Flybe Finland Oy:n toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS

Flybe Finland Oy:n toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS 1.6.2014 31.5.2017

Sisällysluettelo ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA... 1 TYÖEHTOSOPIMUS YLEISTÄ 1 Soveltamisala... 8 2 Työnjohto-oikeus sekä järjestäytymisoikeus... 9 3 Ammattiyhdistysjäsenmaksut... 9 4 Vakuutukset... 9 5 Yleiset velvollisuudet... 9 TYÖSUHDE 6 Työsopimuksen kesto... 10 7 Koeaika... 10 8 Irtisanomisajat... 10 9 Irtisanomisesta ilmoittaminen... 10 10 Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen... 11 11 Irtisanomisen toimittaminen... 11 12 Toimihenkilön kuuleminen... 11 13 Lomautusilmoitusajat... 11 14 Työvoiman vähentämisen kohdistuminen... 12 15 Työsuhteen ehtojen muuttaminen... 12 16 Työllistymisvapaa... 12 PALKKA 17 Palkka... 13 18 Vaativuusluokkapalkat palkkausjärjestelmän käyttöönotosta... 13 19 Palvelusaikalisä palkkausjärjestelmän käyttöönotosta... 14 20 Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät... 14 21 Osa-ajan palkka... 15 TYÖAIKA 22 Säännöllinen työaika... 17 23 Keskimääräinen säännöllinen työaika... 17 24 Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä... 18 25 Lisätyö... 19 26 Ylityö... 19 27 Vapaapäivät... 20 28 Arkipyhäviikot... 21 29 Arkipyhäviikkojen työaika... 21 30 Sunnuntaityö... 22 31 Joustovapaa... 22 32 Päivittäinen lepoaika... 22 33 Vuorokausilepo... 22 34 Viikoittainen vapaa-aika... 23 35 Varallaolo ja puhelinohjeet... 23 36 Hälytysluonteinen työ... 24 MATKUSTAMINEN 37 Matkakorvaukset... 25

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 38 Sairausajan palkka ja perhevapaat... 28 39 Lääkärintarkastukset... 29 40 Vuosiloma... 30 ERILLISET KORVAUKSET JA MÄÄRÄYKSET 41 Työnopastuslisä... 31 42 Opetuspalkkio... 31 43 Lentoraha... 31 44 Sijaisuudet... 31 45 Vuokratyövoima... 31 46 Lyhyt tilapäinen poissaolo... 32 47 Työvaatetus... 32 48 Rokotukset ja passiasiat... 32 NEUVOTTELUJÄRJESTYS 49 Paikallinen sopiminen... 33 50 Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi... 33 SOPIMUKSEN SITOVUUS JA VOIMASSAOLO 51 Sopimuksen sitovuus... 34 52 Sopimuksen voimassaolo... 34 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 Palkkarakenne... 35 2 Toimen vaativuus... 36 3 Sijaisuudet ja tehtävän vaativuus... 38 4 Henkilökohtainen pätevyys... 38 5 Palvelusaikalisä... 39 6 Siirtyminen uuteen palkkarakenteeseen... 39 7 Luontoisedut... 40 8 Nuorten ja harjoittelijoiden palkkaus... 41 9 Yrityskohtaiset järjestelmät... 42 10 Erimielisyyksien ratkaiseminen... 42 Toimen luonne päätöksenteon/ratkaisujen vaikutukset... 43 Vaikuttaminen vuorovaikutus/johtaminen ja asema... 44 Toimenkuvaus lomake... 45 YHTEISTOIMINTASOPIMUS PALTA - Pro 1 Yleisiä määräyksiä... 46 2 Yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot... 46 3 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset... 47 4 Yhteistoiminta... 50 5 Koulutus... 50 6 Tiedotustoiminta... 52 7 Voimaantulo... 52 LIITTEET: Liite 1: Työajan lyhentäminen yksi- ja kaksivuorotyössä... 53 Liite 2: Työajan lyhennys yksi- ja kaksivuorotyössä keskimääräistä viikkotyöaikaa noudattaen 55 Liite 3: Keskeytyvän kolmivuorotyön työajan lyhentäminen... 57 Liite 4: Keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentäminen... 58

