Kuntien omistama verkkoyhtiö tai osuuskunta alueellisen palvelukehityksen mahdollistajana
Sisällys 1 Tietoverkkojen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Tietoverkkojen kehitystrendejä Valtiolta tukea haja-asutusalueiden verkkoihin Miksi huippunopeita kuituverkkoja? 2 Kuntien tarpeet ja tarvittavat toimenpiteet IT:llä elinvoimaa kunnille Miksi laajakaistan verkon omistus voi tuoda lisäarvoa kunnille? Julkisen tuen hyödyntäminen edellyttää kuntien aktiivista otetta Hankkeen toteutus ja hyödyt 3 Case Suupohja ja Pohjois-Savo Verkkoyhtiö ja osuuskunta ratkaisumalleina Esimerkki osakeyhtiöstä: Suupohjan Seutuverkko Oy Suupohjan seutuverkon kokemuksia viiden vuoden kuituverkkoinfran omistamisen tuloksista Savon Kuituverkko Oy Esimerkki osuuskunnasta: Verkkoosuuskunta Kuuskaista 2
Sisällys 4 Toimintamallivaihtoehdot ja rakenteet Yhtiömallin lainsäädännöllinen perusta Osuuskuntamallin lainsäädännöllinen perusta Mikä on teleyrityksen rooli eri vaihtoehdoissa Yhtiön ja osuuskunnan eroja 1 Yhtiön ja osuuskunnan eroja 2 Oma ja vieras pääoma ja käyttöpääoman ehtoinen rahoitus Mistä oma pääoma kunnan verkkoyhtiölle tai osuuskunnalle? Mistä vieras pääoma kunnan verkkoyhtiölle tai osuuskunnalle? Käyttöpääoman ehtoinen rahoitus Onko PPP:stä apua rahoitukseen? Verkkoyhtiön liiketoiminnan suunnittelun lähtökohdat Tekniset ja teknologiset vaatimukset Viestintämarkkinoiden mukaiset edellytykset Kilpailuoikeudellinen näkökulma Hankintalain mukaiset vaatimukset Verkkoyhtiön yhteistyökumppanit 5 Yhteenveto Muistilista verkkoyhtiön perustajalle näin pääset alkuun Kysymyksiä ja ajatuksia 3
Tietoverkkojen kehitystrendejä Sähköiset palvelut yleistyvät - Sähköisen laskutuksen valmius yrityksillä tulee lähivuosina nousemaan 44 %:sta eurooppalaiselle 60-90 %:n tasolle - Kuluttajista Tanskassa lähes 80 % vastaanottaa sähköisiä laskuja, Suomessa 50 % Tietoverkkojen käyttöaste kasvaa Uusien laajakaistaverkkojen nopeudet ovat kaksinkertaistuneet joka toinen vuosi ja kehitys jatkuu edelleen samaan suuntaan Palvelujen käytettävyys paranee - Pilvipalveluiden kehittyminen antaa verkkoon uusia sovelluksia, kuten Google Apps-palvelut sekä Nokia Qt-palvelut => Verkkoja on kehitettävä 4
Valtiolta tukea haja-asutusalueiden verkkoihin Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta 4.12.2008. Vuoden 2015 loppuun mennessä on tavoitteena verkottaa lähes kaikki vakinaiset asunnot ja organisaatioiden vakinaiset toimipaikat enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s:n nopeudella toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitutai kaapeliverkosta. Hankkeille myönnettäviin tukiin käytettävissä yhteensä noin 130 miljoonaa euroa (valtio 66 miljoonaa euroa, EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelma 25 miljoonaa euroa ja kunnat noin 40 miljoonaa euroa). Tuki maksetaan hankkeen toteuttavalle teleyritykselle. Maksuluokista on säädetty valtioneuvoston asetuksella seuraavasti: - 41 kunnassa maksuosuus 8 %, - 59 kunnassa 22 % ja - 242 kunnassa 33 %. Viranomaiskoordinaatio jakautuu siten, että 8 %:n tai 33 %:n kunnissa sijaitseviin hankkeisiin haetaan julkisen rahan osuutta Viestintävirastolta ja 22 % kunnissa sijaitseviin hankkeisiin ELY-keskuksilta. 5
