TURVALLISUUSASIAKIRJAN LAATIMINEN JULKISIVUKORJAUSHANKKEESSA

Talonrakennustekniikka TURVALLISUUSASIAKIRJAN LAATIMINEN JULKISIVUKORJAUSHANKKEESSA JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS -tutkimushanke OHJEVIHKO NRO 3

OHJEEN SISÄLLÖSTÄ Tässä ohjeessa käsitellään turvallisuusasiakirjan laadintaa tyypillisessä julkisivukorjaushankkeessa. Ohjetta voidaan soveltaa erityisesti tavanomaisiin julkisivukorjauskohteisiin, esim. betoniulkoseinän pinnoitus- ja paikkauskorjaukseen. Laajoissa, pitkäkestoisissa hankkeissa, joissa on useita eri osapuolia ja joissa korjauksia tehdään myös muihin rakenneosiin, ei ohje ole sellaisenaan käyttökelpoinen. Tämä ohjevihkonen on laadittu TTY Talonrakennustekniikan laboratorion tutkimushankkeen Julkisivukorjausten turvallisuus tuloksena. Ohjeen kirjoitustyön on tehnyt DI Matti Haukijärvi. Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella. Muina rahoittajina ovat toimineet Julkisivuyhdistys r.y Suomen rakennussaumausyhdistys r.y Suomen maalarimestariliitto r.y

Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSASIAKIRJAN TARKOITUS 1.1 YLEISTÄ 1.2 KOHDERYHMÄ 1.3 LAINSÄÄDÄNNÖN VELVOITTEET 2 TURVALLISUUSASIAKIRJAN LAATIMINEN 2.1 TURVALLISUUSASIAKIRJAN LAATIMISEN AJANKOHTA 2.2 VASTUU TURVALLISUUSASIAKIRJAN LAATIMISESTA 2.3 TURVALLISUUSASIAKIRJAN SISÄLLÖSTÄ 2.4 LÄHTÖTIETOJEN HANKINTA 2.5 TIEDONVÄLITYS 3 TURVALLISUUSASIAKIRJAN SISÄLTÖ 3.1 YLEISTÄ 3.2 KORJATTAVAN KOHTEEN TIEDOT 3.3 KOHTEEN ERITYISPIIRTEET 3.3.1 Rakenteet 3.3.2 Työalue ja rakennuspaikka 3.4 KORJATTAVAT RAKENNEOSAT SEKÄ KORJAUSMENETELMÄT 3.4.1 Korjauksen kohteena olevat rakenneosat 3.4.2 Käytettävät korjaustavat 3.5 TERVEYDELLE JA YMPÄRISTÖLLE HAITALLISET AINEET 3.6 PALOTURVALLISUUS 3.7 SÄHKÖTURVALLISUUS 4 CASE ESIMERKKI ASIAKIRJAN LAATIMISESTA

