Valtion eläkeopas 2013

Valtion eläkeopas 2013

Työeläkejärjestelmä Työeläke turvaa työntekijän toimeentulon silloin, kun ansiotyö on päättynyt ikääntymisen tai sairauden vuoksi. Omaisilla on oikeus perheeläkkeeseen työntekijän kuoleman jälkeen. Eläkeoikeus on työntekijälle työn vastikkeena tuleva etu, samoin kuin esim. oikeus vuosilomaan. Eläketurvan kustannuksista vastaavat työntekijät ja työnantajat yhdessä maksamalla lakisääteiset eläkemaksut. Kaikki työelämässä olevat kuuluvat Suomessa jonkin työeläkejärjestelmän piiriin, joko yksityiseen tai julkiseen. Julkisen sektorin eläkejärjestelmä (Keva): valtion eläkelaki VaEL kunnallinen eläkelaki, KuEL evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki KiEL laki Kansaneläkelaitoksesta, KelaL (Kelan toimisuhde-eläkkeet) Yksityisen sektorin eläkejärjestelmä: Työntekijän eläkelaki TyEL (eri eläkeyhtiöt) Yrittäjäin eläkelaki YEL (eri eläkeyhtiöt) Maatalousyrittäjien eläkelaki MYEL (Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA) Merimieseläkelaki MEL (Merimieseläkekassa)

1 Sisällys 2 Kenelle valtion työeläkettä? 3 Eläkkeen karttuminen 3 Eläkkeen karttuminen vuoden 2004 loppuun mennessä 4 Eläkkeen karttuminen vuoden 2005 alusta lukien 7 Eläke-edut 7 Vanhuuseläke 10 Varhennettu vanhuuseläke 11 Osa-aikaeläke 13 Työkyvyttömyyseläke 14 Osatyökyvyttömyyseläke 15 Ammatillinen kuntoutus 16 Perhe-eläke 17 Eläkkeen hakeminen 17 Hakeminen sähköisesti 17 Hakeminen paperilomakkeella 19 Eläkepäätös 20 Eläkkeen maksaminen ja verotus 21 Eläkemaksut 21 Työnantajan eläkemaksut 21 Työntekijän eläkemaksu 22 Liitteet 22 Liite 1 Eläkkeiden karttumataulukko 26 Liite 2 Eläkkeen määräytyminen eläkelajeittain 28 Liite 3 Eläkesanastoa

2 Kenelle valtion työeläkettä? Valtion eläkelain (VaEL) piiriin kuuluvat valtion palveluksessa olevat virkamiehet ja työntekijät. Heidän lisäkseen VaEL:n piiriin kuuluvat ennen vuotta 1970 syntyneet peruskoulujen rehtorit, opettajat ja muu henkilökunta sekä yksityisten peruskoulujen ja lukioiden henkilökunta. Myös kaikki ne opettajat, jotka olivat palveluksessa 31.12.1998 syntymäajasta riippumatta sekä osa yksityisten valtionapulaitosten henkilökunnasta on VaEL:n piirissä. Vuodesta 2010 lukien yliopistojen työntekijöistä vain ne, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.1980, kuuluvat VaEL:n piiriin. Puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa valtion eläkelakia sovelletaan sekä sotilas- että siviilihenkilöstöön. VaEL sisältää säädökset sotilaiden eläkeoikeudesta (= sotilaseläkejärjestelmä). Tasavallan presidentti, kansanedustajat ja valtioneuvoston jäsenet saavat myös eläkkeensä valtiolta, mutta he eivät kuulu VaEL:n piiriin. Myös pitkäaikaisen taiteilija-apurahan saajalla sekä ennen vuotta 2008 myönnetyn viisivuotisen taiteilija-apurahan saajalla on oikeus eläkkeeseen valtion varoista.

3 Eläkkeen karttuminen Valtion eläkelain mukainen työeläke muodostuu kahdesta osasta: vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneesta ja vuoden 2005 alusta lukien eläkkeelle jäämiseen mennessä ansaitusta eläkkeestä. Eläkkeen karttuminen vuoden 2004 loppuun mennessä Vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneen eläkkeen määrään vaikuttavat palvelusajan pituus ja sen yhdenjaksoisuus sekä karttumaprosentit ja viimeisten vuosien ansiot (eläkepalkka). Eläkepalkka lasketaan palvelusuhteen päättymistä edeltäviltä vuosilta. Jos palvelussuhde on esim. ollut voimassa 31.12.2004, lasketaan eläkepalkka kymmenen viimeisen vuoden ansioiden perusteella (vuodet 1995 2004). Jos palvelussuhde on lyhyempi, käytetään lyhyempää aikaa. Eläkettä karttuu 23 vuoden iän täyttämisestä lukien vähintään kuukauden yhdenjaksoisesti kestäneestä valtion palveluksesta. Ennen vuotta 1967 olleessa palveluksessa eläkeajaksi lukemisen ikäraja on 21 vuotta. Karttumaprosentit Kun valtion palvelus on alkanut ennen 1.1.1993 ja jatkuu yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka. Lisäturvan mukaan 2,2 % vuodessa 1,5 % vuodessa 2,0 % vuodessa 23 v (21 v) 1.1.1995 55 v 31.12.2004 Jos valtion palvelus on alkanut 1.1.1993 jälkeen tai ei jatku yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka tai on päättynyt. Perusturvan mukaan 2,0 % vuodessa 1,5 % vuodessa 2,5 % vuodessa 23 v (21 v) 1.1.1995 60 v 31.12.2004 Yhteensovittaminen Vuoden 2004 loppuun mennessä valtion palveluksista karttunut perusturvan tasoinen eläke yhteensovitetaan muiden työeläkkeiden (myös yk-

4 sityissektorin eläkkeiden) kanssa. Tämä ns. modifiointi eli rajattu yhteensovitus tehdään ylisuurten eläkkeiden estämiseksi, sillä huomattava osa julkissektorin eläkkeistä on karttunut yksityissektorin eläkkeitä paremmin. Yhteensovitusraja saadaan kertomalla yhteensovitusperuste (= työhistorian korkein eläkepalkka sellaisesta ennen vuotta 2005 olleesta palvelussuhteesta, jossa on eläkeaikaa vähintään vuosi) rajaprosentilla. Rajaprosentti saadaan laskemalla henkilön 23 vuoden iän ja vuoden 2004 lopun välisen ajan suhde 40 vuoteen (14 400 päivää) ja kertomalla saatu luku 60:lla. Rajaprosentin laskukaava päivät 23 vuoden täyttämisestä vuoden 2004 loppuun 14 400 (= 40 vuotta) x 60 % Jos henkilön yhteenlasketut eläkkeet ylittävät yhteensovitusrajan, vähennetään ylite julkisen sektorin eläkkeistä. Rajattuun eläkkeeseen lisätään mahdollinen lisäeläkeosuus (n. 0,2 %/v ennen 1.1.1995) ja vuoden 2005 alusta lukien uusin laskentasäännöin karttuva eläke. Muuntaminen Jos ennen vuotta 1960 syntynyt henkilö jää vanhuuseläkkeelle ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä, tehdään vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneeseen eläkkeeseen ennen rajattua yhteensovitusta muuntaminen (eli normeeraus), joka saattaa pienentää VaEL-eläkettä. Muuntamisessa jaetaan ennen vuotta 1995 karttunut peruseläke normeerauskertoimella 1,106. Tämä pienentää 2 %:n vuosikarttuman noin 1,8 %:iin. Myös mahdollinen lisäeläkeosuus menetetään. Eläkkeen karttuminen vuoden 2005 alusta lukien Vuoden 2005 alusta lukien valtion eläke lasketaan kunkin vuoden työ ansion ja iän mukaisten karttumaprosenttien perusteella. Eläkettä laskettaessa työansiot nostetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella ja ansioista vähennetään työntekijän eläkemaksu. Eläkettä karttuu 18 vuoden iästä 68 ikävuoden täyttämiseen saakka. Vuoden 2005 alusta lukien karttuvalla eläkkeellä ei ole enimmäismäärää, joten mitä pidemmälle työskentelee, sitä paremman eläkkeen saa. Jos ei vielä 68-vuotiaana halua jäädä eläkkeelle, eläkettä korotetaan lykkäyskorotuksella, joka on 0,4 % jokaista lykättyä kuukautta kohden.

