Liitoksista ei synny säästöjä

uutiset.perussuomalaiset.fi KATSO MYÖS VERKOSTA KIINNOSTAVIMMAT AIHEET! PERUS- SUOMALAINEN 18. vuosikerta Poliittinen lehti Irtonumero 3,- rp:n äänenkannattaja 3/2014 Täystyrmäys suurkunnille Liitoksista ei synny säästöjä

Matias Turkkila päätoimittaja PÄÄKIRJOITUS Päivä, jota ei pitänyt tulla Astelen pitkospuilla, pienen kambodžalaisen metsän siimeksessä. On kosteaa ja lämmintä. Mökki siellä, toinen täällä. Yhdessä niistä seisoo mies, joka näyttää eläköityneeltä Yhdysvaltojen sotilaalta. Hän pyytää peremmälle. Mies esittelee itsensä museon oppaaksi. Hänen pieni, rujo museonsa on täynnä miinoja. Vain pieni hetki sitten Kambodžan yli pyyhälsi punaisten khmerien raivoisa myrsky. Harhainen, ihmishengistä piittaamaton ideologia kahmaisi maan vuosiksi valtaansa. Sadattuhannet menettivät henkensä käsittämättömässä, vimmaisessa terroriaallossa. Ja tuon ajan tapahtumat kylvävät kuolemaa edelleen. Maan luoteispäädyn rajanaapuri on Thaimaa. Maiden raja kylvettiin sodan aikana täyteen miinoja, ja niitä on siellä vielä tänäkin päivänä runsaasti. Yhdysvallat puolestaan peitti hieman aikaisemmin maan kaakkoisosan metsiköt ja pellot pommeilla, osa niistä on edelleen räjähdysalttiita. Takaisin miinamuseoon. Sen seinältä löysin suttuisen tulosteen, jonka otsikossa luki: Ottawa treaty tarkoittaen siis Ottavan miinankieltosopimusta. Otsikon alla maailman kartta, johon oli merkitty sopimukseen osallistuneet maat. Suomi oli unohtunut listalta pois, mutta sikäläisten surkeaa tilannetta paikan päältä katsellessa Suomen osallistuminen tai osallistumatta jättäminen tuntui suoraan sanottuna yhdentekevältä. Punakhmerit olisivat tehneet hirmutekonsa täysin riippumatta siitä, olisiko Suomi ollut mukana miinakieltosopimuksessa vai ei. He olisivat tehneet tekonsa, vaikka Kambodža olisi ollut siinä itse mukana. Vaikka koko silloinen maailma toivoi, ettei Kambodžan kansanmurhaa olisi tapahtunut, se tapahtui silti. Ja aivan samoin tänä päivänä tapahtuu asioita, joita harva haluaa. Surkeat asiat tapahtuvat silti. Tämä ei voi olla totta, totesi Ukrainan tapahtumista äskettäin eräs sikäläinen mies, jonka tunnemme nimellä Sergei Bubka. Lähes samoja sanoja käytti oma isoäitini, kun kuuli Neuvostoliiton hyökkäyksestä Suomeen vuonna 1939. Sotavoiman käyttö on rauhan aikaa eläville lähes käsittämätön asia. Ja yhtä hämäräksi jää monelle ajatus siitä, miksi sodan uhkaan pitäisi etukäteen varautua. Professoreilta täystyrmäys Tehokkuus kuntakoon m Kuntaliitoksia perustellaan usein kasvavilla skaalaeduilla, mutta suurissa yksiköissä kasvavat ennemminkin tehottomuus ja byrokratia. Maanpuolustuksesta vastaavien henkilöiden pitäisi pystyä ennakoimaan asioita paremmin. Keskustan Seppo Kääriäinen ainakin kuulosti varovaiselta ja kaukonäköiseltä puolustusministeriaikanaan vuonna 2005: Suomen täytyy olla turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa äärimmäisen realistinen, jopa inhorealistinen. Historian opetus on, että mitä tahansa voi tapahtua, vaikka nykyhetkellä näköalat vaikuttaisivatkin rauhallisilta, seesteisiltä ja ei-uhkaavilta. Historia opettaa, että huonoin mahdollinen vaihtoehto voi toteutua silloin kuin sitä kaikkein vähiten odottaa. Kääriäisen sanat olivat täyttä totta, mutta asia lienee muilta ajattelijoilta lainassa. Tuskin hän olisi muuten osallistunut maamme puolustuskyvyn tahalliseen rampauttamiseen äänestämällä hetken päästä maamiinat kieltävän sopimuksen puolesta. Samaan käsittämättömään ratkaisuun päätyi myös hänen puoluetoverinsa, reservin kapteeni Juha Sipilä. Kokoomuksen, SDP:n, KD:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kaikkien edustajien ohella. Vain perussuomalaisten kilpi säilyi puhtaana. Suomen armeijalla oli vielä äskettäin käytössään maamiina-ase. Edullinen ja tehokas puolustusväline. Niitä ei kylvetty pelloille tai metsiin, vaan siistissä rivissä olivat, monen lukon takana. Kaikkein pahimman päivän varalta. Sen päivän, jollaista ei pitäisi tulla. Jota kukaan ei uskonut todeksi. Taloustieteen professori Matti Virén on tutkinut kuntien henkilöstömäärän kasvua. Kuntien toiminnan tehokkuutta ja kuntaliitosten vaikutuksia on hänen mukaansa selvitetty vuosien varrella, mutta päätöksenteossa ja kuntauudistusten suunnittelussa näihin selvityksiin ei ole yleensä mitenkään reagoitu. - Esimerkinomaisesti voi mainita ainakin Moision ja Uusitalon (2003) kuntaliitoksia koskevan tutkimuksen ja Loikkasen ja Susiluodon (2005) kuntakoon ja toiminnan tehokkuuden välistä yhteyttä selvittävän tutkimuksen. Mikään niistä ei tue oletusta, jonka mukaan kuntien toiminta tehostuu kuntakoon kasvaessa, Virén selvittää. Julkisilla menoilla ja julkisesti rahoitetuilla organisaatioilla on professorin mukaan tapana kasvaa vuosi vuodelta. - Vähäinenkin kuntien henkilöstömäärän kehityksen seuranta saa meidät epäilemään, että aivan kaikki ei kohdallaan kuntien henkilöstömäärissä. Kuntasektorilla oli 1970-luvun alussa töissä hieman vajaa 200 000 työntekijää, nyt noin 450 000. Työntekijöiden määrän kasvu on Virénin mukaan niin suuri, että sitä on mahdotonta laittaa valtion asettamien lisävelvoitteiden, väestökehityksen tai muun vastaavaan piikkiin. Pikemmin kyse on siitä, että järjestelmä on byrokratisoitunut. Henkilöstön määrän kasvu noudattaa hänen mukaansa samaa kaavaa kaikissa virastoissa ja laitoksissa - ilman välitöntä yhteyttä kysynnän määrään ja rakenteeseen. - Miten muuten voi olla mahdollista, että kunnallisten palveluiden kysyntä kasvaa samalla tavalla kaikilla sektoreilla ja kaiken kokoisissa kunnissa? Markkinataloudessa näin ei koskaan tapahdu. Yksityisellä sektorilla on myös moneen kertaan saneerattu ja jokaisen työntekijän tarve on tarkkaan laskettu. Kuntasektorin on paljolti säästynyt tältä katselmukselta, jo senkin vuoksi, että palkolliset ovat useasti itse päättämässä työpaikoistaan, Virén huomauttaa. Tällaisessa tilanteessa on Virénin mukaan vaikea nähdä, että kuntakoon kasvattaminen 2

Puoluejohdolla vahva usko EU-vaaleihin s. 4-5 - on jälleen ainoa vaihtoehto. Meillä on valmiit vaikutuskanavat, ryhmät ja yhteistyökumppanit Euroopassa, puheenjohtaja Timo Soini ja puoluesihteeri Riikka Slunga- Poutsalo painottavat. suurkunnille ei kasva yötä ratkaisisi ongelmia - päinvastoin tuntuu siltä, että ongelmat vain pahenisivat. Tutkimustieto ja ulkomaiset mallit sivuutettu TEKSTI PS TOIMITUS KUVA LEHTIKUVA Helsingin yliopiston kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki A. Loikkanen on seurannut aktiivisesti kunta- ja sote-uudistuksen etenemistä. Loikkanen harmittelee sitä, kuinka vähälle huomiolle tieteellisen tutkimustiedon käyttö ja vastaavien ulkomaisten mallien vertailu on jäänyt uudistusten valmistelussa. Kuntien yhdistämistä perustellaan hänen mukaansa sillä, että näin saataisiin ratkaistua useita ongelmia ja parannettaisiin alueen kilpailukykyä. - Kuntakoon kasvusta kuvitellaan jotenkin automaattisesti seuraavan kilpailukyvyn paraneminen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkeaminen. Näin ei tietenkään ole. Useiden eri maita koskevien tutkimusten perusteella ei Loikkasen mukaan valitettavasti voida sanoa, että kuntakoolla ja kuntien yhdistymisellä voitaisiin helposti saavuttaa merkittäviä säästöjä. Useimmissa tutkimuksissa kuntakoolla tai kuntaliitoksella ei ole joko merkitsevää vaikutusta kuntien asukaskohtaisiin menoihin tai sitten se on pikemminkin niitä kasvattava. Suomen mallille ei perusteluja eikä esikuvia Yhdeksälle kaupunkialueelle juuri nyt kaavailtu kuntaliitosten sarja synnyttäisi Loikkasen mukaan suurkuntia, joiden tehtävät olisivat maailmanennätysluokkaa. Tällaiselle ratkaisulle ei ole hyviä perusteluita eikä hyviä esikuvia. Suomessa hallituksen esityksiä on Loikkasen mukaan kritisoitu siitä, että sen esitysten yhteydessä ei esitetä niiden vaikutuslaskelmia. - Mutta sitäkin suurempi ongelma on se, että monet harkinnanarvoiset vaihtoehdot eivät Suomessa tule usein edes esille. Tämä asetelma koskee kunta- ja palvelurakennetta, sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja monia muitakin politiikka-alueita, Loikkanen harmittelee. Lue lisää: Matti Virénin ja Heikki A. Loikkasen artikkelit on julkaistu osana Kunnat kuntoon! artikkelikokoelmaa. Löydät molemmat tekstit kokonaisuudessaan Suomen Perusta -ajatuspajan verkkosivuilta: www.suomenperusta.fi Puolustusministeri pihalla jalkaväkimiinoista s. 6-7 Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen tuohtui puolustusministeri Carl Haglundin haastattelusta, jossa ministeri arvosteli puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistön esitystä jalkaväkimaamiinoista. Erityisperheet moittivat viranomaisia s. 10-11 Erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen vanhemmat ovat usein tukalassa tilanteessa. Oman lapsen etuuksista taisteleminen vie monen vanhemman voimavarat ja tilalle tulee pahimmassa tapauksessa uupumus tai mielenterveys- ja päihdeongelmia. Kohti parempaa Eurooppaa s. 12-13 EU on historiansa suurimmassa kriisissä, ja se seisoo kolmen tien haarassa. Samaan aikaan kun poliittinen eliitti tiivistää vallan keskittämistä Brysseliin, kasvavat unionia kritisoivat voimat kautta Euroopan. Eurovaaleissa 2014 on kysymys siitä, mikä suunta valitaan. Onko hallituksen korvat täynnä Brysselin sinisimpukoita? Kansanedustaja Pirkko Mattila eduskunnan kuntapoliittisen välikysymyksen keskustelussa. 3

PS POLITIIKKA Puoluejohdolla vahva usko EU-vaaleihin Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo ja puheenjohtaja Timo Soini muistuttavat EU-vaalien tärkeydestä. - Äänestämättä jättäminen on hiljainen hyväksyntä nykyiselle EU-tukipakettipolitiikalle. Me olemme haluttua seuraa! - on jälleen ainoa vaihtoehto. Meillä on valmiit vaikutuskanavat, ryhmät ja yhteistyökumppanit Euroopassa, puheenjohtaja Timo Soini ja puoluesihteeri Riikka Slunga- Poutsalo painottavat. Kevään historiallinen EUvaali mittaa tosissaan hallituksen eurolinjan kannatusta. Äänestäjät voivat kääntää Suomen EU-politiikan uuteen suuntaan. Suuri eurojytky voi kääntää koko Euroopan suunnan. valmistautuvat vaaleihin yhdessä ympäri maata. EU voi vaikuttaa kaikkeen Mihin EU:ssa sitten voi vaikuttaa, puheenjohtaja Timo Soini? - Kaikkeen mitä siellä käsitellään. EU-parlamentin asema on vahva, Soini vastaa. Soini muistuttaa, että valittujen täytyy pystyä hankkimaan hyvät avustajat ja verkostoitumaan. Hän auttaa edustajia löytämään oikean ryhmän, hän kun tuntee niiden vaikuttajat. - Tärkeintä on saada ovet avattua. Meillä on valmiit vaikutuskanavat, ryhmät ja yhteistyökumppanit ja myös monikansallista henkilökuntaa, Soini sanoo. Soini makustelee ajatusta, että puolue voisi lisätä tietoa ja taitoa EU-asioista henkilövaihdon kautta eduskuntaryhmän ja europarlamentin välillä niin, että kaikilla olisi mahdollisuus oppia uutta. - Meillä on hyvä tilanne Euroopassa. Me olemme haluttua seuraa. Olemme Suomen tunnetuin puolue EU:ssa. Se asettaa myös edustajillemme vaatimuksen, koska heitä tullaan vertaamaan minuun, Soini uskoo. Mölyt mahassa ja ryhmäkuntaisuus pois Soini korostaa, että ehdokkaiden pitää sitoutua omaan suunnitelmaan ja puolueen ohjelmaan. Ehdokkaat ovat puolueen ehdokkaita. Ei pidä katsella liikaa sivuille ja reagoida toisten puolueiden tekemisiin. Eikä varsinkaan pidä asettua muita oman puolueen ehdokkaita vastaan. Yhdessä mennään. - Eikä saa sanoa mitään tyhmää. Silloin toiminta jumiutuu. Elämä käy tylsäksi, jos ei osaa asetella sanojaan oikein. Vastuun saajan täytyy olla tehtävänsä tasalla. Linjasta ei pidä tinkiä, mutta täytyy ymmärtää, miten asiat sanotaan, koska vastustajat kyttää- vät virheitä, Soini varoittaa ja muistuttaa, että ryhmän täytyy myös järjestäytyä ja toimia yhdessä ryhmäjohtajan johdolla. Kolme paikkaa tulee Soini näkee kaksi vaihtoehtoa: lautta lähtee liikkeelle, jolloin voitamme, tai sitten ihmiset jäävät kotiin. - Olemme taas ainoa vaihtoehto. Viimeksi oli vain Soini ja sohva, nyt on sohva ja perussuomalainen, joista on 20 vaihtoehtoa. Mutta meidän linjamme on ylivoimainen: se on pysynyt samana ja lupauksemme ovat pitäneet, Soini korostaa. Soini povaa, että kolme ehdokasta menee läpi ja laaja samanmielisten joukko menestyy ympäri Eurooppaa. Tämä antaa entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttavaan yhteistyöhön. Mitä suurempi liittouma saadaan kokoon, sitä paremmin se saa tietoa ja sitä vahvemmin kaikki voivat vaikuttaa. Europarlamentissa voi myös toimia vapaana hallituksen linjasta: siellähän ei ole hallitusta, joka kahlitsisi eduskunnan vaikutusvaltaa. Ryhmä löytyy saletisti Soinin mukaan eurokriittiset löytävät varmasti hyvän ryhmän, johon perussuomalaiset voivat liittyä. Ottajia on useampaankin ryhmään kuin mihin halutaan. - Viimeksi menin sinne yksin heiluttamaan kahta kättä ja perustin EFD-ryhmää yhdessä Nigel Faragen kanssa, Soini muistuttaa. Hän kehuu myös tutkija Sampo Terhoa, joka on jatkanut Soinin työtä mainiosti niin, että yhteistyökuviot ovat kunnossa. Suomalaisten äänestysinto ennätyskorkealla Euroopan komission Suomen-edustuston Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten kiinnostus EU-vaaleja kohtaan on korkeammalla kuin koskaan. Kyselyn perusteella yli 60 prosenttia suomalaisista aikoo äänestää EU-vaaleissa varmasti tai todennäköisesti. Toteutuessaan nousu olisi huikea, sillä edellisten vaalien äänestysprosentti jäi 41 prosenttiin. Kolmannes suomalaisista katsoo kärkiehdokkaiden asettamisen selkeästi lisänneen keskustelua ja kiinnostusta vaaleja kohtaan. Myös euroalueen talouskriisi ja siitä käyty keskustelu on vaikuttanut siihen, että lähes 40 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää kevään eurovaaleja kiinnostavampana kuin koskaan. 4