1 TURVALLISUUSASIAKIRJAN TARKOITUS 1.1 Yleistä Turvallisuusasiakirjan tarkoituksena on välittää tietoa hankkeen turvallisesta läpiviennistä eri osapuolille. Turvallisuusasiakirja on Valtioneuvoston päätöksen rakennustyön turvallisuudesta (629/1994, muutos 426/2004) mukainen asiakirja, jossa selvitetään ja esitetään rakennushankkeen turvalliseen toteuttamiseen liittyvät keskeisimmät turvallisuustiedot. Turvallisuusasiakirjassa tulee ilmoittaa erityisesti merkittävimmät hankkeen turvalliseen läpiviemiseen liittyvät tiedot. Asiakirjan tarkoituksena ei ole kuvata kaikkea työmaan yleiseen turvallisuuteen ja järjestykseen liittyviä yleisiä asioita, vaan kuvata nimenomaan aina yksittäisen hankkeen sellaiset erikoispiirteet, joita ei voi edellyttää urakoitsijan muutoin tuntevan. 1.2 Kohderyhmä Turvallisuusasiakirjan tarkoituksena tulisi olla ennen kaikkea tiedon välittäminen kohteen erityispiirteistä ja tehdyistä ennakkoselvityksistä. Tieto tulee välittyä niin, että ne ovat hankkeen eri osapuolten tiedossa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jo valmistelun ja suunnittelun aikana tarjouspyynnöissä. Turvallisuusasiakirjassa ei ole tarkoituksenmukaista kuvata kaikkia työmaan yleiseen turvallisuuteen ja järjestykseen liittyviä tekijöitä, kuten riittävään valaistukseen ja yleiseen siistiyteen liittyviä tekijöitä. Mikäli turvallisuuden varmistamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä ei sovita etukäteen, on vaarana toisaalta turvallisuusriskien merkittävä kasvu ja toisaalta kustannusten nousu hankkeen myöhemmissä vaiheissa erilaisten lisäkustannusten myötä. Julkisivukorjauksissa turvallisuusasiakirja voidaan laatia pääasiassa urakoitsijoiden tarpeita ajatellen. Turvallisuusasiakirjaan tulee kuitenkin liittää rakennuttajan vaatimukset, jolloin turvallisuusasiakirja ohjaa myös suunnittelua. Hankkeen suunnittelijat ovat keskeisessä osassa turvallisuusasiakirjan laadinnassa ja siinä tarvittavien taustatietojen hankinnassa (mm. rakenteissa olevat vauriot, vaarallisten aineiden esiintyminen, korjausmenetelmän valinta), eikä turvallisuusasiakirjalla ole siksi merkittävää lisäarvoa suunnittelijoille. 1.3 Lainsäädännön velvoitteet Valtioneuvoston päätöksen rakennustyön turvallisuudesta (629/1994, muutos 426/2004) mukaan turvallisuusasiakirjassa on 1) selvitettävä ja esitettävä vaara- ja haittatekijät sekä rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät turvallisuutta koskevat tiedot; 2) selvitettävä ja esitettävä menettelytapaohjeet 3) otettava huomioon työmaahan liittyvä teollinen toiminta. Turvallisuusasiakirjassa ei tule toistaa lainsäädännön tavoitteita tai sisältöä, eikä vakuutusyhtiöiden laatimia suojeluohjeita. Asetuksen mukaan turvallisuusasiakirja on laadittava hankkeen valmisteluvaiheessa, ja sitä on täydennettävä tarvittaessa hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Turvallisuusasiakirjan laadinnassa on otettava huomioon rakennushankkeen vaativuus. Edelleen rakennuttajan on huolehdittava siitä, että turvallisuusasiakirjan sisältämät tiedot ja niistä johtuvat turvallisuustoimenpiteet käsitellään yhteisesti hankkeen eri osapuolten kesken ennen rakennustyön alkua. Valmisteltaessa rakentamisen toteutusta erillisinä urakoina rakennuttajan on määritettävä kirjallisesti eri urakoitsijoiden töiden ja työvaiheiden yhteensovittamisen säännöt työntekijöiden ja muiden työmaalla työskentelevien turvallisuuden varmistamiseksi.

2 TURVALLISUUSASIAKIRJAN LAATIMINEN 2.1 Turvallisuusasiakirjan laatimisen ajankohta Turvallisuusasiakirja tulee laatia heti hankkeen alussa. Asiakirjaa tulee täydentää jatkuvasti hankkeen aikana aina tarpeen vaatiessa. 2.2 Vastuu turvallisuusasiakirjan laatimisesta Julkisivukorjauksen luonteesta johtuen perusteellisempi turvallisuusasiakirja voidaan tyypillisesti laatia vasta, kun kuntotutkimukset on tehty, korjaustapa valittu ja varsinainen korjaussuunnittelu on käynnistynyt. Korjaushankkeissa on varsin tyypillistä, että työn aikana joudutaan tekemään suuriakin suunnitelmamuutoksia, jopa muuttamaan korjaustapaa kokonaan. Tällöin vaaratekijät on analysoitava uudelleen, ja tiedot päivitettävä turvallisuusasiakirjaan. Vastuu siitä, että turvallisuusasiakirja laaditaan, on aina yksikäsitteisesti rakennuttajalla eli kiinteistön omistajalla. Turvallisuusasiakirjan laatijalla tulee olla riittävä asiantuntemus. Rakennuttajan ei ole välttämätöntä laatia turvallisuusasiakirjaa itse, vaan asiakirja on pääsääntöisesti suositeltavaa jättää riittävän ammattitaitoisen asiantuntijan tehtäväksi. Julkisivukorjaushankkeessa on suositeltavaa, että turvallisuusasiakirjan laatii joko riittävän ammattitaitoinen, nimenomaan julkisivukorjauksiin perehtynyt asiantuntija (joko rakennesuunnittelija tai rakennuttaja). Ulkopuolisen asiantuntijan käyttämistä edellytetään lainsäädännönkin perusteella tapauksissa, joissa rakennuttajalla ei ole riittävää ammattitaitoa. 2.3 Turvallisuusasiakirjan sisällöstä Turvallisuusasiakirjassa tulee esittää ensisijaisesti ne hanketta koskevat keskeisimmät turvallisuuteen vaikuttavat tekijät, joita urakoitsija ei voi oma ammattitaito huomioiden ottaa huomioon. Turvallisuusasiakirjasta tulee tehdä mahdollisimman lyhyt ja selväsanainen, jolloin sen informaatioarvo on suurin. Turvallisuusasiakirja tulee myös yksilöidä urakkasopimuksessa. Liian pitkässä ja turhan yksityiskohtaisessa asiakirjassa keskeisimmät turvallisuusasiat jäävät helposti huomiotta. Yleiset työmaan järjestykseen liittyvät tekijät (esim. työmaa-alueen valaistus, siivousvelvollisuudet jne.) on suositeltavaa käsitellä muissa asiakirjoissa, esim. urakkaohjelmassa. Tällöin urakoitsijalla tulevat velvollisuudet on esitettynä ainoastaan yhdessä asiakirjassa, eikä asiakirjojen välille pääse syntymään ristiriitaisuuksia. Turvallisuusasiakirja suositellaan tehtäväksi siten, että siitä muodostetaan erillinen asiakirja liitettäväksi urakka-asiakirjoihin. Asiakirjan sisältöä on käsitelty tarkemmin luvussa 4.