1 Allekirjoituspöytäkirja FLYBE FINLAND OY:N TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOLMIMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika: 19.8.2014 Paikka: PALTA ry, Eteläranta 10 Läsnä: PALTA RY PALTA RY Flybe Finland Oy Flybe Finland Oy Pro ry Pro ry Pro ry LEKO-tekniset Flyben toimihenkilöt Flyben toimihenkilöt Tuomas Aarto Kaj Schmidt Mauno Visuri Marcos Elvilä Jorma Malinen Tuovi Orpana Rainer Heino Jussi Virtanen Ilmari Kuikka Petri Pollarinen 1. Lähtökohdat Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Ammattiliitto Pro ry, Flybe Finland Oy, LEKOtekniset Pro ry ja Flybe Finlandin toimihenkilöt Pro ry, ovat sopineet, että voimassa olevan PALTA ry:n ja Pro ry:n välisen Lentoliikenteen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen pohjalta solmitaan uusi talokohtainen Flybe Finland Oy:n toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus. Osana työehtosopimusratkaisua osapuolet toteavat, että irtisanottua vanhaa FINNISH AIRCRAFT MAINTENANCE Oy:n toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta ei enää jatketa ja sen soveltamispiirissä olleet toimihenkilöt siirtyvät 1.6.2014 alkaen tämän uuden työehtosopimuksen piiriin. 2. Sopimuskausi Todettiin, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 25.10.2013 allekirjoittaneet Työllisyys- ja kasvusopimuksen. Sopimuskausi koostuu kahdesta sopimusjaksosta. Ensimmäinen sopimusjakso alkaa 1.6.2014 ja päättyy 31.3.2016. Toinen sopimusjakso alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.5.2017. 3. Palkankorotukset Ensimmäinen sopimusjakso (1.6.2014-31.3.2016) Yleiskorotus 1.6.2014 Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.6.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 euroa.

2 Allekirjoituspöytäkirja Vaativuusluokkapalkat 1.1.2015 Vaativuusluokkapalkat 1.1.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat työehtosopimuksen 18 :ssä. Yleiskorotus 1.6.2015 Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 prosenttia. Vaativuusluokkapalkat 1.6.2015 Vaativuusluokkapalkat 1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat työehtosopimuksen 18 :ssä. Toinen sopimusjakso (1.4.2016-31.5.2017) Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson mukaan. Niillä aloilla, joilla sopimuskauden toinen jakso on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, palkkaratkaisu suhteutetaan jakson pituuden mukaan. Mikäli edellä mainituissa sopimuskauden toisen jakson sopimuskorotusta koskevissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, työehtosopimuksen osapuolilla on oikeus irtisanoa sopimuksensa päättymään ensimmäisen sopimusjakson loppuun neljän kuukauden irtisanomisajalla. 4. Työehtosopimuksen sisältö Uuden työehtosopimuksen nimi on Flybe Finland Oy:n toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus. Työehtosopimus vastaa sisällöltään PALTA ry:n ja Pro ry:n välistä lentoliikenteen toimihenkilöitä koskevaa 1.6.2014 sopimusjaksonsa aloittavaa työehtosopimusta, mutta siihen tehdään kohdassa 4.1. luetellut muutokset. Muutoskirjaukset tehdään työehtosopimustekstiin 31.8.2014 mennessä, minkä jälkeen uusi työehtosopimus painetaan osapuolten käyttöön. Todettiin, että yhteistoimintasopimusta PALTA - Pro sovelletaan osana Flybe Finland Oy:n toimihenkilöiden työehtosopimusta 1.6.2014 alkaen. 4.1. Muutokset lentoliikenteen toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen: Kansilehti Muutetaan nimi ja voimassaoloaika.

3 Allekirjoituspöytäkirja 1 1. kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti: Tätä sopimusta sovelletaan Flybe Finland Oy:n palveluksessa oleviin maahenkilöstön toimihenkilöihin. 20 muutetaan kokonaisuudessaan kuulumaan seuraavasti: Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää iltavuorossa ja yövuorossa työehtosopimuksen voimaantullessa 1.6.2014: Vuorotyölisät 1.6.2014 31.3.2016 2016 Iltavuoro 216 snt/h Yövuoro 392 snt/h Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään klo 06 saakka. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään, kuitenkin siten, että yövuoron päätyttyä ylityöstä maksetaan vuorotyölisää kuten yötyössä. Milloin toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan. Milloin työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18-22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22-06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka. 38 muutetaan kokonaisuudessaan kuulumaan seuraavasti: 1. Palkanmaksuvelvollisuus Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällä tai muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seuraavasti: Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti 1 kuukauden mutta vähemmän kuin 1 vuoden 1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 vuotta tai kauemmin Palkka 4 viikolta 5 viikolta 3 kuukaudelta Mikäli työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti enintään yhden kuukauden, maksetaan sairausajan palkkana 50 % palkasta työsopimuslain 2 luvun 11 :n mukaisesti. Tässä yhteydessä tarkoitetaan kuukaudella 30 päivän pituista ajanjaksoa (juridinen kuukausi), vastaavasti neljällä viikolla 28 päivän, viidellä viikolla 35 päivän ja kolmella kuukaudella 90 päivän pituista ajanjaksoa. Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.

