ASIA Raahen terästehtaan ympäristöluvan nro 13/06/2 lupamääräyksen 35 muuttaminen, Raahe LUVAN HAKIJA

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 133/12/1 Dnro PSAVI/42/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 13.12.2012 ASIA Raahen terästehtaan ympäristöluvan nro 13/06/2 lupamääräyksen 35 muuttaminen, Raahe LUVAN HAKIJA Ruukki Metals Oy PL 93 92101 Raahe

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVA LUPA... 3 HAETTU MUUTOS... 4 MUUTOKSEN PERUSTELUT... 4 Teräskuonan hyödyntämistoimi... 4 Teräskuonan yleinen käyttötarkoitus... 5 Teräskuonan markkinat ja kysyntä... 5 Teräskuonan tekniset vaatimukset ja tuotesäännökset... 5 Käytön aiheuttama vaara tai haitta... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennys... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 6 Hakijan vastine... 9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 10 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 10 RATKAISUN PERUSTELUT... 11 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 12 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 12 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 12 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 12 KÄSITTELYMAKSU... 13 Ratkaisu... 13 Perustelut... 13 Oikeusohje... 13 MUUTOKSENHAKU... 14

3 HAKEMUS Ruukki Metals Oy on 12.4.2012 jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen Raahen terästehtaan ympäristöluvan nro 13/06/2 lupamääräyksen 35 muuttamiseksi. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin mukaisesti luvan myöntäneen viranomaisen on luvan haltijan hakemuksesta muutettava lupaa momentin 1) 5) kohdissa mainittujen edellytysten täyttyessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 32 :n mukaisesti toiminnan muuttamista koskevan lupa-asian ratkaisee viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus. TOIMINTAA KOSKEVA LUPA Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 14.2.2006 myöntänyt Rautaruukki Oyj:lle Raahen terästehdasta koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 13/06/2. Lainvoimaisen päätöksen lupamääräyksessä 35 on määrätty seuraavaa: "35. Toiminnassa muodostuvista jätejakeista jäljempänä mainitut luokitellaan yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelon (1129/2001) mukaisiin nimikkeisiin seuraavasti: Rikinpoistokuona (mixerikuona) 100202 Teräs- ja kuonaroiskeet (prosessikuona) 100202 Konvertterikuona (LD-kuona) 100202 Terässenkkakuona (JV-kuona) 100202 Käsitelty rikinpoistokuona 100201 Käsitellyt teräs- ja kuonaroiskeet 100201 Käsitelty konvertterikuona 100201 Käsitelty terässenkkakuona 100201 Teräsromu 170405 Murskatun ja seulotun konvertterikuonan, joka käytetään maanparannusaineena maanviljelyssä ja joka täyttää lannoitelaissa (232/1993) ja sen nojalla eräistä lannoitevalmisteista annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (46/1994) säädetyt laatuvaatimukset, hyödyntäminen edellä mainittuun tarkoitukseen ei edellytä ympäristölupaa. Rautaruukki Oyj:n terässulattonsa raaka-aineeksi tarkoitusta varten erikseen hyväksytyiltä romun toimittajilta hankkima korkealaatuinen teräsromu, jota romun toimittajat eivät ole poistaneet käytöstä, vaan ovat lajittelun ja käsittelyn jälkeen myyneet sitä yhtiölle käytettäväksi sellaisenaan, ilman