TIMO SOINI PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja KOLUMNI Propaganda yltyy EU-vaalit lähestyvät. Vanhat puolueet ja niiden eurooppalaiset veljespuolueet ovat aloittaneet tutun tiedotussotansa, puhumattakaan kritiikittömästä pullasorsamediasta, jota johtaa talousvaikeuksissa tarpova maamme päälehti. Sen oma talous muistuttaa euron menestystarinaa. Perussuomalaisilla pitää olla oma suunnitelma. Meidän ei pidä langeta kilpailijoidemme ansaan. Yksi jankutus on, mihin ryhmään perussuomalaiset Euroopassa menevät. Suurimmalla osalla suomalaisia ei ole tuon taivaallisen käsitystä, mitä kaikkia ryhmiä EU-parlamentissa istuu. Kun menin itse sinne viisi vuotta sitten, meillä ei ollut mitään ryhmää ennestään. Olin mukana perustamassa sitä Nigel Faragen johdolla. Olen nähnyt kohtuullisesti vaivaa, että meidän tulevilla mepeillä on hyvät saumat päästä merkittäviin tehtäviin. Sampo Terho on ollut tässä työssä hyvänä apuna. Hänen toimintansa on herättänyt laajaa luottamusta. Meillä on varaa valita. - Sampo on hoitanut hyvin kaikki äänestykset ja raportit ja hän on arvostettu edustaja, Soini kiittää. Eurokapina vietävä loppuun Soini muistuttaa, että kansa päättää, ketkä valitaan. Tärkeintä on mennä täysillä vaaleihin ja viedä loppuun se mistä kiikastaa: puolue jäi hallituksestakin EU-linjan vuoksi. Kun kansa tuki puoluetta eduskuntavaaleissa, olisi hienoa saada tuki myös eurovaaleissa. Se on mahdollista, koska kansan enemmistö kannattaa perussuomalaisten eurolinjaa. Asetelma on perussuomalaiset vastaan muut - perussuomalaiset vastaan tukipakettilinja. - Meillä on mahdollisuus vaikuttaa hallituksen EU-politiikan suuntaan. Vaaleilla on myös yleispoliittista merkitystä: jos perussuomalaiset menestyvät eurovaaleissa, siitä on etua puolueelle ja hallituksen asema vaikeutuu. Ja jos hallituspuolueet menestyvät eri tavalla, se voi hajottaa koko hallituksen, Soini arvioi viitaten SDP:n alamäkeen. Vaalityö kannattaa aina Käytännön vaalityön tekevät puolueen paikallisosastot. Sitä johtaa puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Hän varmistaa, että kentällä on käytössään työkalut, joilla vaalit onnistuvat. Myös motivointi on tärkeää. - Kentällä puhuttiin puhuttiin ensin vaaliboikotista - ettei EU:ssa kannata olla lainkaan. Mutta kun keskustelimme, mihin voimme vaaleissa ja europarlamentissa vaikuttaa, oli selvää, että vaalityö kannattaa. Myös eurokriittisten äänen pitää kuulua Euroopassa, Slunga- Poutsalo painottaa. Tietoa eurovaaleista on jaettu joka käänteessä jo viime vuodesta alkaen. Piirit ovat myös harjaantuneet vaalityöhön kunnallisvaalien jälkeen, vaikka monella paikkakunnalla puolue on yhä nuori. Puoluesihteeriltä vaalit vaativat paljon. - Minulle vaalityö merkitsee paljon puhetta ja läsnäoloa, ei niinkään torin reunalla kansan parissa, vaan tuen ja kannustan puolueen omaa väkeä puhumalla heille. Vaalitoiminta on alkanut jo nyt yllättävän hyvin, toteaa Slunga-Poutsalo ja ennustaa matkapäiviä kertyvän kevään mittaan runsaasti. TEKSTI VELI-PEKKA LESKELÄ KUVA MATTI MATIKAINEN Opettajat kärsivät homeongelmista Haluan, että maksimoimme vaaleissa saadun kannatuksen ja vaikutusvallan EU:ssa. Käydään vaalit ensin ja tehdään ryhmäratkaisu sitten. Tässä pitää luottaa omaan tekemiseen. Meille on tuhat kertaa tärkeämpää saada viestimme läpi - mikä on meidän linja, asialista, tavoitteet ja päämäärämme - kuin jankuttaa ryhmistä. Ei langeta muiden asettamaan ansaan. Sitoudutaan omaan ohjelmaan. Se tuo tulosta. Valtamedia on härski. Se leimaa perussuomalaisia jatkuvasti yhteen ääripuolueiden kanssa, vaikka meillä ei ole mitään tekemistä esimerkiksi ruotsidemokraattien kanssa. Tämä kertoo valtavasta huolesta ja pelosta. Media tekee laiskasti hommansa. En tiedä, miksi Ylen ja Hesarin toimittajilta on jäänyt huomaamatta, että Saksassa poistettiin EU-vaaleista äänikynnys. Se merkitsee, että eurokriittinen AfD puolue saa läpi ainakin 10-12 edustajaa. Tämä puolue on julkisesti todennut, että me saamme Suomessa olla iloisia siitä, että meillä on perussuomalainen puolue. Olemme olleet monille puolueille arvostettu esikuva. Kenttä, kannattajat, perussuomalaiset jäsenet. Auttakaa ehdokkaitamme. He ovat laittaneet itsensä likoon ja puolustavat puolueemme linjaa ja perustaa. Tehdään yhdessä hyvä vaalitulos. Me tarvitsemme sitä, Suomi ja Eurooppa tarvitsevat sitä. Propagandaan tehoaa totuus. Käytetään sitä kilpenämme ja miekkanamme. Äänestetään perussuomalaiset vaalivoittoon. Pari sanaa Peruspomosta Kirjoitin kirjan, Peruspomo. Se ilmestyy huhtikuun alussa. Siinä kerron, miltä viimeiset kuusi vuotta ovat minusta tuntuneet; mitä tuoneet, mitä vieneet. Se on rankan rehellinen kuvaus siitä hinnasta ja ilosta, mitä olen kokenut puolueemme puheenjohtajana. Jopa tuhannet opettajat ovat joutuneet vaihtamaan työpaikkaa homeongelmien takia. Opetusalan ammattijärjestö OAJ teki toissavuonna kyselyn rehtoreille, työsuojeluvaltuutetuille ja päiväkotien johtajille. Kyselyn perusteella neljä prosenttia opettajista on vaihtanut työpaikkaa sisäilmaongelmien vuoksi kahden viime vuoden aikana. Se tarkoittaa noin neljäätuhatta opettajaa. Ammattijärjestön työelämäasiamies Riina Länsikallion mukaan homeesta kärsivien opettajien oikeusturva on erittäin huono. Sisäilmasta sairastuneita usein vähätellään ja painostetaan psyykkisiin tutkimuksiin, ja kuntoutus- tai eläkepäätöksiä voi olla hyvin hankala saada. Olemme tehneet yhdessä Suomen poliittista historiaa. Sitä ei kukaan voi viedä meiltä pois. Mikään merkityksellinen ei synny itsestään, ilman taistelua. Puheenjohtajan on oltava sekä luja, että lempeä. Johdan esimerkin voimalla. Jos epäonnistun, minusta tulee varoittava esimerkki. Kirja on suoraa Soinia. Siinä kirjoitan, niin kuin itse haluan ja näen tarpeelliseksi. Puoluetta viedään eteenpäin yhdessä. Yksin kukaan ei ole mitään. Olen ylpeä, että saan olla tämän porukan puheenjohtaja. Te olette mahdollistaneet tämän kirjan synnyn. Se kertoo meistä perussuomalaisista, minun näkökulmastani. 5

PS EDUSKUNTA TEKSTIT PS VERKKOTOIMITUS KUVAT LEHTIKUVA JA MATTI MATIKAINEN Carl Haglundin (oik.) ministerin kyvyt ovat jälleen luupin alla. Haglund pihalla jalkaväkimiinoista Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen tuohtui puolustusministeri Carl Haglundin haastattelusta, jossa ministeri arvosteli puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistön esitystä jalkaväkimaamiinoista. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö ehdotti Ukrainan tilannetta käsittelevässä kolumnissaan, että Suomen täytyy hankkia valmius jalkaväkimiinojen massavalmistukseen nopealla aikataululla. Puolustusministeri Carl Ha- glund syytti Niinistöä politikoinnista. - Jalkaväkimiinakeskustelu on mielestäni jo takanamme. Siitä päätettiin ennen minun aikaani, että niistä luovutaan. Se perustuu kansainväliseen sopimukseen. Niihin on hankittu nyt korvaavia asejärjestelmiä, Haglund selitti Ylen Aamu-tv:n haastattelussa. Arhinmäkimäistä politikointia Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinosen mukaan Haglundin lausunto osoitti, ettei ministerillä ole asiantuntemusta uskottavan torjuntakyvyn ylläpitämiseen. - Puolustusministeri ei vieläkään näytä tajuavan, että yhtä tehokasta ja taloudellista järjestelmää, joka korvaisi jalkaväkimiinat täysin, ei tällä hetkellä ole Suomella käytössä. Joskin armeijan käyneenä ja sissikoulutuksen saaneena, ymmärrän ministerin tietämättömyyden jalkaväkimiinojen tärkeydestä ja tehosta, Oinonen sivaltaa. - Puolustusministeri syytti Niinistöä ei asiallisesta politikoinnista, mutta samassa haastattelussa hän tunnusti oman politikointinsa, esiintymällä maanantain tv-lähetyksessä Ukrainan väreissä oleva solmio kaulallaan sekä jakamalla solmiokuviaan twitterissä. Se, jos mikä, oli puolustusministeriltä epäasiallista ja arhinmäkimäistä politikointia. TEKSTI PS VERKKOTOIMITUS KUVAT LEHTIKUVA JA MATTI MATIKAINEN Jätevesiasetus kumottava ovat jättäneet lakiesityksen jätevesiasetuksen kumoamiseksi. Vuonna 2011 Vanhasen hallituksen lain tasolle nostama jätevesiasetus ei ole poistanut niitä kohtuuttomuuksia ja väärinkäytöksiä, mitä asetus on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen maaseudun asukkaille. Lain suurimpana valuvirheenä on edelleen valmistajavastuun puuttuminen, mikä mahdollistaa ylihintaisten ja toimimattomien jäteveden puhdistusmenetelmienmyynnin viemäriverkoston ulkopuolisille kiinteistöille. - Ympäristöministeri Ville Niinistön toimettomuus herättää ihmetystä tilanteessa, jossa joukko nimekkäitä professoreita on allekirjoittanut julkilausuman, jossa he vaativat maaperäkäsittelyn tieteellistä tutkimista. Lisäksi ympäristöministeriön virkamiehet ovat kieltäytyneet maaperäkäsittelyntutkimuksista, joiden tulokset ovat julkisia sekä yliopistotutkijoiden käytettävissä, perussuomalaiset listaavat. EU-teollisuuskomissaari Antonio Tajani on todennut, että Suomessa myydyt pienpuhdistamot ovat edelleen EU:n rakennusasetuksen vastaisesti CE-merkittyjä, eikä ympäristöministeriön alainen markkinavalvontaviranomainen Tukes ole suostunut tekemään mitään virheiden korjaamiseksi. vaativat viranomaisten toiminnasta kansalaisille aiheutuneen vahingon ja vastuukysymysten selvittämistä sekä katsovat, että näissä olosuhteissa ei kansalaisten oikeusturvaa pystytä takaamaan muutoin kuin kumoamalla voimassaoleva jätevesiasetus. 6