4 Allekirjoituspöytäkirja 2. Saman sairauden uusiutuminen Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen 1. kohdan mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään 1. kohdassa mainitulta ajanjaksolta. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairasvakuutuslain 8 luvun 7 :n 2. momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella. 3. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus Toimihenkilöllä on velvollisuus ilmoittaa työnantajalle viipymättä sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä ja sen arvioidusta päättymisestä. Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Milloin työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio. 4. Perhevapaat Toimihenkilölle annetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Milloin naispuolinen toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa. Sairausvakuutuslain mukaiseen 18 arkipäivän pituiseen isyysvapaaseen liittyen maksetaan toimihenkilölle säännöllisen työajan palkka luontoisetuineen yhdeltä kuuden (6) arkipäivän isyysvapaajaksolta. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja muita säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa. Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempainvapaan ja hoitovapaan käyttämisestä. Perhevapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on toimihenkilölle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Vapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista. 5. Vähennysoikeus Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykälässä määrätyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Vähennysoikeus ei kuitenkaan koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.

5 Allekirjoituspöytäkirja Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, joka toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta. 40 :n 1. kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti: Poistetaan alakohta 2., jolloin kohta 1. kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: 1. Vuosiloman antaminen 1. Vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisesti. 2. 24 arkipäivää ylittävän osan työnantaja saa antaa erikseen lomakauden ulkopuolella. 52 :n 1. kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti: Työehtosopimus on voimassa 1.6.2014-31.5.2017. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole allekirjoittaneiden liitojen puolelta kirjallisesti irtisanottu. 5. Muut ehdot 5.1. Uusi palkkausjärjestelmä Lentoliikenteen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen mukainen palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön siirtymäajan jälkeen 1.1.2015. Ennen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa toimihenkilöiden palkka säilyy nykyisellä tasolla työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisia palkankorotuksia lukuun ottamatta. Osapuolet käynnistävät yhteistoiminnassa koulutukset toimien vaativuuksien arvioinnin aloittamiseksi niin, että uusi palkkausjärjestelmä on otettavissa käyttöön määräaikaan mennessä. Mahdolliset toimien vaativuuksien aiheuttamat muutokset palkoissa käsitellään pääsääntöisesti palkkaliitteen kohdan 6. mukaisesti ( Siirtyminen uuteen palkkarakenteeseen ), jolloin kenenkään toimihenkilön palkka ei laske. Jos uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto johtaisi tämän työehtosopimuksen soveltamisalan säännöllisen työajan kokonaispalkkasumman (syyskuu 2014 palkkasumma) nousuun yli 1 %:lla, ylimenevän osan maksamista voidaan viivästää. Mahdollisen ylimenevän osan maksuaikataulusta ja maksun kohdentumisesta sovitaan paikallisesti palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Ylimenevä osa maksetaan takautuvasti viimeistään vuoden kuluttua palkkausjärjestelmän käyttöönotosta. Takaisinmaksussa on kyse kokonaispalkkojen (ilman lisiä ja muita korvauksia) erotuksen muodostamasta summasta takaisinmaksuajalle, minkä työnantaja sitoutuu maksamaan takaisin asianomaisille toimihenkilöille edellä mainitussa aikataulussa. Sijaisuuksiin liittyvät käytännöt selvitetään ja selvennetään paikallisesti yrityksessä toimien arvioinnin / uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. 5.2. Tasoittuvan työajan malli / Operatiivinen keskus ja siihen liitännäiset työt Työehtosopimuksen mukaiset jaksotyöajat otetaan käyttöön siirtymäajan jälkeen viimeistään 1.1.2015, mihin asti noudatetaan nykyistä käytäntöä, jossa huomioidaan työajan, vapaapäivien ja arkipyhien suhde. Siirtymäajan kuluessa paikalliset osapuolet pyrkivät löytämään tasoittuvasta jaksotyöajasta mallin, jolla Flybe Finland Oy:n nykyinen

