Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset



Samankaltaiset tiedostot
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Biotalouden uudet arvoverkot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

Metsään-jatkokurssi Biotalous. Mikko Tilvis , Tampere

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle

Kemianteollisuus & kierto- ja biotalous

Suomen asema globaalissa biotaloudessa: haasteita ja mahdollisuuksia? Professori Anne Toppinen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Kohti biotalousyhteiskuntaa Eeva Hellström

Kemianteollisuus biotaloudessa. Kokkola Material Week 2017

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Kainuun metsäbiotalous

- Potentiaalia innovaatioiksi

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

ProSuomi-projektin päätösseminaari Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Etelä-Savon metsäbiotalous

Metsäperäisten sivuvirtojen hyödyntäminen: esimerkkejä Kemianteollisuus ry Elokuu 2017

Lapin metsäbiotalous

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa

Kumppanuus ja maaseutu

Biotalous teollisuuden materiaaleissa. Lehdistötilaisuus Ali Harlin, tutkimusprofessori VTT

Satakunnan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Keski-Suomen metsäbiotalous

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Älykäs ja ekologinen

Uusia ja testattuja malleja biotalouden liiketoiminnan kehittämiseen

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Kiertotalous, kestävä kehitys ja puhtaat teknologiat

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Yrittämisen paikkoja löytyy - markkinalähtöisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden uudet arvoverkot

MetGen Oy TEKES

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Kymenlaakson metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

KIERTOTALOUS käytäntöön

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Äänekosken biotuotetehdas

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Pirkanmaa ja biotalous

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

REACH - lainsäädännön vaikutukset. VTT - Eurolab Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry. AK/

Sisältä ketterä markkinoilla vahva

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku,

Mitä uutta biotalous voi tuoda yrityksille?

Resurssitehokkuus. Puutuoteteollisuuden tutkimuspäivä. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Transkriptio:

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013

Selvityksen tulokset 2

Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes keksitty 1940-luvulta lähtien Suomessa valmistettu Mäntyöljystä erilaisia kemikaaleja Selluloosasta karboksimetyyliselluloosaa (CMC, Cellulose gum) 1970-luvulta lähtien Suomessa valmistettu Hemiselluloosasta ksylitolia Uutta on bioperäisten raaka-aineiden ja jätteiden sekä bioteknologian käytön yleistyminen kemianteollisuudessa 3

Selvityksen toteutus Sähköinen kysely Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksille maaliskuussa 2013 43 yritystä vastasi Haastattelut maaliskuu 2013 - syyskuu 2013 23 yritystä 10 muuta toimijaa 4

Selvityksen pääviestit Biotaloutta kehitetään laaja-alaisesti ja tasavertaisessa yhteistyössä muiden toimialojen kanssa Keskiössä kokonaisvaltainen kestävyys ja resurssitehokkuus, biotalous yhtenä osana Hyödynnetään erilaisia biomassoja Biomassoista valmistetaan korkean lisäarvon tuotteita 35 % bioa jo käytössä 39 % bioperäiset raakaaineet tuotteisiin 5 vuoden sisällä Pelisäännöt kaipaavat standardisointia Kotimaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset mieluisia yhteistyökumppaneita Haasteina bioperäisten raaka-aineiden saatavuus ja hinta pk-yrityksiä tarvitaan 5

Kemia on monessa mukana mahdollistaa biotalouden mäntyöljyjalosteet, CMC, ksylitoli, bioetanoli, uusiutuva diesel, biokaasu BIOJAKEIDEN JALOSTUS BIOMASSOJEN FRAKTIOINTI lääkkeet, kosmetiikka, BIOJAKEIDEN JA JALOSTEIDEN KÄYTTÖ TUOTTEISSA KEMIA pakkaukset, maalit, liimat. kemikaalit pesuaineet, kumituotteet BIOTUOTTEIDEN KIERRÄTYS erotushartsit, kemikaalit, entsyymit, mikrobit BIOMASSOJEN KASVATUS lannoitteet, ravinteet kasvinsuojeluaineet bioreaktorit, kompostointi 6

Biotalous on nousussa Yrityksessämme biotalous on Osa strategiaa: ohjaa toimintoja ja valintoja 28 % Kiinnostuksen kohde ja osa toimintaa 8 % Seurannan kohde, mutta ei vielä osa toimintaa 52 % Kiinnostava ja ajankohtainen 10 vuoden sisällä Merkityksetön ainakin seuraavat 10 vuotta 4 % 8 % %-osuus vastanneista 0% 20% 40% 60% 7

Avainasemassa sivuvirrat ja raaka-ainepohjan uudistaminen Yrityksessämme biotalouden näkökulmasta mietitään Sivuvirtojen ja jätteiden uudenlaista käsittelyä Tuotteiden raaka-aineiden uudistamista Uusiutuvan energian käyttöä Teknologioiden kehittämistä Regulaation luomia mahdollisuuksia Uusien tuotteiden valmistusta 30 % 30 % 37 % Uusia markkinoita biotuotteille %-osuus vastanneista 0% 10% 20% 30% 40% 8