edeltäviä uusia erottelu- tai muuntamistoimia välittömästi teräksen tuotannossa raaka-aineena, ei ole jätettä. Muilta osin toiminnassa muodostuvien jätteiden luokittelu jätteiksi ja ongelmajätteiksi on tämän päätöksen osissa "Sataman jätehuolto" (alkaen sivulta 61) ja "Materiaalit ja jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen" (alkaen sivulta 75) ilmoitetun mukainen. Kaikkia tässä määräyksessä mainittuja kuonia voidaan hyödyntää tehdasalueen maarakenteissa tai tehdasalueen muissa rakennuskohteissa, joissa niillä voidaan korvata luonnonmateriaaleja. Kuonista tehdyt rakenteet tulee pinnoittaa tarvittaessa esimerkiksi kasvukerroksella pölyämisen estämiseksi. Kuonien sijoittaminen vesialueelle tai vedenpinnan alapuolelle ei ole sallittua ilman erillistä lupaa." 4 HAETTU MUUTOS Hakemuksessa haetaan muutosta lupamääräykseen 35 siten, että konvertterikuonan (LD-kuona, jäteluokka 10 02 02) ja käsitellyn konvertterikuonan (jäteluokka 10 02 01) jätteenä luokittelu päättyy tehtaalla ja se voidaan ympäristöluvassa luokitella uuden jätelain mukaisesti tuotteeksi maanrakennusaineena. MUUTOKSEN PERUSTELUT Toukokuussa 2012 voimaan astuvan jätelain (646/2011) mukaan aine tai esine ei ole enää jätettä, jos: 1. se on läpikäynyt hyödyntämistoimen, 2. sillä on käyttötarkoitus, johon sitä käytetään yleisesti, 3. sillä on markkinat tai kysyntää, 4. se täyttää käyttötarkoituksensa mukaiset tekniset vaatimukset ja on vastaaviin tuotteisiin sovellettavien säännösten mukainen, 5. sen käyttö ei kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Teräskuona täyttää kaikki edellä esitetyt vaatimukset. Ruukki Metals Oy tulee käyttämään sitä uudessa tuotteessa, jossa sekoitetaan masuunihiekkaa (Mahk) ja teräskuonaa (LD) seossuhteen vaihdellessa 90/10 50/50. Näin saadaan kummankin tuotteen tekniset ominaisuudet hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Tuotetta tullaan myymään nimellä LD- Masuunihiekka (LD-MaHk). Sillä on tehty jo useita koerakenteita Oulussa ja Kokkolassa. Tulokset koerakenteiden seurannasta ovat olleet erinomaisia tuotteen teknisten ominaisuuksien kannalta, eikä se aiheuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti teräksenvalmistuksessa syntyvät kuonat on joko kierrätettävä tai käytettävä muutoin mahdollisimman tehokkaasti. Teräskuonan hyödyntämistoimi Teräskuona on käynyt läpi hyödyntämistoimen, koska LD- Masuunihiekassa käytettynä tulee se ensin olennaisena osana teräksen-

valmistusprosessia jäähdyttää ja sen jälkeen prosessoida haluttuun fraktioon metallinpoiston jälkeen. Tällä tavalla valmistettu teräskuona sekoitetaan masuunihiekan kanssa, jotta saadaan myytävä tuote. 5 Hyödyntämistoimesta saatavan teräskuonan laatu testataan, ja sen tulee vastata ennalta määrättyjä kriteerejä. Yksi keskeisimmistä kriteereistä on tuotteelle annettava CE-merkki ja standardin SFS-EN 13242 vaatimukset. Standardin määrittämin välein tapahtuvilla säännöllisillä näytteenotoilla varmistetaan, että sille asetetut kemialliset ja tekniset ominaisuudet täyttyvät. Kuonan koostumuksen odotettu vaihtelevuus on vähäistä ja odotettavissa olevat muutokset suunnitellaan etukäteen. Valvontatiheyden määritysprosessi dokumentoidaan osana yhtiön ISO 9001 -laadunhallintajärjestelmää, ja se on aina saatavilla tarkastusta varten. Kaikki mekaaniset käsittelyt, jotka ovat tarpeen kuonan valmistelemiseksi suoraan lopullisessa käyttötarkoituksessa käyttöä varten, saatetaan loppuun tehtaan hyödyntämistoimessa. Kuonan mekaanista käsittelyä on kuonan jäähdytys penkassa, siirto käsiteltäväksi, metalliosien irrotus ja kuonan murskaus haluttuun raekokoon. Teräskuonan yleinen käyttötarkoitus Suurin yksittäinen käyttösovellus teräskuonalle on maa- ja tierakennuksen rakennekerrokset. Tällöin sillä korvataan luonnon kiviaineksia. Euroopassa sillä on monissa maissa jo vakiintuneet markkinat. Suomessa masuunikuonaa