Jäteveden johtamista Paroisten jätevedenpuhdistamolta koskevan luvan nro 35/2005/1 (21.9.2005) muuttaminen, Hämeenlinna.

Etelä-Suomi Päätös Nro 99/2010/2 Dnro ESAVI/13/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2010 ASIA Jäteveden johtamista Paroisten jätevedenpuhdistamolta koskevan luvan nro 35/2005/1 (21.9.2005) muuttaminen, Hämeenlinna. LUVAN HAKIJA Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Paroistentie 7 13600 Hämeenlinna ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 30.12.2009. MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olleet asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13) a) ja 5 :n 1 momentin kohta 13) a) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUEpuh. 020 636 1040 puh. 020 636 1040 Helsingin toimipaikka fax 03 570 8002 Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki kirjaamo.etela@avi.fi PL 115, 00231 Helsinki www.avi.fi/etela fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 NYKYINEN LUPA Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 21.9.2005 antamallaan päätöksellä nro 35/2005/1 myöntänyt Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:lle vesilain mukaisen luvan lupamääräysten mukaiseen jäteveden johtamiseen Paroisten puhdistamolta Rautamonojan kautta Vanajaveteen. Luvan saajan on viimeistään 30.9.2014 jätettävä päätöksessä tarkoitettuja jätevesiä ja puhdistamoa koskeva ympäristölupahakemus. Mikäli ympäristölupaa haetaan asetetussa määräajassa, tämä lupa on voimassa niin kauan, kunnes ympäristölupahakemuksesta annettava päätös on saanut lainvoiman. Päätöksen nro 35/2005/1 lupamääräykset 1 ja 2 kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: "1) Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti tai vastaavalla tavalla siten, että lupamääräyksen 2) mukaiset jäteveden käsittelyvaatimukset saavutetaan kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa. Lupamääräyksen 2) edellyttämää, vuoden 2009 alkuun mennessä toteutettavaa jäteveden käsittelyn tehostamista koskeva puhdistamon laajennusja tehostussuunnitelma on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2006. 2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta luvan saajan viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona, muilta osin neljännesvuosikeskiarvoina laskettavien, Rautamonojaan johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä vuoden 2008 loppuun asti seuraavat vaatimukset (vaihe I): Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % BOD 7ATU, O 2 15 93 COD Cr, O 2 125 75 Fosfori, P 0,5 93 Ammoniumtyppi 4 Vuoden 2009 alusta alkaen Rautamonojaan johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset (vaihe II): Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % BOD 7ATU, O 2 10 95 COD Cr, O 2 90 85 Fosfori, P 0,3 95 Kok. typpi N 20 60 Ammoniumtyppi 4

Kokonaistypen pitoisuusvaatimus koskee jokaista puhdistamolta Rautamonojaan johdettavasta jätevedestä otetun 24 tunnin kokoomanäytteen typpipitoisuutta silloin, kun lämpötila puhdistamon biologisessa prosessissa on vähintään 12 o C. Kyseinen pitoisuusvaatimus ei kuitenkaan ole voimassa, jos kokonaistypen poistoteho vuosikeskiarvona laskettuna on vähintään 70 %. Kokonaistypen poistoteho ja ammoniumtypen pitoisuus lasketaan vuosikeskiarvoina, muut pitoisuuden ja käsittelytehon arvot neljännesvuosikeskiarvoina mukaan lukien puhdistamolla ja sen piirissä olevasta luvan saajan viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet. Puhdistamolta Rautamonojaan johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi täytettävä myös sekä fosforin että typen osalta valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) mukaiset raja-arvot valtioneuvoston päätöksen mukaisesti tarkkailtuna, typen osalta kuitenkin vasta vuoden 2009 alusta lukien. Vesistöön laskettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita." Päätöksen nro 35/2005/1 lupamääräyksiä 1) ja 2) koskeva perustelu kuuluu seuraavasti: "Jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesistöön koskevissa lupamääräyksissä 1) ja 2) on otettu huomioon, että purkuvesistön rehevöitymisen ehkäiseminen edellyttää sekä fosforin että myös typen poiston olennaista tehostamista. Näin ollen jäteveden käsittelytuloksen on täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) mukaiset vaatimukset paitsi BOD 7ATU - ja COD Cr - arvojen ja kiintoaineen myös sekä fosforin että typen osalta. Vesistön veden jo ennestään suuri typpipitoisuus ja sinilevien mahdollinen lisääntyminen vesistöön johdettavan typen määrän pienentyessä eivät ole kestäviä perusteita vesistöön johdettavan typpipäästön ennallaan pitämiselle. Puhdistamossa, jossa ammoniumtyppi on joka tapauksessa nitrifioitava, nitrifioinnin lisäksi myös denitrifiontia edellyttävä typen poiston tehostaminen on toteutettavissa energiataloudellisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Nykyisellään puhdistamolla ei ole riittäviä mahdollisuuksia tehostettuun typen poistoon, varsinkaan kun puhdistamon käyttövarmuutta fosforin poistossa on nykyisestä lisättävä, joten jäteveden käsittelyn tehostamiselle asettua määräaikaa harkittaessa on otettu huomioon puhdistamon laajentamiseen ja tehostamiseen tarvittava suunnittelu- ja rakennusaika. Lupamääräyksen 2) vaatimukset ovat vuoden 2009 alusta alkaen myös typen osalta valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) mukaiset." 3

4 PUHDISTAMON TEHOSTAMISELLE ASETETUN MÄÄRÄAJAN JATKAMINEN Ympäristölupavirasto on 27.11.2007 päätöksellään nro 44/2007/1 jatkanut Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n hakemuksesta lupapäätöksessä nro 35/2005/1 jäteveden käsittelyn tehostamiselle asetettua määräaikaa typen poiston osalta kahdella vuodella muuttamalla lupamääräyksen 2 toisen ja viidennen kappaleen kuulumaan seuraavasti (muutokset kursiivilla): "1) - - - Vuoden 2009 alusta alkaen muiden päästösuureiden osalta ja vuoden 2011 alusta alkaen kokonaistypen osalta Rautamonojaan johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset (vaihe II): Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % BOD 7ATU, O 2 10 95 COD Cr, O 2 90 85 Fosfori, P 0,3 95 Kok. typpi N 20 60 Ammoniumtyppi 4 - - - Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 edellyttämät pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna, typen osalta kuitenkin vasta 1.1.2011 alkaen. - - - Muilta osin päätöstä ei muuteta." Ratkaisun perustelu kuuluu seuraavasti: "Puhdistamon tehostuksen lykkääntyminen johtuu pääosin typen poiston toteutustavan selvittämiseen tarvittavasta koetoiminnasta. Koetoiminta on mahdollista suorittaa vasta rakennettavan jälkikäsittely-yksikön käyttöön oton jälkeen vaaditun käsittelytuloksen saavuttamista muilta osin liiaksi vaarantamatta. Tarkkailutulosten mukaan Paroisten puhdistamolla on typen poistoa lukuun ottamatta jo nykyisellään saavutettavissa tiukentuvien vaatimusten mukainen käsittelytulos. Kun lisäksi lupamääräyksen 3 mukaan puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava siten, että haitalliset vesistöpäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi, ei typen poiston tehostuksen lykkääntyminen toden-