6 Allekirjoituspöytäkirja säännöllisen työajan kustannustaso jaksotyön piirissä olevien toimintojen osalta voidaan säilyttää muuttumattomana. Jos uusi työaikamalli tai työehtosopimuksen jaksotyötä koskevat määräykset sellaisenaan johtaisivat säännöllisen työajan kustannusnousuun nykyiseen tasoon verrattuna, työehtosopimusosapuolet sitoutuvat neuvottelemaan kustannustason säilyttävistä työaikajärjestelyistä tai muista kustannustasoa kompensoivista työehtosopimuselementeistä ennen uuden työaikamallin käyttöönottoa niin, että lisäkustannuksia ei säännöllisen työajan osalta aiheudu. Mahdollisen ympärivuorokautisen toiminnan aloittamisen johdosta aloitetaan paikallisesti yhteistoiminnassa välittömästi valmistelut myös nykyisen työaikamallin sovittamisesta muuttuneeseen tilanteeseen. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että ympärivuorokautisen toiminnan aiheuttamia lisäkustannuksia ei huomioida edellä mainitussa kustannustarkastelussa. Paikallisesti voidaan sopia jaksotyössä työajan tasoittumisjaksosta, joka on enintään 52 viikon mittainen. Työehtosopimusosapuolet kokoontuvat myös 30.6.2015 mennessä tarkastelemaan uuden työaikamallin toimivuutta ja sitoutuvat neuvottelemaan sen kehittämisestä, jos yleinen kustannustaso on noussut, työaikajärjestelmä ei ole muutoin toimiva tai muut vastaavat seikat sitä edellyttävät. 5.3. Tekniikan työaikamalli Entisten Finnish Aircraft Maintenance Oy:n toimihenkilöiden (Supervisors) paikalliseen sopimukseen perustuvaa kaksivuorotyön työaikamallia korvauksineen jatketaan sellaisenaan. Paikallinen sopimus uudistetaan samalla tämän sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. 5.4. Luottamusmiesjärjestelmä Finnish Aircraft Maintenance Oy:n toimihenkilöille valittu luottamusmies edustaa 1.6.2014 alkaen kaikkia Flybe Finland Oy:n toimihenkilöitä. Mahdollisten uusien luottamusmiesvaalien tuloksista ilmoitetaan työnantajalle asianmukaisella tavalla. Jatkossa kaikkia toimihenkilöitä edustaa yksi luottamusmies. 6. Työsuhdeturvamääräykset Todettiin, että tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin ei ole sisällytetty irtisanomissuojasopimusta, minkä vuoksi työehtosopimukseen on otettu eräät työsuhdeturvaa koskevat määräykset. Sovittiin, ettei työsuhdeturvamääräysten menettelytapamääräysten (9-12 ) noudattamatta jättämisestä aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä. Sovittiin, että työvoiman vähentämisen kohdistumista koskevissa riidoissa noudatetaan kahden vuoden kanneaikaa siitä, kun työsopimuksen irtisanominen on työsopimuslain edellyttämällä tavalla toimitettu tai katsottava toimitetuksi.

7 Allekirjoituspöytäkirja 7. Jatkuva neuvottelumenettely Osapuolet noudattavat jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatetta. Sen mukaan osapuolet voivat tehdä aloitteita sopimuskauden aikana selvitettävistä tai neuvottelua edellyttävistä asioista ja hankkeista. Osapuolet ovat valmiita yhdessä käsittelemään tehtyjä esityksiä sekä arvioimaan sitä, minkälaisiin toimiin tehdyt esitykset mahdollisesti antavat aihetta. 8. Viittausmääräykset Viittausmääräykset eri työlakien säännöksiin, eivät ole työehtosopimuksen osia. 9. Poikkeukselliset taloudelliset vaikeudet Mikäli sopimuksen piirissä oleva yritys joutuu sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yrityksen toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella. 10. Sopimuksen voimassaolo Työehtosopimus on voimassa 1.6.2014-31.5.2017. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole allekirjoittaneiden liitojen puolelta kirjallisesti irtisanottu. Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä viimeistään 15.6.2015 mennessä yksimielisyyteen, voi kumpikin osapuoli irtisanoa tämän työehtosopimuksen 30.11.2015 mennessä päättymään 31.3.2016. Helsingissä 19. päivänä elokuuta 2014 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY FLYBE FINLAND OY AMMATTILIITTO PRO RY LEKO-TEKNISET PRO RY FLYBE FINLANDIN TOIMIHENKILÖT PRO RY