on käytetty maa- ja tierakenteissa jo 1960-luvulta lähtien. Teräs- ja masuunikuonan sekoituksen käyttö tierakenteissa parantaa tien routakestävyyttä luonnon kiviaineksia enemmän. Myös kantavuus on huomattavasti parempi. Teräskuonan markkinat ja kysyntä Raahen tehtaalta toimitettavia kuonia voidaan käyttää 300 kilometrin säteellä taloudellinen kannattavuus säilyttäen. Tällä hetkellä tuotteelle on sovittuja kauppoja Seinäjoen ja Kokkolan kaupunkien sekä Limingan kunnan kanssa, jotka toteutuvat, kun teräskuonan jätestatus poistuu. Lisäksi Pohjois-Suomessa on lähitulevaisuudessa suuria rakennushankkeita, joihin LD-Masuunihiekkaa voidaan käyttää. Vuodelle 2012 arvioitu kokonaismyyntimäärä on 30 000 50 000 tonnia sekoitetta seossuhteella 30 % teräskuonaa ja 70 % masuunihiekkaa. Pitemmän aikavälin tavoitteena on saada vuotuinen myyntimäärä tasolle 230 000 tonnia vuodessa (seossuhteella 30/70). Teräskuonan tekniset vaatimukset ja tuotesäännökset Teräskuona täyttää käyttötarkoituksensa mukaiset tekniset vaatimukset ja se on vastaaviin tuotteisiin sovellettavien säännösten mukainen. Teräskuona koostuu pääasiassa seuraavista kemiallisista komponenteista: CaO, SiO 2 ja FeO, joiden yhteenlaskettu prosenttiosuus kuonassa on noin 80 %. Teräskuonalla on sellaisenaan, ja erityisesti masuunihiekan kanssa sekoitettuna, luonnon kiviaineksia huomattavasti paremmat tekniset ominaisuudet: kantavuus sitoutumisen myötä ja routaeristysominaisuudet rakeiden

huokoisuudesta johtuen. Näiden ominaisuuksiensa vuoksi se on hyvä ratkaisu erityisesti routivilla maapohjilla. Masuunihiekka on jo nyt CE-merkitty tuote. Myös teräskuonalle ja LD- Masuunihiekalle tullaan antamaan CE-merkki. Tuotteille laaditaan myös erilliset suunnittelu-, mitoitus- ja rakennusohjeet. CE-merkinnällä varmistetaan osaltaan vaatimusten mukaisuus jätteeksi luokittelun päättymistä koskevien arviointiperusteiden noudattamisesta. Ruukki soveltaa ISO 9001 -laadunhallintajärjestelmää ja ISO 14001 - ympäristöjärjestelmää, joiden avulla voidaan osoittaa näiden arviointiperusteiden noudattaminen. Laadunhallinta- ja ympäristöjärjestelmiin on sisällytetty dokumentoidut menettelyt. 6 Käytön aiheuttama vaara tai haitta Teräskuonan käyttö ei aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Teräskuonan ympäristökelpoisuutta on tutkittu jo vuosien ajan lukuisilla eri standardoiduilla menetelmillä. Oulun yliopistolla tehtyjen tutkimusten ja Ruukki Metals Oy:n riskianalyysin tulosten perusteella saadun tiedon mukaan tuote ei ole haitallinen ympäristölle ja siten turvallista käyttää tämän raportin mukaisissa kohteissa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Hakemusta on täydennetty 31.5.2012 lupapäätöksellä nro 13/06/2. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on tiedoksiannettu kuuluttamalla Raahen kaupungissa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa 6.7. 24.8.2012. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (jäljempänä ELY-keskus) sekä Kainuun, Lapin, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen ELY-keskuksilta, Raahen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Raahen kaupungilta. 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ELY-keskus on todennut, että Ruukki Metals Oy on hakemuksessaan käyttänyt jätelain (646/2011) 5 4 momentin kriteereitä, joita sovelletaan jäteominaisuuden päättymistä (end-of-waste) harkittaessa. Jäteominaisuuden päättymistä ei voida jätelain ja sen perustelujen mukaan ratkaista hallinnollisella päätöksellä, vaan asiasta päätetään valtioneuvoston asetuksella. Yhtiön hakemuksessa on kuitenkin kyse kuonien luokittelusta jätteeksi tai sivutuotteeksi ja asiaa tulee tarkastella jätelain 5 2 momentissa esitettyjen kriteereiden pohjalta. Sivutuotteeksi luokittelu voidaan käsitellä hallinnollisessa menettelyssä. Jätelain perustelujen mukaan jätteen haltija ensisijaisesti luokittelee aineen tai esineen 5 2 momentissa säädettyjen luo-