näköisesti vaikuta havaittavasti jätevesien purkualueen tilaan. Pysyvää veden laadun heikkenemistä ja korvattavaa vahinkoa ei aiheudu. Valtioneuvoston päätös 365/1994 siihen myöhemmin valtioneuvoston päätöksellä 757/1998 tehtyine muutoksineen on kumottu ja korvattu 1.11.2006 voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella 888/2006." 5 HAKEMUS Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy on hakenut muutosta jätevesien johtamista koskevan päätöksen nro 44/2007/1 lupamääräysten kohdan 2 vaatimukseen jäteveden käsittelyn tehostamisesta vuoden 2011 alusta saakka kokonaistypen osalta siten, että poistotehoksi edellytettäisiin 40 %:n vuosikeskiarvoa. Perusteluina hakija on esittänyt seuraavaa: Euroopan yhteisön tuomioistuin on antanut 6.10.2009 tuomion, jossa typen poistuminen jätevesistä luonnollisen pidättymisen avulla hyväksyttiin poistotavaksi. Samalla tuomioistuimen päätöksessä suurimmalla osalla sisävesistöistä todettiin fosfori rehevöitymistä sääteleväksi ravinteeksi. Laskettaessa typpikuormitusta meriympäristöön pitää mukaan laskea sisävesistössä luonnollisesti pidättyvä typen osuus. Tämä on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tekemän selvityksen (hakemuksen liitteenä) mukaan noin 55 60% kaikesta Paroisten puhdistamon päästämästä typestä. Kun edellytetään korkeintaan 30 % typpipäästöstä päätyväksi mereen, tällöin Paroisten puhdistamolla tulee riittäväksi poistotehoksi 40 % kokonaistypestä. Hakemukseen on liitetty Kokemäenjoen Vesistön Vesiensuojeluyhdistys ry:n selvitys " Lausunto Hämeenlinnan seudun veden typpikuormituksen vesistövaikutuksista Vanajavedessä ja sen alapuolisessa vesistössä sekä typen poiston tarpeen arviointi" (9.12.2009 kirje 832). Selvityksessä todetaan mm. seuraavasti: Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n typpikuormituksen vaikutus näkyy Vanajaveden reitillä selvänä typpipitoisuuden nousuna. Ammoniumtypen nitrifikaation ansiosta ammoniumtyppipitoisuuden nousu on nykyisin vähäistä. Kun orgaaninen kuormitus on lisäksi pieni, jätevesistä johtuva hapenkulutus jää vesistössä olemattomaksi. Typpikuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta rehevyystasoon, koska typpeä on hajakuormituksen takia erittäin runsaasti jo ennen jätevesien laskukohtaa, eikä liukoisesta typestä ole puutetta loppukesälläkään. Tehokas typen poisto sen sijaan saattaisi johtaa niukoissa valumaoloissa typen ennenaikaiseen loppumiseen ja sinilevien runsastumiseen loppukesällä

Hattulanselän Lepaan välisellä alueella, koska fosforipitoisuus pysyy erittäin korkeana hajakuormituksen takia. Lyhyestä viipymästä johtuen Vanajaveden reitin alaosalla ei ole todettavissa merkittävää typpireduktiota. Talviaikana merkittävää typpireduktiota ei ole havaittavissa myöskään Vanajanselällä, jonne kertyy talvella ja kevään ylivalumakaudella suuret ravinnevarastot. Kesällä typpipitoisuudet laskevat Vanajanselällä voimakkaasti denitrifikaation ansiosta. Keskimääräinen typpihäviö on ollut Vanajanselällä tarkkailutulosten mukaan 2000 luvulla 43 %. Paroisten puhdistamon typpireduktio oli vuonna 2008 28 %. Kun siihen lisätään Vanajanselällä tapahtuva kokonaistypen vähenemä, kokonaisreduktioksi muodostuu Vanajanselän jälkeen 59 %. Koska reitin loppuosalla tapahtuu vielä huomattavia typpihäviöitä (10 20 %), Selkämeren / Itämeren kannalta typenpoistoteho ylittää valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimuksen eli 70 %. Merialueiden kannalta Paroisten puhdistamon