Miksi huippunopeita kuituverkkoja? Kuitupohjaisten ratkaisujen merkitys infrastruktuurin palvelutarjonnassa Kuitupohjaisten tietoverkkojen merkitys on kasvanut merkittävästi 90-luvun puolivälistä eteenpäin. Operaattoreiden väliset verkot ovat kuitupohjaisia ja mahdollistavat palvelutarjonnan sekä langattomassa että langallisessa verkossa. Langattomassa verkossa uusien matkaviestinteknologioiden vaatimukset edellyttävät kuitupohjaisten verkkojen viemiseen osaksi tukiasemainfrastruktuuria, jotta voidaan varmistaa langattomien tiedonsiirtopalvelujen välityskyky ja kapasiteetti. Kiinteän verkon osalta perinteinen kupariteknologia on hitaasti mutta varmasti antamassa tietä kuitupohjaisille ratkaisuille myös suoraan käyttäjille rakennettavassa infrastruktuurissa. Sovelluspohjaisuus ja käytettävyys avainasemassa Kuitupohjaiset verkot mahdollistavat laajakaistapalveluiden toteuttamisen ja erilaisten palvelusovellusten käytön tietoverkossa. 6
IT:llä elinvoimaa kunnille Kuntien tulevaisuuden kilpailukyvyn ja toiminnan kannalta IT- ja palvelukehitys edellyttää investointeja tietoverkkoinfrastruktuuriin ja palveluihin. Sovellukset ja toiminnallisuus - Terveydenhoidossa ja muissa kuntien peruspalveluiden toteuttamisessa vahva tietoverkkoinfrastruktuuri on perusedellytys toiminnallisuuksien sekä käytettävyyden varmistamiseksi - Kuntien väliset yhteydet mahdollistavat aidosti kuntien välisen palvelukokonaisuuksien toteuttamisen sekä yhteisen sovelluksien käytön. - Koulujen etäpalveluilla voidaan tarjota mm. virtuaalisia kieliryhmiä - Esimerkiksi taloushallinnon ohjelmistojen osalta voidaan yhteisellä taloushallinnon ohjelmistolla palvella useampien kuntien tarpeita, pääkäyttäjähallinnoinnilla voidaan varmistaa palveluiden saatavuus, luotettavuus sekä tietoturvaan liittyvät kysymykset. - Alueverkoilla voidaan mahdollistaa esimerkiksi vesihuollon varmistukset ja palvelut liittyen käytettävyyteen, laatuun, mittaukseen sekä käyttötalouden reaaliaikaiseen seurantaan 7
Miksi laajakaistan verkon omistus voi tuoda lisäarvoa kunnille? 8
Julkisen tuen hyödyntäminen edellyttää kuntien aktiivista otetta Haja-asutusalueet Laajakaistaverkkojen kehittäminen mahdollistaa laajapohjaisten tietoverkkojen ja - palveluiden rakentamisen myös haja-asutusalueille ja tällöin käyttäjillä hajaasutusalueilla on mahdollisuus liittyä tietoverkkoon ja osaksi kunnallisia tai valtakunnallisia palveluja. Tämä mahdollistaa myös palvelutarjonnan lisääntymisen haja-asutusalueella, erilaiset julkiset palvelut, viihde sekä asiointiin ja koulutukseen tai työhön liittyvien palveluiden käyttö on mahdollista toteuttaa huomattavasti kustannustehokkaammin. Kunnan aktiivinen rooli palvelukehityksen edistäjänä ja osana kokonaiskehitystä Aktiivinen toiminta edellyttää kunnilta merkittävää roolia kehityksen eteenpäin viemiseksi sekä kunnallisen toimintasuunnitelman laatimiseksi. 9
Miten käytännössä hyödyt toteutetaan Hankkeen tuomat hyödyt Kehitysmahdollisuuksina ovat mm. kuntien yhteiset ohjelmistot esim. terveydenhoidon, henkilöstöhallinnan sekä tietojärjestelmien ja hallinnollisten palveluiden piirissä, opetusalalla ja kirjastopalveluissa Hoiva-tv sovellukset ja etävalvonta ja niihin liitetyt palvelut ovat lisääntymässä Kuntien yhteinen puhelinvaihde ja palvelukeskukset Rakennetaan toiminnallisia ja kustannussäästöjä mahdollistavia ratkaisuja - Moninkertaisten palveluiden tarve vähenee ja palvelut pystytään säilyttämään kustannustason samalla alentuessa Alueen yritysten verkostoitumismahdollisuudet ja kilpailuetu - Kuituliittymät yrityksiin parantavat merkittävästi yritysten kilpailukykyjä. Kotitalouksien mahdollisuudet käyttää verkossa tarjottavia palveluja paranevat - Mahdollisuus IPTV-palveluiden käyttöön moninkertaistaa nykyisen palvelutarjonnan ja antaa valinnan mahdollisuuksia eri käyttötarkoituksiin. 10