2.4 Lähtötietojen hankinta Turvallisuusasiakirjan laatiminen edellyttää aina vaaratekijöiden tunnistamista etukäteen. Korjaustavan valintaan vaikuttaa erityisesti julkisivurakenteet sekä niissä esiintyvät vauriot, niiden vaikutukset, syyt ja eteneminen tulevaisuudessa. Näillä tekijöillä on myös merkittävä vaikutus kun arvioidaan korjaustyön turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Vaaratekijät on tunnistettava aina kohdekohtaisesti, yleistä luetteloa julkisivukorjausten vaaroista ei voida antaa. Jotta vaaratekijöitä voidaan arvioida, edellytyksenä on rakenteiden ja niiden kunnon tunteminen. Rakenteista on teetettävä aina perusteellinen kuntotutkimus ennen varsinaisen suunnittelutyön aloittamista. Korjaushankkeissa vaaratekijöiden tunnistamisessa tulee tukeutua yleensä asiantuntija-apuun, mm. rakenteiden ja vauriotilanteen selvittämiseksi. 2.5 Tiedonvälitys Korjaushankkeissa tehtäviä erillisselvityksiä ovat mm. - kuntotutkimukset - täydentävät tutkimukset, mm. rakenteiden kantavuuden selvittäminen ja vaurioiden laajuusarvion tarkentaminen - vaarallisten aineiden olemassaolon kartoittaminen o asbestikartoitus (pinnoitteet, asbestisementtilevyt) o saumausmassojen PCB- ja lyijy-yhdisteiden kartoittaminen o PAH-yhdisteiden esiintyminen (esim. vanhat kivihiilipiki-pohjaiset vedeneristeet ja bitumikermit) Rakennuttajan tulee varmistus siitä, että turvallisuusasiakirjassa esitetyt tiedot kulkeutuvat hankkeen osapuolten tietoon. Rakennuttajan tulee määrittää urakkasopimusasiakirjoissa ne toimenpiteet, joilla tiedonkulku varmistetaan. Tiedonkulku on varmistettava myös sellaisessa tapauksessa, että turvallisuusasiakirjaa joudutaan päivittämään. Tiedonkulun varmistamiseksi rakennuttajan tulee esim. - velvoittaa pääurakoitsija välittämään turvallisuusasiakirjan tiedot aliurakoitsijoille - huolehtia siitä, että turvallisuusasiakirja ja sen tiedot käsitellään työmaakokouksissa omana asiakohtanaan. - huolehtia siitä, että korjaustyön aikana tapahtuvat muutokset ja uudet tiedot turvallisuuteen liittyen välittyvät kaikille hankkeen osapuolille. Pelkkä tiedonvälitys ei riitä, vaan tiedottamisen lisäksi turvallisuusasiakirjan keskeisimmät tiedot ja niistä aiheutuvat työturvallisuustoimenpiteet on käsiteltävä esim. urakkaneuvottelujen sekä myöhemmin työmaakokousten yhteydessä yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa. Rakennuttajan on myös varmistettava, että turvallisuusasiakirjan tiedot, suunnitelmat ja niistä johtuvat turvallisuustoimenpiteet käsitellään yhteistyössä ennen rakennustyön alkua.