5 Karttumaprosentit 4,5 % 63 68-vuotias 1,5 % 18 52-vuotias 1,9 % 53 62-vuotias Ennen vuotta 1950 syntyneillä ns. vanhoilla edunsaajilla 2 % Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeen laskentaan liittyvän tulevan ajan karttumaprosentit ovat: 1,5 % tulevan ajan ansioista 50 vuoden iän täyttymiseen saakka 1,3 % tulevan ajan ansioista 50 63 ikävuosilta Eläkettä karttuu myös palkattomilta jaksoilta Eläkettä karttuu myös tietyiltä palkattomilta jaksoilta etuuksien perusteena olevan ansion tai työtulon perusteella (etuudesta riippuen 55 117 % ansioista). Karttumaprosentti on iästä riippumatta 1,5 % vuodessa. Eläkettä karttuu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausilta ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, ansiosidonnaisten koulutusetuuksien ja vuorotteluvapaan ajalta kuntoutusrahan, sairauspäivärahan, tapaturma- ja liikennevakuutuskorvauksen ajalta. Eläkettä karttuu myös opiskeluajalta, jos opiskelija suorittaa korkeakoulutai ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisen perus tutkinnon. Opiskeluaikaa otetaan huomioon enintään viisi vuotta. Myös alle 3-vuotiaan lapsen hoitoajalta karttuu eläkettä lasta hoitavalle vanhemmalle. Sekä lapsenhoitoajan että opiskeluajan ansioiksi lasketaan 694,83 euroa kuukaudessa (vuoden 2013 tasossa). Eläkettä ei kuitenkaan voi karttua pelkästään etuuksien perusteella. Työntekijän on pitänyt olla työssä ja vakuutettuja ansioita on oltava ennen eläketapahtumavuotta vähintään 16 676,01 euroa (vuoden 2013 tasossa).

6 Eläkkeellä tehty työ Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu vuoden 2005 alusta lukien uutta eläkettä 1,5 % vuosiansioista. Vanhuuseläkkeellä tehdystä työstä karttuneen eläkkeen saa hakemuksesta 68 vuoden iässä. Työkyvyttömyysja työttömyyseläkkeellä tehdystä työstä karttuneen eläkkeen saa, kun eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi ja työskentely on päättynyt. Palkkakerroin ja työeläkeindeksi Palkkakertoimella ja indekseillä on merkittävä vaikutus eläkkeiden laskentaan ja maksussa olevien eläkkeiden tarkistuksiin. Eläkettä laskettaessa kaikki ansiot muutetaan palkkakertoimella samaan tasoon. Palkkakertoimessa ansioiden muutoksen paino on 80 % ja hintojen 20 %. Maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan työeläkeindeksillä. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 % ja ansiotason muutoksen 20 %. Elinaikakerroin Vuodesta 2010 alkaen eläkkeen määrään vaikuttaa elinaikakerroin. Elinaikakerroin koskee vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä. Elinaikakerroin, jolla eläkkeen määrä ennen sen myöntämistä kerrotaan, määritellään kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä (riippumatta siitä missä iässä eläke myönnetään). Elinaikakerroin riippuu elinajan odotteesta. Jos keskimääräinen elinikä pitenee, pienentää elinaikakerroin vastaavasti alkavia eläkkeitä. Tämän pienenemisen eläkkeelle jäävä voi korvata jatkamalla työntekoa vähän pidempään.

7 Eläke-edut Vanhuuseläke Vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää eläkeiän täyttymistä, palvelussuhteen päättymistä ja eläkkeen hakemista. Vanhuuseläkkeelle voi vuoden 2005 alusta voimaan tulleiden säännösten mukaan jäädä joustavasti 63 68-vuotiaana henkilökohtaisessa eläkeiässä ammatillisessa eläkeiässä eroamisiässä. Parhaan eläkkeen saa työskentelemällä vähintään henkilökohtaiseen eläkeikään saakka, joka useimmilla valtion työntekijöillä on 63 ja 65 ikävuoden välillä. Henkilökohtainen eläkeikä ja ammatillinen eläkeikä edellyttävät valtion palvelun yhdenjaksoisuutta 31.12.1992 31.12.2004. Lisäksi edellytetään, että palvelussuhde jatkuu yhdenjaksoisena eläkeiän täyttymiseen saakka. Valtion palveluksen katsotaan 1.1.2005 lukien jatkuvan yhdenjaksoisesti, jos saatu työansio on vähintään 7 962 euroa vuodessa (vuoden 2013 tasossa) tai muuten osoitetaan, että palvelus on ollut katkeamaton. Jos ennen vuotta 1960 syntyneen henkilön valtion palvelus ei ole ollut yhdenjaksoista tai se on alkanut 31.12.1994 jälkeen, on eläkeikä valtiolla 65 vuotta. Vanhuuseläkkeelle voi halutessaan jäädä jo ennen henkilökohtaista eläke ikää, aikaisintaan 63-vuotiaana. Tuolloin eläkkeeseen tehdään muuntaminen, jossa vuosikarttuma ajalta ennen vuotta 1995 alenee 2 %:sta noin 1,8 %:iin. Tällöin ei myöskään saa mahdollista lisäeläkeosuutta (n. 0,2 % ajalta ennen vuotta 1995). Vuonna 1960 ja sen jälkeen syntyneille ei muuntamista tehdä. Lisää eläke-eduista sivuilla 22 ja 31.

8 Esimerkki Maija Mainion vanhuuseläke Perustiedot: syntynyt 31.12.1950 täyttänyt 23 vuotta 31.12.1973 tullut valtion palvelukseen 1.1.1975 palkkataso on 3200 euroa kuukaudessa vuoden 1994 lopussa valtion palvelua 20 vuotta Maijan eläkeikä on 63 v 8 kk (tulee täyteen 31.8.2014) Maijalle lasketaan erikseen 31.12.2004 mennessä karttunut työeläke: 2,2 % vuosikarttumalla 20 vuoden ajalta 1.1.1975 31.12.1994 1,5 % vuosikarttumalla 10 vuoden ajalta 1.1.1995 31.12.2004 Peruseläkkeen tavoitetaso 60 % muutetaan vastaamaan ajankohtaa 31.12. 2004 = 46,5 %. Tämä on siis vapaakirjan enimmäismäärä. Vaihtoehto 1: Maijan vanhuuseläke henkilökohtaisessa eläkeiässä 31.8.2014, vanhuuseläke alkaa 1.9.2014 Karttunut ja rajattu peruseläke on 46,5 % eläkepalkasta Lisäeläkeosuus 20 x 0,2 % = 4,0 % Työeläke vuoden 2004 loppuun mennessä 50,5 % eläkepalkasta = 50,5 % x 3 200 euroa = 1 616 euroa/kuukausi Edelliseen lisätään 1.1.2005 alkaen karttuva eläke 1,9 % vuosikarttumalla 9 vuoden ajalta 1.1.2005 31.12.2013 = 17,1 % x 3 200 euroa = 547 euroa/kuukausi 4,5 % vuosikarttumalla 8 kuukauden ajalta 1.1.2014 31.8.2014 = 4,5 % x 8/12 x 3 200 euroa = 96 euroa/kuukausi 1.1.2005 alkaen karttunut eläke yhteensä 643 euroa/kuukausi. Maijan vanhuuseläke henkilökohtaisessa eläkeiässä on 1 616 + 643 = 2 259 euroa/kuukausi.

