Tietoa täistä ja tartunnan hoitamisesta

Tietoa täistä ja tartunnan hoitamisesta

Sisältö Täitartuntojen yleisyys Täitartunta ja sen toteaminen Tartunnan hoitaminen Tartunnan ennaltaehkäisy Helpot siivousohjeet täitartunnan toteamisen jälkeen

Täitartuntojen yleisyys Yleisintä päiväkotilapsilla ja alakoululaisilla Tartuntoja esiintyy ympäri vuoden, eniten syys-lokakuussa Toinen, hieman lievempi epidemia on joulun jälkeen tammihelmikuussa Päätäi on ainoastaan ihmisen loinen eikä tartu kotieläimiin Tartuntojen yleisyys nousi 2000-luvun alussa jyrkästi, mutta nyt trendi on tasaantunut

Täitartuntojen yleisyys päiväkodeissa Yksi tai useampi päätäiepidemia* vuoden aikana 12 %:ssa Suomen päiväkodeista Säännöllisiä yksittäisiä tartuntoja joka 20. päiväkodissa Epidemia = vähintään 25 % ryhmän lapsista saanut tartunnan Tartuntatautiliiton v. 1998 tekemä täikysely kunnallisiin päiväkoteihin

Täitartuntojen yleisyys kouluissa Puolet kouluterveydenhoitajista raportoi koulustaan löytyneen päätäitä viimeisen vuoden aikana 36 % kertoi, että päätäitartunnat oli koettu ongelmaksi vähintään yhdessä luokassa. Päätäiden esiintyvyys oli suurinta 1. luokkien oppilailla Yli 50 %:lla näistä luokista jollakulla oli ollut täitä vuoden kuluessa. Yhteensä täitä oli havaittu 6 %:lla ensiluokkalaisista vuoden aikana. Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan sekä Lapin sairaanhoitopiirien v. 2007 kouluterveydenhoitajille suunnattu kysely

Täitartunta Täi ei pudottaudu tarkoituksella pois hiuksista, vaan tartunta tapahtuu pääosin hiuksista toisiin lähikontaktissa. Tartunta todetaan löytämällä saivareita useimmiten korvien takaa, niskahiuksista ja otsatukasta. Yksittäisten täiden havaitseminen on vaikeaa. Suorassa kosketuksessa: Hiuksista toisiin (esim. leikin tai liikunnan aikana) Epäsuorasti (merkitys vähäinen): Toisen harjasta, kammasta, päähineestä, vuodevaatteista tai pyyhkeistä Tartunta mahdollinen yhden vuorokauden aikana Huonekaluihin ym. pudonneet täit ovat todennäköisesti vahingoittuneita, eivätkä pysty aiheuttamaan tartuntaa Täiden ei tiedetä levittävän nykyään sairauksia ihmisiin.

Täin elinkaari 1. asteen nymfi. Noin 1 mm:n pituinen, ei kykene levittämään täitartuntaa. Ei juuri liiku. 2. asteen nymfi. Noin 2 mm:n pituinen, ei yleensä kykene levittämään täitartuntaa. Saivare. Kehitys saivareesta 1. asteen nymfiksi kestää keskimäärin viikon. 3. asteen nymfi. Noin 2,5 mm:n pituinen, kykenee levittämään täitartuntaa. Liikkuu nopeasti. Aikuinen, naaraspuolinen täi. Noin 3-4 mm:n pituinen, levittää täitartuntaa. Aikuinen, urospuolinen täi. Noin 3-4 mm:n pituinen, levittää täitartuntaa. Nutanson et al., (2008) Pediculus humanus capitis: an update. Acta Dermatoven APA Vol 17 (4); 147-159. Kuva: Wikipedia.

Täitartunnan toteaminen, aikuiset täit Päätäit ovat silmin nähtävissä, mutta aikuiset täit liikkuvat nopeasti, mikä hankaloittaa niiden havaitsemista. Aikuiset täit ovat noin 3-4 mm pitkiä, harmaita, punertavia tai mustia litteitä loisia. Täin väri muuttuu tummemmaksi sen imiessä päänahasta verta Naaraat ovat suurempia kuin urospuoliset täit Täi tarvitsee säännöllisen veriaterian ja heikkenee nopeasti ravinnon puutteesta. Täin koko elinkaaren pituus on noin kuukauden mittainen. Kuva: Wikipedia

Täitartunnan toteaminen, saivareet Saivareet, täin helmenharmaat munat, ovat tiukasti kiinni hiuksen tyvessä. Saivareet ovat kooltaan noin 1 mm:n pituisia. Täi kiinnittää munansa hiuksiin liimamaisella aineella. Kehitys saivareesta nymfiksi kestää noin viikon. Kehitys nymfistä aikuiseksi täiksi kestää reilun viikon. Jokaisen nymfivaiheen välissä luodaan nahka. Elävät saivareet löytyvät alle 6 mm:n päästä päänahasta. Kauempaa löytyvät saivareet ovat kuolleita. Aikuinen täinaaras munii 5-8 munaa päivittäin ja koko elinaikanaan noin 100 munaa. Kuva: Wikipedia Gilles San Martin