Mitä Niinistö sanoi? Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho tiedusteli hallituksen kantaa Venäjän ulkopolitiikkaan hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä. - Venäjä loukkaa alueellista koskemattomuutta ja kansainvälistä oikeutta suorittaessaan sotilasoperaatioita Ukrainan maaperällä. Venäjä on ilmoittanut varaavansa oikeuden suojella venäläisiä intressejä ja venäjän kielen puhujia Maksuhäiriöt yleistyneet yli 60-vuotiailla Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö kannusti kolumnissaan Suomea ja suomalaisia pitämään kiinni omasta puolustuskyvystään. - Uhka aseidenkäytöstä Ukrainassa on todellinen. Venäjä turvaa etujaan. Tilanteessa on historiallisia yhtymäkohtia Georgian sotaa edeltäneeseen tilanteeseen. Venäjän puolustusvoimauudistus on edennyt ja luonut uskoa maan voimaan maailmanpolitiikassa. - Jos tilanne edelleen kärjistyy ja sota syttyy, on Suomen nostettava valmiuttaan. Kriisin eskaloituminen on tällaisissa tilanteissa aina vaarana. Jo tällä hetkellä niin puolustusvoimissa, puolustusministeriössä kuin Suomen valtiojohdossakin on tehostettu tilannekuvan ylläpitoa. Vielä ei ole joukkojen valmiuden kohottamisen aika, Niinistö painotti. Niinistö jatkoi samalla teemalla eduskunnan kyselytunnilla ja totesi kaikkien puolustusta ymmärtävien tietävän miinojen suuren merkityksen. - Jalkaväkimiinojen valmistamisen valmiuden varmistaminen on Ottawan sopimuksen mukainen. Entä miinojen käytön koulutus? Miinathan eivät ole sodankäynnistä eikä maailmasta kadonneet. Puolustusministeri Carl Haglund vastasi, että varusmiehiä koulutetaan yhä erilaisilla järjestelyillä. - Niinistö on oikeassa, että teknisesti voisimme palata miinoihinkin, mutta se on niin vakavan tilanteen paikka, että toivokaamme, ettei niin vakavaa tilannetta tule, Haglund totesi. Mikä on hallituksen kanta? myös maan rajojen ulkopuolella. Suomeen on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana muodostunut merkittäviä venäläisiä intressejä. - Venäjän ulkopolitiikan muuttuessa yhä aggressiivisemmaksi Suomi on ajanut alas puolustustaan ja vältellyt keskustelua sotilaallisesta liittoutumisesta, Halla-aho muistutti ja kysyi hallitukselta, antavatko Venäjän toimet syytä Suomen puolustuksen uudelleenarviointiin. Diplomaattien parkkisakot kuriin Perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen ulkomaalaisille diplomaattiautoille kirjoitettujen parkkisakkojen perinnän tehostamisesta.vuonna 2013 Helsingin alueella kirjoitettiin ulkomaalaisille diplomaattiautoille 534 parkkisakkoa. Hirvituhokorvaukset loppuvat EU kieltää Suomen hirvituhokorvaukset heinäkuun alusta lähtien. Tuhannet metsänomistajat uhkaavat jäädä ilman korvauksia. Viime vuonna hirvien aiheuttamia tuhoja korvattiin valtion varoista n. 1,2 miljoonan euron edestä. Suomessa vahingot korvataan nimenomaan valtion varoista, toisin kuin muissa EU-maissa. - EU:ssa ei ole ymmärretty Suomen järjestelmää, koska Brysselin puistoissa eivät hirvet juokse! Meillä metsästäjät maksavat korvauksiin käytetyt varat pyyntilupamaksuina ja systeemi on todettu toimivaksi, päätöstä ihmettelevä perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen heittää. - Ulkomaalaisten diplomaattien saamat pysäköintivirhemaksut eivät etene maksuvaatimukseen tai ulosottoon, mikä perustunee Wienin yleissopimuksen 41. artiklassa vahvistettuun diplomaattiseen koskemattomuuteen. Kuitenkin samaisen artiklan mukaan diplomaattien on noudatettava Urpilaisen jatkokausi näyttää epävarmalta Maantiet rapakunnossa Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen rapakunnossa olevien maanteiden korjaamisesta. - Maantiet ovat 50-luvulta, mutta liikennemäärät 2000-luvulta. Tämä on hengenvaarallinen yhtälö, Tolppanen painottaa. Jotta tiestön huono kunto saataisiin pysäytettyä, tarvittaisiin vuosittain 4 000 kilometriä uutta päällystettä. Tolppasen mukaan korjauksissa vetkuttelu käy pitkän päälle kalliiksi. vastaanottajavaltion lakeja ja määräyksiä, sikäli kun nämä eivät ole ristiriidassa heidän erioikeuksiensa ja vapauksiensa kanssa, Saarakkala huomauttaa ja ehdottaa kovempia otteita tilanteen korjaamiseksi. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen yli 60-vuotiaiden maksuhäiriöiden lisääntymisestä. - Maksuhäiriömerkintöjen suurta määrää on nähty usein nuorten ongelmana. Asia koskettaa kuitenkin kaikkia ikäryhmiä ja entistä enemmän myös yli 60-vuotiaita, Mäntylä tietää. Syynä maksuhäiriöihin on yleensä tulojen putoaminen eläkkeelle jäännin jälkeen. Pienestä eläkkeestä on maksettavat samat kulut kuin ennenkin eikä kaikkien eläke riitä. - Avun hakemisen sijaan turvaudutaan vippeihin ja lainoihin ja yritetään paikata tilannetta viimeiseen asti. Velkakierre on valmis, kun kalliita lainoja ei pystytä maksamaan takaisin. En usko tässä olevan kyse holtittomasta velkaantumisesta, vaan monen kohdalla pelkästä arjesta selviytymisestä, Mäntylä sanoo ja toivoo kaikenikäisten velkaneuvonnan lisäämistä. Valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen jatkotoiveet SDP:n puheenjohtajuudesta saivat pahan kolauksen, kun Ylen Ajankohtainen kakkonen julkaisi puoluekokousedustajille ja -ehdokkaille suunnatun kyselynsä tulokset. Vastaajista 43 prosenttia ilmoitti kannattavansa ammattiliitto Pron puheenjohtajaa Antti Rinnettä. Istuvan puheenjohtajan Jutta Urpilaisen takana on vain 26 prosenttia vastanneista. 28 prosenttia ei vielä päättänyt, ja 3 prosenttia ei halunnut kertoa kantaansa. - Jos vauriot korjataan heti niiden synnyttyä, säästetään korjauskustannuksissa huomattavasti. On hölmöläisten hommaa odottaa tienpinnan korjausta niin pitkään, että joudutaan uusimaan koko rakenne. 7

Fennovoima eduskunnan käsittelyssä Ministeri Jan Vapaavuori ilmoitti, että energiayhtiö Fennovoiman ydinvoimalalupaa koskevan periaatepäätöksen täydentäminen tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi. suhtautuvat myönteisesti siihen, että lupa-asia käsitellään eduskunnassa, kun tilanne on muuttunut periaatepäätöksen tekemisen jälkeen. - Tässä muuttuneessa tilanteessa toivomme hakemukselle perinpohjaista, asiallista ja reilua käsittelyä, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström toteaa ja korostaa, että samalla poistuu juridinen epävarmuus hankkeen toteutumisesta. PS EDUSKUNTA TEKSTIT PS VERKKOTOIMITUS KUVAT LEHTIKUVA Hallituksen energiapolitiikka syö työpaikat - Kun maan hallitus pohtii ratkaisuja työllisyyden parantamiseksi ja velkaantumisen taittamiseksi, aloittakaa toimenpiteet energia- ja ympäristöpolitiikasta, vaatii perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström sanoo pohdiskelleensa jo pitkään Suomen kilpailukykyä. Miten sitä voitaisiin parantaa? - Rikkidirektiivi ja sen tuomat kustannukset nousivat päällimmäiseksi ongelmaksi keskusteluissani Metsäteollisuuden, Versowoodin ja Ruukin edustajien kanssa. Direktiivi tuo taloudellisia vaikutuksia eli lisäkustannuksia teollisuudelle. Suurimmat kustannukset tulevat suurille polttolaitoksille. Tuon direktiivin alle joutuu noin 890 laitosta ja niiden sivutoimintoja noin 130. - Hintalappu energiantuotantolaitoksille - joustot huomioon ottaen - on noin 765 miljoonaa euroa investointikustannuksina. Massa- ja paperiteollisuudelle arvioidaan syntyvän oksidien päästöjen vähentämisestä noin 45 miljoonan investointikustannukset ja noin 6 miljoonan euron vuotuiset käyttökustannukset. Nämä luvut ovat vain arvioita. Lisäkustannukset saattavat nousta jopa 3 miljarsiin euroon, Lindström listaa. Ylisuojeleminen syö kilpailukykyä Lindströmin mielestä Suomen on lopetettava omaan jalkaan ampuminen ja arvoitava kestävän kehityksen nimissä tehtävät esitykset uudelleen. - Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto on listannut toimenpidesuosituksiaan kansalliseen leikkauslistaansa ilmastonmuutosta edistävien tukien osalta. Siellä ovat mainittuina mm. energiaintensiivisen teollisuuden tukikokonaisuus, työmatka-autoilun tuet, liikenteen polttoaineiden verotuet ja turpeen alempi verokanta. SLL:n mielestä nämä haitalliset tuet ovat kestävän kehityksen esteenä. Kas kummaa, samanlaista viestiä tulee hallituksen sisältä varsinkin vihreiden riveistä. Ei mikään yllätys, Lindström lataa. - Se mikä näissä vaateissa tuntuu jatkuvasti unohtuvan, on niiden vaikutus suomalaiselle ja eurooppalaiselle kilpailukyvylle. Ei cleantechissa ole mitään pahaa, mutta jos perusteollisuudesta katoaa mm. näillä toimilla sata työpaikkaa, niin kuinka monta vihreää työpaikkaa tulee tilalle? Ei varmastikaan sataa. Hyvä jos muutama. Lisää kotimaista energiaa - Ei cleantechissa ole mitään pahaa, mutta jos perusteollisuudesta katoaa mm. näillä toimilla sata työpaikkaa, niin kuinka monta vihreää työpaikkaa tulee tilalle? Jari Lindström kysyi eduskunnassa. Lindströmin mielestä olemassa olevasta teollisuudesta kiinnipitämisen ja sen toimintaedellytysten turvaamisen tulee olla paljon suuremmassa roolissa. Ei ilmaston- ja ympäristönsuojelun kustannuksella, vaan sen rinnalla. - Pelkkä ilmastokylki edellä meneminen ajaa Euroopan ja samalla Suomen työllisyyden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn pohjamutiin. Kun maan hallitus pohtii ratkaisuja työllisyyden parantamiseksi ja velkaantumisen taittamiseksi, aloittakaa toimenpiteet energia- ja ympäristöpolitiikasta! listasivat omia energiapoliittisia näkemyksiään eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa, jossa vastustetaan mm. teollisuutta syövää windfall-veroa. - Meidän tavoitteenamme on kotimaisen energian aseman parantaminen suhteessa tuontienergiaan. Mutta löytyykö tälle tavoitteelle muitakin tukijoita ja näkyykö se myös politiikan suunnassa? Voimme vaikuttaa niihin päätöksiin, jotka ovat omissa käsissämme. Siksi juuri niiden päätösten vaikutuksia pitää pystyä arvioimaan myös talouden kannalta paljon nykyistä laajemmin. Lopetetaan siis oman oksan sahaaminen, Lindström painottaa. TEKSTI PS VERKKOTOIMITUS KUVA LEHTIKUVA 8

Soini kehui Kataisen vetoa Yle Ykkösaamussa vieraillut perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tarjosi uuden katsantokannan pääministeri Jyrki Kataisen talouskeskustelun taustoihin. Soinin mukaan keskustelun tavoitteena oli ampua hallituksen omat rivit suoriksi. - Tämä oli Kataiselta tai kuka lieneekään idean taustalla aika ovela veto, Soini arvioi. Hallituksen ja opposition yhteisessä talouskeskustelussa keskusteltiin valtion velkaantumisen taittamisesta, veronkorotusten ja menoleikkausten suuruudesta ja niiden ajoittamisesta. - Heillä oli 3 kysymystä. Kaikki hallituspuolueet vastasivat omiin kysymyksiinsä myönteisesti. Ei siellä voi olla erikseen Arhinmäen kantaa, Ville Niinistön kantaa, Urpilaisen kantaa, Soini täsmensi. Ministerin estettävä radikaalien muslimisaarnaajien maahantulo kansanedustajat Juho Eerola ja Olli Immonen ovat huolissaan Suomessa vierailevista, radikaaleista muslimisaarnaajista. Erityistä huolta aihettaa jo monesta maasta käännytetty Bilal Philips, joka on lehtitietojen mukaan tulossa Suomeen Helsingin Muslimit -yhdistyksen kutsumana. - Philipsin kaltaiset muslimisaarnaajat levittävät puheillaan vihaa seksuaalivähemmistöjä ja juutalaisia kohtaan. Tällaisia vierailuja ei voida hyväksyä, Eerola painottaa. - Sisäministeri Päivi Räsäsen olisi nyt yhteistyössä ulkomaalaispoliisin ja suojelupoliisin kanssa päättäväisesti pyrittävä estämään Bilal Philipsin ja muiden vastaavien radikaalien muslimisaarnaajien maahantulo, Immonen sanoo ja toivoo hallituksen puuttuvan asiaan vaikka lainmuutoksilla. Vihreät ulos hallituksesta? Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Kaj Turunen pitää vihreiden kiristämisuhkausta lähteä hallituksesta Fennovoiman vuoksi valitettavana. Puolueen hallituksesta lähdölle Turunen näyttää kuitenkin vihreää valoa. - Kymmenen kansanedustajan puolueena vihreillä on ihan liikaa valtaa. Heidän politiikkansa on kansantaloutta kurjistava monella eri tavalla. Vihreät käyttävät hyväkseen vaa ankieliasemaansa jatkuvasti uhkaamalla kävellä hallituksesta ulos. Pääministerin olisikin nyt näytettävä johtajuutta ja ovea vihreille, Turunen sanoo. - Uskon, että hallituksessakin ilmapiiri paranisi ilman vihreitä. Itse olisin valmis suhtautumaan hienotunteisemmin hallitukseen, joka olisi vapautettu vihreistä. Se on Suomen etu. Omaishoitajien verotus Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Kettusen kirjallinen kysymys omaishoitajien verotuksesta sai kylmää kyytiä valtiovarainministeriössä. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ei yhdy Kettusen mielipiteeseen siitä, että omaishoidon tuki voitaisiin vapauttaa kokonaan verotuksesta tai ainakin pienentää sen verotusta. Omaishoidontuesta peritään tällä hetkellä 40 prosentin veronpidätys. - Omaishoitajat tekevät yhteiskunnallisestikin arvokasta työtä, kun he pienellä tuella hoitavat läheisiään kotona. Mikäli omaishoitajat eivät näin tekisi, hoidettavat jouduttaisiin sijoittamaan yhteiskunnan omistamiin hoitolaitoksiin. Tästä tulisi yhteiskunnalle miljardien menoerä vuodessa, Kettunen muistuttaa. Parempaa hoitoa vankilassa? tiukkasivat hallitukselta jälleen ratkaisuja vanhusten kotihoidon tulevaisuuden ratkaisuiksi. Tiukimman kysymyksen heitti Pirkko Ruohonen-Lerner kansalaispalautteen pohjalta, jolla hän aloitti kysymyksensä. - Pannaan vangit vanhainkotiin ja vanhukset vankilaan. Silloin vanhukset pääsisivät suihkuun ja harrastuksiin ja voisivat päästä ulkoilemaan. Heidän terveydestään ja hampaistaan huolehdittaisiin. He saisivat rahaa sen sijaan, että he maksavat asumisestaan ja hoidostaan. Heitä valvottaisiin jatkuvasti videolla niin, että saisivat välittömästi apua, jos kaatuisivat tai tarvitsisivat muuten apua. Kysynkin ministeriltä, toteutuvatko Suomessa vanhuksen ihmisoikeudet vankeihin verrattuna? Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) tuohtui Ruohonen-Lernerin rinnastuksesta. Reijo Tossavainen Kirjoittaja on PERUSSUOMALAINEN KANSANEDUSTAJA KOLUMNI Sotesopasta tuli sotesota Hallitus on ajanut sote- ja kuntauudistusta kuin käärmettä pyssyyn. Siitä huolimatta mitään mainittavaa ei ole saatu aikaiseksi. Nyt kokoomuksen sisällä on heitetty pyyhe kehään, ja ministeri Jan Vapaavuoren johdolla valmistellaan kokoomuslaisten omaa ratkaisumallia. Käytännössä siis demariministeri Susanna Huovinen on syrjäytetty. Tämä on poikkeuksellisen raju teko. Veikkaan, että lähipäivät ovat hallituksen koossapysymisen kannalta kriittisiä. Tähän saakka on ennustettu, että hallitus hajoaa ensi syksynä. Tuo päivä voi olla paljon lähempänä, sillä sotasoppa kiehui nyt yli. Sotasopasta tuli sotesota. Vapaavuoren johdolla valmistellaan ratkaisua, joka käytännössä tarkoittaisi sitä, että hallitus tekee täyskäännöksen. Se siis kieltää kaiken sen minkä se on tähän saakka vannonut ainoaksi oikeaksi vaihtoehdoksi. Valitettavasti on todettava, että nyt mentäisiin ojasta vähintään allikkoon, jos kokoomuksen valitsema ns. Erva-ratkaisu toteutettaisiin. Lyhyesti sanottuna se tarkoittaisi, että koko maassa erikoissairaanhoito keskitettäisiin viidelle erityisvastuualueelle ja niiden keskuspaikkoina olisivat Helsinki, Tampere, Turku, Kuopio ja Oulu. Perusterveydenhuolto jätettäisiin kuntien hoidettavaksi kuten tähänkin saakka. Ratkaisu lähtee siis siitä, että alkuperäinen tavoite, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen, ei toteutuisi. Kävisi tasan päinvastoin eli nämä kaksi asiaa etääntyisivät toisistaan vielä nykyistä enemmän. Ja kun suurin ongelma on ollut juuri siinä, että nämä kaksi hoidon tasoa eivät ole pelanneet keskenään. Siitä on seurannut asiakkaille turhia tutkimuksia ja turhaa pompottelua luukulta toiselle. Veronmaksajille se on tietänyt turhia kustannuksia. Ainoa järkevä ratkaisumalli olisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalle. Alueena olisi siis useimmiten maakunta. Tätä ratkaisumallia kannattavat perussuomalaisten ohella myös keskusta ja vihreät. Myös muissa hallituspuolueissa sillä on runsaasti kannatusta. Hallituksen paniikkiyrityksistä huolimatta, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen jää tulevalle hallitukselle. Perussuomalaisten esittämän ratkaisun toteuttaminen olisi nopeasti toteutettavissa, sillä se muodostettaisiin nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalle. Sitä ennen on torjuttava hallituksen viimeisin viritys, jota runnotaan Jan Vapaavuoren johdolla. Kaiken kaikkiaan hallituksen taival sote- ja kuntasekoilun osalta on ollut jopa tragikoomista. Sotesoppaa hämmensivät ensin ministerit Paula Risikko ja Maria Guzenina-Richardsson. Kun siitä ei tullut mitään, niin Risikon pariksi nostettiin Susanna Huovinen. Kun siitäkään ei tullut mitään, niin neuvottelujen vetäjäksi nimitettiin Petteri Orpo. Ja vihoviimeiseksi asiaa yritetään ratkoa kokoomuksen sisäisenä työnä Jan Vapaavuoren johdolla. Tätä mutapainia pitää kestää vielä reilu vuosi. Sitten ovat eduskuntavaalit ja uusi hallitus, joka saa toteuttaa parhaiten toimivan ja taloudellisimman ratkaisun. 9