3 TURVALLISUUSASIAKIRJAN SISÄLTÖ 3.1 Yleistä Turvallisuusasiakirjan sisältö on aina kohdekohtainen. Turvallisuusasiakirjan laatijan tulee arvioida aina tapauskohtaisesti, mitä tekijät asiakirjaan liitetään. Sisällön määrittämiseen liittyy olennaisena osana aina riskitekijöiden selvittäminen ennakolta. Seuraavassa on esitetty muistilistanomaisesti erilaisia tekijöitä, joita voidaan tarkastella turvallisuusasiakirjan laadinnassa. Hyvässä turvallisuusasiakirjassa esitetään ainoastaan keskeisimmät korjauksen turvalliseen läpiviemiseen liittyvät tekijät. Siitä ei ole mahdollista laatia yleistä malliasiakirjaa, vaan joka pätisi kaikkiin kohteisiin. Turvallisuusasiakirjan laadinnassa voidaan esittää seuraavia tietoja - korjauskohteesta - korjauskohteen erityispiirteistä, esim. rakenteista, työalueesta ja rakennuspaikasta, esim. ympäröivä maaperä ja maasto, ympäristöolosuhteet (esim. liikenne) - korjattavista rakenneosista sekä korjausmenetelmistä - vanhojen rakenneosien sisältämistä terveydelle ja ympäristölle haitallisista aineista - paloturvallisuudesta - sähköturvallisuudesta. 3.2 Korjattavan kohteen tiedot Korjattavan kohteen tiedot on hyvä esittää lyhyesti turvallisuusasiakirjan alussa, jotta asiakirja voidaan liittää yksikäsitteisesti aina tiettyyn kohteeseen. Korjattavan kohteen tiedoista käydä läpi - kohteen tunnistetiedot - kohteen laajuustiedot - kiinteistön käyttötarkoitus ja käyttöaste korjausten aikana. Kohteen tunnistetietoina esitetään esimerkiksi kiinteistön nimi ja osoite sekä kiinteistön omistajan yhteystiedot. Korjauskohteesta on syytä mainita aina laajuustiedot, kuten kerrosluku, brutto- tai kerrosala sekä tilavuus. Kiinteistön käyttötarkoitus voi vaikuttaa esim. korjaustavan tai työmenetelmien valintaan. Turvallisuusasiakirjassa on syytä mainita siksi kohteen käyttötarkoitus, esim. asuinrakennus, teollisuuskiinteistö (syytä mainita tarkemmin myös teollinen toiminta), koulu, päiväkoti jne,. Jos rakennus on käytössä korjauksen aikana, on tämä mainittava ehdottomasti. Rakennuksen käyttö korjaustyön aikana vaikeuttaa poikkeuksetta korjausten suorittamista. Rakennuksen käytöstä aiheutuvat erikoisvaatimukset on niinikään mainittava (esim. rajotteet piha-alueen käytölle).