typpikuormalla ei ole siten käytännön merkitystä. EY-tuomioistuin antoi 6.10.2009 päätöksen asiassa, jossa komissio oli haastanut Suomen valtion tuomioistuimeen typenpoistoa koskevan jätevesidirektiivin laiminlyönnistä. Suomi sai vapauttavan päätöksen. Sen mukaan reittivesissä tapahtuva luonnollinen typen poistuminen voidaan katsoa hyväksi typpiherkille vesialueille kohdistuvaa kuormitusta laskettaessa. Lisäksi todettiin, että Pohjanlahden ja Selkämeren alueet eivät ole erityisen typpiherkkiä. Selkämeri päinvastoin toimii merkittävänä typpinieluna Itämeren suuntaan. Vesistötarkastelun ja EY-tuomioistuimen antaman päätöksen perusteella voidaan todeta, että nykyisestä typpikuormituksesta ei aiheudu Vanajaveden alueella rehevyyshaittoja. Vesistössä tapahtuvan luontaisen puhdistumisen (denitrifikaatio/sedimentaatio) ansiosta typpeä ei kulkeudu merkittäviä määriä myöskään alapuoliselle reitille, saatikka merialueille saakka. Lisäksi on huomattava, että Paroisten puhdistamolla saavutetaan nykyisin erittäin hyvä fosforinpoistotulos, jolla on positiivinen vaikutus rehevällä Hattulanselällä. Typen poiston tehostaminen heikentää todennäköisesti nykyistä fosforitulosta, jolloin sillä on vesistön kannalta negatiivisia vaikutuksia. Vesistönäkökohdat ja tuomioistuimen antama typpipäätös puoltavat siten Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n vaatimusta saada lievennystä Paroisten puhdistamon lupaehtoihin vuoden 2010 jälkeen typpireduktion osalta. Tarkastelun pohjalta jo 40 % typpireduktio täyttää direktiivin vaatimukset, kun huomioidaan typen luonnollinen pidättyminen alapuolisella vesireitillä. Typpikuormituksesta ei aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa eikä pysyvää veden laadun heikkenemistä purkuvesistössä. 6

7 ALUEELLINEN VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMA Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen (Vesipolitiikan puitedirektiivi 2000/60/EU). Tilatavoitteena voidaan pitää järvissä luokituksen nousua vähintään hyvään ekologiseen tilaan. Hämeen ympäristökeskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.11.2009) mukaan Vanajanselän ekologinen tila on tyydyttävä. Hyvään tilatavoitteeseen pääseminen ei edellytä Vanajanselän veden fosforipitoisuuden pienenemistä, mutta typpipitoisuuden vähentämistarve hyvän tilan saavuttamiseksi on 45 %. Yhdyskuntien jätevesien aiheuttama kuormitus on merkittävintä alueen suurten asutuskeskittymien puhdistamoiden purkuvesistöissä kuten Hämeenlinnan kaupungin purkuvesistöinä toimivan Miemalanselkä-Lepaanvirran ja sen alapuolisen Vanajanselän alueella. Miemalanselkä-Lepaanvirran ja Vanajanselän osalta tilatavoitteeseen pääsy edellyttää asumajätevedenpuhdistamoiden typenpoiston tehostamista 35 % Miemalanselän osalta ja 40 % Vanajanselän osalta. Typen poiston tehostamisesta huolimatta ei Vanajanselällä päästä vuoteen 2015 mennessä hyvään tilaan, vaan niiden osalta tavoitteiden saavuttaminen tulee viemään aikaa vuoteen 2027 saakka. ASIAN KÄSITTELY Lausunnot Asian vireille tulosta on tiedotettu kuuluttamalla Hämeenlinnan kaupungin palvelupiste Kastellissa ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjaamossa 10.5 11.6.2010. Lehtikuulutus hakemuksesta on julkaistu Hämeen Sanomissa. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävinä Hämeenlinnan kaupungin palvelupiste Kastellissa ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjaamossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta ja kalatalousryhmältä sekä Hämeenlinnan seudulliselta ympäristötoimelta. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on esittänyt lausuntonaan seuraavaa: Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:lle 21.9.2005 myöntämän (35/2005/1) ja 27.11.2007 muuttaman (44/2007/1) ympäristöluvan mukaan Paroisten puhdistamolta Rautamonojaan ja edelleen Vanajaveteen johdettavan jäteveden on kokonaistypen osalta täytettävä vuoden 2011 alusta alkaen seuraavat vaatimukset: Kokonaistypen pitoisuus saa olla enintään 20 mg/l. Kokonaistypen poistoteho tulee olla vähintään 60 % vuosikeskiarvona laskettuna. Kokonaistypen pitoisuusvaati-

mus on voimassa silloin, kun lämpötila puhdistamon biologisessa prosessissa on vähintään 12 0 C. Kyseinen pitoisuusvaatimus ei ole kuitenkaan voimassa, jos kokonaistypen poistoteho on vuosikeskiarvona vähintään 70 %. Kyseinen määräys on kokonaistypen osalta sekava ja vaikeaselkoinen, eikä se täysin vastaa valtion yhdyskuntavesistä annetun asetuksen (888/2006) vaatimuksia. Valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaan typenpoiston tarve on selvitettävä ympäristölupahakemuksessa ja ratkaistava ympäristöluvassa. Typpeä on poistettava silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Typenpoistovaatimusten on tällöin täytettävä asetuksen liitteen taulukon 2 ehdot, joiden mukaan kokonaistypen poistotehon tulee olla vuosikeskiarvona 70 % tai vaihtoehtoisesti jokaisen käsitellyn jäteveden näytteen kokonaistyppipitoisuus saa olla enintään 20 mg/l, kun veden lämpötila puhdistamon biologisessa prosessissa on vähintään 12 0 C. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätösten 35/2005/1 ja 44/2007/1 mukaan purkuvesistön rehevöitymisen ehkäiseminen edellyttää typen poiston olennaista tehostamista. Vesistön veden jo ennestään suuri typpipitoisuus ja sinilevien mahdollinen lisääntyminen vesistöön johdettavan typen määrän pienentyessä eivät ole kestäviä perusteita vesistöön johdettavan typpipäästön ennallaan pitämiselle. Kokonaistypen poiston tehostaminen on toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on todettu, että yhdyskuntien jätevesien aiheuttama kuormitus on merkittävintä alueen suurten asutuskeskittymien puhdistamoiden purkuvesistöissä, kuten Hämeenlinnan kaupungin purkuvesistönä toimivan Miemalanselkä-Lepaanvirran ja sen alapuolisen Vanajanselän alueella. Toimenpideohjelman toimeenpanon kannalta on tärkeää, että jätevesien aiheuttamaa pistekuormitusta ei lisätä, eikä kokonaistypen poistotehoa alenneta. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy on hakenut muutosta ympäristöluvan määräyksiin siten, että vuoden 2011 alusta kokonaistypen poistotehoksi edellytettäisiin 40 % vuosikeskiarvona laskettuna. Hakija katsoo perusteluna olevassa selvityksessään, että 40 %:n poistoteho riittää, kun otetaan huomioon Kokemäenjoen vesistössä luonnollisesti pidättyvä typen osuus. Hämeen ELY-keskus ei puolla Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n hakemusta pienentää kokonaistypen poistotehovaatimusta siten, että poistotehoksi riittäisi 40 % vuosikeskiarvona laskettuna. Koska typen poisto on tarpeen vesien tilan parantamiseksi, tulee lupapäätöksessä asettaa kokonaistypenpoistovaatimus niin, että se täyttää valtioneuvoston asetuksen (888/2006) numeeriset vaatimukset. Hämeen ELY-keskus katsoo, että ympäristölupapäätöksen kokonaistypenpoistoa koskeva määräys tulee asettaa niin, että vesistöön johdettavan jäteveden kokonaistyppipitoisuus saa olla enintään 20 mg/l. Pitoisuusvaati- 8

