Maa- ja metsätalousministeriö Muistio 21.4.2011 Kala- ja riistaosasto Kalastuksen järjestelyt Tornionjoen kalastusalueella perustuen Ruotsin kanssa käytyihin neuvotteluihin ja Suomen ja Ruotsin rajajokisopimuksen voimaansaattamislain säännöksiin Tausta Suomen ja Ruotsin välinen rajajokisopimus (SopS 91/2010) ja siihen olennaisena osana kuuluva Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntö tulivat voimaan 1 päivänä lokakuuta 2010. Sopimus saatettiin voimaan lailla 722/2010 ja Tasavallan presidentin asetuksella 817/2010. Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 16 :n mukaan Suomen ja Ruotsin hallitus tai niiden määräämät viranomaiset käyvät vuosittain keskusteluja tarpeesta poiketa kalastussäännön määräyksistä tai mukauttaa kalastuksen alkamisajankohtia. Pykälä sisältää niin sanotun joustavuusperiaatteen, jonka mukaan rajoituksia voidaan joka tiukentaa tai lieventää ja siten sopeuttaa kalastusta kalakantojen tilan mukaan. Neuvotteluja asiasta tulee käydä siten, että paikallisia tahoja ehditään kuulla ja määräyksiä koskevien päätösten tekemiselle on edellytykset viimeistään huhtikuun 1. päivänä määräysten soveltamisvuonna. Hallituksen esityksessä rajajokisopimuksesta (HE 264/2009 vp) on kalastussäännön 16 :ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että neuvottelut on aloitettava niin ajoissa, että määräykset voidaan antaa hyvissä ajoin ennen kalastuskauden alkua. Lisäksi todetaan, että viranomaisten on saavutettava yhteisymmärrys asiasta viimeistään huhtikuun 1 päivänä määräysten soveltamisvuonna. Rajajokisopimuksen voimaansaattamislain 3 :n mukaan maa- ja metsätalousministeriö tekee kalastussäännön 16 :ssä tarkoitetun sopimuksen Ruotsin hallituksen tai sen nimeämän viranomaisen kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö asetti neuvotteluvaltuuskunnan 29.12.2010 ja aloitti neuvottelut Ruotsin Fiskeriverketin kanssa 13.1.2011 Haaparannassa. Suomen neuvottelutavoitteet Suomen päällimmäiseksi neuvottelutavoitteeksi muodostui se, että Ruotsin puoleisella merialueella harjoitettava lohenkalastus kiinteillä pyydyksillä (isorysillä) aloitettaisiin mahdollisimman myöhään. Tämä sen vuoksi, että lohenkalastus aloitetaan tällä alueella ensimmäisenä kalastussäännön mahdollistamana ajankohtana (17.6. kello 12.00)
2 huomattavasti suomalaisia kalastajia aiemmin (kesällä 2010 aloitus oli 27.6. vain kahdella kiinteällä pyydyksellä). Lisäksi kesällä 2010 lohen nousu Perämeren luonnonlohijokiin ml. Tornionjokeen lähes puolittui. Näiden syiden vuoksi Suomi näki tarpeelliseksi pyrkiä myöhentämään lohenkalastuksen aikaista aloitusta Ruotsissa. Suomi viittasi rajajokisopimuksen ja kalastussäännön tarkoitukseen kalakantojen suojelusta ja kestävästä käytöstä sekä Ruotsin tärkeänä pitämään joustavuusperiaatteeseen, joka on sisällytetty kalastussäännön 16 :ään. Lisäksi Suomi esitti, että jokialueella tehtäisiin vastaavia rajoituksia, jotta ratkaisu olisi kalastussäännön tarkoituksen edellyttämällä tavalla tasapainoinen. Lisäksi Suomen tavoitteena oli, että Ruotsin puolella harjoitettava kalastus kiinteillä pyydyksillä noudattaisi kalastussäännössä ja sitä koskeneissa neuvotteluissa sovittuja määräyksiä. Tämä koskee erityisesti vaatimusta pyydyksiin joutuneiden lohien ja taimenten varovaisesta vapauttamisesta päivittäin sen jälkeen kun pyydykset 11.6. alkaen asetetaan pyyntiin muiden lajien kalastusta varten kun vielä lohen ja taimenen kalastus on kielletty. Kyseiseen kalastukseen liittyy vaatimukset pyydysten koennasta ja niistä otetun saaliin satamaan purkamista koskevista