9 HUOM! Jos Maija työskentelisikin 65-vuotiaaksi saakka, olisi hänen vanhuuseläkkeensä määrä 2 451 euroa/kuukausi. 68 ikävuoteen saakka jatkunut työssäolo korottaisi eläkkeen määrän noin 2 883 euroon kuukaudessa. Vaihtoehto 2: Maijan vanhuuseläke ennen henkilökohtaista eläkeikää 63-vuotiaana 1.1.2014 Vanhuuseläke alkaa 8 kuukautta ennen henkilökohtaista eläkeikää. Työeläkettä on karttunut 31.12.2004 mennessä 1,8 % vuosikarttumalla 20 vuoden ajalta 1.1.1975 31.12.1994. Karttuma on pienennetty 2 % > 1,8 %:iin, koska Maija jää eläkkeelle ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä. 1,5 %:n karttumalla 10 vuoden ajalta 1.1.1995 31.12.2004 Karttunut ja rajattu peruseläke on 46,5 % eläkepalkasta, koska tavoitetaso on rajattu kuten vaihtoehto 1:ssäkin. Maija ei saa lisäeläkeosuutta, koska palvelussuhde päättyy ennen henkilökohtaista eläkeikää. Työeläke vuoden 2004 loppuun mennessä 46,5 % x 3 200 euroa = 1 488 euroa/kuukausi Edelliseen lisätään 1.1.2005 alkaen karttuva eläke 1,9 % vuosikarttumalla 9 vuoden ajalta 1.1.2005 31.12.2013 = 9 x 1,9 % x 3 200 euroa = 547 euroa/kuukausi Maijan vanhuuseläke 63-vuotiaana on 1 488 + 547 = 2 035 euroa/kuukausi.

10 Varhennettu vanhuuseläke Vanhuuseläkkeen voi saada myös varhennettuna. Tällöin eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys, joka pienentää eläkettä pysyvästi. Ennen vuotta 1960 syntyneet henkilöt, joilla valtion palvelus on ollut yhdenjaksoista 31.12.1992 lukien, voivat jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan kolme vuotta ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä. Varhennusvähennys on tällöin 0,6 % jokaiselta varhennetulta kuukaudelta ennen 63 vuoden ikää (vuodessa yhteensä 7,2 %). Koska varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä ei työskentele henkilökohtai seen eläkeikäänsä saakka, muunnetaan kahden prosentin vuosikarttuma ajalta ennen 1.1.1995 noin 1,8 %:ksi. Myös lisäeläkeosuus menetetään. Esimerkki Anna on syntynyt vuonna 1952 ja hän on ollut valtion palveluksessa yhdenjaksoisesti vuodesta 1980 lähtien. Hänen henkilökohtainen eläkeikänsä on 64 vuotta ja täyttyy vuonna 2016. Jos Anna jää eläkkeelle 62-vuotiaana on eläkettä karttunut 2 050 e/kk. Muuntamisen ja varhennusvähennyksen (7,2 %) jälkeen eläkkeen määrä olisi 1 720 e/kk. Jos eläke alkaisi jo 61-vuotiaana, olisi eläkettä ehtinyt karttua 2 000 e/kk. Muuntamisen ja varhennusvähennyksen (14,4 %) jälkeen eläkkeen määrä olisi 1 544 e/kk. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä täytettyään 62 vuotta, jos on syntynyt ennen vuotta 1952. Vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneet eivät voi saada varhennettua vanhuuseläkettä. Varhennusvähennys on 0,6 % jokaiselta varhennetulta kuukaudelta ennen 63 vuoden ikää (yhteensä enintään 7,2 %). Lisäksi kahden prosentin vuosikarttuma ajalta ennen 1.1.1995 muunnetaan noin 1,8 %:ksi ja mahdollinen lisäeläkeosuus menetetään. Vuoden 1959 jälkeen syntyneen eläkettä ei muunneta. Esimerkki Pekan eläkeikä, 65 vuotta täyttyy vuonna 2016. Hänellä on ollut valtion palvelusta vuosina 1973 1990, josta karttunut eläke 65-vuotiaana olisi 1 000 e/kk. Jos hän jää varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana tehdään eläkkeeseen sekä muunto että varhennusvähennys (7,2 %). Varhennetun vanhuuseläkkeen määrä 62-vuotiaana olisi noin 839 e/kk.

11 Osa-aikaeläke Osa-aikaeläke on tarkoitettu työntekijöille, jotka haluavat vähentää työpanostaan asteittain ennen vanhuuseläkkeelle jäämistään. Osa-aikaeläkkeelle voi siirtyä 58 67-vuotias työntekijä, jonka ansiot osa-aikaeläkkeelle siirtymistä edeltäneen viiden vuoden aikana ovat olleet kolmena vuonna vähintään 15 924 euroa vuodessa (vuoden 2013 tasossa). Vuonna 1953 ja sitä ennen syntyneet voivat siirtyä osaaikaeläkkeelle 60 vuoden iästä. Vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneillä osa-aikaeläkkeen alaikäraja on 61 vuotta. Lisäksi kuuden kuukauden ajalta välittömästi ennen osa-aikaeläkkeen alkamista tulee ansioita olla vähintään 1 327 euroa kuukaudessa (vuoden 2013 tasossa). Myös ammatillisen eläkeiän valinneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle. Jos osa-aikaeläke kuitenkin alkaa ennen valitun eläkeiän täyttämistä raukeaa valinta ja sen tilalle lasketaan henkilökohtainen vanhuuseläkeikä, joka on 63 65 ikävuosien välillä. Ennen osa-aikaeläkkeen hakemista tulee selvittää työnantajan kanssa mahdollisuudet siirtyä osa-aikatyöhön. Osa-aikatyön ansion tulee olla 35 70 % kokoaikatyön vakiintuneista ansioista, kuitenkin vähintään 304,35 e/kk (vuoden 2013 tasossa). Osa-aikatyön ei tarvitse olla valtion palvelusta, mutta siihen on siirryttävä välittömästi, ilman päivänkään katkosta. Osa-aikaeläkkeen määrä Osa-aikaeläkkeen määrä on puolet kokoaikatyön vakiintuneen ansion ja osa-aikatyön ansion erotuksesta eli ansion alenemasta, kuitenkin korkeintaan 75 % karttuneesta eläkkeestä. Vuonna 2013 alkavan osaaikaeläkkeen kokoaikatyön vakiintunut ansio lasketaan vuosien 2008, 2009, 2010, 2011 sekä 2012 ansioista. Esimerkki: Kokoaikatyön vakiintunut ansio 2 500 e/kk Osa-aikatyön ansio esim. 60 % 1 500 e/kk Ansion alenema 1 000 e/kk Osa-aikaeläke: 50 % ansion alenemasta 500 e/kk Ansiot eläkkeellä ollessa 500 + 1 500 = 2 000 e/kk Jos osa-aikatyön ansioissa tapahtuu yli 15 %:n muutos, eläkkeen määrä tarkistetaan.