Verkkoyhtiö ja osuuskunta ratkaisumalleina 11
Esimerkki osakeyhtiöstä: Suupohjan Seutuverkko Oy Suupohjan kunnat tekivät strategisen päätöksen panostuksista alueellisen tietoverkkoinfrastruktuurin kehittämiseksi sekä oman kuituverkkoyhtiön rakentamiseksi. Omistus: Kauhajoki, Teuva, Kurikka, Isojoki ja Karijoki 95 % ja PPO Oy 5 %, myös Karvia tulossa osakkaaksi Perustettu 2005 Rakentaa avointa tietoliikenneverkkoa Suupohjassa Valokuidun runkoverkkoa 400 km ja kyläverkostoa 1000 km Perustamisen lähtökohtina alueen suppea laajakaistatarjonta ja tavoite kehittää kuntien tietoverkkoa ja palveluita vastaamaan nykyajan haasteita ja vaatimuksia Roolina rakentaa, ylläpitää ja omistaa verkkoa, ei tarjota palveluja Liittymätyyppinä valokuituliittymä, muutamalla alueella myös ADSL-liittymä Luo mahdollisuuden palveluntarjoajille tuottaa palveluita kuituliittymiin 12
Suupohjan Seutuverkon kokemuksia viiden vuoden kuituverkkoinfran omistamisen tuloksista Toiminta on pystytty rakentamaan alusta asti liiketoiminnallisesti kannattavalle pohjalle. Haasteellinen rakentamisprojekti pystyttiin toteuttamaan nopeasti ja laadukkaasti hyvällä suunnittelulla, projektitoteutuksella ja yhteistyöllä operaattoreiden ja seutuverkon välillä, alueen matkaviestinpalvelut monipuolistuivat tietoverkkoinfran avulla. Kunnallisten päättäjien sitoutuminen hankkeeseen pystyttiin varmistamaan ja alueellinen yhteishenki sekä kuntien välinen yhteistyö toimi seutuverkkoyhtiön hallinnossa. Kuntalaisten kiinnostus nopeita tietoliikenneyhteyksiä kohtaan on tasaisesti kasvanut, erityisesti haja-asutusalueilla on pystytty tarjoamaan merkittävää parannusta kuntalaisten palveluihin sekä sähköisen asioinnin käyttöönottoon. 13
Savon Kuituverkko Oy Pohjois-Savossa on Veikko-tietoverkkoprojektin tuloksena kehitetty kuntien ja omistukseen perustuva liiketoimintamalli ja yhtiö valtion laajakaistastrategian toteuttamiseen alueella. Pohjois-Savon hankkeessa on mukana 22 kuntaa ja toteutussuunnitelman mukaisesti hanke on laajin yksittäinen alueellisen kehittämisen kokonaisuus Suomessa. Hankkeen tarkoituksena kehittää liiketoimintaa ja tavoitella alueellisella tasolla tietoyhteiskunnan kehitystä teletoiminnassa tapahtuvan murroksen vauhdittamana. Hankkeen suunnittelu on toteutettu alueellisen kehittämistoiminnan kautta ja hankkeen valmistelussa on huomioitu myös operaattoreiden tarpeet alueelliseen toimintaan, mahdollisuudet verkottua erilaisten alueellisten ja valtakunnallisten infran rakentajien, palveluntarjoajien sekä kuntien palveluverkostojen toimijoiden kanssa 14
Esimerkki osuuskunnasta: Verkko-osuuskunta Kuuskaista Myös verkko-osuuskunta voi toimia mahdollisena vaihtoehtona alueellisessa kehittämisessä. Pohjanmaalla verkko-osuuskunta Kuuskaista on tarjonnut osuuskuntamallilla palveluja alueellisesti jo usean vuoden ajan. Kuuskaista on rakentanut oman IPTV-platformin sekä verkkorakenteen jossa paikallisia seutuverkkoja ja osuuskuntia on liitetty yhteen infrastruktuuriin ja alueellisia palveluita tarjotaan eri toimijoiden ja verkkoratkaisuiden kautta Kuuskaista on lähtenyt myös alueellisesti levittäytymään Keski-Suomeen samalla toimintakonseptilla ja on mukana myös valtion laajakaistahankkeissa 15