kitteluperusteiden perusteella sivutuotteeksi ja luokitusehdotus tulee lupaviranomaisen tarkasteltavaksi lupa-asian käsittelyn yhteydessä. Jätelain 5 :n 2 ja 4 kriteerit ovat osittain samat, joten hakemuksessa esitettyjen tietojen avulla on mahdollista arvioida sivutuotteeksi luokittelua. Jätelain 5 2 momentin mukaan jäte voidaan luokitella sivutuotteeksi, jos 1. aineen tai esineen jatkokäytöstä on varmuus 2. ainetta tai esinettä voidaan käyttää suoraan sellaisenaan tai sen jälkeen, kun sitä on muunnettu enintään tavanomaisen teollisen käytännön mukaisesti 3. aine tai esine syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana sekä 4. aine tai esine täyttää sen suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Konvertterikuonaa syntyy teräksen valmistuksen sivutuotteena olennaisena osana tuotantoprosessia. Yhtiö on hakemuksessaan käsitellyt kuonien jatkokäyttöä maa- ja tierakentamisessa. Hakemuksen mukaan jatkokäytölle on kysyntää, jonka on arvioitu kasvavan, jos kuonia ei luokitella jätteiksi. Hakemuksen mukaan sulaa teräskuonaa syntyy vuosittain noin 180 000 tonnia. ELY-keskukselle toimitettujen vuosiraportointitietojen mukaan teräskuonan määrä vaihtelee jonkin verran vuosittain ja vuosina 2009 2011 määrä on ollut noin 280 000 430 000 tonnia. ELY-keskuksella ei ole tietoa, mikä osuus tästä on hyödynnettävissä olevaa kuonaa. Olemassa olevan tiedon perusteella vaikuttaa, että koko määrälle ei ole kysyntää maa- ja tierakentamisessa. Hakemuksen mukaan teräskuona jäähdytetään, murskataan haluttuun raekokoon ja siitä poistetaan metallit. Jätelain mukaan sivutuotteeksi luokittelu edellyttää aineen käyttämistä lähes sellaisenaan. Jätelain perustelujen mukaan materiaalin jatkokäyttö ei saa edellyttää hyödyntämistointa, jossa materiaalin koostumusta tai ominaisuuksia muutetaan. ELY-keskuksen mielestä kuonan käsittely voidaan katsoa vähäiseksi ja enintään tavanomaiseksi teolliseksi käytännöksi eikä käsittely sisällä hyödyntämistoimenpiteitä. Hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella kuonat soveltuvat teknisilta ominaisuuksiltaan maa- ja tierakentamiseen. Terveys- ja ympäristövaikutuksia voidaan arvioida niin sanotussa MARA-asetuksessa tuhkan ja betonin maarakentamiskäytölle asetettujen vaatimusten perusteella, vaikka asetusta sinänsä ei sovelleta kuonille. Koostumus- ja liukoisuustietojen perusteella keskeiseksi ympäristövaikutusten kannalta nousee vanadiini ja sen lisäksi kupari ja jossain määrin myös antimoni. Hakemuksessa esitettyjen tietojen perustella vanadiinista ei kuitenkaan aiheudu maaperän pilaantumista tierakenteissa. ELY-keskus on todennut, että kuonien ominaisuudet täyttävät sivutuotteen ympäristö- ja terveysvaatimukset. Edellä esitettyyn viitaten ELY-keskus on katsonut, että teräskuona ja käsitelty teräskuona voidaan maa- ja tierakentamisessa tulkita terästuotannon sivutuotteeksi. Siltä osin kuin kuonille ei ole hyötykäyttöä, kuonat tulee tulkita jätteeksi. Lisäksi kuonatuotteiden on täytettävä muussa lainsäädännössä mahdollisesti asetettavat vaatimukset. 7