12 Kokoaikatyö lakkauttaa osa-aikaeläkkeen. Jos kuitenkin palaa kuuden kuukauden kuluessa osa-aikatyöhön, alkaa osa-aikaeläke ilmoituksesta entisin ehdoin uudelleen. Vanhuuseläke osa-aikaeläkkeen jälkeen Osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnettävä vanhuuseläke koostuu kolmesta osasta: 1) osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä, 2) vain ennen 1953 syntyneille karttuu eläkettä ansion alenemasta, 3) osa-aikatyöstä karttuneesta eläkkeestä. Seuraavat kuviot kertovat, miten lopullinen vanhuuseläke muodostuu. Vuonna 1947 tai sen jälkeen syntyneet Vanha työntekijä (ks. s. 32) 31.12.2004 mennessä karttunut eläke Karttunut eläke Ansion alenemasta 0,75 %/v tai yli 60 v 1 %/v Työstä 2 %/v tai Työstä 4,5 %/v s. 1950 jälkeen 1,9 %/v 63 vuotta Uusi työntekijä (ks. s. 32) 31.12.2004 mennessä karttunut eläke Karttunut eläke Ansion alenemasta 0,75 %/v tai yli 60 v 1 %/v Työstä 1,9 %/v Työstä 4,5 %/v 63 vuotta

13 Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada työntekijä, jonka työkyky on alentunut sairauden, vian tai vamman johdosta yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajaksi (työkyky alentunut vähintään 3/5:lla). Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisesti kuntoutustukena. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jonka aikana työntekijän työkyky pyritään palauttamaan hoidon tai kuntoutuksen avulla. Kuntoutumismahdollisuuksien selvittämiseksi laaditaan kuntoutus suunnitelma, joka voi liittyä lääkärin B-lausuntoon tai olla erillisenä. Jos kuntoutumismahdollisuuksia ei ole, voidaan myöntää pysyvä työkyvyttömyyseläke. Kuntoutustukeen haetaan jatkoa uudella B-lääkärinlausunnolla. Uutta hakemusta ei tarvita. Työkyvyttömyyseläkettä ratkaistaessa tehdään Kevassa aina työkyvyn arviointi. Pelkästään hoitavan lääkärin kirjoittaman lausunnon perusteella ei muodostu eläkeoikeutta, vaan ratkaisu tehdään laajemman kokonaisarvion perusteella. Kokonaisarviossa otetaan huomioon lääketieteellisten seikkojen lisäksi työn asettamat vaatimukset ja vakiintunut ratkaisukäytäntö. Arviointiin osallistuvat Kevan asiantuntijalääkäri/-lääkärit sekä Kevan asiantuntija ratkaisun tekijänä. Tuleva aika Työkyvyttömyyseläke muodostuu sairastumiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä ja niin sanotusta tulevan ajan eläkkeen osuudesta, jolla korvataan sairastumisen vuoksi karttumatta jäävää eläkkeen määrää. Tulevan ajan eläkkeen osuus sisältyy työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos sen saamisedellytys täyttyy. Edellytys täyttyy, kun työansioita työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden kymmenen kalenteri vuoden ajalta on vähintään 16 676,01 euroa (2013). Tulevan ajan edellytystä tutkittaessa otetaan huomioon kaikki vakuutetut ansiot. Jos hakijalla on oikeus tulevaan aikaan, kartuttaa se eläkettä eläketapahtumavuoden alusta ammatilliseen eläkeikään tai enintään 63 vuoden ikään asti. Tulevalta ajalta karttuu eläkettä 50 ikävuoteen saakka 1,5 % vuodessa ja sen jälkeen 1,3 % vuodessa vanhuuseläkkeen alkamiseen asti. Tulevan ajan ansio määräytyy eläketapahtumavuotta edeltäneiden vuosien ansioiden perusteella. Jos eläketapahtuma on esim. vuonna 2013, on tulevan ajan ansio vuoden 2004 vapaakirjan eläkepalkan ja vuosien 2009, 2010, 2011 sekä 2012 ansioiden keskiarvo.

14 Eläketapahtuma 1.1.2006 tai sen jälkeen Eläkkeen Tulevan ajan saamisen edellytykset edellytykset pääteikä karttumat alaikäraja 18 v työkyky on alentunnut vähintään 2/5:lla vähintään vuoden ajaksi vähintään 16 676,01 euroa työansioista (vuoden 2013 tasossa) työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden 10 kalenterivuoden ajalta yleensä 63 v tai alempi valittu henkilökohtainen eläkeikä, jolloin eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 1,5 % vuodessa 50 vuoden iän täyttymiskuukauden loppuun, 1,3 % vuodessa 63 vuoden täyttämiskuukauden loppuun tulevan ajan ansio määräytyy pääsääntöisesti eläketapahtumavuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden ansioiden perusteella Taulukkoon liittyvää eläkesanastoa: Eläketapahtuma ks. sivu 28 Henkilökohtainen eläkeikä ks. sivu 28 Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iän tai tätä alemman eläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Jos eläketapahtuma on ollut 31.12.2005 tai sitä ennen sovelletaan ns. vanhoja sääntöjä, joiden mukaan työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuus eläkkeeksi eläkkeensaajan täyttäessä vanhojen sääntöjen mukaisen henkilökohtaisen eläkeiän. Kertakorotus Vuodesta 2010 alkaen alle 50-vuotiaana työkyvyttömiksi tulevien eläketasoa on parannettu siten, että eläkkeitä korotetaan iästä riippuvalla kertoimella seuraavan vuoden alusta, kun eläkkeen alkamisesta on kulunut viisi täyttä kalenterivuotta. Korotus tehdään vain kerran ja se määräytyy sen mukaan, minkä ikäinen eläkkeensaaja on korotusvuoden alussa. Korotus tehdään myös ennen vuotta 2005 myönnettyihin eläkkeisiin. Osatyökyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada työntekijä, joka voi jatkaa työntekoaan osittain, mutta ei pysty täyteen työpanokseen (työkyky alentunut 2/5:lla). Eläke on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen hakija saa ennakkopäätöksen oikeudestaan eläkkeeseen. Eläkkeen myöntäminen ei edellytä työn jatkamista. Jos

15 työtä jatketaan osa-aikaisesti, osa-aikatyön ansiot voivat olla enintään 60 % kokoaikatyön vakiintuneista ansioista. Ansioraja ilmoitetaan ennakkopäätöksessä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ollessa tehdystä työstä karttuu eläkettä vuoden 2005 alusta lukien 1,5 % vuosiansioista. Eläkkeen aikaisesta työskentelystä karttunut eläke lisätään aikaisemmin myönnettyyn eläkkeeseen sen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Eläkkeen myöntämisen ehtona on työn päättyminen. Mikäli työ jatkuu, eläke myönnetään työn päättymisen jälkeen. Eläkettä on haettava erikseen. Jos hakijan työkyvyn arvioidaan parantuvan hoidon tai kuntoutuksen avulla, myös osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräajaksi kuntoutustukena. Mikäli työkyky heikkenee entisestään, voi osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva hakea täyttä työkyvyttömyyseläkettä. Tällöin tarvitaan uusi eläkehakemus. Ammatillinen kuntoutus Työeläkekuntoutuksella tukea työssä jaksamiseen Ammatillisesta kuntoutuksesta tuli lakisääteinen työeläke-etuus vuoden 2004 alussa. Kuntoutuja saa toimeentulokseen joko täyttä tai osakuntoutusrahaa, jotka ovat aina suurempia kuin pelkät työkyvyttömyyseläkkeet. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle kuntoutujalle eläkkeeseen maksetaan kuntoutuskorotus. Kuntoutujalle voidaan maksaa myös harkinnanvaraista kuntoutusavustusta. Kuntoutuksen ehdottomana kriteerinä on työkyvyttömyyden uhka, jota tarkoituksenmukaisella kuntoutuksella voidaan siirtää tai estää. Kuntoutuksella tuetaan yksilön jatkamista työelämässä. Kuntoutuksen mahdollisuudet selvitetään aina ennen työkyvyttömyyseläke päätöstä. Aloitteentekijänä kuntoutukseen hakeutumiselle voi olla työntekijä itse, esimies, työterveyshuolto tai henkilöstöhallinto. Varsinaisesti työeläkekuntoutus käynnistyy kuntoutushakemuksella. Kuntoutus on aina yksilöllistä ja ammatillista. Se suunnitellaan hakijan tarpeiden mukaan. Kuntoutuksen lähtökohtana on yhteistyö oman työpaikan kanssa. Ensin pyritään selvittämään mahdollisuudet työjärjestelyihin. Ammatillinen kuntoutus voi olla myös muun muassa neuvontaa, työkokeilua, työhön valmennusta, uudelleenkoulutusta tai elinkeinotukea. Työeläkekuntoutusta hakeva saa valituskelpoisen päätöksen oikeudestaan kuntoutukseen. Valitusoikeutta ei ole työeläkevakuuttajan kuntoutuksen sisältöä eli kuntoutussuunnitelmaa koskevasta ratkaisusta.