Yhtiömallin lainsäädännöllinen perusta Osakeyhtiö Säännelty osakeyhtiölaissa (21.7.2006/624) Osakkeenomistajista erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimisellä Osakkeenomistajat eivät vastaa yhtiön velvoitteista henkilökohtaisesti, ainoastaan sijoitetulla pääomalla Yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on 2.500 euroa Osakeyhtiön tarkoituksena on yleisesti tuottaa voittoa omistajilleen -> yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä toisin Yhtiöjärjestyksessä määrätään yhtiön toiminnasta Yhtiössä voi olla kuntien lisäksi myös teleyrityksiä osakkaina, tai institutionaalisia sijoittajia tai alueellisen elinkeinoelämän edustajia Yhtiörakenteeseen ja omistukseen on syytä rakentaa alueellisesti toimiva kokonaisuus 16
Osuuskuntamallin lainsäädännöllinen perusta Osuuskunta Säännelty osuuskuntalaissa (28.12.2001/1488) Yhteisö, jonka jäsenmäärää tai osuuspääomaa ei ole ennalta määrätty Tarkoituksena jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla Jäsenet eivät henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista Perustajina vähintään kolme luonnollista henkilöä taikka yhteisöä, säätiötä tai muuta oikeushenkilöä. Perustajan on tultava osuuskunnan jäseneksi. Laadittava perustamiskirja ja ilmoitettava osuuskunta rekisteröitäväksi Teleyritys voi toimia palveluntarjoajana osuuskunnalle, perinteistä puhelinyhtiörakennetta lukuun ottamatta teleyritykset eivät ole olleet kiinnostuneita olemaan omistajina osuuskunnissa 17
Mikä on teleyrityksen rooli eri vaihtoehdoissa Verkkoinfran omistajan rooli ja palvelutarjonnan rooli Kyseinen toimintamalli on perinteinen tapa tuottaa operaattoripalveluja alueella. Tällöin paikallisverkkoa omistava operaattori tarjoaa alueen asukkaille ja yrityksille sekä kunnille sekä infran että palvelut. Osin toimintamalli on eriytymässä, koska kilpailu ja kehitys viestintämarkkinoilla on luonut osasta toimijoista kansainvälisiä toimijoita, jolloin infran omistamisen rooli ja panostuksen paikallisverkkoon ja alueelliseen palvelutarjontaan vähenevät. Osa alueellisista toimijoista panostaa paikallisen infran rakentamiseen ja verkkopalveluiden tarjontaan voimakkaasti Palveluiden tarjonnan rooli ilman alueellista verkko-omistusta Tällainen rooli voi soveltua esimerkiksi osuuskuntamalliin, jossa osuuskunta rakentaa paikallista infraa ja operaattori tuo omat palvelunsa osuuskunnan palveluverkon kautta käytettäväksi tulevaisuudessa pilvipalveluina Osaomistajan rooli tai palveluiden tarjoajan rooli Kuntien omistamissa verkoissa operaattorilla voi olla useita eri rooleja - palveluiden käyttäjän ja palveluiden tarjoajan rooli. Tämä malli mahdollistaa monioperaattorimallin palveluiden tarjonnassa. 18
Yhtiön ja osuuskunnan eroja 1 Yhtiörakenne Osuustoimintarakenne Hallinto Yhtiökokous Osuuskunnan kokous / Edustajisto Hallitus Hallitus Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja Päätöksenteko Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Enemmistöpäätökset pääsääntönä 1 osake = 1 ääni, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin Päätösvalta OYL:n ja yhtiöjärjestyksen määräämistä asioista Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yksimielisinä tai osuuskunnan kokouksessa. Säännöissä voidaan määrätä, että kokouksen sijasta päätösvaltaa käyttää edustajisto. Edustajisto on valittava suhteellista vaalitapaa noudattaen. Pääsääntöisesti kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kannattaneilla jäsenillä on enemmän kuin puolet annetuista äänistä. OSKL:ssa kuitenkin erilaisia enemmistövaatimuksia. 1 jäsen = 1 ääni, ellei säännöissä määrätä erisuuruisista äänimääristä Päätösvalta OSKL:n ja sääntöjen määräämistä asioista 19