8 2. Kainuun ELY-keskus 3. Lapin ELY-keskus ELY-keskus ei ole nähnyt estettä ympäristöluvan muuttamiselle yhtiön hakemalla tavalla. Jos hakemus hyväksytään, päätökseen tulee kuitenkin liittää ehto, että ainakin suuret kuonan käyttökohteet ja -määrät ilmoitetaan etukäteen alueelliselle ELY-keskukselle ja asianomaisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jotta nämä voivat tarvittaessa ottaa kantaa käyttökohteen hyväksyttävyyteen. Seurantatiedon kokoaminen (kuonan käytön vaikutus pinta- ja pohjaveteen) pidemmällä aikavälillä on tarpeen. ELY-keskus on todennut, että jätelain (646/2011) 5 :n 4 momentissa määritettyjä jäteominaisuuden päättymistä koskevia arviointiperusteita ei voida soveltaa suoraan hallintopäätöksissä, vaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa jätelajikohtaisia säännöksiä jäteominaisuuden päättymisestä niiden perusteella, ellei EU:n laajuisia arviointiperusteita ole määritetty (neuvoston asetus (EU) N:o 333/2011 koskien tietyntyyppisiä romumetalleja). Ympäristölupakäsittelyssä jäteominaisuuden päättyminen voidaan kuitenkin todeta tapauskohtaisesti käsittelemällä konvertterikuonaa jätelain 5 :n 2 momentin mukaisena sivutuotteena. Jätelain arviointiperusteet 5 :n 2 momentin mukaiselle sivutuotteeksi määrittelylle ja 4 momentin mukaiselle jäteominaisuuden päättymiselle vastaavat osittain toisiaan, joten kuonat voidaan kriteerien täyttyessä luokitella sivutuotteiksi hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Edellä esitettyyn viitaten Lapin ELY-keskus on katsonut, että konvertterikuona ja käsitelty konvertterikuona voidaan luokitella terästuotannon sivutuotteiksi maa- ja tienrakentamisessa. Kuonat tulee edelleen tulkita jätteiksi siltä osin, kuin niitä ei voida hyödyntää edellä mainituissa kohteissa. Mineraalituotteiden on niin ikään täytettävä muussa lainsäädännössä mahdollisesti asetettavat vaatimukset. 4. Pohjois-Savon ELY-keskus ELY-keskus on todennut, että hakemuksessa tuotteelle esitetyt vaatimukset perustuvat jätelain 5 :n 4 momentin kohdissa 1 5 lueteltuihin edellytyksiin, jotka ovat edellytyksiä valtioneuvoston asetukselle. Tällaista asetusta ei ole vielä annettu teräskuonalle. Sivutuotteen on täytettävä jätelain 5 :n 2 momentin kohdat 1 4. Sen mukaan aine tai esine, joka syntyy sellaisessa tuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole tämän aineen tai esineen valmistaminen ja sen jatkokäytöstä on varmuus, sitä voidaan käyttää suoraan sellaisenaan tai sen jälkeen, kun sitä on muunnettu enintään tavanomaisen teollisen käytännön mukaisesti, se syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana, se täyttää sen suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristönja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Hakemuksessa ei selvitetä, miten kuona soveltuu pohjavesialueella käytettäväksi. ELY-keskus on todennut, että käytettäessä kuonaa tärkeällä tai

vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueelle se tarvitsee edelleen ympäristöluvan, jolloin sen soveltuvuus voidaan arvioida tapauskohtaisesti. Rajaus olisi sama kuin asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006), joka koskee tuhkia ja betonijätteitä. 5. Raahen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että teräskuona täyttää nyt voimassa olevan jätelain 646/2011 asettamat vaatimukset. Siitä valmistetaan peruspuhdistuksen ja murskauksen jälkeen yhdessä masuunihiekan kanssa tuotetta, joka soveltuu erinomaisesti maa- ja tienrakennukseen. Kuonan koostumuksen vaihtelu on vähäistä, sille asetetut kemialliset ja tekniset kriteerit ovat hyvin tiedossa ja odotettavissa olevat muutokset voidaan suunnitella etukäteen. Laatu testataan, ja sen tulee vastata ennalta asetettuja kriteerejä. Tuotteelle haetaan