PS POLITIIKKA Erityisperheet moittivat viranomaisia Miksi avun saaminen on niin vaikeaa? Erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen vanhemmat ovat usein tukalassa tilanteessa. Oman lapsen etuuksista taisteleminen vie monen vanhemman voimavarat ja tilalle tulee pahimmassa tapauksessa uupumus tai mielenterveys- ja päihdeongelmia. Erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen vanhempien täytyy olla vahvoja moniosaajia. Mikäli lapsella on diagnosoitu tai epäilynä jokin neuropsykologinen sairaus, ominaisuus tai piirre, mutta ei kehitysvammaa tai fyysistä vammaa, hän tipahtaa miltei aina jonkin palveluetuuden tai -oikeuden ulkopuolelle. Erityisperheiden vanhempien täytyy hallita Suomen vammaispalvelu, päivähoito-, perusopetus-, mielenterveys- ja lastensuojelulait. Tilannetta ei suinkaan helpota se, että eri paikkakunnilla sovelletaan eri lakeja ja säädöksiä päättävän tahon ja kuntien taloudellisen tilanteen mukaan. Silloin kun päätökset tehdään vastoin lapsen etua, vanhemman täytyy jaksaa yhä uudestaan tehdä muistutuksia ja kanteluita päättävän tahon esimiehille, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai aluehallintovirastolle. Näitä päätöksiä odotellessa tapahtuu taas uusia kyseenalaisia päätöksiä. Mikäli kantelu tuottaa tulosta yhden perheen kohdalla, sitä ei oteta automaattisesti käyttöön muissa vastaavissa tapauksissa. Tosiasiassa siis vain äänekkäimmät ja viranomaisten mielestä haastavimmat vanhemmat saavat jollakin tavalla lapselleen apua ja tukea. Eli ne, jotka tietävät, miten järjestelmä toimii ja ne, jotka jaksavat vaatia. Apua saa, jos on alkoholisti Oman lapsen etuuksista taisteleminen vie monen vanhemman kaikki voimavarat ja tilalle tulee pahimmassa tapauksessa uupumus tai mielenterveys- ja päihdeongelmia. Usein nämä perheet saavat apua vasta sitten, kun ongelmat ovat syntyneet. Keski-Suomesta kotoisin oleva kolmen lapsen äiti kertoo sairastuneensa alkoholismiin jatkuvan taistelemisen jälkeen. - Erityisen tuen tarpeessa olevat lapseni eivät saaneet lastensuojelulain mukaista avopalvelua ja tilanne päätyi loppujen lopuksi siihen, että jouduin antamaan yhden lapsistani väliaikaiseen sijoitukseen. Tämän seurauksena lapseni hyvinvointi ei suinkaan parantunut ja aloin itse naukkailemaan alkoholia yrittäen estää valtavan surun pääsyä sydämeeni. Nyt parin vuoden jälkeen olen sairastunut myös masennukseen ja ainoa valopilkkuni on pieni toivo siitä, että jonakin päivänä lapseni ovat aikuisia, äiti sanoo täysin uupuneena. Pohjois-Pohjanmaalla asuva kahden tytön äiti kertoo hakeneensa useita kertoja apua sosiaalitoimesta taloudellisen tilanteensa vuoksi, sillä erityislapsen vanhempi joutuu olemaan joskus paljon poissa töistä, eikä saa laskuja ja velkoja maksettua. - Kun olin vielä ei-päihdeäiti, en saanut mitään apua. Nyt kun sairastuin alkoholismiin ja päädyin katkaisun kautta kuntoutukseen, saan kaikki mahdolliset palvelut ja taloudellisen tuen. Minulle etsitään jopa työpaikka, koska olen päihdeäiti, hän korostaa. Pohjois-Suomesta oleva kahden lapsen äiti kertoo hakeneensa vuosia lastensuojelulain mukaisia avopalveluja toiselle erityislapselleen, mutta ei koskaan saanut niitä, vaikka hänellä oli lukuisia suosituksia, todistuksia ja lausuntoja eri toimijoilta, kuten lapsen psykiatrilta ja erityisopettajalta. - Perheemme tilanne meni todella haastavaksi ja lapseni joutui osastohoitoon. Vaikka hän oli kaksi kuukautta osastohoidossa, emme sen jälkeenkään saaneet hänelle edes lastensuojelulain mukaista tukihenkilöä, ennen kuin tein kantelun oikeusasiamiehelle. Emme saaneet myöskään hänelle koulunkäyntiavustajaa, ennen kuin otin yhteyttä lakimieheen. Minun täytyisi ilmeisesti ryhtyä päihdevanhemmaksi, että saisimme apua, äiti tuhahtaa. Epäpätevyyttä vai asennevamma? Suomessa on valtava määrä erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia, jotka eivät saa tarpeeksi apua ja tukea koulunkäyntiin tai vapaa-ajan toimintaan. Onneksi löytyy myös hyvin hoidettuja ja onnistuneita tapauksia, sillä eri- Asuntovelallisten luotonkysyntä hiipunut Finassialan Keskusliiton pankkibarometrin mukaan kotitalouksien into ottaa luottoa on vaisumpaa kuin pitkällä aikavälillä keskimäärin, vaikkakin vahvempaa kuin edellisessä barometrissä. Kysynnän odotetaan jatkuvan laimeana kuluvan vuoden alkupuoliskolla, kertoo Yle Uutiset. Barometrin mukaan velalliset kotitaloudet käyttävät erilaisia joustomahdollisuuksia lainanhoidossa entiseen tapaan, mutta viitekorkojen vaihtoaktiivisuus on hiipunut. Osakkeet ja osakerahastot kiinnostavat yhä enemmän ylimääräisten rahojen sijoituskohteena kotitalouksien keskuudessa, mutta talletusten suosion arvellaan vähenevän. 10

tyisperheiden tukeminen ei ole vain kunnan taloudellinen asia, vaan yleinen tahtotila. Ilman kattavaa ja oikean asenteen omaavaa, moniammatillista yhteistyötä ja ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä syrjäytyneitä nuoria syntyy koko ajan lisää. Päteviä uusia alan ammattilaisia ei monissa kunnissa enää palkata ja osalla toimijoista on seen, hän sanoo järkyttyneenä. Erityisperheiden vanhemmat tekevät töitä käytännössä ympäri vuorokauden ja suurin osa palkatta, sillä vain harvoille myönnetään omaishoidontuki. jo ennestään puutteita koulutuksessa tai henkilökohtainen asennevamma erityisen tuen tarpeessa olevia perheitä kohtaan. Pohjois-Pohjanmaalla asuva äiti kertoo, että hänen haastavan käytöksen omaavan lapsen luokkaan laitettiin arka ja epäpätevä opettaja haastaviin tilanteisiin, minkä seurauksena neljä oppilasta kuudesta päätyi joko sijoitukseen tai osastohoitoon alle puolessa vuodessa. Kukaan koulun ammattilaisista ei kantanut tilanteesta vastuuta, vaan se lakaistiin vähin äänin maton alle. Toinen äiti kertoo, että lastensuojelu ei reagoinut ajoissa perheen sisäiseen väkivaltaan, koska työntekijät eivät osanneet tai uskaltaneet puuttua asiaan. - Kun perheemme tilanne oli ehtinyt päätyä jo todella pahaksi ja nostin kyseisen puuttumattomuuden esille, lastensuojelutyöntekijä kysyi vain tyynenä, että mitä heidän olisi pitänyt tehdä? äiti ihmettelee. Ratkaisuksi tarjotaan huostaanottoa Epätasa-arvoinen kohtelu erityisperheitä kohtaan on ongelma koko maassa. Viranomaiset eivät tunnu ymmärtävän, että ennaltaehkäisevä työ lasten puolesta on säästöä myöhemmässä vaiheessa. Perheitä tulisi tukea kotiin heti, kun viitteitä ongelmista tulee esille. Ongelmat eivät ratkea sillä, että lastensuojelu ehdottaa ensimmäisenä lapsen sijoittamista muualle. Joskus kyse on puhtaasti siitä, että perhe tarvitsee käytännön apua esimerkiksi hakemusten laatimiseen tai kodin siivoamiseen. Kyse ei ole näissäkään tilanteissa perheen laiskuudesta tai organisointikyvyn puutteesta, sillä erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi usein vain vie perheen kaiken ajan ja voimavarat. Erityisperheillä on myös jatkuvasti sellaisia palavereita, mitä niin sanotuilla tavallisilla perheillä ei ole. Nämä palaverit vievät perheeltä paljon aikaa myös valmisteluvaiheessa, eikä viranomaisilla tunnu riittävän tietotaitoa ymmärtää tätä. Pohjois-Pohjanmaalla asusteleva erityisperheen äiti kertoo käyneensä päihdekuntoutuksessa suhteellisen onnistuneesti, mutta ratkenneen uudelleen juomaan jatkuvien haasteiden vuoksi, mitä palvelujärjestelmä aiheuttaa. - En kertakaikkiaan kykene hallitsemaan kaikkia lakeja ja säädöksiä, mitä erityislasten kanssa tarvitaan. Kävin Jurva: Raha ohjaa huostaanottoihin Perussuomalaisten kansanedustaja Johanna Jurva myöntää palvelujärjestelmän olevan hyvin pirstaleinen ja olevansa pahoillaan siitä, että kunnat soveltavat lakeja joskus epäoikeudenmukaisesti. - On totta, että esimerkiksi Kela tulkitsee vammaistuen myöntämisen perusteita eri tavalla eri paikkakunnilla. Lapsen saama diagnoosi ei välttämättä Kelan arvion mukaan oikeuta sairauden edellyttämään tasoon vammaistuen suuruudessa. Tiedän myös, että monet vanhemmat joutuvat sinnikkäästi taistelemaan lastensa oikeuksien puolesta, eikä kaikilla yksinkertaisesti riitä siihen voimavarat. - Näihin ja moniin muihin lapsia koskeviin lakeihin ja säädöksiin täytyy tulevaisuudessa pyrkiä puuttumaan muuttamalla niitä aukottomiksi niin, että niissä ei ole tulkinnan varaa. Kaikilla lapsilla täytyy olla tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella ja kuntoutua perhetaustoista huolimatta, Jurva painottaa. Jurva arvelee, että yksi syy esimerkiksi kuntien innokkuuteen sijoittaa lapsia kodin ulkopuolelle on nykyinen Johanna Jurva. rahoitusjärjestelmä, mikä ohjaa lastensuojelua huostaanottoihin. Lastensuojelukerroin kannustaa kuntia huostaanottoihin sen sijaan, että kannustettaisiin ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen. - Tämän vuoksi lakia kunnan peruspalvelujen valtionosuuksista tulisi uudistaa lastensuojelukertoimen uudistamisella siten, että kertoimessa huomioitaisiin lastensuojelun kustannukset, varhaista puuttumista, ennaltaehkäisevää työtä sekä avohuollon toimenpiteitä painottaen. tämän paineensietokyvyn puuttumisen ja päihdeongelman vuoksi keskustelemassa säännöllisesti paikallisen mielenterveystyöntekijän kanssa, mutta hän lopetti kylmäkiskoisesti tapaamiset tekstiviestillä, koska en päässyt kahteen tapaamiseen muun muassa lapseni koulupalaverin vuoksi. En ymmärrä tällaista toimintaa, vaikka ilmoitin hänelle etukäteen ajan siirtämisestä, äiti tuskastelee. Myös eräs Pohjois-Pohjanmaalla asusteleva erityislapsen äiti sai kylmää kyytiä lastensuojelutyöntekijöiltä pyydettyään kodinhoitoapua jäätyään yksinhuoltajaksi. - Ajattelin, että jos saisin vaikka kodinhoitajan käymään meillä, mutta minulle ehdotettiinkin heti lasten sijoittamista uuteen perhee- TEKSTI MINNA KORVA-PERÄMÄKI KUVAT LEHTIKUVA JA MINNA KORVA-PERÄMÄKI Lääkkeet ostetaan nyt verkkokaupasta Asiakkuusmarkkinointiliiton, Kaupan liiton ja TNS Gallupin yhdessä toteuttaman selvityksen mukaan suomalaiset ostivat viime vuonna verkkokaupoista palveluita, tavaroita ja sähköisiä sisältöjä yhteensä 10,5 miljardin euron edestä. Summa on kasvanut noin viidenneksen kolmessa vuodessa. Eniten suomalaiset ostavat netistä matkoja, 36 prosenttia kaikista verkko-ostoista. Seuraavaksi eniten rahaa käytettiin viihde-elektroniikkaa, tietotekniikkaan ja rahapeleihin. Viime vuonna verkkokaupoissa kasvoi eniten alkoholin, bussilippujen, luontaistuotteiden, ravintolisien ja lääkkeiden ostaminen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle Uutiset. 11

