat ovat enemmän kehoon vaikuttavia, sopivat elokuvien katseluun ja sohvalla löhöilyyn, eivät tee niin sosiaaliseksi. Ovat enemmän jumittavia. Sisältävät (tetrahydrokannabinoli) THC:n sijaan enemmän CBD:tä (kannabidioli) ja CBN (kannabinolia), jotka ovat lääkekäyttöön haluttuja. Sativat (enemmän THC:tä) puolestaan vaikuttavat enemmän mieleen. Saavat ajatuksen juoksemaan ja sopivat paremmin sosiaalisiin tilanteisiin. Sopivat paremmin esimerkiksi ravintolailtaan. Tosin suuri osa lajikkeista nykyisin hybridejä, osaksi Sativaa, osaksi Indicaa Osalla käyttäjistä ei mitään väliä lajikkeella, eivät huomioi eri lajikkeiden erilaisia vaikutuksia.
Kasvattamalla kasaan Säätäminen ehkä kehittyy ja aletaan ehkä kasvattaa kukkaa. Yhdessä, ulkona ja/tai sisällä. Hurjimmat laittavat jo muutaman viikon päästä kasveja ulos. Välineitä hankitaan netistä ja kokeneemmilta kasvattajilta. Rahallisia kuluja ja tarvikkeita jaetaan, toimintaa opetellaan yhdessä. Kasvatustietoutta jaetaan avuliaasti. Yhteisen kasvattamisen avulla erilaiset käyttäjät saavat aineensa ja voivat vaihtaa lajikkeita, joita on ainakin 1400. Osa ei voi kasvattaa, lääkekäyttäjä ei välttämättä jaksa kasvattaa tai hän ei saa kannabista lääkkeenä tarpeeksi. Tällaiset tarvitsevat yhteisöä. Euroopassa tunnetaan social club terminä. Kasvattaminen on helppoa ja tulee edulliseksi verrattuna laittomiin markkinoihin. Nuoriso oppii tuntemaan erilaiset lajikkeet ja kasvattamisessa kehittyy.
Kasvatuksesta Enimmäkseen sisäkasvatusta? Kokeneilla kasvattajilla stealth kasvattamo. Vesi vs multa (sato valmistuu vedessä nopeammin ja tuottaa enemmän). Eslit vs natikat vs ledit vs aurinko eri valaistuksena. Useimmiten enintään 10 kasvia, tilaa 2-3m2. Useimmiten 1 sato kerrallaan. Yksi pitää Indicasta, toinen Sativasta, kolmannet hybrideistä. Voi kasvattaa eri lajikkeita samaan aikaan. Indica kasvaa nopeammin. Kulut 1.kerralla alle 100 euroa, aina useisiin tuhansiin asti (400-500 eurolla saa jo suhteellisen hyvän peruskasvattamon. Valot, cooltube, aktiivihiili, ufo, kaappi ) Kasvattaminen (hyvä sato) vaatii aikaa, tietoa ja kärsivällisyyttä: kosteus, lämpötila, valaistus, vesi ph:t, multa, lannoitteet, kasveista huolehtiminen, tietyt siemenet tai pistokkaat. Ei onnistu, jos elämä sekaisin muutoin
Kasvattamisen ja käytön perusteluita Ei halua käyttää pl:ää, ryssälätkää, tsernobyl-lätkää. Ei halua tukea rikollisia tai "säätää heidän kanssaan. Pyrkimys välttää laittomia huumemarkkinoita ja niihin liittyvää rikollisuutta. Moni oli myös sitä mieltä, että kasvattaminen itse on vähemmän riskialtista kuin ostaminen katukaupasta. Kukinnolla on statusta hasikseen verrattuna. Mielenkiintoista myös se, että moni suomalainen kasvattaja tavoittelee vahvempaa tuotetta, kuin mitä markkinoilla liikkuu. Kasvattaminen ei ole rikollista, ennemminkin kansalaistottelemattomuutta ja kotipolttoon tai kotiviinin valmistukseen verrattavaa toimintaa. Alkoholi tai muut laittomat aineet eivät sovi kukinto lähes täydellinen päihde. Tietää mitä saa, saatava kukinto on hyvälaatuista ja edullista (jopa alle 0,5 /gr) Rahan ansaitseminen, vaihtelee, ~500 /kk Lääkekäyttö. Viimeisen 10 vuoden aikana. Joillekin kannabinoidit voivat olla tehokkain lääke. Perusteluissa korostettiin myös itse kasvatetun kannabiksen terveydellisyyttä. Oman tarpeen tyydyttäminen Mahdollisuus nauttia sadosta yhdessä ystävien ja tuttujen kanssa Kasvatuksesta itsestään saatava nautinto, mikä viittaa viljelyn harrastusaspektiin.