8 Työehtosopimus YLEISTÄ 1 Soveltamisala 1. Tätä sopimusta sovelletaan Flybe Finland Oy:n palveluksessa oleviin maahenkilöstön toimihenkilöihin. 2. Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi ei työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksutavalla tai palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta. 3. Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat mm. työnjohto- ja muut esimiestehtävät, asiantuntija-, suunnittelu-, tarkastus-, laadunvalvonta-, huolto- ja lennonvalmistelutehtävät, talous-, henkilöstöhallinto-, myynti-, markkinointi- ja tietohallintotehtävät, kuljetus-, logistiikka-, huolinta- ja materiaalihallintotehtävät. 4. Sopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esim. korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai muun erityiskoulutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin edellyttäen, että toimi sisältönsä perusteella kuuluu sopimuksen soveltamisalaan. Ammattitaito voidaan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta. 5. Sopimus ei koske henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilöiden palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa eikä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Tällaisia voivat olla henkilöt, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka erityisasiantuntemuksensa ja itsenäisen asemansa puolesta ovat rinnastettavissa edellä mainittuihin sopimuksen ulkopuolelle jääviin henkilöihin. Esimiesasema ei sellaisenaan sulje tehtävää pois sopimuksen piiristä. 6. Pääasiallisesti provisiotyötä tekeviin ei sovelleta sopimuksen palkka- ja työaikamääräyksiä eikä matkakorvaussäännöstä, vaan niistä tulee sopia erikseen. 7. Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvan toimihenkilötehtävän muuttuessa siten, että siitä seuraa henkilöstöryhmämuutos, on muutoksesta ilmoitettava luottamusmiehelle. Pöytäkirjamerkintä: Liitot korostavat sopimuksen soveltamisalamääräyksen oikeaa ja johdonmukaista tulkintaa työsuhteessa olevien ja uusien toimihenkilöiden osalta. Mikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy työpaikalla erimielisyyttä, asia käsitellään liittojen välillä nopeutettua neuvottelumenettelyä noudattaen. Tarvittaessa osapuolet voivat yhdessä kuulla asiassa ylempien toimihenkilöiden edustajia. Neuvottelussa voidaan, toisen osapuolen pyynnöstä, käyttää myös ulkopuolista asiantuntijatahoa ratkaisuun pääsemiseksi. Pöytäkirjamerkintä Sopimuksen ylä- ja alaraja määräytyy muutoin Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Teknisten Liitto TL ry:n välillä 19.12.1997 sekä Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n välillä 19.12.1997 allekirjoitettujen työehtosopimusten 1 :n mukaisesti.

9 Työehtosopimus 2 Työnjohto-oikeus sekä järjestäytymisoikeus 1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö. 2. Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaamaton. 3 Ammattiyhdistysjäsenmaksut 1. Työnantaja pidättää toimihenkilön valtuutuksen mukaisesti tähän työehtosopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain järjestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta. 4 Vakuutukset 1. Työnantaja huolehtii siitä, että toimihenkilö on työ- tai komennusmatkalla tapahtuvan lennon aikana pakollisen tapaturmavakuutuksen lisäksi vakuutettu siten kuin siitä paikallisesti vuosittain sovitaan. 2. Työnantaja ottaa toimihenkilöille työnantajan yleisen vastuuvakuutuksen. 3. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu. 5 Yleiset velvollisuudet 1. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin. Toimihenkilön alaisia koskevista ratkaisuista työnantajan tulee tiedottaa viimeistään silloin, kun näistä tiedotetaan alaisille. 2. Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin. 3. Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.

10 Työehtosopimus TYÖSUHDE 6 Työsopimuksen kesto 1. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole työsopimukseen kirjatusta perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työsopimus voi olla määräaikainen ainoastaan työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä. 7 Koeaika 1. Uuden toimihenkilön työsopimus voidaan tehdä neljän kuukauden koeajalla. Tätä sopimusta sovelletaan koeaikana muutoin, mutta työsopimus on molemmin puolin päätettävissä ilman irtisanomisaikaa. 8 Irtisanomisajat 1. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden, 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta, 2 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 mutta enintään 8 vuotta, 4 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 mutta enintään 12 vuotta, 6 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. 2. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta, 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta 3. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5. 30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättömän vuosiloman. 9 Irtisanomisesta ilmoittaminen 1. Työsopimuksen irtisanomisilmoitus on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle tai toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. 2. Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva työsopimuksen irtisanominen toimitetuksi kuitenkin aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.

11 Työehtosopimus 10 Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 1. Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty. 11 Irtisanomisen toimittaminen 1. Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon toimihenkilön henkilöön liittyvästä irtisanomisen perusteesta. 12 Toimihenkilön kuuleminen 1. Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen, hänen on varattava toimihenkilölle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Toimihenkilöllä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. 13 Lomautusilmoitusajat 1. Ellei toisin ole lomauttamisen yhteydessä sovittu, työnantajan on lomauttaessaan toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan työn vähentymisen vuoksi noudatettava vähintään 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 1 vuotta 1 kuukauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 1 vuotta 2. Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen. Poikkeukselliset lomautustilanteet Lomautuksen peruuttaminen Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Lomautuksen siirtäminen Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu (tilapäistä) työtä, lomautuksen alkamista voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan uutta lomautusilmoitusta antamatta. Siirto voidaan suorittaa vain kerran ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää. Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia lomautuksen keskeyttämisestä tilapäisen työn suorittamisen ajaksi, jolloin lomautus jatkuu uutta ilmoitusta antamatta välittömästi työn tekemisen jälkeen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista ja samalla selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