Erilaiset bioraaka-aineet kiinnostavat Yrityksemme on kiinnostunut Puubiomassoista Muista kasviperäisistä biomassoista Muun teollisuuden sivuvirroista Elintarviketeollisuuden sivuvirroista Eläinrasvoista ja/tai kasviöljyistä Maatalouden sivuvirroista Kalatalouden sivuvirroista Mikrobien tuottamista yhdisteistä Kotieläintalouden sivuvirroista 19 % 30 % 30 % Levämassoista %-osuus vastanneista 0% 10% 20% 30% 40% 9

Mitkä toimintatavat vallitsevat? Yrityksemme toimintatavat biotalouden edistämisessä Oma t&k -toiminta Yhteistyö suomalaisten yliopistojen ja t&k-laitosten kanssa Strategiset kumppanuudet omalla alalla Strategiset kumppanuudet muiden toimialojen yritysten kanssa Osaamisen ostaminen yrityksiltä ulkomailta Yhteistyö ulkomaisissa yliopistoissa Teollinen symbioosi 26 % 30 % 30 % Osaamisen ostaminen yrityksiltä %-osuus vastanneista Suomessa 0% 10% 20% 30% 40% 10

Toimintamallit - yhteistyö ja selkeys vauhdittavat Biotalouden edistämistä yrityksessämme tukisivat erityisesti Eri toimialojen yritysten välisen yhteistyön lisääminen Suoraan yritysten kesken Verkostointihankkeissa Parempi tietoisuus meneillään olevista kansallisista ja EU-tason biotalouteen liittyvistä hankkeista t&k hankkeiden julkisen rahoitusosuuden hakemisen helpottuminen 11

Biotalouden kehittämisen suurimmat esteet Bioraaka-aineiden huono saatavuus 30 % Bio-raaka-aineiden korkea hinta Kehitysresurssien niukkuus yrityksessä 23 % 21 % Vaatii kalliita investointeja Kehityksen aikajänne on liian pitkä Riskit ovat liian suuria Osaamisen huono saatavuus Bioraaka-aineiden ja -tuotteiden kuljetuksen ja käsittelyn ongelmat %-osuus vastanneista 0% 10% 20% 30% 40% 12

Osaamista päivitettävä systemaattisesti ja suunnattava visionäärisesti Luonnontieteellinen ja tekninen osaaminen Suomessa hyvää ja yritykset tekevät mielellään yhteistyötä kotimaisen tutkimuskentän kanssa Osaaminen on yksi ratkaiseva tekijä Suomen kilpaillessa yrityksen sisällä muiden alueiden toimintojen kanssa Osaamista päivitettävä jatkuvasti ja suunnattava visionäärisesti Tärkeitä alueita ovat mm (luonnon)polymeerit biomassojen erotustekniikat entsyymit, fermentointi ja muu bioteknologia (mm. synteettinen biologia) kemian prosessitekniikka (myös hands on tasolla) pinta- ja kolloidikemia 13

Milloin bioperäisiä raaka-aineita mukaan kemian tuotteisiin? 17 %: yli 10 vuoden kuluttua, jos sittenkään 35 %: bioa käytetään jo 9 %: 10 vuoden sisällä %-osuus vastanneista 39 %: 5 vuoden sisällä 14

Keskiössä kokonaisvaltainen kestävyys Biotalous on yksi, mutta ei ainoa osa kestävyyttä ja resurssitehokkuutta, tärkeitä ovat myös energiatehokkuus vesijalanjäljen minimointi kaikkien mahdollisten aineiden kierrätys omaan tai toisten käyttöön Resurssitehokkuutta on biomassojen kaskadikäyttö molekyyleistä irti kaikki mahdollinen 15

Biotalous kehittyy asteittain Monet yritykset rahoittavat biotalouden kehittämistä muulla toiminnalla Biopohjaisten raaka-aineiden valmistus ja kysyntä lisääntyvät lähivuosina, kun aletaan entistä enemmän jalostaa sellaisia raakaaineita, jotka eivät kelpaa ravinnoksi (esim. maatalous- ym. jäte, sahanpuru) 16

Haasteena biopohjaisten raaka-aineiden saatavuus Suomessa on EU:n suurin biokapasiteetti, miten saada se kestävästi ja tehokkaasti käyttöön? Biopohjaisten jalosteiden käyttäjiä on enemmän kuin niitä, jotka valmistavat eri jakeita biomassoista Suuret biomassan jalostajat eivät aina pysty toimittamaan pieniä ainevirtoja pk-yrityksille Pitäisikö perustaa pk-biojalostamoja? Tarvitaanko suurten yritysten kylkeen pienempiä toimijoita jotka välittävät biojakeita ja -jalosteita yrityksille? Otettava huomioon myös tuontibiomassojen saatavuus 17