Yhtiön ja osuuskunnan eroja 2 Yhtiörakenne Osuustoimintarakenne Hallitus Yhtiökokous nimittää hallituksen Osuuskunnan kokous valitsee Huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä Huolehtii osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä Päätökseksi enemmistön mielipide, ellei yhtiöjärjestyksessä edellytetä määräenemmistöä Päätökseksi se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista kannattanut tai, jos äänet menevät tasan, se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy, jollei sääntöjen mukaan vaadita määräenemmistöä. Toimitusjohtaja Hallitus valitsee Hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa Hallitus nimittää tai, jos säännöissä niin määrätään, hallintoneuvosto tai osuuskunnan kokous nimittää. Hoitaa osuuskunnan päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti 20
Rahoitusmalleista ja pääoman käsitteistä 1. Oma pääoma - Oman pääoman ehtoinen rahoitus tarkoittaa pääsääntöisesti suoraa sijoitusta sidottuun osakepääomaan tai sijoitetun vapaan pääoman rahastoon 2. Vieras pääoma - Vieras pääoma tarkoittaa pääsääntöisesti rahoittajan sijoitusta lainan tai vieraan pääoman ehtoisen velkakirjan muodossa 3. Käyttöpääoma 4. PPP - Käyttöpääomalla tarkoitetaan yrityksen toiminnan rahoitusta yrityksen toiminnan kassavirran ja yleensä vieraan pääoman kautta - Public-private-partnership on tapa rahoittaa ja tuottaa julkisen sektorin elinkaarimallin mukaisia infrastruktuurihankkeita 21
Mistä oma pääoma kunnan verkkoyhtiölle tai osuuskunnalle? Laajakaistahankkeiden/uusien toimintamallien rahoitus Oman pääoman osuus kuntien omistamassa verkossa - Oman pääoman vaatimukset lähtevät osakeyhtiölain vaatimuksista ja toisaalta siitä, että oma pääoma tulee olla riittävä toiminnallisten edellytysten kattamiseksi. - Suupohjan mallissa kuntien omistama yhtiö toimii kevyellä oman pääoman ehtoisella rahoituksella ja kunnat ovat sitoutuneet sopimuspohjaisesti yhtiön käyttöpääoman ehtoisen rahoituksen turvaamiseen. - Nykyisellään yhtiö pystyy kannattavalla toiminnalla parantamaan oman pääoman ehtoista rahoitusta. Yhtiö ei jaa osinkoja vaan sijoittaa voittovarat yhtiön vakavaraisuuden kehittämiseen. Yhtiön viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana omaa pääomaa on pystytty vahvistamaan joka vuosi ilman kuntien lisäpanostuksia. - Toinen vaihtoehto on rakentaa vahva oman pääoman ehtoinen rahoitus Savon kuituverkon toimintamallin kautta Tämä toimintamalli edellyttää vahvaa kuntien alkuvaiheen panostusta tai institutionaalisten tai teollisten sijoittajien ottamista mukaan yhtiön toimintaan. 22
Mistä vieras pääoma kunnan verkkoyhtiölle tai osuuskunnalle? - Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus voi olla tarpeen projektihankkeiden toteuttamiseksi, jolloin investoinnit tapahtuvat etupainotteisesti ja tuloutuvat asiakastulot ja julkiset tuet saadaan takautuvasti. - Vieraan pääoman rahoituksen osalta se voidaan toteuttaa lyhytaikaisena rahoituksena projektihankkeiden toteutumisen mukaisesti tai pitkäaikaisena vieraan pääoman rahoituksena jolloin verkon rakentaminen voidaan toteuttaa nopeassa rakentamisprosessissa ja verkko-omaisuutta maksetaan