12 Työehtosopimus 14 Työvoiman vähentämisen kohdistuminen 1. Arvioitaessa muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen tai lomauttamisen kohdistumista, tulee ensisijaisesti kiinnittää huomiota toimihenkilöiden ammattitaitoon ja monitaitoisuuteen sekä jäljelle jääviin tehtäviin. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että ketään ei syrjitä työsuhteen keston, sukupuolen tai sosiaalisten tekijöiden perusteella. 15 Työsuhteen ehtojen muuttaminen 1. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa. 2. Toimihenkilö saatetaan siirtää toiseen tehtävään siten, että hänen toimihenkilöasemansa säilyy. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 8 :n mukaista irtisanomisaikaa. 16 Työllistymisvapaa 1. Jolleivät työnantaja ja toimihenkilö työnantajan irtisanottua työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 tai 7 :ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, toimihenkilöllä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen. 2. Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti: 1) enintään yhteensä 5 päivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi; 2) enintään yhteensä 10 päivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta; 3) enintään yhteensä 20 päivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta. 3. Toimihenkilön on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta. Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

13 Työehtosopimus PALKKA 17 Palkka 1. Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Se on maksettava ennakolta ilmoitettuna, kiinteänä palkanmaksupäivänä. 2. Tehtävässä jossa toimihenkilön työaikaa ei ole etukäteen määritelty, voidaan palkka sopia maksettavaksi tuntipalkkana. Tuntipalkka muodostetaan jakamalla asianomaisen tehtäväkokonaisuuden vaativuuden mukainen vaativuuspalkka lisättynä henkilökohtaisella palkanosalla työehtosopimuksen 26 :n mukaisella, asianomaisessa työssä tavanomaisesti noudatettavan työajan mukaan määräytyvällä tuntijakajalla. 3. Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus tulee puolen vuoden työsuhteen jälkeen olla vähintään 3 prosenttia asianomaisen toimen vaativuusluokkapalkasta. 4. Yrityskohtaisesti tulee henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvien henkilökohtaisten palkanosien summan keskiarvon olla toimihenkilöillä vähintään 6 % kaikkien palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien toimihenkilöiden vaativuusluokkapalkkojen summasta. Keskiarvoa laskettaessa jätetään huomioimatta toimihenkilöiden henkilökohtaiset palkanosat siltä osin kuin ne ylittävät 30 %. Toteutuminen tarkistetaan vuosittain työehtosopimuksessa sovittujen palkankorotusten toteuttamisen jälkeen. 5. Yleiskorotusta laskettaessa kuukausipalkkaan luetaan tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa sekä luontoisedut mutta ei palvelusaikalisää, vuorotyölisiä eikä sunnuntaityökorotuksia. 6. Työnantaja ja luottamusmies voivat paikallisesti sopia muun palkkausjärjestelmän käytöstä. 18 Vaativuusluokkapalkat palkkausjärjestelmän käyttöönotosta 1. Vaativuusluokat (TVL) ja niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat (VLP) ovat pisterajojen mukaan uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta seuraavat: 1.1.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien: TVL PISTEET VLP 1-284 1719 2 285-309 1840 3 310-334 1975 4 335-364 2120 5 365-394 2289 6 395-424 2475 7 425-454 2688 8 455-484 3070 9 485-3518

14 Työehtosopimus 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien: TVL PISTEET VLP 1-284 1726 2 285-309 1847 3 310-334 1983 4 335-364 2128 5 365-394 2298 6 395-424 2485 7 425-454 2699 8 455-484 3082 9 485-3532 Vaativuusluokkapalkat..2017: TVL PISTEET VLP 1-284 2 285-309 3 310-334 4 335-364 5 365-394 6 395-424 7 425-454 8 455-484 9 485-19 Palvelusaikalisä palkkausjärjestelmän käyttöönotosta 1. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää. 2. Palvelusaikalisä maksetaan uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta kuukausittain seuraavasti: Työsuhteen kesto Euro/kk 5-9 vuotta 34 10-14 vuotta 40 15-19 vuotta 49 20-24 vuotta 61 25 tai enemmän 70 3. Palvelusaikalisä maksetaan vuosiportaan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. 4. Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Nykyiseen työsuhteeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika saman yrityksen määräysvallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen siirtyvien palvelusaikaan lasketaan myös työsuhteen yhtäjaksoinen kesto entisen omistajan palveluksessa. 5. Palvelusaikalisää käsitellään palkkahallinnon eri tilanteissa, mm. vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, vuorotyölisiä, yli- ja sunnuntaityökorotuksia laskettaessa kuten varsinaista kuukausipalkkaa.