PS POLITIIKKA Kohti parempaa Eurooppaa EU on historiansa suurimmassa kriisissä, ja se seisoo kolmen tien haarassa. Samaan aikaan kun poliittinen eliitti tiivistää vallan keskittämistä Brysseliin, kasvavat unionia kritisoivat voimat kautta Euroopan. Eurovaaleissa 2014 on kysymys siitä, mikä suunta valitaan. Osa kriittisistä voimista haluaa tyystin eroon EU:sta, osa taas uskoo EU:n olevan vielä pelastettavissa. Kaikki osapuolet ovat tyytymättömiä asioiden nykytilaan. Jatketaanko jo tuttua tietä kohti kansalaisten vastustamaa keskusvaltaista liittovaltiota vai raivataanko uusi polku kohti jotain muuta? Mikä liittovaltio? Liittovaltiokehitys tarkoittaa vallan keskittämistä Brysseliin. Siihen liittyy oleellisena osana keskusvallan ohjaamien tulonsiirtojen lisääminen jäsenmaiden välillä. Käytännössä liittovaltio siis tarkoittaa sitä, että jäsenmaa tai osavaltio ei voi itse päättää omia kansalaisiaan ohjaavasta sääntelystä tai verovarojensa käytöstä eikä edes torjua omalta kannaltaan huonoja keskusvallan päätöksiä. On vaikea ymmärtää, kuinka ankarinkaan toiveajattelija voisi nähdä liittovaltiokehityksen olevan pienen Suomen etu. Jos annamme näissä keskeisimmissäkin asioissa päätösvallan keskusvallalle, jossa meillä esimerkiksi europarlamentissa on alle kahden prosentin edustus, on päivänselvää, ettei Suomi enää päätä itse omista rahoistaan tai asioistaan. Käytännössä liittovaltio merkitsisi Suomen kansanvallan kuolemaa. Taloudellisesti se merkitsisi muiden lypsettäväksi tai vähintään armoille heittäytymistä. on ainoana suomalaisena eduskuntapuolueena johdonmukaisesti vastustanut tätä liittovaltiokehityksen osa-aluetta. Emme hyväksy epädemokraattisen komission valvontaa ja ohjausta, joka kaventaa jäsenmaiden itsenäisyyttä. Emme myöskään hyväksy yhteisvastuuta, joka aiheuttaa moraalikatoa, kun ongelmien aiheuttajat eivät joudu vastaamaan seurauksista. Vallan keskittämisestä vallan hajauttamiseen Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana EU:lle on keskitetty monimutkaisten perussopimusjärjestelyjen myötä enemmän valtaa kuin monikaan haluaisi sille antaa, tai välttämättä edes hahmottaa sillä olevan. Eurokriisin aikana tämä vallansiirto on vain kiihtynyt. Tutkimusten mukaan alle kymmenesosa suomalaisista toivoo EU:n kehittyvän liittovaltioksi. Juuri kansalaismielipiteen takia suomalaisten poliitikkojen joukossa liittovaltion kannattajat tuntee siitä, etteivät he halua puhua liittovaltiosta. He kutsuvat liittovaltiokeskustelua tyhjäksi pelotteluksi, vaikka europarlamentissa Euroopan Yhdysvalloista ja liittovaltiosta puhutaan täysin avoimesti. Suomen nykyinen kuuden puolueen hallitus käytännössä kannattaa liittovaltiokehitystä, mutta varoo sanomasta sitä ääneen. Miten kaukainen keskusvalta osaisi edes periaatteessa kehittää Suomea suomalaisia itseään paremmin? Keskusvallalla ei ole siihen sen enempää aikaa, mielenkiintoa kuin Työuupumusoireisiin helpotusta Yle Uutisten mukaan itselle asetetut vaatimukset nojaavat usein luuloihin ja kuvitelmiin siitä, mitä kaikkea pitäisi ehtiä ja jaksaa. Jyväskylän yliopistossa tutkitaan parhaillaan, voidaanko työuupumusoireilua lievittää tietoisuustaitoja kehittävillä Mindfulness-harjoituksilla. Kelan rahoittamaan MUUPUtutkimukseen osallistuu eriikäisiä työnsä kuormittavaksi ja uuvuttavaksi kokevia työssäkäyviä, jotka osallistuvat kahdeksan viikon ohjattuun pienryhmäharjoitteluun. Pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyneen työuupumuksen oireita ovat muiden muassa voimattomuuden tunne, väsymys ja kyynisyys. Useimmat eivät kerro oireistaan työnantajalleen pelätessään leimautumista huonoksi työntekijäksi. 12

Sampo Terho Kirjoittaja on PERUSSUOMALAINEN Europarlamentaarikko KOLUMNI Populistin EU-vaihtoehto Ainoana EU-kriittisessä ryhmässä istuvana suomalaismeppinä minulta kysytään usein, mikä se teidän vaihtoehtonne sitten on? Mikä on se parempi EU, jonka perään huudatte? Olen nyt vastannut tähän kysymykseen. Pamflettini Kohti parempaa Eurooppaa on juuri julkaistu. Kirjanen on tiivis esitys siitä, mikä EU:ssa on vialla ja miten ongelmat voitaisiin korjata. Uudessa Euroopan unionissa on vähemmän sääntelyä ja enemmän kansanvaltaa. Uudessa EU:ssa yhdentymisen käyttövoima on toteen näytetty hyöty, eivät katteettomat lupaukset. Uusi EU tunnustaa tosiasiat, eikä toimi EU-eliitin idealismin ohjaamana. kykyäkään. Mitä enemmän asioistamme päätetään Brysselissä, sitä pienempi on suomalaisten sananvalta elämäänsä ohjaaviin päätöksiin. Jokainen askel kohti liittovaltiota tarkoittaa suomalaisen kansanvallan heikkenemistä. Liittovaltio tarkoittaisi myös tulonsiirtojen ja yhteisvastuun lisäämistä, kun vähävaraisemmat mutta selvästi väkirikkaammat maat pääsisivät päättämään entistä suuremmasta osasta verorahojamme. Suomen tulonsiirrot muualle EU:hun ovat jo nyt kohtuuttoman suuret, yli 600 miljoonaa euroa vuodessa. Vain itsenäisyys takaa sen, että kansamme saa itse pitää oman työnsä tulokset. Pidämme ehdottomasti kiinni periaatteesta, ettei mikään jäsenmaa ota vastatakseen toisen velkoja. Britannian vai Saksan tie? EU:n keventämisellä on nyt nostetta ympäri unionia. Alankomaiden hallitus ilmoitti hiljattain, että kaikilla politiikan aloilla jatkuvasti yhdentyvän Euroopan unionin aika on ohi. Vielä tiukemman linjan on ottanut perinteisesti EU-kriittinen Britannia. Maa vaatii EU:n toimivaltuuksien uudelleenarviointia ja haluaa neuvotella EU-sopimuksensa uusiksi vuoteen 2017 mennessä. Britannian pääministeri David Cameron on sanonut haluavansa kevyemmän unionin. Saksan liittokansleri Angela Merkel on puolestaan sanonut haluavansa jatkaa Euroopan yhdentymistä tasolle, jota on vaikea kuvata muuksi kuin Euroopan liittovaltioksi. Tässä on riittävän selkeät vaihtoehdot: on vain valittava, haluaako seurata Britannian viitoittamaa itsenäisten jäsenmaiden tietä vai Saksan johtamaa joukkoa tiivistyvään liittovaltioon. Merkelin esittämä näkemys saattaa myös melko outoon valoon ne suomalaiset keskustelijat, jotka väittävät koko liittovaltiosta puhumisen olevan hölynpölyä. Vanhojen talojen hinnat romahtivat Tilastokeskuksen mukaan vanhojen omakotitalojen hinnat romahtivat pääkaupunkiseudulla vuodessa 10,8 prosenttia, kun muualla maassa hintojen lasku oli 1,9 prosentin luokkaa. Sitä vastoin uusien talojen hinnat nousivat koko maassa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Asuminen on silti pääkaupunkiseudulla huikeasti muuta Suomea kalliimpaa. Vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 2 837 euroa, muualla Suomessa 1 394 euroa. Myös pientalotonttien hinnat laskivat viime vuoden neljännellä neljänneksellä koko maassa 3,2 prosenttia edellisvuodesta. Pientalotontin keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 25,3 euroa ja keskimääräinen pinta-ala 2 088 neliömetriä. Asiasta uutisoi Kauppalehti. Kansanvaltaisuus kunniaan Ainoa asia, joka on muuttanut ja voi myös jatkossa järkevöittää Suomen EU-politiikkaa, on perussuomalaisten vaalimenestys. Suomi voi perussuomalaisten johdolla torjua liittovaltion ja liittyä Britannian johtamaan EU-kriitikkojen uudistusrintamaan. Suomen kansallinen etu on löyhä unioni, jossa sääntelyä vähennetään, EU:n toimivaltuuksia rajataan ja jossa kauppa on toiminnan keskiössä. Tavoitteeksi on otettava unionin uudistaminen kevyemmäksi ja päätöksenteon palauttaminen lähelle kansalaisia. Eurooppaa tulee rakentaa eurooppalaisten tarpeisiin, ei Euroopan unionin tarpeisiin. TEKSTI SAMPO TERHO KUVAT LEHTIKUVA Lataa kirja kokonaisuudessaan: www.suomenperusta.fi EU:n kutsuminen rauhanprojektiksi on retorisesti kaunista, mutta vain osatotuus. Suurin osa EU-sääntelystä ei liity enää mitenkään rauhan edistämiseen. Todellinen motiivi on keskusvallan vahvistaminen. Uudessa EU:ssa valtaa hajautetaan keskittämisen sijaan ja EU:n valtaoikeuksia palautetaan jäsenmaille, lähemmäs kansalaisia. Suomen on osaltaan tuettava EU:n uudistamista kevyemmäksi ja paremmaksi. Suomen kansallinen etu on kauppaliitto, ei liittovaltio. EU:lla on jo nyt paljon liittovaltiomaisia piirteitä, ja jokainen joka nykytilanteessa yhä vaatii tiiviimpää unionia, tulee samalla kannattaneeksi liittovaltiokehitystä. Oleellisin kysymys eurovaaleissa on siis hyvin yksinkertainen: haluatko enemmän vai vähemmän EU:ta? Suomen ei tarvitse pyrkiä kaikkiin ytimiin, vaan ainoastaan niihin joissa olemisesta on meille hyötyä. Suomen idealistinen EU-politiikka on erottanut meidät muista Pohjoismaista, jotka ovat viisaasti olleet pidättyväisempiä. Lopputulos on, että nykyään seisomme Kreikan, Portugalin, Italian ja Espanjan joukossa, emme Ruotsin, Tanskan tai Iso-Britannian. Eurovaalit ovat linjavaalit. Kaikki vanhat puolueet istuvat europarlamentissa tiiviimpää unionia kannattavissa liittovaltioryhmissä. on ainoana puolueena Suomessa johdonmukaisesti edustanut EU-kriittistä uudistuslinjaa, vaatinut sääntelyn vähentämistä ja kieltäytynyt tukipaketeista ja muista moraalittomista tulonsiirroista. EU-politiikassa perussuomalaiset on ainoa muutosvoima. Keskustalta ja sosiaalidemokraateilta puuttuu johdonmukainen EU-linja, kuten eduskuntavaalien jälkeen nähtiin kun molemmat pyörsivät kantansa tukipaketteihin. Kokoomuksen linja on johdonmukainen, mutta se ei ole muutoslinja, vaan tukee nykyisen menon jatkamista: lisää yhdentymistä ja tukipaketteja. EU-politiikan suhteen Suomessa vallitsee kaksipuoluejärjestelmä: on perussuomalaiset ja muut. Kansa valitsee muutoksen tai nykymenon jatkamisen välillä. Vaihtoehto EU:n nykyiselle suuntaukselle on nyt esitetty. 13

PS EU-VAALIT Kimmo Kivelä: EU on nyt temppelinharjalla - EU:n toiminta on monelta osin salamyhkäistä, byrokraattista ja poliittista kaupankäyntiä. EU-eliitti on ajamassa unionista liittovaltiota, jota vastaan perussuomalaiset taistelevat, sanoo kansanedustaja Kimmo Kivelä. Kuopiolainen kansanedustaja ja rovasti Kimmo Kivelä on ennen eduskuntauraansa työskennellyt 25 vuotta pappina merkittävissä tehtävissä, esimerkiksi kirkkoherrana parikymmentä vuotta, tuomiokapitulin asiantuntijatehtävissä, asessorina ja dekaanin sijaisena. Kivelä kiinnostui politiikasta jo nuorella iällä ja liittyi perussuomalaisten edeltäjän SMP:n riveihin jo viisitoistavuotiaana. Sittemmin hän toimi SMP:n nuorisojärjestössä SMP:n nuorisoliiton pääsihteerinä ja valtakunnallisena nuorisosihteerinä. Kivelä on syntyjään Lahdesta ja opiskellut Helsingin yliopistossa. Savolainen hän on ollut jo yli neljännesvuosisadan. - Lähdin eurovaaleihin, koska pyydettiin niin puolueen kuin muidenkin tahojen toimesta. Haluan olla näissä talkoissa mukana, sillä kevään eurovaalit ovat puolueelle äärettömän tärkeät. Koskaan ennen eivät europarlamenttivaalit ole olleet Suomen tulevaisuuden kannalta niin tärkeät kuin nyt. Nyt on liikevoimaa, nyt on todellinen mahdollisuus saada aikaan muutos EU-politiikassa, Kivelä tietää. Päätösvalta on palautettava kansallisvaltioille Kivelän intresseissä on EU:n uudistaminen, kansanvallan palauttaminen päätöksentekoon ja päätösvallan palauttaminen kansallisvaltioille. Hän toivoo myös europarlamentin ja kansallisten parlamenttien välisen yhteistyön tiivistymistä, joka tällä hetkellä on melko vähäistä. - Olen Eurooppa-myönteinen, mutta hyvin EU-kriittinen. Eurooppalaisia arvoja ovat kreikkalainen demokratia, roomalainen oikeus ja kristilliset arvot. Niihin uskon itsekin, mutta unioni nykymuodossaan on kaikkea muuta kuin niitä kunnioittava. EU:n toiminta on monelta osin salamyhkäistä, byrokraattista ja poliittista kaupankäyntiä. EU on nyt Kivelän mukaan temppelinharjalla. EUeliitti on ajamassa unionista liittovaltiota, jota kehitystä vastaan perussuomalaiset taistelevat. Kivelälle riittää kansallisvaltioiden välinen vapaakauppa- ja tulliliitto - päätösvalta on palautettava kansallisvaltioille. Kevään eurovaalit ratkaisevat sen, saako euroeliitti tahtonsa läpi ja kehittyykö unionista liittovaltio. Riittävän suurella kansallisella tahdolla ja vastustuksella on Kivelän mukaan mahdollista muuttaa suuntaa demokraattisestikin. Kivelä huomauttaa, että euro oli alun perinkin suuri typeryys, jota edes talouseliitti ei kannattanut, ja johon Suomi vietiin väkisin kansan tahdon vastaisesti. Ilman rahaliittoa suomalaiset voisivat paljon paremmin. - Tukipakettipolitiikka on EU:n omien päätösten ja säännösten vastaista politiikkaa, jossa laittomasta on jälkikäteen tehty laillista. Tavallista köyhää kansaa tukipaketeilla ei auteta, eliitti ja pankit pelastetaan mutta Suomelle se tulee äärettömän kalliiksi eikä loppua näy. Kaikki mitä Suomestakin on Etelä-Eurooppaan syydetty, EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 PS EHDOKAS Nimi: Kimmo Kivelä KUKA? syntymäaika: 5.10.1961 kotipaikka: Kuopio Ammatti: rovasti, teologian maisteri Perhe: Kaksi tytärtä (Raisa s. 1988, Venla s. 1993) Harrastukset: Musiikki, liikunta, veneily, avantouinti, lukeminen, historia Luottamustoimet: Perustuslakivaliokunta, sivistysvaliokunta, ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta (vj.), Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto, eduskunnan kirjaston hallitus (vj.), Kuopion kaupunginvaltuuston valtuustoryhmä (pj.), Pohjois-Savon maakuntahallitus (vpj.), Osuuskauppa PeeÄssän hallintoneuvosto Kotisivut: www.kimmokivela.fi on poissa omien kansalaisten hyvinvoinnista. Tämä on keskeisin syy siihen, miksi nyt puhutaan kestävyysvajeesta ja valtiontalouden tasapainottamisesta, Kivelä toteaa. Jalkatyö ratkaisee, ei rahan mahti Vapaa-ajallaan Kivelä harrastaa musiikkia, niin soittamista kuin musiikin kuunteluakin. Lisäksi hänen harrastuksiinsa lukeutuvat kohtuullinen liikunta, veneily ja avantouinti. Hän myös lukee paljon, erityisesti historiaa. Kivelällä on kaksi aikuista tytärtä, jotka ovat jo muuttaneet pois kotoa. Keväällä Kivelän vapaa-aika uhrataan vaalityöhön eduskuntatyön mahdollistamissa rajoissa. Hän aikoo olla esillä erilaisissa ulkotilaisuuksissa. Pääasiassa Kivelä kiertää Itä-Suomea, mutta muuallekin on pyydetty ja lupauduttu myös. - Vaalibudjettini on jotakuinkin tiedossa. Hirveän suuria taloudellisia panostuksia en aio tehdä, sillä en usko, että rahan mahti ratkaisee näissä vaaleissa tai muuallakaan. Jalkatyö ja puolueen sanoman eteenpäin vieminen ovat minun työkalujani, joihin luotan enemmän kuin kalliiseen mainoskampanjointiin. TEKSTI MIKA MÄNNISTÖ KUVA MATTI MATIKAINEN EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 PS ESITTELEE EUROVAALI- EHDOKKAAT Juho Eerola juhoeerola.wordpress.com Simon Elo www.simonelo.fi Jussi Halla-aho www.halla-aho.com Erkki Havansi www.erkkihavansi.fi 14