Hyvät puolet Kivun vaimentaminen Tuoksu, maku Suhteellisen terveellinen, ei ole vaarallinen Ei aiheuta krapulaa tai väkivaltaa Ei voi käyttää liiallisesti alkoholia kukinnon kanssa Ei vie toimintakykyä kuten alkoholi Alkoholin korvike Voi käyttää alkoholia helpommin. Parantaa elämänlaatua, mitä alkoholi ei tee. Käyttö unilääkkeenä, tosin ei näe unia. Rentoutumiskeino Vaikuttaa tuntemuksiin esim. musiikin kuuntelussa. Vaikuttaa luovuuteen ja asioiden ideointiin. Käytettäessä tulee erilainen ilta kavereiden kanssa kuin alkoholin kanssa. Toimintakyky säilyy. Lajikkeiden kirjo- lajikkeista riippuen voi nauttia eri tilanteisiin sopivia lajikkeita Helppo nauttia, vaikutus ei kestä pitkään Itse kasvatus on valohoitoa sekä mielenhoitoa, pakottaa elämänhallintaan.
Huonot puolet Överit l. yliannostus. Ahdistavat tuntemukset, negatiiviset olotilat. Esim. neste ja sokeri auttavat. Vahva THC-pitoisuus voi saada aikaan paranoiaa. Jos valmiiksi huonot fiilikset, ne tulevat pintaan. Nuorista pienen osan mieli ei kestä ainetta. Ongelmana joidenkin käyttäjien nuori ikä, käytetyn kukinnon määrä, käyttötapa ja käytetty lajike. Annostelun vaikeus. Iso sato isompi käyttäminen. Viidesosa vastaajista nimesi haitaksi sen, että omasta sadosta tulee polteltua enemmän kuin olisi tarpeen. Lähimuistin heikentyminen, palautuu lopetettaessa. Ajatus katkeilee, pätkii Liikakäyttö passivoi, hidastaa, motoriikan heikentyminen Ei aiheuta krapulaa, voi käyttää paljon, jolloin käytöstä tulee helposti rutiinia Ruokahalun lisääntyminen, seuraavan päivän jumitus Henkinen riippuvuus Savu keuhkoihin Käytön lopettamisen jälkeinen masennus ja äkäisyys. Maistiaisten toivossa asunnossa vierailevat ystävät viidesosa vastaajista koki häiriöksi.
Hyvä paha kannabis Ajattelussa on mukana ideologinen päihdepoliittinen ulottuvuus. Haastatteluissa esitettiin runsaasti kritiikkiä kannabiskontrollia ja yhteiskunnan asenteita kohtaan. Tyypillisesti arvosteltiin sitä, että yhteiskunta on valmis sietämään alkoholin haittoja, mutta suhtautuu ankarasti kannabikseen.
Onko kannabis tavisten touhua? Meillä käytetty pitkään ja on jo vankka käyttäjäkunta. Käyttäjät ovat leikkausta yhteiskunnasta, siellä on mukana kaikki sosiaaliluokat ja ikäryhmät. Syrjäytyneistä tai syrjäytetyistä erittäin hyvin toimeentuleviin ja menestyviin ihmisiin. Suomessa kulutettiin kannabista (hasista ja kukintoa) jo 2000-luvun puolivälissä noin 2200-4700 kiloa. Tilastojen mukaan kannabiksen kasvatus on nuorten miesten touhua. Kannabiksen kasvattajat eivät näytä erityisen poikkeavalta tai syrjäytyneeltä ryhmältä. Joitakin eroavaisuuksia tosin on. Kannabista kasvattavat nuoret asuvat ikätovereitaan useammin yksin ja ovat sekä perheen että lasten suhteen vakiintumattomampia. Perus- ja ammattikoulutuksessa ei ole suuria eroja, mutta muuhun väestöön verrattuna useampi heistä oli tutkimushetkellä työttömänä ja heillä oli myös verrokkiaineistoa alhaisemmat tulot. Kulutusta kysyttäessä kannabiksen käyttäjäkunnasta noin 80 prosenttia ilmoittaa käyttävänsä harvemmin kuin kerran viikossa. Vain kuusi prosenttia on päivittäiskäyttäjiä. 22% vastanneista kuitenkin kuluttaa yli seitsemän grammaa viikossa.