16 Perhe-eläke Perhe-eläkkeen voi saada valtion eläkelain piiriin kuuluvan henkilön leski, rekisteröidyn parisuhteen eloonjäänyt osapuoli, entinen puoliso (elatusavun perusteella) ja lapset. Nais- ja mieslesket saavat eläkkeen samoin perustein. Lesken perhe-eläkeoikeuteen vaikuttavia tekijöitä ovat yhteiset lapset, puolison ja edunjättäjän ikä, puolisoiden ikä avioliittoa solmittaessa sekä tietyissä tapauksissa myös avioliiton solmimisajankohta tai kesto. Alle 18-vuotiaalla lapsella on perhe-eläkeoikeus, jos hän on edunjättäjän oma lapsi, ottolapsi tai samassa taloudessa asuva lesken lapsi. Perhe-eläkkeen määrä lasketaan edunjättäjälle karttuneen oman eläkkeen määrästä. Jos edunjättäjä ei vielä saanut eläkettä, perhe-eläke määräytyy sen mukaan, mikä hänen työkyvyttömyyseläkkeensä määrä olisi ollut kuolinhetkellä. Lesken ja lasten eläkkeet määräytyvät erikseen osuuksina edunjättäjän eläkkeestä ja ovat riippuvaisia edunsaajien lukumäärästä. Lesken eläke on puolet edunjättäjän omasta eläkkeestä, jos edunsaajana on leski yksin. Perhe-eläkkeen jakautuminen edunsaajille eri tilanteissa Lasten lukumäärä 0 1 2 3 4 Leskeneläke 6/12 6/12 5/12 3/12 2/12 Lapseneläkkeet 4/12 7/12 9/12 10/12 Yhteensä 6/12 10/12 12/12 12/12 12/12 Leskeneläkkeen vähentäminen Lesken omat eläkkeet (tai työtulot) voivat vähentää leskeneläkettä. Lesken oma eläketurva huomioidaan: heti perhe-eläkkeen alkaessa, jos leski on täyttänyt 65 vuotta tai hän saa omaan palvelukseensa perustuvaa eläkettä tai kuuden kuukauden kuluttua perhe-eläkkeen alkamisesta tai kun nuorin lesken kanssa samassa taloudessa asuva lapsi täyttää 18 vuotta Perhe-eläke alkaa edunjättäjän kuolinkuukautta seuraavan kuukauden alusta.

17 Eläkkeen hakeminen Eläkettä haetaan noin kaksi kuukautta ennen eläkkeen alkamista. Eläkettä voi hakea joko verkossa tai paperisella eläkehakemuslomakkeella. Verkossa tehty sähköinen hakemus nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Hakeminen sähköisesti Vanhuuseläkettä voi hakea sähköisesti Työeläke.fi:n hakemispalvelussa osoitteessa www.tyoelake.fi. Palveluun pääsee myös Kevan verkkosivuilta osoitteessa www.keva.fi. Palvelun käyttämiseen tarvitaan henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai poliisin myöntämä sirullinen henkilökortti. Hakeminen paperilomakkeella Eläkehakemuslomakkeita ja niiden liitteitä saa Kevan verkkosivuilta osoitteesta www.keva.fi kohdasta Lomakkeet tai Kelan toimistoista. Hakemukseen tarvittavat liitteet Vanhuuseläkehakemus: VE-liite sekä U-liite ulkomailla työskentelystä Osa-aikaeläkehakemus: OE-liite Työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkehakemus: työterveyslääkärin/hoitavan lääkärin ja/tai erikoislääkärin B-lausunto sekä muut terveydentilaselvitykset. Työnantajan lausunto työssä selviytymisestäsi ja mahdollisista työjärjestelyistä Työtodistuksia, nimikirjanotetta tai palkkatietoja ei tarvitse liittää hakemukseen, sillä palvelusaikatiedot saadaan rekisteristä. Hakemukset ja liitteet lähetetään postitse Kevaan, PL 425, 00101 Helsinki. Viimeisen laitoksen periaate (VILMA) Se eläkelaitos, jossa työntekijä on viimeksi vakuutettuna ennen eläkkeelle siirtymistä, myöntää ja maksaa koko työhistorian ajalta kertyneen eläkkeen. Eläkkeenhakija saa siis kaikki työeläkkeensä yhdestä eläke laitoksesta, vaikka hän olisi työssäoloaikanaan kuulunut useaan eläke järjestelmään (esimerkiksi yksityinen, kunnallinen ja valtion eläkejärjestelmä).

18 Viimeisen laitoksen periaatteen ansiosta kaikki eläkkeeseen liittyvät asiat hoituvat viimeisen eläkelaitoksen kautta, esimerkiksi veron ennakkopidätyksen vahvistaminen, osoitteen tai maksupaikan muuttuminen tai eläkepäätöstä koskevat tiedustelut, lisäselvitykset ja oikaisupyynnöt. Tämän järjestelyn ulkopuolella ovat Suomen Pankin, Ahvenanmaan maakunnan ja ortodoksisen kirkon eläkejärjestelmät. Mahdollisesta kansaneläkkeestä antaa päätöksen edelleen Kela. Ohjeita eläkkeen hakemiseen Eläkelaji Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Lomake + liitteet Vanhuuseläkehakemus + todistus palvelussuhteen päättymisestä + sotilailla nimikirjaote Hakemuksen jättäminen n. 2 kk ennen eläkkeen alkamista Osa-aikaeläke Osa-aikaeläkehakemus + työnantajan selvitys osa-aikatyön ansioista ja työajasta n. 2 kk ennen osa-aikatyöhön siirtymistä Työkyvyttömyyseläkehakemus + lääkärinlausunto (B-todistus) + hoito- ja kuntoutussuunnitelma (erillisenä tai sis. B-todistukseen) + työnantajan kuvaus hakijan työoloista yleensä kun sv-päivärahaa on maksettu 150 päivää Työkyvyttömyyseläkehakemus + lääkärinlausunto (B-todistus) + työnantajan kuvaus hakijan työoloista n. 2 kk ennen eläkkeen alkamista Huom! Sv-päivärahan ensisijaisuusaika ei koske osatkv-eläkettä Kuntoutustuki/ työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätös Työkyvyttömyyseläkehakemus + lääkärinlausunto (B-todistus) + alustava tieto osa-aikatyöstä, jos työ jatkuu + työnantajan kuvaus hakijan työoloista n. 2 kk ennen toivottua päätöksen antamista Ulkomailta saatavat eläkkeet +U-liite kansallisen eläkehakemuksen liitteeksi Perhe-eläke Perhe-eläkehakemus (leski tai entinen puoliso) Lapsen perhe-eläkehakemus (alle 18 v. lapsi)

19 Eläkepäätös Eläkepäätös tulee Kevasta kirjallisena. Eläke päätöksen mukana lähetetään myös tietoja mm. eläkkeen verotuksesta ja muutoksenhausta. Lisäksi pysyvän eläkkeen saajalle (ei koske osatyökyvyttömyyseläkettä eikä osa-aikaeläkettä) lähetetään työeläkekortti, joka on samanlainen kaikilla työeläkelaitoksilla ja -yhtiöillä.