Sakari Puisto: EUkriittisten on käännettävä laiva - Vastustan yhteisvastuita ja velkaunionia. Näissä vaaleissa hahmottuu pitkälti, millaiseksi EU:n tulevaisuus muodostuu. Mahdollisuudet suunnan muuttamiseen ovat toki olemassa, uskoo filosofian tohtori Sakari Puisto. EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 PS EHDOKAS Tamperelaissyntyinen 37-vuotias filosofian tohtori Sakari Puisto kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1995 Sammon lukiosta ja lähti asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen Iso-Britanniaan opiskelemaan luonnontieteitä Cambridgen yliopistoon. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 2004 pääministerien Tony Blairin ja Gordon Brownin tieteellisenä pääneuvonantajanakin toimineen Sir David Kingin ohjauksessa. - Väiteltyäni aloitin työurani Etelä-Kiinassa Shenzenissä ja Hong Kongissa paikallisten firmojen palveluksessa. Se oli aika silmiä avaava kokemus ainoana länsimaalaisena - töissä pärjäsi vielä englannilla mutta muuten ei, joten mandariinikiinaa oli opeteltava puhumaan. Parin vuoden jälkeen päätin palata takaisin Eurooppaan ja Suomeen, Puisto kertoo. Tällä hetkellä Puisto toimii Cambridgen yliopistossa vierailevana tutkijana liiketaloustieteen alalla jakaen aikansa Englannin ja Suomen välillä. Lisäksi hän on ollut muun muassa Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA:n Globaalit Skenaariot -hankkeen asiantuntijatyöryhmässä ja kirjoittanut EVA:lle myös analyysin Kiinan kehitysnäkymistä. Puisto kirjoittelee säännöllisesti Suomen valtakunnallisiin lehtiin ottaen kantaa talouspoliittisiin kysymyksiin. Kevään vaaleissa hahmottuu EU:n tulevaisuus Puisto uskoo perussuomalaisilla olevan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa EU-politiikkaan Brysselissä. Puistoa itseään huolettaa erityisesti EU:n talous- ja rahapolitiikka, demokratiavaje ja liittovaltiokehitys. Perussuomalaisten ja muiden eurooppalaisten EU-kriittisten voimien tulisi toimia yhteistyössä, kunnes laiva kääntyy. Yksittäisen mepin tehtäväksi Puisto kokee asioista tiedottamisen. On osattava kysyä oikeita kysymyksiä, torjuttava väärä ja harhaanjohtava informaatio ja kasvatettava EU-kriittistä voimaa kurssin muuttamiseksi. - Vastustan yhteisvastuita ja velkaunionia. Alkuperäinen ajatus Euroopan yhteisestä vapaakauppa-alueesta ja integraatiosta oli hieno idea, mutta nyky-eu:lle byrokraattisena ja narsistisena liittovaltioprojektina ei kuuna päivänä olisi pitänyt Nobelia myöntää. Nobel-palkinto olisi kuulunut sodan jälkeisille Euroopan jälleenrakentajille. Näissä vaaleissa hahmottuu pitkälti, millaiseksi EU:n tulevaisuus muodostuu. Mahdollisuudet suunnan muuttamiseen ovat toki olemassa, Puisto huomauttaa. Euro oli Puiston mielestä Suomen kannalta hätiköity ratkaisu. Euron käyttöönotossa talouden lait yritettiin sivuuttaa poliittisen projektin tieltä. Suurissa rahapoliittisissa linjauksissa Suomi on useimmiten seurannut suurempia voimia jo pienen kokonsakin vuoksi. Nyt Suomen pitää olla hereillä ja valmiina tekemään oikeita ratkaisuja. Pohjoinen euro saattaisi tulla kyseeseen jossain vaiheessa. Nykyeuron tulevaisuuden suhteen Puisto on skeptinen, mutta muistuttaa, että muutkin maailman päävaluutat ovat tällä hetkellä vaikeuksissa. Juuret Suomessa Vahvasta asiantuntijataustastaan sekä laajasta ja monipuolisesta kansainvälisestä nimi: Sakari Puisto KUKA? syntymäaika: 19.12.1976 kotipaikka: Tampere Koulutus: Filosofian tohtori, Cambridgen yliopisto Perhe: Vaimo Harrastukset: Liikunta, lukeminen, matkustaminen Muuta: Tehnyt lukuisia tieteellisiä artikkeleja ja toiminut mm. mittavien Tekes-projektien vastuullisena johtajana. Blogi: www.rahapolitiikka.fi kokemuksestaan huolimatta Puisto on juuriltaan perinteinen suomalainen. Hän käy mielellään lenkillä ja luistelemassa, matkustelee, lukee ja käy kulttuuritapahtumissa. Tänä keväänä vaalityö vie kuitenkin suuren osan ajasta, eikä perheen lisäksi aikaa harrastuksille juuri jää. Pirkanmaa on Puiston ydinaluetta, jossa hänellä on suuri tukiryhmä ja paljon kannatusta, joten hänen tarkoituksenaan on olla siellä vahvasti esillä. Hän aikoo kiertää myös muualla Suomessa, erityisesti Etelä-Suomessa ja käydä myös Itä- ja Pohjois-Suomessa Lappia myöten. Lisäksi hän kirjoittelee lehtiin ja sosiaaliseen mediaan. Puisto toivoo profiilinsa herättävän tiedotusvälineiden kiinnostusta ja tuovan mukanaan julkisuutta lehtikirjoitusten ja paneelikeskustelujen kautta. - Aion käyttää omaa rahaa vaalikampanjassani, tosin budjetti on konservatiivinen. Kaikki resurssit käytetään tarkkaan ja harkitusti. TEKSTI MIKA MÄNNISTÖ KUVA MATTI MATIKAINEN Laura Huhtasaari www.laurahuhtasaari.fi Toimi Kankaanniemi toimikankaanniemi. puheenvuoro.uusisuomi.fi Kimmo Kivelä www.kimmokivela.fi Jani Kolehmainen www.putkijani.com Marko Kulpakko www.markokulpakko.fi Maria Lohela www.marialohela.fi 15

PS EU-VAALIT Maria Tolppanen: EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 PS EHDOKAS EU tarvitsee tietoa, taitoa ja uskallusta - Suomi maksaa Suomessa työskentelevien unionikansalaisten perheille perhe-etuudet. Uusi direktiivi takaa myös EU:n ulkopuolelta töihin tulevalle suomalaisen sosiaaliturvan vain neljän viikon maassa oleskelun jälkeen. Tähän meillä ei ole varaa, sanoo kansanedustaja Maria Tolppanen. Vaasalainen toimittaja ja kansanedustaja Maria Tolppanen on tehnyt 33-vuotisen työuran Yleisradion toimittajana ja freelance-toimittajana. Hän on tuottanut Yleisradiolle lukuisia dokumentteja, uutisraportteja ja ohjelmia laidasta laitaan, oikeastaan kaikkea muuta paitsi hartaus- ja musiikkiohjelmia. Tolppanen on syntyjään kemiläinen, mennyt naimisiin ja hankkinut lapsensa Rovaniemellä ja muuttanut Vaasaan vuonna 1986. Tolppanen on myös istunut Journalistiliiton radio- ja tvfreelancerien ammattiosaston FAO:n hallituksessa yli kaksikymmentä vuotta sekä Radio- ja televisiotoimittajien liiton RTTL:n hallituksessa kaksi kautta. Hän on ollut mukana sorvaamassa oman alansa työehtosopimuksia Etelärannassa. - Brysseliin tarvitaan ehdokkaita, joilta löytyy tietoa, taitoa ja uskallusta. Pitkä toimittajanura ja kauteni eduskunnassa ovat antaneet minulle eväitä siihen, että pystyn poimimaan olennaisen ja tarttumaan siihen. Kuvia en kumartele enkä satuja säikähtele. Peruslähtökohtani on välittäminen; pitää mennä ihminen edellä eikä rahan mahti edellä. Liituraitaedustajaksi en ole pyrkimässä, siitä huolimatta pyrin luomaan hyvät suhteet muihin ryhmiin, Tolppanen sanoo. Työttömyys on Euroopan suurin ongelma Euroopan suurin ongelma Tolppasen mukaan on työttömyys, joka kulkee käsi kädessä talousvaikeuksien kanssa. Jos veroeurojen virtaaminen veroparatiiseihin estettäisiin, olisi Euroopalla varaa hoitaa työllisyys ja talous kuntoon. - EU:n hallitsematon sosiaalinen ulottuvuus on saatava kuriin. Suomi esimerkiksi maksaa Suomessa työskentelevien unionikansalaisten perheille perhe-etuudet, kuten kotihoidontuen, vaikka perhe ei olisi koskaan edes käynyt Suomessa. Lisäksi uusi direktiivi takaa EU:n ulkopuolelta töihin tulevalle suomalaisen sosiaaliturvan vain neljän viikon maassa oleskelun jälkeen. Tähän meillä ei ole varaa. Unioni yrittää muuttaa hyvän asumisperusteisen sosiaaliturvamme työperusteiseksi, joka on ehdottomasti huonompi vaihtoehto. EU:n tulevaisuuden Tolppanen näkee horjuvana eikä ole lainkaan vakuuttunut siitä, että koko unionia on olemassa enää viidentoista vuoden päästä. EU unohtaa tyystin Suomen kaltaiset pohjoiset kolkat, joissa ongelmat ovat tyystin toiset kuin Etelä-Euroopassa. EU:n pitäisi toimia siten, että kansallisetkin ongelmat tulisivat kunnioitetuiksi. - Pelkään pahoin unionin kaatuvan omaan mahdottomuuteensa pankkiunioni- ja liittovaltiohaaveidensa kanssa, Tolppanen arvelee. Koko kakkua ei voi syödä Politiikka vie suurimman osan Tolppasen vapaa-ajasta, mutta englantia ja ruotsia hän opiskelee pari kolme kertaa viikossa, ja uintia silloin kun ehtii. Lukemis- ja elokuvaharrastukselle ei enää riitä aikaa. Laatuajan viettäminen ystävien kanssa on tärkeä henkireikä. Lisäksi leskeksi jääneellä Tolppasella on Vaasassa kolme lasta ja neljä lastenlasta, joita hän tapaa viikoittain. Vaalityötä Tolppanen aikoo jatkaa samalla kaavalla kuin eduskuntavaaleissakin, kirjoittamalla ja puhumalla samoista asioista ja kiertämällä EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 EUROVAALIEHDOKKAAT 25.05.2014 PS ESITTELEE EUROVAALI- EHDOKKAAT Anne Louhelainen www.annelouhelainen.net Ilkka Matinpalo www.ilkkamatinpalo.fi Pirkko Mattila www.pirkkomattila.fi Piritta Poikonen www.pirittapoikonen.com 16