esim. 15-20 vuoden jaksolla. - Nykyinen korkotaso mahdollistaa pidempiaikaisen rahoitusmallin ja tällöin kuntien omien suorien panostusten osuus ei vaadi merkittävää oman pääoman panostusta. Tämä edellyttää kuitenkin toimivaa liiketoimintasuunnitelmaa kannattavan verkkoliiketoiminnan rakentamiseksi ja mahdollisesti verkon ja toiminnan vakuuksien, esimerkiksi yrityskiinnitys, lisäksi kuntien takauksia ko. lainojen vakuudeksi. Kuntien takausten osalta huomioitava, että yli 80 % osuus voidaan katsoa julkiseksi tueksi joka pienentää projektirahoituksen julkisen tuen osuutta 23
Käyttöpääoman ehtoinen rahoitus Laajakaistahankkeiden/uusien toimintamallien rahoitus Käyttöpääoman ehtoinen rahoitus - Käyttöpääoman ehtoinen rahoitus voidaan toteuttaa hyvällä suunnittelulla, järkevällä investointipolitiikalla sekä erillisellä projektirahoitusmallilla jossa on huomioituna investointikustannukset sekä asiakastuloutuksen toteutuminen sekä julkiset tuet ja lisäksi toimivalla liiketoimintasuunnitelmalla myös kassavirran hallinnan osalta. - Kannattavan liiketoimintamallin rakentaminen ja hyödyntäminen osana kuntatalouden kokonaissuunnittelua antaa parhaan mahdollisuuden rahoituksen kokonaissuunnitteluun. - Suupohjan tapauksessa suunnitelmia tehdessä laskettiin nykyisten tietoliikennesekä palvelumaksujen kehitys ja säästöt tulevaisuudessa ja tällä tavalla pystyttiin rakentamaan toiminnallinen ja kuntien kokonaistaloudellisen tarkastelun kannalta paras toimintamalli. 24
Onko PPP:stä apua rahoitukseen? Laajakaistahankkeiden/uusien toimintamallien rahoitus / PPP-hankkeet - Public-Private-Partnership hankkeet ovat lisääntyneet osana julkistalouden kehittämismalleja. - PPP hankkeissa olennaista on elinkaarimallirakenteen tuottaminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa, erityisen käytettyjä ko. mallit ovat esimerkiksi laajoissa infrastruktuurihankkeissa kuten rata- tai tiehankkeissa. - PPP-malli voisi olla hyvin toiminnallinen malli myös laajakaistahankkeiden toteuttamisessa, koska infrarakenteet ovat 30-50 vuoden mittaisia toiminnallisia kokonaisuuksia. - PPP-mallilla kunnat voisivat esimerkiksi rakennuttaa kilpailutuksen kautta laajakaistaverkon ja hakea ko. verkolle palveluntuottajan, esimerkiksi operaattorin tai operaattorikonsortion joka tarjoaisi ko. verkossa palveluja kuntalaisille, alueen yrityksille sekä vuokraisi verkkoa tukkuliiketoimintamallilla muille operaattoreille. - PPP-mallia voidaan soveltaa myös mahdollisten verkkorakentajien kanssa jotka voisivat tarjota myös ylläpidon palveluliiketoimintamallilla - Ko. verkko voisi olla kuntien omistuksessa tai tietyn ajan päästä siirtyä kuntien omistukseen, erilaiset omistusmallit ovat tällöin mahdollisia. 25
Verkkoyhtiön liiketoiminnan suunnittelun lähtökohdat Verkkoyhtiön toiminta ja avoimuus Liiketoiminnalliset vaatimukset Verkkoyhtiön on syytä rakentaa toimiva liiketoimintasuunnitelma ja ottaa siinä huomioon erityisesti seuraavat tekijät: 1. Kuntien ja julkisen talouden käyttötarpeet, 2. Kuntalaisten ja kiinteistöyhtiöyhtiöiden tietoliikennetarpeet ja 3. Operaattoreiden mahdollisuus käyttää verkkoa omien palveluidensa tarjontaa. Avoimen verkon ja infrastruktuurin vaatimukset sekä hallinnolliset vaatimukset Avoin verkkoinfrastruktuuri edellyttää, että verkkoon voi päästä eri tietoliikennepisteissä ja erilaiset palvelu- ja sovellusmahdollisuudet ovat toteutettavissa. 26