Yhteiskunnan suhtautuminen Suomen lainsäädännön suhtautuminen kannabiksen kasvatukseen on yksiselitteisen tuomitseva, ja kontrollitoimissa sitä sovelletaan tiukasti. Alussa esitellyn, vuonna 2001 säädetyn käyttörikoksen piti johtaa siihen, että rangaistuksista luovuttaisiin useammin. Käräjäoikeuskäsittelyt vähenivät mutta poliisi alkoi sakottaa entistä enemmän kannabiksen käyttäjiä (nk. Sakkoautomaatti). Heitä on eniten ja heidät on suhteellisen helppoa ottaa kiinni. Myös em. syyttämiskäytännön yhtenäistämiseksi tuli suositus vuonna 2010. Siinä arvioidaan kannabiskasveista saatavan sadon suuruutta. Yhden kasvin keskituotoksi on arvioitu 25 grammaa. Suosituksen mukaan syyttäjä voisi vaatia vankeutta yli kymmenen kasvin viljelmästä, kun taas sen alle jäävistä tapauksista esitettäisiin sakkoa. Kannabiksen kotikasvatuksen paljastuminen voi näin johtaa vakaviin oikeudellisiin seuraamuksiin ja niiden myötä myös merkittäviin siviilielämän hankaluuksiin.
Miten niin? Kannabiksen käyttäjät itse pitävät selvästi suurimpana haittana riskiä paljastua poliisille ja tulla rangaistuksi. Jos olet yli 18-vuotias usein kotietsintä. Käyttäjien mukaan eteen voi tulla pelkästä kannabiksen käytöstä kiinni jäätäessä nk. Piilorangaistus (vai ennemminkin lisärangaistus?) Puhutaan myös h-merkinnästä. Mikä ihmeen h-merkintä? Onko alussa esitelty Kettil Bruunin visio toteunut? Pysyvä stigma? Tieto kotiin, kouluun, töihin, ajokortin menetys/sen saamisen viivästyminen, lasten tapaamiset vaikeutuvat, lasten huostaanotot, töiden saanti voi vaikeutua.
Rekistereistä H-merkintä: 1990-luvun alkuun asti poliisilla oli myös huumausainerikoksista kiinni jääneistä oma huumenumeronsa manuaalikortistossa. H-merkintä sanana juontaa juurensa tästä, se on slangisana manuaalikortiston huumenumerosta. Nykyään järjestelmä on sähköinen ja vastaava tiedosto on tuntomerkkirekisteri. Kyseinen rekisteri on osa poliisiasiain tietojärjestelmää, joka tunnetaan lyhyemmin nimellä Patja. Se on poliisin valtakunnallinen tietojärjestelmä. Tuntomerkkirekisteri on siis osa Patjaa. Tuntomerkkirekisteriin merkitään yksilön huumausainerikoksen valmistelu ja huumausaineen käyttörikos. Tiedot ovat poliisin yhteiskäytössä. Epäiltyjen tietojärjestelmä EPRI puolestaan on poliisin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä henkilörekisteri. EPRI voi sisältää hankittuja rikostiedustelu-, tarkkailu- ja havaintotietoja henkilöistä, joiden on syytä epäillä: -syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta; tai -myötävaikuttavan tai myötävaikuttaneen huumausaineen käyttörikokseen. Poliisilla on oikeus käyttää epäiltyjen tietojärjestelmän tietoja myös muuhun kuin niiden keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen, jos tiedot ovat tarpeen: Henkilöllisyyden selvittämiseksi suoritettaessa sellaista poliisin yksittäistä tehtävää, joka välttämättä edellyttää henkilöllisyyden varmistamista. Poliisin henkilörekisterin tietoja saa käyttää myös poliisin tutkimus- ja suunnittelutoiminnassa. Samoin tietoja saa käyttää poliisin koulutustoiminnassa, jos tiedot ovat koulutuksen toteuttamiseksi välttämättömiä. Poliisin rekistereitä saa käyttää omassa työssään soveltuvin osin myös esimerkiksi tulli ja rajavartiolaitos. Näiden lisäksi meille on tullut Havaintotietorekisteri kansalainen voi ilmiantaa toisen kansalaisen ja näin joutuu poliisin rekisteriin. Hallitusohjelmassa on maininta, että: Poliisin toimintaa tehostetaan ottamalla käyttöön uusi tietojärjestelmä, joka sovitetaan yhteen muiden turvallisuusviranomaisten ja oikeushallinnon tietojärjestelmien kanssa. Kun viranomaisten oikeudet lisääntyvät niin pitäisikö edistää myös vastapuolen etua?