KUKA? Nimi: Maria Tolppanen Syntymäaika: 24.11.1952 Kotipaikka: Vaasa Ammatti: Toimittaja Perhe: Kolme lasta, neljä lastenlasta Harrastukset: Kielet, uiminen, talvella pujottelu Luottamustoimet: Suuri valiokunta (vj.), työelämä- ja tasa-arvo-valiokunta, Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto, Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kokouksen Suomen valtuuskunta, Vaasan kaupunginvaltuusto, Pohjanmaan liiton hallitus, Eskoon valtuusto, Ahvenanmaan komitea, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto Blogi: mariatolppanen. blogaaja.fi maata sen, minkä eduskuntatyö antaa myöden. Ensisijalla on Vaasan vaalipiiri sekä Lappi, joka on aina ollut lähellä Tolppasen sydäntä. Kierrettyä tulee myös Helsinki ja Uusimaa, koska työmaa on pääkaupunkiseudulla. - Mielellään kiertäisin koko maan, mutta ymmärrän ettei koko kakkua voi syödä. Johonkin pitää keskittyä. Tolppanen ei ole säästänyt sukanvarteen EU-vaaleja varten eikä hänellä ole varsinaista vaalibudjettia suunniteltuna. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa Tolppaselta paloi omaa rahaa vain kuutisen tuhatta euroa kannattajien tekemän valtavan ja pyyteettömän vapaaehtoistyön ansiosta. - On myös muistettava, että EU-vaali ei ole henkilövaali, vaan ennen muuta puoluevaali. Nämä vaalit ratkaisevat, tuleeko Euroopasta liittovaltio ja jatkuuko suomalaisten veroeurojen jakaminen ympäri Eurooppaa ja nykyisin jopa maailmaa. TEKSTI MIKA MÄNNISTÖ KUVA MATTI MATIKAINEN Miten hallitus on onnistunut EU-politiikassaan? Huonosti. Juho Eerola Hallituksen ainoa linja on seurata Saksan pääministerin Angela Merkelin liittovaltiomyönteistä linjaa. Perussuomalaisena käännän katseeni Britanniaan ja David Cameroniin. Simon Elo Hyvä EU-politiikka on tiukkaa ja kansallisesta edusta kiinnipitävää mutta rakentavaa. Hollanti on viime vuosina ollut tässä lajissa taitava. Kataisen hallituksen EU-politiikan tavoitteena on ollut lähinnä katteettomia vaalilupauksia jakaneen SDP:n kasvojen pelastaminen. Kosmeettisella vakuuskiukuttelulla romutettiin se arvostus, jota Suomi ehkä joskus nautti, mutta ei saatu vastineeksi tosiasiallisesti yhtään mitään. Jussi Halla-aho Huonosti. Kataisen sateenkaarihallitus on taipuillut antamaan pala palalta pois sitä päätäntävaltaa, jota itsenäisellä valtiolla tulisi olla omista asioistaan ja veronmaksajiensa rahojen käytöstä. Kataisen komissaarihalu ja Stubbin nyrpeys supisuomalaisuutta kohtaan ovat käyneet meille kalliiksi. Heidän virheisiin ja vihreisiin meillä ei ole varaa Erkki Havansi Hallitus on epäonnistunut EU-politiikassa. Tilastoista paljastuu, että Suomella ei pitäisi olla mitään tekemistä kriisitoimien kanssa. Suomi ei ole osallistunut velkakuplan puhaltamiseen tai sen rahastamiseen. Silti Suomi rahoittaa eurokriisiä tukipaketeilla. Saksa ja Ranska olisivat saaneet pääomittaa pankkinsa itse. Tolkuttomat EUmaksut ja direktiivit tulevat kalliiksi sekä heikentävät kilpailukykyämme. Onkin surullista, että hallitus on tukenut toimia, jotka vievät Suomea kohti syvempää liittovaltiota. Laura Huhtasaari Kataisen hallitus on jatkanut edeltäjiensä liittovaltio-, eurotukipaketti- ja yhteisvastuupolitiikkaa kritiikittä. Suomen talous ja päätösvalta on kaventunut entisestään. Moni hallituspuolue on unohtanut vaalilupauksensa. Arvosana heikko. Toimi Kankaanniemi Hallitus on ainoastaan onnistunut ajamallaan EU-politiikalla syventämään Suomen vastuuta kriisimaiden veloista. Sitä ei suomalaisten enemmistö hyväksy, emmehän? Jani Kolehmainen Hallitus on onnistunut erittäin hyvin: vientiteollisuus on pienentynyt ja työpaikkoja menetetty. Energia-asiat ovat hakusessa, suomalainen työ ja yrittäminen ovat saaneet tämän hallituksen toimesta kovan, kovan kolauksen. Ja hallitus vielä kehuu itseään konsensushengestä! Marko Kulpakko Hallituksen EU-politiikassa ei ole ollut riittävän korkeaa ja rohkeaa profiilia. Olisi uskallettava ajaa voimaperäisesti kansallisen etuun tähtäävää linjaa. Kiltisti vain on lopulta taivuttu, vaikka toisin on annettu ymmärtää koti-suomessa. Kimmo Kivelä Hallituksen EU-linja on epäselvä. Puhutaan ytimessä olemisesta, mutta miten se näkyy? Missä ovat konkreettiset tulokset? Takuut, joita kukaan muu ei halunnut eivät sellaisiksi riitä. Maria Lohela Hallitus tekee pelkurimaista joo-joo, me ei haluta olla vaikeita neuvottelijoita -EU-politiikkaa. Ylimielisyydestä kertoo se, että käsiteltäessä valtioneuvoston EU-selontekoa eduskunnassa ei eurooppaministeri Stubbilta löytynyt aikaa puheenvuorojen kuunteluun. Hallituksen antaman EU-selonteon perusteella vaikuttaa siltä, ettei hallituksella ole tavoitteita eikä mielenkiintoa EU-politiikassaan. On vaikea arvioida sellaista mitä ei ole. Anne Louhelainen Suomen hallituksen EU-politiikka on ajopuustrategia eli mennään valtavirran mukana kritiikittömästi ja ilman omaa näkemystä siitä, mikä on oikeasti Suomen ja suomalaisten paras etu. Suurin epäonnistuminen on osallistuminen ns. euron tukipaketteihin. Sen estämiseksi olisi riittänyt kohtelias ja selkeä ilmoitus, että noudatamme olemassa olevia sopimuksia. Mutta edes tähän ei riittänyt rohkeutta ja seurauksena tästä on nyt sitten miljardilasku suomalaisille! Ilkka Matinpalo Hallituksen EU-politiikka on ollut haparoivaa. Durbanin ilmastoneuvotteluista tuli durpaan, EU (komissio) lupasi meille kompensaation metsiemme joutumisesta laskennallisen, siis näennäisen hiilipäästön kohteeksi. Vieläkään komission lupaamaa hyvitystä ei ole saatu. Maataloudessa ollaan menettämässä mm. ympäristötukia alueilla, jotka ovat muutoinkin kärsineet maatalouden tukirakenteiden muutoksesta. Pirkko Mattila Omasta mielestään varmaan hyvin: Suomi on viety yhä syvemmälle EU:n syövereihin alistamalla kotimainen talouspolitiikka Brysselin määräysten ja valvonnan alle. Paniikkitunnelma on toiminut sopivasti sumuverhona ja hallituksen politiikan selvä liittovaltiotavoite kiistetään kiivaasti. on ainoa todellinen vaihtoehto tälle menolle! Piritta Poikonen Hallitus toimii kaksoismandaatilla: ministerien tulisi ajaa suomalaisten etua ensisijaisesti, mutta kritiikitön vallankiima EU:n pöytiin ajaa periaatteiden yli ja sumentaa järjenkäytön. Sakari Puisto Hallitus on epäonnistunut EU-politiikassaan. Suomen velkapiikki avattiin Euroopan kriisimaille keskustan ollessa pääministeripuolue vuonna 2010. Piikki on edelleen auki. Tällä hetkellä Suomen vastuut muiden euromaiden veloista ovat useita kymmeniä miljardeja euroja ja Kreikan seuraava tukipaketti on jo oven takana odottamassa. Suomen nettomaksu EU:lle on noin 650 Me vuodessa. Pirkko Ruohonen-Lerner Jos tarkoitus on ollut viedä Suomi liittovaltioon, lisätä yhteisvastuuta ja lähettää mahdollisimman paljon suomalaisen veronmaksajan rahoja ulkomaille, tavoitteet ovat onnistuneet varsin hyvin. Jos tarkoitus on ollut joku muu, kuten kansallisen etumme puolustaminen, niin tavoitteet ovat epäonnistuneet täysin. Sampo Terho Hallitus ei ole onnistunut EUpolitiikassaan. Hallituksen pitäisi valvoa Suomen etuja, se on kuitenkin unohtanut omat kansalaisensa. EU:n merkitys on muuttunut alkuperäisestä rauhan rakentajasta ja vapaakauppaliiton ylläpitäjästä aktiiviseksi liittovaltion rakentajaksi. Hallitus on unohtanut, että unioniin kuuluu nyt ja pitäisi kuulua myös vastaisuudessa pelkästään itsenäisiä valtioita. EU ei nykyisellään noudata edes omia sääntöjään. Tästä esimerkkinä tukipaketit pankeille ja valitettavasti myös Euroopan suurimmille rahanpesumaille. Maria Tolppanen Hallitus on onnistunut huonosti pitämään Suomen puolia tukipaketeissa, tai yleensä tukiessaan tukipaketteja. Ei maataloustukienkaan osalta voi henkseleitä paukutella. Myös direktiivien innokas implementointi, eli istuttaminen suomalaiseen lakiin (esimerkiksi rikkidirektiivi), on teollisuudellemme tuhoisaa politiikkaa. Mauno Vanhala Sakari Puisto www.rahapolitiikka.fi Pirkko Ruohonen- Lerner www.pirkon.info Sampo Terho sampoterho.net Maria Tolppanen mariatolppanen. blogaaja.fi Mauno Vanhala www.maunovanhala.net Juha Väätäinen www.juhavaatainen.info 17

PS JÄRJESTÖ KUVAT YHDISTYKSET JA LEHTIKUVA Oma etu edellä Kankaanpääläinen keskustavaikuttaja yritti pelastaa oman poikansa työpaikan, kun kunta aloitti yt-neuvottelut. Perussuomalaisten kansanedustaja Anssi Joutsenlahti ihmettelee muutenkin kotikuntansa kepulaista hyvä veli järjestelmää. Kankaanpää on pieni maaseutukaupunki Pohjois- Satakunnassa, jossa keskusta on hallinnut kunnallispolitiikan näyttämöä pitkän aikaa. Viime kunnallisvaaleissa valta vaihtui, kun asukkaat äänestivät perussuomalaiset Kankaanpään suurimmaksi valtuustoryhmäksi. Moni on pettynyt keskustalaiseen hegemoniaan, jonka aikana on koettu hyvä veli -järjestelmän ja oman edun tavoittelun olleen etusijalla. Viime vuonna Kankaanpään kaupunki kävi yt-neuvotteluja talouden tasapainottamiseksi. Muun muassa määräaikaisten työsopimuksia päätettiin olla jatkamatta. Yksi Kankaanpään teknisessä keskuksessa työskentelevistä määräaikaisista oli teknisen lautakunnan puheenjohtajan Tapio Hietaojan (kesk.) poika Veli-Matti Hietaoja, jonka kohdalla jostain syystä haluttiin tehdä poikkeus. Teknisen keskuksen johtaja Marja Vaajasaari esitti teknisen lautakunnan kokouksessa pojan työsuhteen jatkamista ja esitys hyväksyttiin. Puheenjohtaja Hietaoja luonnollisesti jääväsi itsensä kokouksesta, mutta jälkeenpäin kävi ilmi, että hänen paikalle kutsumansa varamies Mikko Uusitalo, pitkäaikainen keskustalainen kunnallispoliitikko, ei ollutkaan teknisen lautakunnan varajäsen, joten päätös ei ollut lainvoimainen. Virkamieheltäkin virkavirhe Kokouksen jälkeen paljastui myös, että esitetty työsuhteen jatkaminen oli vastoin viime vuoden yt-neuvotteluissa sovittua. Tästä huolimatta teknisen keskuksen johtaja esitti edelleen seuraavassa lautakunnan kokouksessa, että Hietaojan määräaikaista työsuhdetta jatkettaisiin vuoden loppuun. - Onneksi sentään lautakunnan jäsenet olivat sen verran valveutuneita, että esitys kaatui äänin 5-2. Tapio Hietaoja väittää, että väärän varamiehen kutsumisessa olisi ollut kyse erehdyksestä, koska Uusitalo oli aikoinaan ollut hänen varamiehensä jossain maaseutulautakunnassa. Itseäni ihmetyttää, miten alun perinkään voidaan esittää työsuhteen jatkamista yt- - Tuntuu olevan hyvä veli -järjestelmä niin syvään juurtunut Kankaanpään kunnallispolitiikassa, että keinoja kaihtamatta tehdään mitä tahansa, Anssi Joutsenlahti arvostelee. sopimuksen vastaisesti, vielä sen jälkeenkin kun asia jo kerran tuli ilmi. Tämä on virkamieheltäkin virkavirhe, koska heidän tulisi tietää aikaisemmin tehdyistä päätöksistä, eduskunnan 2. varapuhemies, kankaanpääläinen kaupunginvaltuutettu Anssi Joutsenlahti sanoo. Kankaanpään perussuomalainen valtuustoryhmä teki kirjallisen kysymyksen, jossa se vaati tilapäisen valiokunnan perustamista tutkimaan teknisen viraston puheenjohtajan menettelyä, joka perussuomalaisten mielestä oli laiton. Esitys kaatui äänin 20-11. Kaksi äänesti tyhjää, kaksi (Hietaoja ja Uusitalo) oli poissa jääviyden takia. Puheenjohtaja: Inhimillinen erehdys Puheenjohtaja Hietaoja piti tavoitettaessa kiinni siitä, että väärän varamiehen kutsumisessa kyseessä oli hänen puoleltaan järkyttävä, inhimillinen erehdys, mutta ei halunnut lisätä mitään uutta aiemmin tiedotusvälineille antamiinsa lausuntoihin. Kankaanpään seudussa (27.2.) Hietaoja kiistää jyrkästi, että kyse olisi ollut minkäänlaisesta laskelmoinnista ja väittää, ettei olisi sellaiseen peliin lähtenytkään tietäessään sen kuitenkin paljastuvan. Teknisen keskuksen johtaja Marja Vaajasaarta ei onnistuttu tavoittamaan. - Tuntuu olevan hyvä veli -järjestelmä niin syvään juurtunut Kankaanpään kunnallispolitiikassa, että keinoja kaihtamatta tehdään mitä tahansa. Keskusta on on ollut suurimpana valtuustoryhmänä täällä niin kauan. Se ihmetyttää, kun pitäisi ajaa yhteisiä asioita eikä omaansa. Sen vuoksi perussuomalaiset äänestettiin suurimmaksi valtuustoryhmäksi Kankaanpäässä, kun tiedettiin, että me emme ainakaan ole omaa etuamme ajamassa, Joutsenlahti arvelee. TEKSTI MIKA MÄNNISTÖ KUVA LEHTIKUVA Kankaanpäässä ahkerimmat lehdenjakajat Kankaanpää on joka vaaleissa ollut Suomen vahvimpien kuntien joukossa perussuomalaisten kannatuksella mitattuna. Menestys ei kuitenkaan tule ilman kovaa työtä. Sen tietää kankaanpääläinen kaupunginvaltuutettu Erkki Lilja, pitkän linjan puolueaktiivi, joka jakaa ahkerasti Perussuomalainenlehteä. - Oman lehden jakelu on kaikkein tehokkain kanava saada tietoa jaetuksi maakuntiin ja sitä kautta ääniä. Kukaan ei ole koskaan pannut pahakseen ja tulokset näkyvät vaalipäivänä, Lilja tietää. Kankaanpääläisen jakeluauton kyydissä istuu neljä miestä - yksi vanha konkari, kaksi hyvin nuorta, yksi jotain siltä väliltä. Lilja jakaa lehtiä kansanedustaja Anssi Joutsenlahden ja tyttärenpoikiensa Matias Liljan ja Aleksi Koskensalon kanssa. He kaikki tekevät tätä työtä omalla ajallaan ja omalla kustannuksellaan puolueen hyväksi. - Varsinkin näin tärkeiden vaalien alla pitäisi muillakin paikkakunnilla panostaa tähän nykyistä enemmän. Se toki edellyttää sellaista aktiivia joka huolehtii asiasta, meillä se on Anssi. Hän tilaa 4 000-5 000 lehteä tälle seudulle, ja kaikki ne jaetaan, Lilja kiittelee. Lilja on ollut lehdenjakohommissa yhtä kauan kuin Joutsenlahtikin, lehden perustamisesta lähtien. Enemmän siihen on panostettu nyt 6-7 vuotta, kun puolueen kannatus alkoi kunnolla nousta. - Äänestäjä on aina kuningas. Puolueen tulevaisuus voi edelleen olla yllätyksiä täynnä. En odottanut ihan niin paljon kansanedustajia kuin mitä viime vaaleissa saimme. Kunnallisvaaleissa perussuomalaisvaltuutettujen määrä nousi Kankaanpäässä viidestä kymmeneen. Nyt meitä on jo yksitoista. Mutta menestys ei tule ilmaiseksi. Nyt pitäisi lehtiä jakaa aktiivisesti joka puolella Suomea. Tämä kevät on tärkeä. Kankaanpään lehdenjakoryhmä: Anssi Joutsenlahti, Erkki Lilja, Aleksi Koskensalo ja Matias Lilja. 18