Tekniset ja teknologiset vaatimukset Tekniset ja teknologiset vaatimukset edellyttävät huolellista verkkoinfrastruktuurin suunnittelua eri tasoilla. Kuituverkkoinfra on syytä toteuttaa siten, että rakentaessa varataan tarpeeksi kuituja ja kuitupareja, esimerkiksi operaattorit rakentavat runkoverkkoaan siten, että runkoverkossa on aluksi päärunkoreiteillä 48 kuituparia. Runkoverkot on syytä suunnitella silmukoituviksi ja siten että myös alueellisista verkoista, esimerkiksi kyläverkoista on useasta kohdasta pääsy runkoverkkoon. Yksittäisistä kyläverkoista on syytä rakentaa alueellinen yhteyspiste siten, että rakentamisen aikana ja myös rakentamisen jälkeen yksittäisiä liittymiä voidaan yhdistää verkkoon tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Verkkoinfran (ns. layer 1) lisäksi on varmistettava pääsy verkkoon palvelutasolla (layer 2) ja sovellustasolla (layer 3). Erityinen huomio kiinnitettävä dokumentointiin tietoverkkoja suunniteltaessa ja toteutettaessa 27
Viestintämarkkinoiden mukaiset edellytykset Viestintämarkkinoiden mukaisilla edellytyksillä kuituverkkoyhtiö on viestintämarkkinalain tarkoittama televiestintäyritys, jonka mukaisesti kyseisen yrityksen on tehtävä teletoimintailmoitus toiminnastaan ja toimittava viestintämarkkinalain edellyttämällä tavalla. Toiminnan luonteesta johtuen kyseinen yritys voi saavuttaa huomattavan markkinavoiman alueellisella palvelulla. - Tällöin viestintävirasto voi asettaa huomattavan markkinavoiman aseman saavuttaneelle teleyritykselle velvoitteita, joita ovat mm: Syrjimätön toiminta; ko. yritys tulee toimia tasapuolisesti ja syrjimättömästi suhteessa eri toimijoihin ja Kustannusperusteinen hinnoittelu; tällöin suorituksista perittävällä hinnalla tulee olla perusteena suoritteesta aiheutuvat kustannukset. - Ko. edellytykset voidaan hyvin täyttää hyvällä hallinnolla ja toiminnan avoimuudella. 28
Kilpailuoikeudellinen näkökulma Kilpailuoikeudellisten periaatteiden mukaisesti toiminnassa tulee ottaa huomioon mm. valtiontukia koskevat säännökset, toiminnan läpinäkyvyys sekä kilpailullisten edellytysten säilyttäminen alueella Alueelliset verkot ja maakunnalliset verkot ovat yleensä täydentäviä verkkoja, joissa nykyisen kilpailuoikeudellisen tarkastelun osalta ei ole merkittäviä kilpailuongelmia. Tämän johdosta alueellisten verkkojen toiminnassa ei ole merkittäviä kilpailuoikeudellisia tekijöitä Paikallisverkkojen osalta kysymyksessä voi olla ns. pullokaulahyödyke tai monopolituote jota säätelevät kilpailunrajoituslain säädökset. Peruslähtökohtana tulee olla ko. verkoissa ns. open access -malli, jossa kaikkia verkkohyödykkeitä tarjotaan sekä loppukäyttäjille että tukkumarkkinoille läpinäkyvällä ja kilpailuoikeudelliset vaatimukset täyttävällä tavalla Verkon palvelutarjoajat on syytä kilpailuttaa säännöllisesti tai annettava kaikille tasapuoliset mahdollisuudet tarjota palveluita 29
Hankintalain mukaiset vaatimukset Laki julkisista hankinnoista (30.3.2007/348) Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa. Tasapuolisuus, syrjimättömyys, avoimuus ja suhteellisuus Hankintatoiminnassa pyrittävä taloudellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen sekä tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Hankintayksiköt voivat käyttää puitejärjestelyjä, tehdä yhteishankintoja tai hyödyntää muita yhteistyömahdollisuuksia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankintatoiminta käytännössä Tarjousten pyytäminen hankintailmoituksella Hankittavan palvelun määrittäminen ja tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun turvaaminen Rajoitetussa hankintamenettelyssä hankintayksikkö voi rajata ennakolta objektiivisilla kriteereillä ne ehdokkaat, joille tarjouspyyntö lähetetään. Tarjouspyynnön ehtojen perustuttava hankintayksikön pyrkimykseen tehdä hankinta kokonaistaloudellisesti mahdollisimman edullisesti. 30