20 Eläkkeen maksaminen ja verotus Keva maksaa valtion eläkkeet joka kuukauden 20. päivänä eläkkeensaajan ilmoittamalle pankkitilille. Eläke on verotettavaa tuloa. Veroprosentin laskemista varten vero toimisto tarvitsee eläkepäätöksen sekä tiedot alkuvuoden aikana kertyneistä tuloista ja veroista. Verotoimisto toimittaa verotustiedot sähköisesti Kevaan.

21 Eläkemaksut Eläketurvan kustannukset jaetaan työnantajan ja työntekijän kesken. Sekä yksityisellä että julkisella puolella työnantajat ja työntekijät maksavat eläkevakuutusmaksuja. Työnantajan eläkemaksut Kaikille työnantajille lasketaan työnantajakohtainen maksu (myös enintään 50 työntekijän työnantajille). Työnantajan palveluksessa olevat työntekijät jaetaan kolmeen maksuluokkaan, jotka ovat 1. yleinen maksuluokka, johon kuuluvat ne edunsaajat, joiden eläkeikä on 63 65 vuotta 2. alennetun eläkeiän maksuluokka, johon kuuluvat 55, 58 tai 60 vuoden eläkeiän valinneet sekä alle 60 vuoden eroamisiän omaavat 3. sotilaseläkejärjestelmään kuuluvat. Saman työnantajan palveluksessa voi olla eri maksuluokkiin kuuluvia henkilöitä. Yli 50 työntekijän työnantajille lasketaan ennakkoeläkemaksun lisäksi lopullinen eläkemaksu, joka poikkeaa ennakosta ainoastaan omavastuisten työkyvyttömyysmaksujen osalta. Työntekijän eläkemaksu Jokainen työntekijä maksaa palkastaan palkansaajan eläkemaksua, jonka suuruuden määrää vuodeksi kerrallaan sosiaali- ja terveysministeriö. Tämä maksu on sama sekä yksityisellä että julkisella puolella. Työntekijöiden eläkemaksu vaihtelee iän mukaan siten, että 18 52-vuotiailla on samansuuruinen maksu, mutta 53 ikävuodesta alkaen maksu on kor keampi. Vuonna 2013 työntekijän eläkemaksu on alle 53-vuotiaille 5,15 % ja 53 vuotta täyttäneille 6,5 %.

22 Liite 1 Eläkkeiden karttumataulukko Vanha edunsaaja/työntekijä on 1.1.1940 31.12.1959 syntynyt henkilö, joka on ollut 31.12.1992 ja siitä edelleen eläketapahtumaan asti yhdenjaksoisessa palvelussuhteessa valtioon. Uusi edunsaaja/työntekijä on 1.1.1940 31.12.1959 syntynyt henkilö, joka ei ole ollut 31.12.1992 ja siitä edelleen eläketapahtumaan asti yhdenjaksoisessa palvelussuhteessa valtioon tai 1.1.1960 ja sen jälkeen syntynyt henkilö palvelussuhteen jatkuvuudesta riippumatta. Eläkelaji Vuoden 2004 säännösten mukaiset karttumat Karttumat työstä Karttumat eläkkeellä ollessa tehdystä työstä Karttumat eläkkeelläoloajasta Vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke 1930-luvulla syntyneet 2,2 %/v. Vanha työntekijä: 31.12.1994 saakka 2,2 %/v, Ei Ei 1.1.1995 lukien 1,5 %/v, 55 vuoden iän täyttämisestä lukien 2 %/v. Uusi työntekijä: 31.12.1994 saakka 2,0 %/v, 1.1.1995 lukien 1,5 %/v, 60 vuoden iän täyttämisvuoden alusta 2,5 %/v. Osa-aikaeläke (OAE) Osa-aikatyöstä karttuu kuten kokoaikatyöstä: 1930-luvulla syntyneet 2,2 %/v. Vanha työntekijä: 2 %/v. Uusi työntekijä: 1,5 %/v, 60 vuoden iän täyttämisvuoden alusta 2,5 %/v. Ansion alenemasta karttuu kuten vastaa vasta valtion työstä: Vanha työntekijä: 2 %/v. Uusi työntekijä: 1,5 %/v, 60 vuoden iän täyttämisvuoden alusta 2,5 %/v.

23 Vuoden 2005 säännösten mukaiset karttumat Karttumat työstä 1,5 %/v 53 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun, 1,9 %/v 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun (ennen vuotta 1950 syntyneillä vanhoilla edunsaajilla 2,0 %/v 55 vuoden iän täyttämisestä 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun), 4,5 %/v 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Karttumat eläkkeellä ollessa tehdystä työstä 1,5 %/v. Eläke myönnetään hakemuksesta 68 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Karttumat eläkkeelläoloajasta Ei Osa-aikatyöstä karttuu kuten kokoaikatyöstä: 1,9 %/v 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun (ennen vuotta 1950 syntyneillä vanhoilla edunsaajilla 2,0 %/v 55 vuoden iän täyttämisestä 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun), 4,5 %/v 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. V. 1947 ja sen jälkeen syntynyt 0,75 %/v, tai 1,0 %/v, jos OAE myönnetty ensimmäisen kerran 60 vuoden iän täyttämisen jälkeen tai 1,5 %/v, jos OAE:n jälkeen myönnetään työkyvyttömyyseläke.

24 Liite 1 Eläkkeiden karttumataulukko Eläkelaji Vuoden 2004 säännösten mukaiset karttumat Karttumat työstä Karttumat eläkkeellä ollessa tehdystä työstä Karttumat eläkkeelläoloajasta Työkyvyttömyyseläke Ks. vanhuuseläke. Tuleva aika: v. 1996 säännöksin suojatuilla 1,5 %/v, muilla 1,5%/v 50 vuoden täyttämiseen asti, 1,2 %/v 50 60-vuotiaana, 0,8 %/v 60 vuoden iän täyttämisestä lukien. Täysitehoisella eläkkeellä ollessa tehdystä työstä ei kartu uutta eläkettä. Vapaakirjaeläkkeellä (eläkkeessä ei tulevaa aikaa) ollessa tehdystä työstä karttuu eläkettä normaalisti. Ansioraja on 40 % kokoaikatyön vakiintuneesta ansiosta, kuitenkin vähintään 738,82 euroa. Täysitehoisen eläkkeen jälkeen myönnetään uusin perustein täysitehoinen eläke: Eläkettä karttuu kuten vastaavasta valtion työstä. Vapaakirjaeläkkeestä (eläkkeessä ei tulevaa aikaa) ei kartu eläkettä. Osatyökyvyttömyyseläke Samalla tavalla kuin täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä. Eläkkeen määrä on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä. Ei Samalla tavalla kuin täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä. Ansio raja on 60 % kokoaikatyön vakiintuneesta ansiosta, kuitenkin vähintään 738,82 euroa. Täysitehoinen eläke on tulevan ajan eläkkeenosan sisältävä eläke. Vapaakirjaeläke on eläke, johon ei liity tulevan ajan eläkkeenosaa.