3.3 Kohteen erityispiirteet 3.3.1 Rakenteet Rakenteet on syytä mainita hyvin lyhyesti periaatteellisella tasolla, jolloin urakoitsijalle muodostuva kuva korjauskohteesta ja sen ominaisuuksista selkeytyy edelleen. Ulkoseinistä esitetään rakenteet pintatyyppeineen (esim. pesubetonipintainen betonisandwich-elementti, asbestisementtilevyjulkisivu jne.). Lisäksi ilmoitetaan keskeisimpien rakenneosien kiinnitykseen ja kannatukseen liittyvät tiedot, esim. betoniulkokuorien kannatusrakenteet. 3.3.2 Työalue ja rakennuspaikka Parvekkeista esitetään parvekkeen rakennetyyppi materiaalitietoineen (esim. betoninen ulokeparveke teräskaiteilla). Lisäksi parvekkeiden kannatusratkaisut on syytä mainita (esim. ulokeparvekkeiden teräskiskot tai ns. konttiparvekkeiden ripustusteräkset). Työalueesta ja rakennuspaikasta tulee tarkastella tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa erityisiä vaaratilanteita tai jotka on muutoin otettava huomioon turvallisuussuunnittelussa Tekijät voivat liittyä - rakennuspaikkaan - ympäröivä maastoon ja maaperään - lähialueen kiinteistöihin - liikennejärjestelyihin. Rakennuspaikasta aiheutuvat turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat yleensä rakennuksen käytöstä johtuvia rajoitteita. Tällaisia rajoitteita ovat mm. kielto asuntojen kautta parvekkeille kulkeminen. Rakennuspaikasta johtuvat rajoitteet voivat olla - työmaa-alueen varaamiseen liittyviä rajoitteita - esim. piha-alueesta voidaan ottaa käyttöön vain pieni osa - erilaisiin kulkujärjestelyihin liittyviä rajoitteita, esim. o kulkuteiden järjestäminen rakennukseen sisälle o kielto kulkea asunnoissa sisällä. Maaperää ja ympäröivää maastoa tulee arvioida siltä kannalta, miten ne vaikuttavat korjaustyön suorittamiseen sekä koneiden ja laitteiden valintaan. Tarkastelussa voidaan arvioida esim. - maaperän kantavuutta - maaston korkeuseroja ja kaltevuutta - rakennusalueen rakenteiden kantavuutta o esim. erilaisten pihankansien kantavuus on usein hyvinkin rajallinen Lisäksi tulee selvittää esim. maaperässä olevat saasteet sekä niiden vaikutukset soveltuviin tarvittaviin suojaustoimiin. Lähialueen kiinteistöt voivat aiheuttaa rajoitteita esim. työmaaalueen varaamiselle tai käytölle. Lähialueen kiinteistöt voivat aiheuttaa rajoitteita esim. työmaa-alueen käyttöön (esim. ulkopuolisille tarvittavat suojatut kulkureitit tai oleskelualueet, työaikarajoitteet jne.).

Liikennejärjestelyt ovat yleisiä taajamissa sekä muutoin vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla. Erityisesti taajamissa tulee selvittää, onko korjaustyötä varten tarpeen varata erikseen yleistä katu- tai puistoaluetta ja syntyykö yleisen liikennealueen varaamisesta erityisiä suojarakennetarpeita (esim. katetut jalankulkuväylät). 3.4 Korjattavat rakenneosat sekä korjausmenetelmät Mikäli yleistä katualuetta on tarpeen varata työmaan käyttöön, tulee tästä olla maininta turvallisuusasiakirjassa. 3.4.1 Korjauksen kohteena olevat rakenneosat Turvallisuusasiakirjassa on syytä aina tehdä erillinen lyhyt selvitys korjattavista rakenneosista ja niiden vauriotilanteesta. Korjauksen kohteena olevista rakenneosista selvitetään lyhyesti niiden - perusrakenne - vauriotilanteet - kannatusrakenteet - muut mahdolliset vaaraa aiheuttavat tekijät Tekijöitä arvioidaan erityisesti turvallisuusnäkökulmasta, esim. - miten vauriotilanne vaikuttaa työmenetelmien valintaan, - lisäkuormitusmahdollisuuksiin, - tarvittaviin lisätuentoihin tai suojarakenteisiin - vaaraa aiheuttavat irtonaiset rakenteet tai kappaleet Laajat selvitykset eivät ole tarpeen, vaan yleensä riittää esim. maininta tietyn vaurion olemassaolosta. 3.4.2 Käytettävät korjaustavat Tässä osassa selvitetään käytettävät korjaustavat sekä annetaan tarvittaessa tarkempia ohjeita työmenetelmien valintaan. Lisäohjeet voivat liittyä vaatimuksiin esim. pölyn syntymisen vähentämiseen tai melutason laskemiseen. Purkavissa korjauksissa voidaan antaa lisäohjeita purkumenetelmien valintaan. Varsinaiset yksityiskohtaiset ohjeet purkumenetelmän valinnasta annetaan kuitenkin purkutyöselostuksessa.