Verkkoyhtiön yhteistyökumppanit Verkoston rakenne - Olennaista toiminnalle on toimivan verkoston rakentaminen ja palveluntarjonta eri sidosryhmille, kuntalaisille, yrityksille ja operaattoreille sekä kuntien sisäisille palvelufunktioille 1. Rakentajat ja palveluntarjoajat Rakentajien osalta voi olla joko yhden rakentajan malli tai konsortion rakentaminen, jossa on mukana useampia palveluntarjoajia - myös puitesopimuskäytäntö voi olla toiminnallisesti järkevä vaihtoehto 2. Sisältöpalveluiden kehitys Sisältöpalveluille ja muille palveluille tulee varata avoimia rajapintoja, joissa voidaan kehittää eri palveluja, esimerkiksi hyvinvointi- ja terveyspalveluja. 3. Kuntien yhteistyörakenteet ja toimijat Kuntien IT-osastot tai erilliset yhtiöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita palveluverkoston rakentamisessa ja toteuttamisessa 31
Muistilista verkkoyhtiön perustajalle näin pääset alkuun Suunniteltaessa alueellista seutuverkkoa on syytä lähteä rakentamaan toiminnallista mallia, jossa on otettu huomioon alueelliset tarpeet sekä elinkeinoelämän ja infrastruktuurin sekä palveluntarjoajien olemassa oleva tarjonta. - Feasibility study tai vastaava nykytilan kartoittaminen antaa hyvän pohjan suunnitelmalle ja hankkeen menestyksekkäälle toteuttamiselle. - Liiketoimintasuunnitelman tekeminen sekä taloudellinen mallintaminen antaa kuvan hankkeen panostuksista ja myös taloudellisista toimintaedellytyksistä. - Alueellinen sitouttaminen sekä kunnallispäättäjien kanssa käytävä dialogi on olennainen osa prosessia. - Jokaiselle hankkeelle on syytä rakentaa yksilöllinen suunnitelma, tällöin voidaan varmistaa hankkeen menestyksellinen toteuttaminen. - Myyntiin, markkinointiin ja viestintään on syytä varata aikaa ja resursseja riittävästi, ymmärrys palvelumahdollisuuksista kasvaa vuosien toiminnan ja luottamuksen saavuttamisen kautta - Hanke on mahdollista toteuttaa menestyksekkäästi, hyviä esimerkkejä on olemassa. 32
Kysymyksiä ja ajatuksia Jukka-Pekka Joensuu, Partner, Corporate Law Services Tel. +358 9 2280 1335 Mobile +358 40 179 8855 Fax +358 9 2280 1720 jukka-pekka.joensuu@fi.pwc.com PricewaterhouseCoopers Oy P.O. Box 1015 (Itämerentori 2) FI-00101 Helsinki, Finland http://www.pwc.com/fi 2010. All rights reserved. Not for further distribution without the permission of. "" refers to the network of member firms of PricewaterhouseCoopers International Limited (IL), or, as the context requires, individual member firms of the network. Each member firm is a separate legal entity and does not act as agent of IL or any other member firm. IL does not provide any services to clients. IL is not responsible or liable for the acts or omissions of any of its member firms nor can it control the exercise of their professional judgment or bind them in any way. No member firm is responsible or liable for the acts or omissions of any other member firm nor can it control the exercise of another member firm's professional judgment or bind another member firm or IL in any way.