mus koskee jokaista puhdistamolta Rautamonojaan johdettavasta jätevedestä otetun 24 tunnin kokoomanäytteen typpipitoisuutta silloin, kun veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12 0 C. Kyseinen pitoisuusvaatimus ei kuitenkaan ole voimassa, jos kokonaistypen poistoteho vuosikeskiarvona laskettuna on vähintään 70 %. Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmä on esittänyt lausuntonaan seuraavaa: Miemalanselän-Lepaan välinen vesialue on ekologisesti välttävässä tilassa eikä sen arvioida saavuttavan vesipolitiikan puitedirektiivin mukaista hyvää tilaa vuoteen 2015 mennessä. Vesistön korkeat typpipitoisuudet johtuvat runsaan hajakuormituksen lisäksi myös heikosta jätevesien typenpoistosta. "Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015"-julkaisun mukaan typen vähennystarve ko. vesialueella olisi 50 %. Rehevöitymisen vaikutuksesta Vanajaveden reitin kalasto on muuttunut särkikalavaltaiseksi, pyydykset limoittuvat ja kalatalouden kehittämisedellytykset ovat monin tavoin heikentyneet. Rehevöityminen johtuu ensisijaisesti fosforikuormituksen korkeasta tasosta. Ilman fosforikuormituksen vähentämistä Vanajaveden reitin tilaa ei saada nostettua vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämälle hyvälle tasolle. Yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että kaikki kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa olevat Vanajaveden rehevöitymistä vähentävät toimenpiteet ovat perusteltuja. Pääosin maatalouden aiheuttama suuri typpikuormitus ylläpitää jatkuvaa korkeaa typpipitoisuutta eikä typen puute rajoita levien ja kasvien kasvua vaikka Hämeenlinnan Paroisten typpikuormitus poistettaisiin kokonaan. Ammoniumtyppeä lukuun ottamatta korkeillakaan typpipitoisuuksilla ei nykytiedon valossa ole vaikutusta kaloihin tai rapuihin niillä vesialueilla joissa typpi ei rajoita vesistön perustuotantoa. Edellä esitettyyn viitaten Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmä toteaa, että tärkein toimi Vanajaveden reitin rehevöitymishaittojen vähentämiseksi on fosforikuormituksen minimointi. Haetulla typenpoistotehon lievennyksellä ei ole oleellista merkitystä purkuvesistön kalaston, kalastuksen ja kalatalouden kehittämismahdollisuuksien kannalta. Hämeenlinnan kaupungin rakennusvalvonta ja ympäristö (Hämeenlinnan ympäristönsuojeluviranomainen) on todennut, että Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n typpikuormituksen vaikutus näkyy Vanajaveden reitillä selvänä typpipitoisuuden nousuna. Hajakuormituksen merkitys on eittämättä suuri Vanajan reitillä sekä typen että fosforin osalta. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen lausunnosta 9.12.2009 ilmenee, että typen poiston tehostaminen Paroisten puhdistamolla todennäköisesti heikentää nykyistä fosforinpoistotulosta, millä on vesistön kannalta negatiivisia vaikutuksia. On erityisen tärkeää, että tällaisia heikennyksiä ei tapahdu, sil- 9

lä jo nykyisellään Vanajanselällä kärsitään vuosittain merkittävistä sinileväkukinnoista. Vanajanselän rajoittavaa ravinnetta ei ole yksityiskohtaisesti tutkittu, vaikkakin laajasti ottaen näyttää, että fosfori on rajoittava ravinne. Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman kesän 2009 tutkimustulokset osoittavat, että epäorgaaninen typpi ja klorofyllipitoisuus korreloivat käänteisesti toisiinsa nähden; epäorgaanisen typen määrän ollessa alhainen, klorofyllipitoisuus (ja myös ph) on korkea. Epäorgaanisen fosforin pitoisuudet olivat mittausrajan alapuolella. Kokonaisfosforipitoisuus korreloi tunnetusti klorofyllipitoisuuden kanssa. Vanajanselän klorofyllipitoisuuden merkitsevä nousu vuodesta 1974 nykypäivään, samalla kun kokonaisfosforipitoisuus ei ole merkittävästi muuttunut saattaa indikoida jonkin muun ravinteen kuin fosforin merkitystä klorofyllipitoisuuden nousussa. Klorofyllipitoisuus on yhteydessä sinilevien määrään. Esitetyn mukainen 40 % typpireduktio riittää Selkämeren osalla asetetun 70 % typenpoistovaatimuksen saavuttamiseen. Hämeenlinnan ympäristönsuojeluviranomainen kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että Paroisten puhdistamon alapuolisen purkuvesistön osalta rajoittavasta ravinteesta tulisi olla käytettävissä tutkimuksiin perustuvaa aukotonta tietoa, johon päätös voitaisiin perustaa. Itse asiassa Suomen kanta EY-tuomioistuimen typpipäätöksessä perustui siihen, että sekä fosfori että typpi aiheuttavat osaltaan rehevöitymistä ja ravinteiden rajoittamistoimia voidaan suorittaa harkinnan mukaan, paikalliset olot huomioon ottaen, riippuen siitä, mikä on rehevyyden kannalta kulloinkin keskeinen tekijä. Jätevedenpuhdistamon lupaehtojen tarkoituksena on välttää alapuolisen vesistön rehevöitymistä, jota kuvaavat biologiset suureet kuten kasviplanktonin määrä, klorofyllipitoisuus tai kalaston rakenne. Näiden muuttujien tilaa suhteessa typpikuormitukseen ja typenpoistoon tulisikin selvittää. Rajoittuminen selvityksessä pelkästään kemiallisiin suureisiin, kuten typen tai fosforin pitoisuuksiin ei anna riittävää kuvaa typen merkityksestä vesiekosysteemille. Nojautuen esitettyihin perusteluihin ja EY-tuomioistuimen antamaan päätökseen lähtökohtaisesti puollamme lupamääräyksen muuttamista typenpoistovelvoitteen osalta hakemuksen mukaiseen 40 %:iin. Katsomme kuitenkin, että Vanajanselällä tulisi selvittää rajoittavaa ravinnetta ja sen merkitystä puhdistustehoja määriteltäessä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Hakija on vastineessaan todennut, että typenpoistoprosessi perustuu jätevedenpuhdistamon sisäisten kierrätysvirtojen kasvattamiseen ja ohjaamiseen oikeaan paikkaan. Tällöin kasvaa myös laitoksen selkeytysaltaiden hydraulinen kuormitus ja erityisesti rankkasateiden sattuessa riski kiintoai- 10

neen erotuksen heikentymiseen. Tämä tarkoittaa fosforinpoiston tehon alenemista. Vanajaveden vesistön rehevöitymistä rajoittaa juuri fosfori, ja siksi sen poistaminen on ratkaisevaa. Typenpoistotehon ollessa vuosikeskiarvona 40 % Paroisten puhdistamon sisäinen kierrätys on noin 70 % tulovirtaamasta. Vastaavasti typenpoistotehon ollessa 70 % laitoksen sisäinen kierrätys kasvaa noin 125 %:iin tulovirtaamaan verrattuna. Tällöin puhdistamon selkeytystoiminta on huomattavasti herkempi häiriöille kuin hiukan alemmalla kierrätysasteella. Hämeen ELY-keskuksen lausunnossa lupapäätöksen muutoshakemukseen on puututtu alkuperäisen luvan hiukan vaikeaselkoiseen tekstiin, ja esitetty siihen selvennystä poistotehojen pysyessä muuttumattomina. Lausunnossa ei varsinaisesto oteta kantaa HS-veden muutoshakemuksen perusteisiin, Vanajaveden typpitaseeseen ja minimiravinnekysymykseen. HS- Vesi katsookin, että nämä tekijät mukaan luettuna fosforin poiston varmistaminen ovat edelleen typenpoistomääräyksen muutoksen vahvoja puoltajia. Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmä, samoin kuin Hämeenlinnan kaupunki, ovat lausunnoissaan päätyneet puoltamaan HS-Veden muutoshakemusta edellä esitetyin perustein. Lisäksi Hämeenlinnan kaupunki lausunnossaan esittää Vanajanselän minimiravinnetilanteen tarkempaa selvittämistä. Tähän on olemassa tutkimusaineistoa pitkältä ajalta Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tekemästä vesistövelvoitetarkkailusta. HS-Vesi ehdottaakin erityisen työryhmän perustamista tämän tutkimusaineiston hyödyntämistä ja tarpeellisen uuden tiedon hankkimista varten. 