Tampereella onnistunut seminaaripäivä Pirkanmaalla vietettiin onnistunut seminaaripäivä. Aamun ensimmäisellä tunnilla päästiin hyvään alkuun Tampereen kaupunkiseudun kuntarakennekeskustelussa. Selvitysmies Rauno Saaren loppuraportti julkaistiin 28.1. ja sen mukaan kaupunkiseudulla jatketaan neuvottelua kahden rakennesuunnitelman pohjalta: yhden kunnan tai kaksiportaisen hallintojärjestelmän. Seutukunnan kokoontuvat lähiviikkoina jatkamaan yhteisen linjan muodostamista. Emme hyväksy esitettyjä vaihtoehtoja, koska meidän vaihtoehtomme keskipisteenä on ihminen. Varsinaiseen seminaaripäivään kokoontui lounaan jälkeen runsaslukuinen yleisö ympäri Pirkanmaata. Tampereen ja Pirkanmaan Brysselin toimiston EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen kertoi Euroopan unionin historiasta ja EU-toimistomme toiminnasta. Toimisto on edunvalvojamme Brysselissä, yhteistyössä laajan alue- ja paikallistason verkoston kanssa. Näin pääsemme ajoissa vaikuttamaan pirkanmaalaisille tärkeisiin asioihin. Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie esitteli uutta rakennerahasto-ohjelmaa 2014-2020. Rakennerahastokautta varten luodaan yksi ohjelma-asiakirja, joka kattaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston että Euroopan sosiaalirahaston toimet. Suomi jaetaan kahteen suuralueeseen, joille kummallekin luodaan oma toimenpideohjelmansa. Uudet suuralueet ovat Etelä- ja Länsi-Suomi sekä Itä- ja Pohjois-Suomi. Rakennerahastokauden hallinnointia on tarkoitus keventää mm. niin, että Länsi-Suomen alueella yksi liitto toimii koordinoivana. Pirkanmaalla on osaamista asian hoitamiseen ja se on sijaintinsa puolesta helposti saavutettavissa. Loppupäivän ohjelmasta huolehti ansiokkaasti järjestösihteeri Pekka Kataja. Kävimme läpi puolueen organisaatiorakennetta, sääntöjä ja perussuomalaisten asemaa puoluekartalla mm. taloustutkimuksen pohjalta. Pirkanmaan Perussuomalaisten hyvä yhteishenki näkyi ja kuului seminaariväen keskuudessa: yhteisistä tavoitteista ja Kotimaisen energian ja työn puolesta poliittisesta linjasta ollaan yksimielisiä. Agendamme on vahva, siitä joko pidetään tai sitä vihataan. Perussuomalaisilla on Pirkanmaalla aktiivisia jäseniä järjestötyössä ja luottamustehtävissä. Omasta linjasta ja ohjelmista ei tingitä, ja epäkohtiin puututaan. Heikkoutemme on se, ettei meillä ole - muiden isojen puolueiden tapaan - virkakoneistoa, jonka turvin pystyisimme reagoimaan nopeasti esille tuleviin asioihin. Meillä ei ole myöskään paikallista mediaa, jonka avulla saisimme julkistettua näkemyksiämme ajankohtaisista, paikallisista asioista. Jäsenistö toivoo, että puolue lisäisi ainakin vaalivuosina - palkallista väkeä, vaikka talkoohenki onkin hyvä. Myös markkinointiin ja mediaan pitäisi olla resursseja. Eurovaalityöhön lähdetään kovalla taistelumielellä, kaikki ymmärtävät tulevien vaalien tärkeyden ja tavoitteena on tietenkin voitto. Terhi Kiemunki, sihteeri Pirkanmaan Suomi on saattanut itsensä tuontienergian varaan, energiankäytön kotimaisuuden ollessa vain 34 prosenttia. Esimerkiksi pääkaupunkiseutu lämpiää pääosin fossiilisen tuontienergian avulla. Samaan aikaan energian kauppataseen vaje on meillä noin kahdeksan miljardia euroa vuodessa. Silti erityisesti Pohjois-Suomi on rikas energiavaroiltaan. Tällä hetkellä Suomi on kuitenkin heikentämässä Pohjois-Suomen oman energian ja siihen liittyvän suomalaisen työn käyttöä mm. turvetuotannon vähentämisellä. Tämä vähentäminen tapahtuu nykyisellä turpeelle määrätyllä energiaverolla sekä turvetuotannon luvituskäytännön muuttumisella erittäin hitaaksi ja vaikeaksi. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä uusi ympäristönsuojelulaki. Tuo laki vaikuttaisi huomattavasti Pohjois-Suomen energiavarojen käyttöön. Oulun toivoo eduskunnalle viisautta ottaa Pohjois-Suomen ihmiset huomioon lainsäädännössään. Yhteiskunnan tulisi edistää Pohjois-Suomen erilaisten bioenergioiden, sekä nykyisiä että kehitteillä olevia uusia käyttötapoja. Uusilla käyttötavoilla on mahdollista tehdä pienimuotoisesti sähköä ja lämpöä sekä toisaalta kaasua ja polttonesteitä. Raaka-aineina voi olla tavallisten (puu-, hake-, turve-, ym.) biomateriaalien lisäksi sekä maatalousettä yhdyskuntajätteitä. Näiden menetelmien käyttö luo lisää työtä ja hyvinvointia sekä parantaa kauppatasetta, ja mikä tärkeintä: energiaomavaraisuutta. Järkevästi toimimalla edistämme myös tämän alan kotimaista teknologiaa, jolle meidän kannattaa luoda hyvät elinmahdollisuudet. Oulun Soinille uusi avustaja Puheenjohtaja Timo Soinin eduskunta-avustaja Meri Leppänen jäi äitiyslomalle viime joulukuussa. Riikka Taivassalo hoiti avustajan tehtäviä pari kuukautta. Nyt Soinia avustaa espoolainen Nina From. - Olen 46-vuotias perusnainen Espoosta. Kahden teinityttären äiti. Kaksi koiruutta ulkoiluttaa minua päivittäin. Liikkuminen liikuttaa minua monelta taholta, olipa kyseessä golf-pallon perässä käveleminen tai moottoripyörällä ajaminen, From kertoo itsestään. From on varavaltuutettu ja Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen. From kuuluu myös Espoon Perussuomalaisten hallitukseen ja toimii Espoon kaupungin Reilun kaupan kannatusyhdistyksen varapuheenjohtajana. - Verkostoitumisen lisäksi minua kiinnostaa kehittyminen, kehittäminen ja yhteistyön rakentaminen. Vaikuttamista toteutan osin myös kirjoittamalla blogeja. Toki tapaan toreilla myös kuntalaisiamme. From on parhaillaan virkavapaalla markkinointiviestin- Nina From täpäällikön tehtävistä ja on innoissaan työstään Soinin avustajana. - Olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että olen nyt täällä! Omasta näkökulmastani ajatellen toivon hyvää ja antoisaa yhteistyötä, tiedon jakamista sekä avoimuutta. Tarvitsen apuja ja jaan informaatiota, tilanteen mukaan. Kaikki tekeminen tähtää yhteiseen hyvään. Halla-aho mielenosoituksessa eurovaaliehdokkaat kiertävät ahkerasti maata ja oman ehdokkaan voi bongata jopa mielenosoituksesta. Kansanedustaja Jussi Halla-aho nähtiin Venäjän suurlähetystön edustalla osoittamassa mieltään Ukrainan tilanteesta. Halla-aho keskusteli paikalla olleiden mielenosoittajien kanssa ja hän lauloi mm. maan kansallislaulua muiden mukana. Katso video: http://uutiset.perussuomalaiset.fi/kategoria/videot/ Kutsu perussuomalaisten puoluevaltuuston kokoukseen Perussuomalaisten puoluevaltuuston sääntömääräinen kokous pidetään lauantaina 29.3.2014 klo 12.00 16.30 Eduskuntatalon auditoriossa. Kirjallisessa kokouskutsussa esityslista ja muut asiat tarkemmin. Timo Soini puheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo puoluesihteeri 19

PS JÄRJESTÖ KUVAT YHDISTYKSET JA LEHTIKUVA Puolueveteraani sai tunnustusta la. Puolueen menestys on ollut veteraanille mieluisaa seurattavaa. - Ensin mietitytti, miten siellä pärjätään kun kasvu oli niin nopeaa. Mutta loppujen lopuksi on aika hyvin selvitty. Kevään EU-vaaleissa nähdään se suunta, miten seuraavissa eduskuntavaaleissa pärjätään. Eurooppa-politiikka mietityttää, miten paljon Suomessa riittää rahaa sinne Molokin kitaan lapioitavaksi. Koskaan siitä ei yhtään saada takaisin, se on varma. Mika Männistö PerusÄijien jäsenmäärä hurjassa kasvussa Perussuomalaisten valtakunnallisen miesjärjestön, PerusÄijät ry:n hallitus kokoontui Ruokolahdella. Kokouksessa hyväksyttiin uusia jäseniä ja jäsenmäärä nousi uudelle sataluvulle. Vuoden aikana jäsenmäärä on kasvanut kolmikertaisesti. Kokouksessa päätettiin myös eurovaalikampanjoinnista. PerusÄijillä on yhdeksän omaa ehdokasta, joita yhdistys tukee vahvasti puolueen muiden ehdokkaiden rinnalla. Kokous päätti yhdistyksen kevätkokouksesta, joka pidetään Lahdessa lauantaina 19. huhtikuuta. PerusÄijien ohjelman teko edistyy ja vastuuhenkilöt on nimetty. Toiminta on erittäin aktiivista ja se tukee puoluetta pääministeripuolueeksi ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Harri Ahonen (pj.), PerusÄijät Taivalkoskelaiselle puolueveteraani Antero Pitkäselle luovutettiin puolueen arvostettu pöytästandaari Taivalkosken Perussuomalaisten hallituksen järjestäytymiskokouksessa. 80-vuotias Pitkänen on asunut Taivalkoskella lähes koko ikänsä. Perussuomalaisten ja SMP:n edeltäjään Suomen Pientalonpoikien Puolueeseen Pitkänen liittyi vappuviikolla vuonna 1960 ja on pysynyt puolueelle uskollisena siitä lähtien jo kohta 54 vuotta. - Liityin puolueeseen, koska silloin tuntui ettei maaseudun ja köyhemmän kansanosan asiaa kukaan muu ajanut. Välillä on ollut vaikeitakin vuosia, mutta koskaan ei ole tuntunut siltä että pitäisi puoluetta vaihtaa, sanoo Pitkänen. Perusluonteeltaan vaatimaton Pitkänen ei ole koskaan havitellut johtopaikoille, mutta on aktiivinen tausta- ja talkootyöntekijä, jolle puolueen etu menee oman edun edelle. Valtuustossa hän on istunut jonkin kerran ja ollut eri lautakunnissa ja johtokunnissa vuodesta -68, mutta mieluiten pysyttelee taustal- Etelä- Savon piirin puheenjohtaja vaihtui Etelä-Savon piirin uudeksi puheenjohtajaksi on valitti Mikkelin Seudun Perussuomalaisten puheenjohtaja, yrittäjä Raimo Heinänen. Heinänen voitti piirikokouksen äänestyksessä sunnuntaina nykyisen puheenjohtajan, kansanedustaja Kaj Turusen äänin 11 10. Perussuomalaisten piirihallitukseen Etelä-Savosta vuonna 2014 kuuluvat: Mikkelistä Markku Siitari, Jukka Pöyry, Harri Kivinen ja Vesa Himanen. Pieksämäeltä Tauno Frilander, Veli-Pekka Myyryläinen ja Jari Rajapolvi. Savonlinnasta Seppo Kosonen, Erkki Rakkolainen, Juha Niskanen ja Kaj Turunen. Heinävedeltä Martti A Räsänen sekä Mäntyharjusta Tanja Hartonen-Pulkka ja Tapio Hämäläinen. Juvalta Johanna Huisko sekä Kangasniemeltä Kari Synberg, Paula Kuitunen ja Pekka Leskinen. Pertunmaalta Markku Pöyry, Teija Tuomela ja Jarmo Parkkinen sekä Rantasalmelta Satu Vihavainen. Eurovaaliehdokas Marko Kulpakko (oik.) kauhoi soppaa Pohjanmaalla. Kuva Nivalasta. Soppatykki kiersi Pohjanmaata Perussuomalaisten soppatykkikalusto liikkui jälleen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tällä kertaa maakunnissa oltiin liikkeellä EU-vaaliehdokas Marko Kulpakon tähdittämänä. Aikaisemmilla kierroksilla on ollut mukana myös kansanedustaja, EU-vaaliehdokas Pirkko Mattila. Kokkolassa, Kalajoella, Limingassa ja Kempeleellä vieraillut soppatykkikiertue tavoitti sadoittain kansalaisia. Hernekeiton valmistamisesta vastasi Kaustisen Perussuomalaisten Urpo Myllymäki, Sami Mäkelä ja Tiina Lindskog. Kokkolassa paikallisvastuun kantajana oli Ville Hautala, Kalajoella Tomi Vasankari ja Markku Muhonen, Limingassa Marko Pernu ja Asko Laukkanen sekä Kempeleellä Janne Halunen. Soppatykkitarjoiluita on tarkoitus jatkaa edelleen eri puolilla Pohjois-Suomea useamman perussuomalaisten piirijärjestön alueilla. Velallako pakolaisia? Rovaniemen valtuusto äänesti pakolaisohjelmasta vuosille 2014-2020. Vain perussuomalaiset olivat valmiita kiintiöpakolaisten puolittamiseen. Puolittamisen sijaan valtuusto lähti tukemaan Tiina Outilan (vas.) esittämiä lisäyksiä kotouttamisohjelmaan äänin 37-22. Valtuuston mielestä Rovaniemen tulisi ottaa kaksi kertaa enemmän kiintiöpakolaisia mitä kuukausi sitten talousarviossa on hyväksytty. Rovaniemi olisi voinut tehdä päätöksen olla vastaanottamatta kiintiöpakolaisia. Rovaniemen Perussuomalaisten esityskin oli maltillinen, jossa kiintiöpakolaisten määrä olisi vain puolitettu. Kaupungin surkean taloudellisen tilanteen mukaan määrärahat riittävät vain 40-50 pakolaisen vastaanottamiseen. Kiintiöpakolaisten lisäksi pakolaiset voivat muuttaa vapaasti kunnasta toiseen, mikä omalta osaltaan kuormittaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Tässä onkin kaupunginhallitukselle mietittävää. Kiintiöpakolaisista tulee paljon kustannuksia yhteiskunnalle sosiaali- ja terveysmenojen kasvun muodossa. Kiintiöpakolaisista aiheutuvat erityiskustannukset ovat olleet Rovaniemellä jyrkässä kasvussa. Vuonna 2011 ne olivat laskennallisesti 211 041, kun vuonna 2012 jo 1 154 454. Yhteensä laskennalliset kustannukset vuonna 2012 olivat jo kohonneet yli 2,6 miljoonaan euroon. Rovaniemellä tulee pitää huolta siitä, ettei kaupunki tule salaa maahanmuuton aiheuttamia kaikkia kustannuksia. Kaupunki on velvoitettava tekemään kustannuksista tutkimus, joka myös julkaistaan ilman salailua. Mika Mikkonen (2.vpj.) Rovaniemen Lasten asialla Perussuomalaisten kansanedustaja Hanna Mäntylä ja eurovaaliehdokas Laura Huhtasaari ovat lupautuneet puhujiksi rauhanomaiseen mielenosoitukseen, joka järjestetään lasten puolesta eduskuntatalon edustalla. Toukokuussa järjestettävään Auta lasta -kokoontumiseen odotetaan tuhansia osallistujia. - Lapset ovat tulevaisuuden päättäjiä. He ovat niitä, jotka hoitavat meitä muita sitten, kun olemme vanhoja, ja pitävät yhteiskuntaamme pystyssä. He jatkavat siitä, mihin me vanhemmat jäimme. Siksi on sietämätöntä, ettei lastensuojelun suhteen tehdä tarpeeksi töitä, tapahtuman järjestäjä Risto Kajanto painottaa. Perussuomalaisten akaalainen kaupunginvaltuutettu haluaa ravistella päättäjiä ja ottaa kantaa lasten hyvinvointiin. - Toivon, että saamme mahdollisimman monta perussuomalaista mukaan tärkeän asian puolesta. Olisihan se upea näky eduskuntatalon edessä, jos siellä olisi 10 000 perussuomalaisten ilmapalloa mielenosoittajien käsissä, Kajanto toivoo. Tapahtuman suojelijana toimii eduskunnan 3. puhemies Anssi Joutsenlahti. Lisätietoja: www.tiny.cc/lasu 20