ennakkoilmoituksista sekä käytettävien satamien määrien ja pyydysten koenta-aikojen rajoittamisesta. Maa- ja metsätalousministeriön ja Lapin ELY-keskuksen edustajat olivat suullisesti yhteydessä paikallisiin kalastuksen sidosryhmiin kuullakseen heitä em. neuvottelutavoitteista. Sidosryhmät puolsivat kyseisiä tavoitteita. Neuvottelujen kulku Haaparannassa 13.1.2011 pidettyjen neuvottelujen jälkeen Ruotsi totesi, että se haluaa perehtyä Suomen suullisesti esittämiin ehdotuksiin ja että muodostaakseen kantansa se pyytää Suomen ja Ruotsin lohitutkijoiden yhteisen arvion lohikantojen tilasta. Suomi lähetti 3.2.2011 Ruotsille kirjallisen ehdotuksen pöytäkirjaksi, joka sisälsi em. neuvottelutavoitteita. Ruotsin toivoma tieteellinen arvio valmistui 28.2.2011 ja se voidaan katsoa puoltavan Suomen ehdotusta. Ruotsi vastasi kuitenkin 3.3.2011, ettei lohenkalastuksen alkamispäivää meressä tulevalla kalastuskaudella tarvitse muuttaa. Ruotsin mukaan on liian aikaista arvioida onko vuonna 2010 pienentynyt lohen nousumäärä osa luontaista vaihtelua tai vähenevän trendin alku. Ruotsi kuitenkin suhtautui myönteisesti Suomen ehdotukseen valvonnan tehostamisesta. Ehdotuksen mukaan kalastajien tulisi kalastaessaan alkukesästä muita lajeja kuin lohta ja taimenta suorittaa pyydysten päivittäisen koennan ja lohien ja taimenten vapauttamisen siten, että pyydyksen kalapesä nostetaan kokonaan ylös vedestä. Tämä mahdollistaa sen, että läsnä oleva valvoja voi paremmin todentaa lohien ja taimenten vapauttamisen. Lisäksi Ruotsi ehdotti, että siikalipon 80 mm silmäkokovaatimuksesta luovuttaisiin, koska se aiheuttaa siikojen vahingoittumista. Samansisältöinen pyyntö oli myös lähetetty Suomen
3 viranomaisille. Ruotsi ehdotti lisäksi täydennyksiä kalastussäännön liitteeseen 2 apajapaikoista. Suomen puolelta pyydettiin että ministerit Sirkka-Liisa Anttila ja Eskil Erlandsson voisivat vielä keskustella lohenkalastuksen aloitusajankohdasta. Keskustelut järjestettiin Brysselissä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen yhteydessä 17.3.2011. Ministeri Erlandsson toisti tässä tapaamisessa Ruotsin pääasiallisen kannan, eikä voinut hyväksyä Suomen esitystä. Neuvottelutulos Suomen ja Ruotsin neuvotteluissa yhteisymmärrystä saavuttaneet asiat olivat siten em. vaatimus kalapesien nostamisesta ylös vedestä ja siikalipon silmäkokovaatimuksen poistamisesta sekä liitteen 2 täydennykset. Nämä elementit sisällytettiin pöytäkirjaan, joka allekirjoitettiin 31.3.2011. Perustuslain 95 :n mukaan valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan tasavallan presidentin antamalla asetuksella. Maa- ja metsätalousministeriön ja Fiskeriverketin allekirjoittama pöytäkirja sisältää lähinnä teknisiä tarkistuksia ja täydennyksiä kalastussääntöön, jotka eivät kuulu lainsäädännön alaan ja siten eduskunnan toimivaltaan. Tämän mukaisesti em. pöytäkirjan elementit on sisällytetty ehdotukseen Tasavallan presidentin asetukseksi, jolla pöytäkirjan velvoitteet saatettaisiin voimaan Suomessa. Pykäläkohtaiset perustelut 1 Pykälällä määriteltäisiin asetuksen tarkoitus, joka ottaisi huomioon, että asetus olisi toistaiseksi voimassa. Asetukseen voisi siten sisällyttää maiden jatkossakin sopimia asioita. 2 Pykälällä säädettäisiin kiinteiden pyydysten päivittäistä kokemistapaa koskevasta velvoitteesta. Kokeminen edellytettäisiin tapahtuvan siten, että kalapesä kalastajan toimesta nostettaisiin vedestä, jotta koko kalapesän saalis ja siihen joutuneiden lohien ja taimenten varovainen vapauttaminen voitaisiin valvojan toimesta yksiselitteisesti todentaa.