15 Työehtosopimus 20 Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät 1. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää iltavuorossa ja yövuorossa työehtosopimuksen voimaantullessa 1.6.2014: Vuorotyölisät 1.6.2014 31.3.2016 2016 Iltavuoro 216 snt/h Yövuoro 392 snt/h 2. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään klo 06 saakka. 3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään, kuitenkin siten, että yövuoron päätyttyä ylityöstä maksetaan vuorotyölisää kuten yötyössä. Milloin toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan. 4. Milloin työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18-22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22-06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä. 5. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka. 21 Osa-ajan palkka 1. Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on sama kuin ylityöstä maksettavaa palkkaa laskettaessa. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja. Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan: Kuukausityöaika 2014 Työpäiviä 37,5 t 40,0 t Kesäkuu 20 150,0 160,0 Heinäkuu 23 172,5 184,0 Elokuu 21 157,5 168,0 Syyskuu 22 165,0 176,0 Lokakuu 23 172,5 184,0 Marraskuu 20 150,0 160,0 Joulukuu (ei sisällä itsenäisyyspäivää= la) 20 150,0 160,0

16 Työehtosopimus Kuukausityöaika 2015 Työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu 20 150,0 160,0 Helmikuu 20 150,0 160,0 Maaliskuu 22 165,0 176,0 Huhtikuu 20 150,0 160,0 Toukokuu 19 142,5 152,0 Kesäkuu 21 157,5 168,0 Heinäkuu 23 172,5 184,0 Elokuu 21 157,5 168,0 Syyskuu 22 165,0 176,0 Lokakuu 22 165,0 176,0 Marraskuu 21 157,5 168,0 Joulukuu (ei sisällä itsenäisyyspäivää =su) 21 157,5 168,0 Kuukausityöaika 2016 Työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu 19 142,5 152,0 Helmikuu 21 157,5 168,0 Maaliskuu 21 157,5 168,0 Huhtikuu 21 157,5 168,0 Toukokuu 21 157,5 168,0 Kesäkuu 21 157,5 168,0 Heinäkuu 21 157,5 168,0 Elokuu 23 172,5 184,0 Syyskuu 22 165,0 176,0 Lokakuu 21 157,5 168,0 Marraskuu 22 165,0 176,0 Joulukuu (sisältää itsenäisyyspäivän) 21 157,5 168,0 Kuukausityöaika 2017 Työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu 21 157,5 168,0 Helmikuu 20 150,0 160,0 Maaliskuu 23 172,5 184,0 Huhtikuu 18 135,0 144,0 Toukokuu 21 157,5 168,0 2. Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

17 Työehtosopimus TYÖAIKA 22 Säännöllinen työaika 1. Säännöllinen työaika 1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. 2. Mikäli toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa, säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. 2. Jaksotyöaika 1. Säännöllinen työaika voidaan järjestää jaksotyöaikana niin, että se on kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 75 tai 80 tuntia tai kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 112,5 tai 120 tuntia. 2. Työvuoroluettelo on laadittava kaksi- tai kolmiviikkoisjaksoittain. Siinä on mainittava työn alkamisja päättymisaika. 3. Siirtyminen 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon 1. Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä. 2. Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 2,7 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työviikkoon, alennetaan hänen kuukausipalkkaansa 2,6 prosenttia 40-tuntiseen työaikamuotoon siirtymisen jälkeen noudatetaan 40- tuntista työviikkoa koskevaa työajan lyhentämissopimusta. 4. Työajan lyhennys 1. Yksi- ja kaksivuorotyön, keskeytyvän ja keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentämismääräykset ovat liitteissä 1-4. 5. Työviikko ja työvuorokausi 1. Työviikko vaihtuu maanantain ensimmäisen työvuoron alkaessa ja työvuorokausi työviikon alkamisajankohtaa vastaavana kellonaikana, ellei paikallisesti toisin sovita. 6. Liukuva ja porrastettu työaika 1. Liukuvaan tai porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti. 23 Keskimääräinen säännöllinen työaika 1. Työnjohto-oikeuteen perustuen 1. Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu asianomaisella alalla kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa: päivätyössä 6 viikon pituisena ajanjaksona yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa keskeytyvässä kaksivuorotyössä enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona

18 Työehtosopimus 2. Säännöllinen vuorokautinen työaika ei saa ylittää 8 tuntia. 3. Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti. 2. Paikallisesti sopien 1. Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä. 2. Paikallisesti sopimalla voidaan vuorokautista säännöllistä työaikaa pidentää enintään kahdella tunnilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on tällöin 50 tuntia. Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, säännöllinen viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia. 3. Säännöllinen viikoittainen ja vuorokautinen työaika voidaan paikallisesti sopia edellä mainituista enimmäismääristä poiketen, mikäli työaikajärjestelystä ilmoitetaan liitoille. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi tällöin olla enintään 12 tuntia. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Yksittäisellä toimihenkilöllä on perustellusta henkilökohtaisesta syystä oikeus noudattaa aikaisempaa työaikaansa ja siirtyä takaisin perustyöaikaan. Tällöin hänen tulee ilmoittaa siitä työnantajalle vähintään kolme päivää ennen, ellei paikallisesti toisin sovita. 4. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy tai palkanmaksu keskeytyy kesken tasoittumisjakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työajan ylittävät tai alittavat tunnit peruspalkan mukaan. 5. Työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika. 24 Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä 1. Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, jos se on työn laatuun nähden mahdollista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät. 2. Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen. 3. Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle. 4. Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista.

19 Työehtosopimus 25 Lisätyö 1. Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä lain mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä. 2. Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka lasketaan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa. 3. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä. 4. Jaksotyössä lisätyötä on se työ, joka tehdään 75 tunnin tai 112,5 tunnin jaksottaisen työajan lisäksi 80 tuntiin saakka kahdessa viikossa tai 120 tuntiin saakka kolmessa viikossa. Lisätyöstä korvaus on, kuten jaksoylityöstä on sovittu. Jaksolisätyö ei ole ylityötä. 26 Ylityö 1. Ylityön käsite ja ylityön enimmäismäärän tarkastelujakso 1. Ylityöksi luetaan työ, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi. 2. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. 3. Jaksotyössä ylityö on työ, jota kahden viikon ajanjaksossa tehdään yli 80 tuntia ja kolmen viikon ajanjaksossa yli 120 tuntia. 4. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työtuntijärjestelmässä asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, jos työ ei ole vuorokautista ylityötä. 5. Jos toimihenkilö tietyistä syistä ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työhön työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Mainitut syyt ovat sairaus, tapaturma, työnantajan määräyksestä suoritettu matka, taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtunut lomautus, 40 tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitäminen, tai työnantajan järjestämään tai sopijapuolten väliseen yhteistoimintasopimuksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistuminen. 6. Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa. 7. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa. 8. Ilmoitus ylityöstä on tehtävä, mikäli mahdollista, vuorokautta ennen ylityön alkamista.

20 Työehtosopimus 9. Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta. Ylityön enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti voidaan sopia 80 tunnin lisäylityöstä kalenterivuodessa. 2. Ylityökorvaukset 1. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. 2. Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. 3. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. 4. Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaaaika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä. 5. Kun toimihenkilö pyydetään työvuoronsa aikana sellaiseen ylityöhön, joka alkaa välittömästi työvuoron jälkeen, maksetaan ylityöstä lisäkorvauksena yhden tunnin palkka. 6. Jos pakottavassa tapauksessa tehtävä ylityö jatkuu yli 8 tuntia, toimihenkilölle varataan palkallinen vapaapäivä seuraavaksi työvuoroksi, jos työvuoro olisi seuraavana päivänä. Jos poikkeustapauksessa ei näin voida menetellä, toimihenkilölle maksetaan hänen säännöllisenä työaikanaan tekemästä työstä 100 %:lla korotettu palkka. 7. Vuorotyötä tekevän toimihenkilön jäädessä iltavuoron jälkeen ylityöhön, jonka pituus pesuaikoineen on tasan 8 tuntia, hänelle maksetaan saman työpäivän iltavuoron aikana tekemästään työstä 50 %:lla korotettua palkkaa. 3. Ylityöjakajat ja peruspalkka 1. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 viikossa. Jos säännöllinen työaika on jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 155 ja keskeytymättömän kolmivuorotyön osalta lukua 149. 2. Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon palvelusaikalisä mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provisiopalkka, tuotantopalkkiot sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia. 4. Ruokailumahdollisuus 1. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa. 5. Aloittamis- ja lopettamistyöt 1. Milloin aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvittää myös se, miten ko. työt kussakin tapauksessa korvataan. 27 Vapaapäivät 1. Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla kiinteä viikonpäivä (lauantai tai, ellei se ole mahdollista, maanantai) tai vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa. 2. Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.