25 Vuoden 2005 säännösten mukaiset karttumat Karttumat työstä 1,5 %/v 53 vuoden iäntäyttämiskuukauden loppuun, 1,9 %/v 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun (ennen vuotta 1950 syntyneillä vanhoilla edunsaajilla 2,0 %/v 55 vuoden iän täyttämisestä 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun). Tuleva aika: 1,5 %/v 50 vuoden ikään asti, 1,3 %/v 63 vuoden iän tai alemman ammatillisen eläkeiän täyttämiseen asti. Karttumat eläkkeellä ollessa tehdystä työstä 1,5 %/v. Eläke myönnetään hakemuksesta vanhuuseläkeiässä. Jos työnteko jatkuu vanhuuseläkeiän jälkeen, eläke myönnetään hakemuksesta työnteon päättymisen jälkeen. Ansioraja on 40 % eläketapahtumaa edeltävästä vakiintuneesta ansiotasosta. Kuitenkin vähintään 738,82 euroa. Karttumat eläkkeelläoloajasta 1,5 %/v 50 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun ja sen jälkeen 1,3 %/v 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun tulevan ajan ansioista laskettuna. Samalla tavalla kuin täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä. Eläkkeen määrä on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä. 1,5 %/v. Eläke myönnetään hakemuksesta vanhuuseläkeiässä. Jos työnteko jatkuu vanhuuseläkeiän jälkeen, eläke myönnetään hakemuksesta työnteon päättymisen jälkeen. Ansioraja on 60 % eläketapahtumaa edeltävästä vakiintuneesta ansiotasosta. Kuitenkin vähintään 738,82 euroa. Samalla tavalla kuin täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä.

26 Liite 2 Eläkkeen määräytyminen eläkelajeittain Huom! Vuoden 1959 jälkeen syntyneiden eläketurva poikkeaa osittain taulukossa esitetystä Eläkelaji Ikä, jossa aikaisintaan voi jäädä Vaikutus eläkkeen määrään, eläkkeelle kun jää kyseisessä iässä eläkkeelle Vanhuuseläke 63 vuotta. Jos jää eläkkeelle ennen henkilökohtaista eläkeikää, ennen 1995 karttunut eläke pienenee noin 0,2 0,4 % / vuosi. Esim. jos henkilön eläkeikä ennen uudistusta oli 64 vuotta, ja hänelle on karttunut vuoden 1995 loppuun mennessä eläkettä 15 vuodelta yhteensä 33 %, eläke pienenee 27 %:iin. Jos henkilö on pitkän valtion palveluksen jälkeen esimerkiksi yhtiöittämisen (Posti ym.) seurauksena siirtynyt yksityisen eläkejärjestelmän piiriin ja jää sieltä vanhuuseläkkeelle, yksityisen sektorin vanhuuseläkeikä on 63 vuotta, mutta valtion palveluksesta karttuneen ns. vapaakirjaeläkkeen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Jos ottaa myös valtion vapaakirjaeläkkeen 63 vuoden iässä, ennen vuotta 1995 2,0 % mukaan karttunut eläkkeen osa muunnetaan vastaamaan n. 1,81 % karttumaa/vuosi. Henkilökohtainen eläkeikä 63 65 vuotta, joka perustuu siihen, paljonko on eläkkeeseen oikeuttavaa valtion eläkelain piiriin kuuluvaa aikaa vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeaika eläkeikä 30 v 63 v 25 v 63 v 4 kk 20 v 63 v 8 kk 15 v 64 v 10 v 64 v 4 kk 5 v 64 v 8 kk alle 5 v 65 v Huom! Niillä, jotka ovat olleet valtion eläkelain piirissä (valtion palveluksessa) ennen 1.1.2005, on yleisen eläkeiän lisäksi myös henkilökohtainen eläkeikä. Niillä, jotka ensimmäisen kerran tulleet valtion palvelukseen vuonna 2005 tai sen jälkeen, ei ole henkilökohtaista eläkeikää. Ei heikennyksiä ennen 1995 karttuneeseen eläkkeeseen. 55, 58 tai 60 erityisen ammatillisen eläkeiän valinneilla (koskee mm. opettajia ja edellyttää ennen 1.7.1999 tehtyä valintaa ja palveluksen yhdenjaksoisuutta). Ei heikennyksiä ennen 1995 karttuneeseen eläkkeeseen. Eroamisikä (poliisi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos). Lisäeläkeosuuden saaminen edellyttää palveluksen yhdenjaksoisuutta eroamisikään saakka (lisäeläkeosuus on 0,2 % vuodessa ennen 1.1.1995).

27 Eläkelaji Ikä, jossa aikaisintaan voi jäädä eläkkeelle Yleinen 62 vuotta. Ennen vuotta 1952 syntyneet. Vaikutus eläkkeen määrään, kun jää kyseisessä iässä eläkkeelle Vähennys 0,6 % / varhennettu kuukausi (varhennus lasketaan 63 vuoden iästä), lisäksi ennen 1995 karttunut eläke pienenee noin 0,2 0,4 % / vuosi. 60 62 vuotta 1940 1959 syntyneillä (varhennus enintään 3 vuotta henkilökohtaisesta eläkeiästä). Vähennys on 0,6 % / varhennettu kuukausi (varhennus lasketaan 63 vuoden iästä), lisäksi ennen 1995 karttunut eläke pienenee noin 0,2 0,4 % / vuosi. Varhennettu vanhuuseläke Osa-aikaeläke Ennen vuotta 1954 syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 60 vuotta. 1954 ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta. Osa-aikaeläkkeelle voi jäädä jos: ei saa työ- tai virkasuhteeseen tai yrittäjätoimintaan perustuvaa eläkettä on välittömästi ennen osa-aikaeläkkeen alkamista valtion eläkelain piiriin kuuluvaa kokoaikaista palvelua yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ja ennen osa-aikaeläkkeen alkamisvuotta välittömästi edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana valtion eläkelain alaisia työansioita kolmena kalenterivuonna vähintään 15 924 euroa vuodessa (vuoden 2013 taso). Kokoaikaisena palveluna pidetään sellaista työtä, jossa työansiot ovat vähintään 1 327 euroa kuukaudessa (vuoden 2013 taso) palveluksen työaika ja ansio on vähentynyt niin, että työansiot osa-aikatyössä ovat yhteensä vähintään 35 prosenttia ja enintään 70 prosenttia ennen vähentämistä olleesta vakiintuneesta ansiosta, kuitenkin vähintään 304,35 euroa kuukaudessa (vuoden 2013 taso), jolloin työajan vähentyminen ei saa merkittävästi poiketa työansioissa tapahtuneesta vähenemisestä sekä ei ole yhdenjaksoisesti poissa työstä kuutta viikkoa pitempää aikaa, mihin ei lueta vuosilomaa tai muuta siihen verrattavaa aikaa eikä aikaa, jolta saa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Eroja karttumissa, katso karttumataukko, sivu 22. Jos ammatillisen erityiseläkeiän valinnut henkilö hakee osa-aikaeläkettä ennen valitsemansa ammatillisen eläkeiän täyttymistä, osa-aikaeläkkeen hakeminen ja ottaminen merkitsee valinnan peruuttamista. Tällöin ei voi enää saada vanhuuseläkettä valitussa erityiseläkeiässä. Sen sijaan henkilö siirtyy yleisen vanhuuseläkeiän piiriin eli hän voi jäädä vanhuuseläkkeelle porrastetussa henkilökohtaisessa eläkeiässä tai uuden järjestelmän mukaisesti 63 ja 68 ikä vuoden välillä.