Biotalous tarvitsee pk-yrityksiä Täyttämään arvoketjujen tyhjiä paikkoja Kehittämään uusia teknologioita ilman vanhan teknologian painolastia Tarjoamaan suurille yrityksille niiden ydintoiminnan ulkopuolella olevaa osaamista Mahdollisuuksia esimerkiksi seuraavilla alueilla Bioteknologia, mm. synteettinen biologia Biomassojen fraktiointi Nanoselluloosan valmistus, jalostus, logistiikka Sivuvirtojen ja jätteen talteenotto, jalostus, logistiikka 18

Biotalouden käsitteet ja pelisäännöt kaipaavat standardisointia Yritykset toimivat kansainvälisessä kentässä, jossa biotalouden pelisäännöt ovat vasta muotoutumassa Pelisäännöillä on suuri vaikutus kilpailukykyyn Toistaiseksi on olemassa erilaisia käytäntöjä mm. siinä, minkälaisia tuotteita markkinoidaan vihreinä tai miten arvioidaan tuotteen kokonaisvaikutuksia ympäristöön (LCAlaskenta) 19

Biotuote pärjää markkinoilla, kun hinta ja ominaisuudet kilpailukykyisiä Business to business -tuotteet Biopohjaisen tuotteen ominaisuuksien oltava vähintään yhtä hyvät kuin mahdollisen vastaavaan ei-bioperäisen tuotteen Kuluttajatuotteet Osalle asiakkaista tuotteen ekologisuus voi olla hintaa tärkeämpi ostokriteeri Ei ole olemassa yhtenäisiä pelisääntöjä siitä, miten tuotteen ekologisuus määritetään 20

Kemia on edelläkävijä biotaloudelle tyypillisissä toimintatavoissa Teolliset symbioosit Kemian-, metsä- ja elintarviketeollisuuden sekä maatalouden ainevirtojen yhdistäminen Sivu- ja jätevirtojen hyödyntäminen Tuotekehitys yhdessä asiakkaan kanssa Toimiala toimii yhdessä kestävän kehityksen edistämiseksi: noin 80 % Suomen kemianteollisuuden tuotannosta kuuluu omaehtoisen Responsible Care ohjelman piiriin 21

Biotalouden toimintaympäristö Tausta ja ennusteita 22

Biotalous "Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten menetelmien käyttöä tuotannossa. Työ- ja elinkeinoministeriö 23

Biotaloudessa hyödynnetään erilaisia teknologioita Biomassan jalostus Kemialliset prosessit Bioteknologiset prosessit Mekaaniset, termiset ja muut fysikaaliset prosessit Bioteknologia on valittu EU:ssa yhdeksi avainteknologiaksi (KET), eli koko Euroopan kilpailukyvyn kannalta merkittäväksi alaksi 24

Tavoitteita ja ennusteita Vuonna 2014 pakkaajien osallistuttava käytettyjen pakkausten keräyksen ja kierrätyksen kustannuksiin Pakkaus- ja pakkausjätelainsäädäntö Vuonna 2020 uusiutuvan energian osuus koko energiankäytöstä ja liikenteessä on 20 % EU komissio Vuonna 2016 biojätteen vieminen kaatopaikalle on kiellettyä Jätelainsäädäntö Vuonna 2030 50 % Euroopassa tuotetuista polymeereistä on biopohjaisia EU:n Bridge PPP 25

Tavoitteita ja ennusteita Vuonna 2030 33 %:ssa kemian tuotteista hyödynnetään bioteknologiaa McKinsey Vuonna 2030 Euroopan kemianteollisuuden tuotannosta 30 % on biopohjaista EU:n Bridge-PPP Vuonna 2040 yli puolet Suomen BKT:sta on biotaloutta TEM 26

Tulevaisuuden menestyjät Vuonna 2030 kasvava ihmiskunta tarvitsee 50 % enemmän ruokaa 45 % enemmän energiaa 30 % enemmän vettä Tulevaisuudessa ne yritykset menestyvät, jotka ratkaisevat maailman ekologisia ja sosiaalisia ongelmia. (Porter 2011) 27

Yhteystiedot Maija Pohjakallio, biotalousselvityksen laatija, maija.pohjakallio@chemind.fi, 050 595 6891 Susanna Aaltonen, viestintäpäällikkö, susanna.aaltonen@chemind.fi, 040 593 4221 Lisää yhteystietoja: www.chemind.fi / Yhteystiedot 28

Kemianteollisuuden lukuja Kemia: Ala numeroin www.chemind.fi/fi/ala-numeroin 29