CE-merkki ja SFS-EN 13242 vaatimukset. Kaikki mekaaniset toimet tuotteen valmistamiseksi käyttötarkoitukseen tehdään tehtaan hyödyntämistoimessa. Markkinat ja kysyntä tuotteelle ovat vakiintuneet vuosien kuluessa. Taloudellisin käyttöalue on noin 300 kilometrin säteellä valmistuspaikasta. Tällä hetkellä edellytettävä ympäristölupa tuotteen käytölle katkoo myyntitointa ja antaa samalla tuotteelle edelleen jätestatuksen, joka ei aina ole myynnille eduksi. Teräskuonan ympäristökelpoisuutta on tutkittu vuosien ajan lukuisilla standardoiduilla menetelmillä. Tehtyjen tutkimusten perusteella uusi tuote ei ole haitallista ympäristölle. Sen käyttö säästää alueen luonnonmaa-ainesvaroja ja maisemaa. Murskauksen ja seulonnan ilmapäästöt sekä meluvaikutus jäävät teollisuusalueelle, mikä vähentää paikallisten murskeasemien tarvetta ja haittavaikutuksia. Tuotteen käyttö toteuttaa jätelain henkeä ja sisältöä. 9 Hakijan vastine Hakija on 17.9.2012 saapuneessa vastineessaan todennut lausunnoista seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hakija on todennut, että Raahen terästehtaalla syntyvän teräskuonan määrä on noin 180 00 tonnia vuodessa, josta puolet kierrätetään masuuniprosessiin ja loput on tavoitteena myydä maa- ja tierakentamiseen LD-MaHktuotteena. Lausunnon viittaus ELY-keskukselle toimitettujen vuosiraportointitietojen mukaan teräskuonan määrä vaihtelee vuosittain jonkin verran vuosittain ja vuosina 2009 2011 määrä on ollut noin 280 00 430 000 tonnia on siten virheellinen, että määrä noin 280 000 430 000 tonnia pitää sisällään kaikki terässulatolla syntyvät kuonat (LD-, JV- ja mikserikuonat). Nyt kyseessä oleva ympäristöluvan muutoshakemus ei koske JV- ja mikserikuonaa. Kaikelle LD-kuonalle, joka jää masuuniin kierrätyksen ulkopuolelle (noin 90 000 tonnia vuodessa), on kysyntää maa- ja tierakentamisessa.

10 2. Kainuun ELY-keskus Hakija on todennut, että nykyisillä Ruukki Metals Oy:n maa- ja tierakentamiseen markkinoitavilla tuotteilla ei ole vaatimuksia ilmoittaa kuonan käyttökohteita ja -määriä alueellisille ELY-keskuksille. LD-MaHk ei poikkea ympäristöominaisuuksiltaan jo olemassa olevista tuotteista, joten yhtiö ei näe tarvetta pyydetyn kaltaiselle ilmoitusmenettelylle. Hakija on ostanut Envitop Oy:ltä lysimetriseurannat muun muassa LD- MaHk materiaalille (50/50 seossuhteella). Seurannan avulla saadaan selville LD-MaHk-materiaalista luonnonolosuhteissa liukenevat komponentit. Siten vaikutus pinta- ja pohjaveteen tulee selvitettyä pidemmällä aikavälillä. Tämä seuranta on osa hakijan sisäistä tuoteominaisuuksien ja ympäristövaikutusten seurantaa. 4. Pohjois-Savon ELY-keskus Hakijan teettämien tutkimusten perusteella LD-MaHk-materiaalin käyttö pohjavesialueella on turvallista. VTT:n tekemän selvityksen mukaan masuunihiekan käyttö on turvallista pohjavesialueella. VTT on arvioinut masuunihiekan haitallisuutta ja todennut sen olevan vaaratonta pohjavesille kaikissa olosuhteissa. Tulosten mukaan masuunihiekkaa voidaan käyttää tienrakennusmateriaalina. VTT:n vertailurakenteessa masuunikuonasta ja -hiekasta rakennettu tierakenne kuormitti ympäristöä luonnonmateriaalista tehtyä rakennetta vähemmän. Vertailuindeksissä otettiin huomioon muun muassa luonnonmateriaalien käyttö, energian kulutus ja haitta-aineiden liukoisuus. LD-MaHk ei eroa ympäristöominaisuuksiltaan masuunihiekasta, joten hakija on katsonut sen käytön olevan turvallista myös pohjavesialueilla. Lisäksi ympäristöluvan muutoshakemuksessa esitetyt mallinnustulokset tukevat tätä näkemystä. Siten hakija ei näe tarvetta rajoittaa LD-MaHk-tuotteen käyttöä pohjavesialueella. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto muuttaa Ruukki Metals Oy:n Raahen terästehtaan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 13/06/2 lupamääräystä 35. Määräys kuuluu muutettuna kokonaisuudessaan seuraavasti (muutokset kursivoituna): 35. Toiminnassa muodostuvista jätejakeista jäljempänä mainitut luokitellaan valtioneuvoston asetuksen 179/2012 liitteen 4 mukaisiin nimikkeisiin seuraavasti: Rikinpoistokuona (mixerikuona) 10 02 02 Teräs- ja kuonaroiskeet (prosessikuona) 10 02 02 Konvertterikuona (LD-kuona) 10 02 02 Terässenkkakuona (JV-kuona) 10 02 02 Käsitelty rikinpoistokuona 10 02 01 Käsitellyt teräs- ja kuonaroiskeet 10 02 01 Käsitelty konvertterikuona 10 02 01 Käsitelty terässenkkakuona 10 02 01 Teräsromu 17 04 05

11 Sivutuotteen laatuvaatimukset täyttämätön konvertterikuona 10 02 02 Murskatun ja seulotun konvertterikuonan, joka käytetään maanparannusaineena maanviljelyssä ja joka täyttää lannoitelaissa (232/1993) ja sen nojalla eräistä lannoitevalmisteista annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (46/1994) säädetyt laatuvaatimukset, hyödyntäminen edellä mainittuun tarkoitukseen ei edellytä ympäristölupaa. Konvertterikuona (LD-kuona) ja käsitelty konvertterikuona ovat terästuotannon sivutuotteita, joita voidaan käyttää maa- ja tierakentamisessa. Kuonatuotteiden on täytettävä muussa lainsäädännössä mahdollisesti asetettavat vaatimukset. Rautaruukki Oyj:n terässulattonsa raaka-aineeksi tarkoitusta varten erikseen hyväksytyiltä romun toimittajilta hankkima korkealaatuinen teräsromu, jota romun toimittajat eivät ole poistaneet käytöstä, vaan ovat lajittelun ja käsittelyn jälkeen myyneet sitä yhtiölle käytettäväksi sellaisenaan, ilman edeltäviä uusia erottelu- tai muuntamistoimia välittömästi teräksen tuotannossa raaka-aineena, ei ole jätettä. Muilta osin toiminnassa muodostuvien jätteiden luokittelu jätteiksi ja ongelmajätteiksi on tämän päätöksen osissa "Sataman jätehuolto" (alkaen sivulta 61) ja "Materiaalit ja jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen" (alkaen sivulta 75) ilmoitetun mukainen. Kaikkia tässä määräyksessä mainittuja kuonia voidaan hyödyntää tehdasalueen maarakenteissa tai tehdasalueen muissa rakennuskohteissa, joissa niillä voidaan korvata luonnonmateriaaleja. Kuonista tehdyt rakenteet tulee pinnoittaa tarvittaessa esimerkiksi kasvukerroksella pölyämisen estämiseksi. Kuonien sijoittaminen vesialueelle tai vedenpinnan alapuolelle ei ole sallittua ilman erillistä lupaa. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentissa säädetään, että luvan myöntäneen viranomaisen on luvan haltijan hakemuksesta muutettava lupaa momentin 1 5 kohdissa mainitun edellytyksen täyttyessä. Aluehallintovirasto pitää jätelainsäädännön uudistamista ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna olosuhteiden olennaisena muuttumisena, jonka perusteella lupaa voidaan muuttaa. Hakemus on tullut vireille 12.4.2012. Uusi jätelaki (646/2011) on tullut voimaan 1.5.2012. Uuden jätelain 149 :n 1 momentin mukaan lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Tässä päätöksessä sovelletaan kuitenkin uutta jätelakia, koska luvan hakija olisi voinut laittaa vireille samaa asiaa koskevan hakemuksen myös uuden jätelain voimaan tulon jälkeen. Aluehallintovirasto katsoo, ettei ratkaisulla loukata kenenkään etua tai oikeutta. Jätteen haltija on luokitellut konvertterikuonan ja käsitellyn konvertterikuonan jäteominaisuuden päättymistä tarkoittavien jätelain 5 :n 4 momentissa säädettyjen luokitusperusteiden perusteella.