11 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 21.9.2005 antaman päätöksen nro 35/2005/1 lupamääräyksen 2 kokonaistypen käsittelytehovaatimuksen muuttamiseksi. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 58 :n vaatimukset luvan muuttamiseksi eivät täyty. Toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara ei ole pienentynyt ennalta arvioidusta eivätkä olosuhteet vesistössä ole luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet. Typen käsittelytehon pienentäminen tai määräyksen poistaminen tarkoittaisi lupaa vesistöön johdettavan typpipäästön kasvattamiseen. Yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) 4 :n 2 momentin mukaan typpeä on poistettava silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesistön tilaa.

Lupaa ratkaistaessa vuonna 2005 on todettu, että purkuvesistön rehevöitymisen ehkäiseminen edellyttää sekä fosforin että typen poiston olennaista tehostamista. Hakemuksessa ei ole osoitettu vesistön tilan parantuneen niin, että typen poiston tarve olisi pienentynyt. Hämeen ympäristökeskuksen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on todettu Vanajanselän ekologisen tilan muuttumisen tyydyttävästä tilasta hyvään tilaan siirtyvän seuraavalle ohjelmakaudelle ja edellyttävän Vanajanselän veden typpipitoisuuden vähentämistä. Myöskään hakemuksen perusteluissa mainittu EY-tuomioistuimen päätös asiassa C-335/07, jossa tuomioistuin hylkäsi 6.10.2009 EU-komission Suomea vastaan heinäkuussa 2007 nostaman kanteen, jonka mukaan Suomi toimii yhdyskuntajätevesidirektiivin (91/271/ETY) vastaisesti, koska kaikista yli 10 000 asukkaan taajamien yhdyskuntajätevesistä ei poisteta tehostetusti typpeä, ei ole peruste sille, että ympäristöluvassa määrättyä typen käsittelytehon arvoa pienennettäisiin. Lisäksi aluehallintovirasto toteaa, että päätöksessä määrätty 60 %:n kokonaistypen poisto lasketaan vuosikeskiarvona. 12 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnot on otettu huomioon ratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 58 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän asian käsittelystä perittävä maksu on 2 190 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän ympäristölupahakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) liitteen maksutaulukon mukaan asukasvastineluvultaan yli 50 000 asukkaan jätevedenpuhdistamon käsittelystä perittävä maksu on 4 380 euroa. Luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, joka on 50 % taulukon mukaisesta maksusta.

13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Jäljennös päätöksestä Tieto päätöksestä Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Hämeen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (sähköisesti) Hämeen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus / Kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi-13-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätös kuulutetaan Hämeenlinnan kaupungin palvelupiste Kastellin virallisella ilmoitustaululla.

14 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Lea Siivola Heikki Penttinen Kari Ratilainen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Lea Siivola ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Kari Ratilainen KR/ts

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 20.1.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.