28 Liite 3 Eläkesanastoa Ammattillinen eläkeikä Eläkeikä on työtehtävästä riippuen 55, 58 tai 60 vuotta. Valinta alemmasta eläke iästä on pitänyt tehdä 30.6.1999 mennessä. Eläkeikä Valtion eläkejärjestelmässä vuoden 2005 alusta lähtien vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joko henkilökohtaisessa eläkeiässä, ammatillisessa eläkeiässä, eroamisiässä tai joustavasti 63 68 ikävuosien välillä. Jos eläkkeelle jää ennen henkilökohtaista eläkeikää, eläke pienenee. Eläketapahtuma Eläketapahtuma vaihtelee eläkelajeittain seuraavasti: Vanhuuseläkkeessä eläketapahtuma on eläkkeelle siirtymistä edeltävän kuukauden viimeinen päivä. Varhennetussa vanhuuseläkkeessä eläketapahtuma on palvelussuhteen viimeinen päivä. Työkyyttömyyseläkkeessä eläketapahtuma on päivä, josta työkyvyttömyys todetaan alkaneeksi. Osatyökyvyttömyyseläkkeessä eläketapahtuma on osa-aikatyöhön siirtymistä välittömästi edeltävä kokoaikatyön viimeinen päivä. Yksilöllisessä varhaiseläkkeessä eläketapahtuma on päivä, jona kaikki yksilöllisen varhaiseläkkeen saamisen edellytykset täyttyvät. Osa-aikaeläkkeessä eläketapahtuma on kokoaikaisen palvelussuhteen viimeinen päivä. Perhe-eläkkeen eläketapahtumapäivä on edunjättäjän kuolinpäivä. Eroamisikä Vuonna 2005 ja sen jälkeen yleinen eroamisikä on 68 vuotta. Asetuksella on säädetty, että poliisissa, puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa on alempia eroamisikiä. Henkilökohtainen eläkeikä 63 65 vuotta, joka perustuu siihen, paljonko on eläkkeeseen oikeuttavaa valtion eläkelain piiriin kuuluvaa aikaa vuoden 1994 loppuun mennessä: eläkeaika eläkeikä tavoitetaso 30 v 63 v 66 % 25 v 63 v 4 kk 65 % 20 v 63 v 8 kk 64 % 15 v 64 v 63 % 10 v 64 v 4 kk 62 % 5 v 64 v 8 kk 61 % alle 5 v 65 v 60 % Huom! Niillä, jotka ovat olleet valtion eläkelain piirissä ennen 1.1.2005, on yleisen eläkeiän lisäksi myös henkilökohtainen eläkeikä. Niillä, jotka ensimmäisen kerran ovat tulevat valtion palvelukseen vuonna 2005 tai sen jälkeen, ei ole henkilökohtaista eläkeikää. Lisäeläkeosuus Vanhoilla edunsaajilla on 31.12.1994 saakka karttunut 2 prosentin peruseläkkeen lisäksi lisäeläkeosuutta 0,2 % vuodessa. Lisäeläkeosuus lisätään eläkkeeseen rajatun yhteensovituksen jälkeen. Se on korkeintaan 6 % eläkepalkasta. Lykkäyskorotus Eläkettä ei enää kartu 68 vuoden iän täyttämisen jälkeen. Jos ei tuolloin vielä halua jäädä eläkkeelle, korotetaan eläkettä lykkäyskorotuksella. Lykkäyskorotus on 0,4 % jokaista lykättyä kuukautta kohden. Muuntaminen Kun eläkkeelle jäädään ennen henkilökohtaista eläkeikää, muunnetaan ennen vuotta 1995 karttuneen eläkkeen osan karttumaprosentti 2,0 noin 1,8 prosentiksi vuodessa. Käytännössä ennen vuotta 1995 karttunut perusturvan mukainen eläke jaetaan luvulla 1,106. Muutoksenhaku Eläkepäätöksestä voi valittaa ja hakea muutosta. Muutoksenhakuohje on eläkepäätöksen liitteenä. Valitus osoitetaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa Vakuutusoikeuteen. Kaikki valitukset toimitetaan ensin Kevaan. Palkkakerroin Kerroin, jolla työansiot ja laissa mainitut euromäärät tarkistetaan eläkkeelle jäämisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa ansioiden muutoksen

29 paino on 80 prosenttia ja hintojen 20 prosenttia. Palkkakerrointa käytetään vuodesta 2005 lähtien työaikaisten ansioiden, yrittäjä tulojen ja työ eläkkeissä säädettyjen rajamäärien sekä vapaakirjojen tarkistamiseen Tuleva aika Vuoden 2006 alusta alkaen tulevalla ajalla tarkoitetaan aikaa eläketapahtumavuoden alusta 63 vuoden ikään tai tätä alempaan ammatilliseen erityiseläkeikään tai eroamisikään. Työeläkeindeksi Eläkkeet tarkistetaan vuosittain tammikuun alussa työeläkeindeksillä, jonka vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Hintojen muutoksen paino on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia. Uusi edunsaaja/työntekijä Henkilö, joka on tullut valtion palvelukseen 31.12.1992 jälkeen tai henkilö, jolla on ollut valtion palvelusta ennen vuotta 1993, mutta ei ole ollut valtion palveluksessa vuodenvaihteessa 1992 1993. Uusi työntekijä on myös henkilö, jonka palvelus ei jatku yhdenjaksoisena eläketapahtumaan saakka. Valtion palvelusrekisteri (PSR) Valtion palvelusrekisteriin (PSR) rekisteröidään vuosittain tiedot kaikista valtion eläkelain (VaEL) piiriin kuuluvista palveluksista. Tietojen ilmoittamisesta huolehtivat VaEL:n piiriin kuuluvat työnantajat. Keva hoitaa valtion palvelusrekisteriä vuoden 2013 alusta lukien. Tiedot muista kuin valtion palveluksista löytyvät ne vakuuttaneista työeläkelaitoksista. Vanha edunsaaja/työntekijä Henkilö, joka on tullut valtion palvelukseen ennen 1.1.1993 ja työskentelee yhdenjaksoisesti valtiolla henkilökohtaisen eläkeiän täyttymiseen saakka. Yhdenjaksoisuusvaatimus Yhdenjaksoisuusvaatimuksella on merkitystä sen kannalta, säilyttääkö henkilö vanhan työntekijän asemansa. Vanhaa yhdenjaksoisuussäännöstä sovelletaan palvelukseen ennen vuotta 2005. Jotta henkilö voitaisiin katsoa vanhaksi työntekijäksi, edellytetään että hänellä on ollut 31.12.1992 31.12.2004 yhdenjaksoinen valtion palvelus. Uutta yhdenjaksoisuusvaatimusta sovelletaan palvelukseen 1.1.2005 alkaen. Palveluksen katsotaan jatkuvan 1.1.2005 lähtien yhden jaksoisesti, jos palveluksesta saatu työ ansio kunakin vuonna on yhteensä vähintään 7 962 euroa (vuoden 2013 tasossa). Jos työansio jää jonakin vuonna alle 7 962 euron, henkilön tulee osoittaa, että palvelus on ollut katkeamatta voimassa. 2004-vapaakirja Kaikista vuoden 2004 loppuun mennessä olleista valtion palveluksista lasketaan eläke ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukaisesti ja muodostetaan vapaakirja. Vuodenvaihteessa 2004 2005 jatkuvat palvelukset päätetään teknisesti 31.12.2004.

Yhteystiedot Keva vaihde 020 6121 Käyntiosoite Postiosoite Unioninkatu 43, Helsinki PL 425, 00101 HELSINKI Eläkeneuvonta puh. 020 614 2837 Eläkkeiden maksaminen puh. 020 614 2631 Internet www.keva.fi Omat eläketietosi -palvelu www.keva.fi/elaketietosi Graafinen suunnittelu: Jaana Viitakangas Kannen kuva: Maskot/Kuvatoimisto Gorilla

Keva PL 425 00101 Helsinki www.keva.fi KEVA 9401/13