Aluehallintovirasto kuitenkin katsoo, että konvertterikuona (LD-kuona) ja käsitelty konvertterikuona ovat terästuotannon tuotantoprosessista syntyviä sivutuotteita eli jäännöstuotteita, jotka syntyvät prosessin sivuvirtana varsinaisen päätuotteen ohella. Harkinnassa on otettu huomioon jätelain 5 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset eli konvertterikuona (LD-kuona) ja käsitelty konvertterikuona syntyvät sellaisessa tuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole niiden valmistaminen. Hakemuksessa on esitetty riittävä selvitys kyseisten sivutuotteiden jatkokäytöstä sekä siitä, että sivutuotteita voidaan käyttää tavanomaisen teollisen käytännön mukaisesti muunnettuna. Sivutuotteet eivät kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai ihmisen terveydelle. Lisäksi konvertterikuonan ja käsitellyn konvertterikuonan sivutuotteeksi luokitteleminen edistää luonnonvarojen kestävän käytön toteutumista. Toiminnassa voi muodostua myös laadultaan poikkeavaa epäkuranttia kuonaa, joka ei täytä sivutuotetta koskevia vaatimuksia. Tälle materiaalille on annettu oma jäteluokka. Aluehallintovirasto on lisäksi tehnyt lupamääräykseen 35 jätelainsäädännön uudistamisesta johtuvat, suoraan asetuksen perusteella voimaan tulleet muutokset. 12 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja 3. Lapin ELY-keskuksen lausunnot on otettu päätöksessä ja sen perusteluissa ilmenevästi huomioon. Kuonalle, jota ei voida luokitella sivutuotteeksi, on annettu jäteluokka. 2. Kainuun ELY-keskus Tehtyjen tutkimusten mukaan kuonasta ei aiheudu vaaraa ympäristölle tai terveydelle ja kuona on luokiteltu tällä päätöksellä sivutuotteeksi. Jätelain perusteella sivutuotteen käytöstä ei tarvitse tehdä ilmoitusta ELYkeskukselle. 4. Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto on otettu päätöksessä ja sen perusteluissa ilmenevästi huomioon. Yhtiön seurantakohteet sisäistä tuoteominaisuuksien ja ympäristövaikutusten tutkimista varten ovat riittäviä seuraamaan kuonan vaikutusta pinta- ja pohjaveteen. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös voidaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 58 1 momentti 4) kohta ja 3 momentti

13 Jätelaki 5 2 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Asian käsittelymaksu on 2 923 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Kyseessä on yksittäisen lupamääräyksen teknisluonteinen muuttaminen, jolloin maksun suuruus on 10 % alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen taulukon mukaisesta maksusta (rauta- tai terästehdas 29 230 euroa). Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista (1572/2011)

14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Sami Koivula Riitta Riihimäki Tarja Savela Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Sami Koivula, ympäristöneuvos Riitta Riihimäki ja ympäristöylitarkastaja Tarja Savela (asian esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 667 tai 0295 017 500. TS/am Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Pohjois-Savon ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Keski-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Raahen kaupunki Raahen kaupunki / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 14.1.2013, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.