Rangaistuksista Syrjäytyminen liittyy poliisin haaviin joutumiseen. Syrjäytymistä ennusti eniten se, puuttuuko poliisi asiaan. Poliisi ei juurikaan saanut pidätettyjä lopettamaan käyttöä (Pedersen W: Addiction 2011:106:1636-43). Tutkimusta ei tietenkään voida johtaa suoraan Suomeen. Suomessa ei ole tehty kattavaa selvitystä.
Laiton yhteisö Koska kannabikseen liittyvä toiminta on laitonta (esim. Suomen kannabisyhdistys sai vasta hiljattain ry-tunnukset), sen ympärille on syntynyt laitonta yhteisöllisyyttä. Yhteisössä on kaksi koulukuntaa. Toiminta on toiselta puolelta yhteisöllistä, koska taistellaan saman asian puolesta ja ollaan aktiivisia epäkohtia vastaan, myös arkielämässä. Laiton yhteisöllisyys toimii, sen kautta saa kavereita ja näiden kautta sisältöä elämään. Toisia autetaan mielellään, jos toista kuumottaa viranomaiset. Voidaan esimerkiksi ottaa sato haltuun. Toinen puoli koulukunnasta, yhteisöstä ei kerro kenellekään koska eihän kukaan täysjärkinen kerro kenellekään, että käyttää tai kasvattaa. Mitä enemmän on menetettävää, sitä tarkemmin julkisivusta pidetään huolta. Heille yhteisön muodoksi jää ainoastaan netti.
Ja yhteisöllisyys on vahvaa netissä Netin kautta voidaan olla yhteisössä mukana anonyymisti. Verkko myös yhdistää pienemmillä paikkakunnilla vaikuttavia käyttäjiä sekä edistää kansainvälistä yhteisöllisyyttä. Myös lääkekäyttäjät pääsevät mukaan toimintaan netin välityksellä. Netin mahdollistamana on muodostunut uudenlainen yhteisöllisyys. Kasvatuskavereita ei usein ole ikinä nähty todellisessa elämässä. Netissä voi puhua asiasta, josta ei voi kertoa edes läheisilleen koska myös heidän suhtautuminen syrjäyttää. Toisaalta disinformaatiota on myös, kaikki saavat sanansa netissä. Tiedon lähteenä ovat usein ulkomaiset nettisivut & tutkimukset. Niitä tulkitaan puolesta ja vastaan omista lähtökohdista. Ulkomainen tieto ei muutoinkaan ole välttämättä Suomen tilanteeseen sovellettavaa tietoa. Suomalainen (yhteiskuntatieteellinen) tutkimus on vasta lapsenkengissä. Nuori on ristiriidassa: Aikuisten maailma on epäjohdonmukainen, alkoholin ja savukkeiden - kahden yhteiskunnalle vahingollisimman huumeen - myynti sallitaan, mutta kannabiksen kielletään. Tieto on myös väistämättä kannabiksen puolella verrattuna laillisiin päihteisiin.
Yhteisöllisyys kuitenkin hajoaa Ylivoimaisesti suurimmalle osalle käyttäjistä kannabis, kannabisyhteisöllisyys, -kulttuuri tai osakulttuuri on ns. kevyempää ja se on ohimenevä vaihe elämässä. Nuoren käytössä voi olla kyse vain muutaman kerran kokeilusta. Yhteisöllisyys hajoaa muiden asioiden alkaessa kiinnostaa. Elämään tulevat opiskelu- tai työpaikka, parisuhde ja perhe. Käyttö loppuu kokonaan ja jos se jatkuukin, niin käytöstä tulee satunnaista mutta salattua (varsinkin jos ei ole jääty kiinni). Kannabis säilyy ehkä salaisena päihteenä ja elämä kulkee eteenpäin.