Täitartunnan oireet Oireena on hiuspohjan jatkuva kutina, etenkin korvien takana ja niskakuopassa. Kutina johtuu täin syljessä ärsyttävistä aineista. Osalla täipotilaista ei kuitenkaan esiinny kutinaa. Muita mahdollisia oireita: Tunne liikkuvistä täistä Havainto tyhjistä munankuorista Havainto nymfien luomista nahkoista

Tartunnan hoitaminen Samanaikaisesti hoidetaan koko perhe, vaikka saivareita tai täitä ei löytyisikään. Täipesun jälkeen suoritetaan kodin siivous (ohjeet myöhemmin tässä esityksessä) Informoidaan lasten ystäviä ja heidän perheitään sekä kouluterveydenhoitajaa. Jos tartuntoja ei saada hoidettua kaikilta tartunnan saaneilta, on vaarana epidemian leviäminen ja pitkittyminen. Huolellinen täikampaaminen on suositeltavaa ennen varsinaista täipesua. Koulusta ei tarvitse olla pois täitartunnan vuoksi, mutta suositeltavaa on hoitaa täitartunta heti, kun se havaitaan. Jollei tämä ole mahdollista, vältetään suoraa hiuskontaktia toisiin lapsiin niin kauan, että täipesu on suoritettu. Täipesu suoritetaan huolellisesti pakkauksen ohjeita noudattaen ja uusitaan 9-10 päivän kuluttua.

Täikampaaminen Käytä tiheää, mieluiten teräksistä täikampaa. Aseta pyyhe hoidettavan hartioille ja kostuta hiukset kevyesti. Paksujen, pitkien hiusten kampaamista helpottaa hiuksiin suihkutettava hoitoaine. Etene jakauksittain päälaelta kohti korvallisia. Täit viihtyvät pään lämpimimmillä alueilla, kuten korvien takana, niskassa sekä ohimoilla. Saivareiden irtoamista voi helpottaa etikka-vesi liuoksella, johon täikampa kastetaan jokaisella vedolla. Etikka-vesi liuos: 50% etikkaa ja 50 % vettä Täikampaamista suositellaan jatkettavaksi 2-3 päivän välein täipesun jälkeen.

Täitartunnan ennaltaehkäisy Pidetään pitkät hiukset kiinni. Pidetään poikien hiukset alle 5 mm:n pituisina. Ei lainata pipoja, hiusharjoja tms. toisille Hiusten puhtaudella/likaisuudella ei ole merkitystä Linicin Prevent -suihke Suihkutetaan aamulla ennen kouluun lähtöä hiuksiin. Sisältää kahta Euroopassa laajalti käytössä olevaa luonnosta peräisin olevaa hyönteiskarkotetta. Tutkimuksessa täit eivät lähestyneet Linicin Preventillä käsiteltyjä hiuksia.* Hyvin siedetty ja miedon tuoksuinen. 100 ml:n pullo sisältää n. 30 käsittelykertaa. *Semmler et al. (2010) Repellency against head lice (Pediculus humanus capitis) Parasitol Res. Feb; 106 (3): 729-31.

Helpot siivousohjeet Laajamittaiseen kodin suursiivoukseen ei ole aihetta eikä esimerkiksi lattioiden, lelujen, patjojen, huonekalujen tai verhojen oleteta toimivan täitartunnan lähteinä. 1. Pese liinavaatteet, pyyhkeet ja päähineet. Normaali pyykinkäsittely riittää. 2. Arat tekstiilit (esim. villapipot) tai pyöräily-, jääkiekko- tms. kypärät pidetään pois käytöstä 1-2 vuorokauden ajan. 3. Hiusten kanssa suoraan kosketuksissa olleet esineet, esimerkiksi hiusharjat, kammat ja hiussoljet, upotetaan 60 asteiseen veteen 30 sekunniksi. Jos materiaali kestää kiehuvan veden, riittää upotus siihen kymmeneksi sekunniksi. 4. Vaihtoehtoinen tekstiilien/tavaroiden käsittelytapa on kahden tunnin käsittely joko kuivassa, kuumassa (n. 80 asteisessa) saunassa tai yön yli pakastimessa (n. -20 asteessa). Siivousta ei ole tarpeen tehdä uusintakäsittelyn jälkeen, mutta liinavaatteet on hyvä vaihtaa. Lähteet: Tartuntatautiliitto: http://www.health.fi/tartuntatautiliitto/paatai.html. Kotilainen ym., Kansaterveyslehti 1/2007; 22-23: Päätäi, lasten harmillinen ja sinnikäs seuralainen

TÄIVAPAATA KOULUVUOTTA!