4 3 Pykälällä poikettaisiin kalastussäännön 8 :n 6 momentista, jonka mukaan siikalipon silmäkoon tulee olla vähintään 80 mm. Tornionjoen kalastusalueella toimivalta taholta on tullut sitä koskeva hakemus, jossa myös todetaan, että siiat vahingoittuvat 80 mm silmäkoon lipossa. Tämän välttämiseksi säilytettäisiin vain aiemmin voimassa olleen siikalipon lankavahvuutta koskeva velvoite. 4 Pykälällä muutettaisiin kalastussäännön liitteessä 2 olevia apajapaikkoja siten, että apajapaikoiksi listattaisiin Kukkolankoskella Kukkola 6:12 ja aiemmin liitteestä poisjäänyt apajapaikka Kärsänkin-Kulleapaja sekä tehtäisiin joitakin korjauksia paikkojen nimiin. 5 Pykälällä määritettäisiin asetuksen voimaantulon ajankohta, joka olisi mahdollisimman pian lausuntokierroksen jälkeen.
5 Tasavallan presidentin asetus Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen ja sen olennaisena osana olevan Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 16 :n mukaisesti sovittujen kalastussäännöstä poikkeavien määräysten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä päivänä toukokuuta 2011 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministerin esittelystä, säädetään: 1 Tarkoitus Suomen ja Ruotsin välillä Tukholmassa 11 päivänä marraskuuta 2009 tehdyn rajajokisopimuksen (SopS 91/2010) olennaisena osana olevan Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 16 :n perusteella Suomen ja Ruotsin viranomaisten sopimat asiat ovat voimassa sellaisina kuin niistä on tässä asetuksessa säädetty. 2 Lohien ja taimenten vapauttamisen valvonta Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 12 :n 4 momentin mukainen vaatimus kaikkien kalapesien päivittäisestä koennasta edellyttää, että kalapesä nostetaan ylös vedestä siten, että koko kalapesän saalis ja kaikkien pyydettyjen lohien ja taimenten varovainen vapauttaminen voidaan yksiselitteisesti todentaa läsnä olevan valvojan toimesta. 3 Lipon määrittely Muiden lajien kuin lohen ja taimenen kalastus on Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 8 :n 5 momentista poiketen sallittu myös alle 80 millimetrin silmäkoon hapaasta tehdyllä lipolla, joka on valmistettu enintään 0,40 millimetrin vahvuisesta yksisäikeisestä nailonlangasta (monofiililanka). 4 Apajapaikat Muutetaan Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön liitteessä 2 olevia apajapaikkoja tämän asetuksen liitteessä mainittujen apajapaikkojen osalta. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan toukokuuta 2011. päivänä Helsingissä päivänä toukokuuta 2011
LIITE 2. APAJAPAIKAT Lippo Kukkolankoski Kukkolan kylä Kukkolan osakaskunta Kukkolan siikakalastusyhtymä Kukkola 6:12 Lahti Kulkuverkko ja kulle Kultaniitty Pekanpää Pekanpään kalastuskunta Puittamonsaari Koivukylä-Päkkilä-Vitsaniemifiskeförening Pukulmi Kainuunkylä Kainuunkylän kalastuskunta Bockholmen Koivukylä-Päkkilä-Vitsaniemifiskeförening Laurinhieta Nuotioranta Nuotiorannan kalastuskunta Niemis byaområde Luppios laxfiskeförening Kärsänkin-Kulleapaja Kuivakangas Kuivakankhaan kalastuskunta Kuivakangas skifteslags samfällighetsförening