On myös muistettava, että kaikki nuoret eivät halua paukkuposseen Kyse on kuitenkin vain yhdestä osakulttuuri-ilmiöstä nuorison keskuudessa. Aamuspliffit ja iltajointit myös herättävät vastareaktioita muissa nuorisokulttuureissa. Kannabis on laitonta. Normalisoitumisesta huolimatta siinä on edelleen alakulttuurinen leima, jota kaikki nuoret eivät todellakaan kannata. Nuorten suhtautuminen kannabikseen on silti sallivampaa, jos he tuntevat jonkun paukkupossesta. On myös muistettava se, että alaikäiset (esim. 14-15- vuotiaat) eivät välttämättä tiedä mitään kannabiksesta, heillä ei oikeasti ole kokeilukokemuksia kannabiksesta, siitä vain puhutaan koska se on siistiä (peruslätkää?).
Yhteenvetoa Ongelmia siis laittomuudesta ja seuraamuksista kiinni jäätäessä. Kun kontrolli iskee, aletaan ehkä käyttää yksin, aletaan varoa entisestään ja vältellä tulevaa, toistuvaa kontrollia. Kontrollilla kun on tapana toistua ja yksilö voi leimaantua entisestään. Ongelmia tietenkin myös aineesta. Kuten mikä tahansa päihde liiallisesti käytettynä. Kannabis yksinään ei silti useimmiten riitä syrjäyttämään vaan taustalla on muitakin ongelmia ja muiden aineiden käyttöä. Käyttäjiksi jää vain pieni osa kokeilijoista, jotka mieltyvät aineeseen ja näistä pieni osa joutuu ongelmiin. 5-10% laittomien päihteiden käyttäjistä ylipäätänsä joutuu ongelmiin. Kannabis on toisille asia, josta ei tule sen suurempia ongelmia, jos ollenkaan. Käyttöön voi tulla nuorten keskuudessa myös sosiaalista painostusta. Jos kannabiksesta tulee ongelmia, niihin ei rangaistavuuden ja leiman vuoksi uskalleta hakea apua? Meillä on vasta alettu herätä erityisiin hoitopaikkoihin, esimerkiksi matalan kynnyksen anonyymihoitoihin, joihin pääsisi heti, mutta niitä ei vielä ole.
Lopuksi Maailma muuttuu kannabista kohtaan. EU:n huumausainestrategian tavoitteet ovat seuraavat: Pyritään vähentämään huomattavasti huumausaineiden kysyntää, huumausaineriippuvuutta ja huumausaineisiin liittyviä terveys- ja sosiaalisia riskejä ja haittoja. Eli kriminalisoinnista enemmän käytännönläheiseen ja terveyttä painottaviin asioihin. EU:n strategian mukaan toimien pitää myös olla kustannustehokkaita. Meillä hallitusohjelmassa ei ole suoranaisia viittauksia aiheeseen mutta siellä lukee, että selvitetään edellytykset rangaistusmääräysmenettelyn sekä hallinnollisten sanktioiden käyttöalan laajentamiselle. Siellä lukee myös, että eri rikoksista tuomittavien rangaistusten keskinäistä suhdetta on syytä tarkastella oikeudenmukaisuus-näkökulmasta. Siellä lukee lisäksi, että koko valtioneuvoston toiminnassa keskeisintä turvallisuustyötä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja syrjäytymisen ehkäisy. Suomessa Ganjasukupolvi" aikuistuu ja vaikka tavat muuttuvatkin, liberalismi pysyy. Kannabis vakiintunut päihdekentässä: ei vain toisen huumeaallon sukupolvi, vaan myös nuoremmat sukupolvet ottavat lähes itsestäänselvyytenä. Samaan aikaan kasvatus ja kauppa kehittyvät, ammattimaistumista. Suurin osa kannabiksen kasvattajista ei kuitenkaan oikeastaan eroa ns. normikansalaisista. Suomessa keskustelu pulpahtelee pinnalle, kansalaisaloite 2014 on verkossa (eilen oli 17 924 ääntä). Tämä ei sinällään merkitse muuta kuin konfliktin muuttumista hitaasti keskustelevampaan suuntaan. Teille nuorisotyöntekijöille haluaisin sanoa terveisiä: hyvä valistus, varsinkin hyvä vertaisvalistus ja epävirallinen valistus toimivat.
Aletaanko olla valmiita toiseen annokseen, aamupäiväspliffiin? Jos, niin minä kiitän. Mikäli haluatte palata aiheeseen tai sen viereen, niin minut saa kiinni osoitteista jussipp@gmail.com ja numerosta 0400 879 239. Annetaan aplodit Juha Korhoselle, joka tulee kertomaan meille nuorista ja kannabiksesta huumepoliisin silmin.