3.5 Terveydelle ja ympäristölle haitalliset aineet Vastuu terveydelle ja ympäristölle vaarallisten aineiden olemassaolon selvittämisestä on aina rakennuttajalla. Mikäli rakenteista löytyy ko. aineita, on turvallisuusasiakirjassa oltava asiasta maininta sekä toimintatapaohjeet esim. viittauksina yleisiin ohjeisiin. Työturvallisuuden lisäksi turvallisuusasiakirjassa on syytä mainita myös jätteenkäsittely. Ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden olemassaolo on selvitettävä aina jo hankkeen valmisteluvaiheessa. Julkisivukorjauksissa tavattavia terveydelle ja ympäristölle haitallisia yhdisteitä ovat tyypillisimmin - asbesti - PCB-yhdisteet - lyijy-yhdisteet - PAH-yhdisteet - mikrobit - kyllästetty puutavara Suositeltavaa on, että selvitykset tehdään kuntotutkimuksen yhteydessä. 3.6 Paloturvallisuus Huomattavaa on, että erilaisten konsulttitoimeksiantojen yhteydessä (esim. kuntotutkimus) on oltava erikseen sopimus aineiden olemassaolon selvittämisestä, selvitystyö ei ole automaattinen osa konsulttitoimeksiantoa. Mikäli korjauksiin sisältyy erityistä palovaaraa aiheuttavia työvaiheita, on paloturvallisuudesta oltava maininta turvallisuusasiakirjassa. Paloturvallisuutta tulee tarkastella seuraavista näkökulmista - käytettävät työmenetelmät - rakennuksessa olemassa olevat materiaalit ja rakenteet 3.7 Sähköturvallisuus Paloturvallisuusriskit lisääntyvät huomattavasti, jos julkisivukorjauksiin sisältyy laikkaleikkausta, polttoleikkeusta, hitsausta tai vedeneristystöitä palovaarallisten materiaalien läheisyydessä. Rakennuksessa olemassa olevat materiaaleja ja rakenteita voidaan tarkastella seuraavista näkökulmista - Materiaali o paloherkät lämmöneristeet (purueristeet, solumuovi jne.) o tuulensuojamateriaalit (erit. puupohjaiset aineet, myös tietyt tuulensuojapinnat ja -kankaat) o erilaiset puurakenteet - Rakenteet o erilaisten tuuletusrakojen yms. hormivaikutus palotilanteessa o sammutusmahdollisuudet o palon leviäminen muihin rakenteisiin Sähköturvallisuuden kannalta on tarvittaessa otettava esille - rakennuksessa olevat vanhat sähkölaitteet tai -järjestelmät - rakennuspaikalla olevat sähkönsiirtolinjat (esim. maakaapelit tai avoilmajohdot) Turvallisuusasiakirjassa on mainittava, jos korjaukseen sisältyvissä rakenneosissa on jännitteisiä sähköjärjestelmiä (esim. parvekkeiden pistokkeet). Niiden jännitteettömyyden varmistaminen tulee sisältyä urakkaan. Rakennuspaikalla sijaitsevien sähkölinjojen sijainti on selvitettävä turvallisuusasiakirjassa tai sen liitteissä. Ilmassa olevat sähkölinjat, erityisesti suur- tai korkeajännitelinjat sekä maakaapelit voivat rajoittaa merkittävästi erilaisten nostokoneiden käyttöä. Normaali työmaan sähköturvallisuus ei kuulu turvallisuusasiakirjassa esitettäviin asioihin.

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS TURVALLISUUSASIAKIRJAN LAATIMINEN 4 CASE ESIMERKKI ASIAKIRJAN LAATIMISESTA TURVALLISUUSASIAKIRJA 1.1.2005 Kohde As Oy Mallitalo Lähiökatu 1-3 00010 Helsinki Isännöitsijä Pekka Tarkka Vahdintie 1 00020 Helsinki puh. 09 1234 5678 Kohteen kuvaus 3+1 kerroksinen asuinrakennus, 2 porrasta, yht. 18 huoneistoa Rakennusvuosi 1979 Kiinteistö on asuinkerrostalo, joka on normaalisti käytössä korjausten ajan. Läpikulku asuntojen kautta parvekkeille ei ole mahdollista järjestää. Kiinteistön naapurissa on kunnallinen päiväkoti. (päiväkohdin johtaja p. 09 2345 6789) Kohteen erityispiirteet Kohteen julkisivut maalattupintaisia sandwich-elementtejä. Parvekkeet ovat itsekantavia pielielementtien varaan tuettuja betonielementtiparvekkeita. Rakenteiden kiinnitykset ja kantavuus on todettu kuntotutkimuksessa riittäväksi (Ins.tsto Esimerkki Oy, raportti 1234/2004). Vanha pinnoite sisältää asbestia ja saumausmassat sisältävät lyijy-yhdisteitä yli 1500 mg/kg. Rakennuksen takana parvekesivustalla on jyrkkä kalliorinne, joka on otettava huomioon telineitä ja nostoja suunniteltaessa. Kiinteistön vieressä kulkee 20 kv sähkölinja (avojohto). Sähkölaitos p. 09 3456 7890. Asiakirjan laatija Ins.tsto Esimerkki Oy Jouko Esimerkki Esimerkkikatu 2 DI 00010 Helsinki p. 09 4567 7654