MAAKUNTALEHTIKATSAUS 7.6.2013 ILKKA Pohjanmaan RKP luottaa nykyjohtoon RKP:n puoluekokous ei sisällä isoja myllerryksiä ainakaan henkilökysymyksissä. Puolustusministeri Carl Haglund ei ole saanut vasta ehdokasta. Hän jatkaa puoluejohtajan työtä myös pohjalaisten tukemana toiselle vuodelle. Bilderberg kokouksen salaisuus tuohduttaa HELSINKI Perussuomalaisten kansanedustajan Vesa Matti Saarakkalan mielestä kansainväliseen Bilderberg kokoukseen osallistuvien ministereiden pitäisi informoida eduskuntaa kokouksen annista. Saarakkala on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) osallistuu loppuviikon aikana kokoukseen, jossa keskustellaan valtiovarainministeriön mukaan tänä vuonna muun muassa kasvusta ja työllisyydestä. Ministereiden osallistuminen Bilderberg kokouksiin on herättänyt viime vuosina arvostelua, koska kokousten sisällöstä ei kerrota julkisuuteen. Saarakkala uskoo, että kokouksessa käsitellään niin tärkeitä ulko, turvallisuus, sekä EU poliittisista asioista, että niistä on informoitava myös eduskunnan ulkoasiain ja suurta valiokuntaa. Perussuomalaiset hiillosti Ihalaista HELSINKI Työväenpuolueeksi julistautunut perussuomalaiset pisti työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) lujille eduskunnan kyselytunnilla niin sanottujen nollatyösopimusten vuoksi. Työministeriltä tivattiin, milloin epäinhimilliseksi koetuista sopimuksista päästään irti esimerkiksi kieltämällä sellaiset lailla, kuten eräät ammattiliitot ovat ehdottaneet. Ihalainen paheksui niitä itsekin voimakkaasti, mutta pystyi antamaan vain laihan lupauksen. Koetan pitää huolta siitä, että tämä eduskunta saa tätä koskevia uudistusehdotuksia käsittelyyn. Ihalainen selitti ehdotusten viipymistä sillä, että työnantaja ja työntekijäpuolen neuvotteluissa asiasta ei ole syntynyt yhteisymmärrystä.
Nollatyösopimuksella työntekijä sitoutuu tekemään 0 40 tuntia viikossa sen mukaan, paljonko työtä kulloinkin on tarjolla. Pääministerit torjuivat puheet Kreikan velkojen anteeksiannosta HELSINKI Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja hänen vieraansa Kreikan pääministeri Antonis Samaras rauhoittelivat torstaina puheita Kreikan velkojen mahdollisesta anteeksiannosta. Tämä (velkojen uudelleenjärjestely) ei ole pöydällä, joten en halua spekuloida, jos sitä tarvitaan tai ei tai millainen vähennys olisi kyseessä, Katainen sanoi. Hänen mukaansa euroryhmällä on edelleen luottoa Kreikkaan ja ryhmä on sopinut palaavansa asiaan myöhemmin. Kreikan pääministeri Samaras ei hänkään pitänyt kysymyksiä Kreikan velkajärjestelystä ajankohtaisena. Samarasin mukaan skenaarioita Kreikan epäonnistumisesta ei ole olemassa. Julkisuudessa on moneen otteeseen arveltu, että euromaat joutuvat enemmin tai myöhemmin antamaan Kreikan velkoja anteeksi. Katainen ei ollut vielä torstaina ehtinyt tutustua Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n sisäisen raporttiin, jonka mukaan Kreikan tukemisessa on tehty vakavia virheitä. Tietoja raportista julkaisi Wall Street Journal lehti. On erittäin tärkeää käydä läpi IMF:n raportti. Luulen, että jokainen voi oppia siitä, mitä on tehty, hän sanoi. Kreikan ja Suomen pääministerit suitsuttivat molemmat Kesärannassa, että Kreikka on jo tehnyt paljon tarvittavia toimia ja edennyt taloutensa tervehdyttämisessä. On erittäin tärkeää meille suomalaisille ymmärtää, että kyse on erittäin vaikeasta ja haastavasta tilanteesta tavallisille kreikkalaisille, Katainen sanoi. Kreikan tilanne ja Euroopan talouskriisin hoito nousevat keskusteluun myös EU huippukokouksessa Brysselissä tämän kuun lopussa. Huippukokoukseen valmistautuvat pääministerit lujittivat suhteitaan vielä torstai iltana terassilla Helsingin Kaivopuistossa. Kataisen ja Samarasin tarjoiluihin kuului ilmeisesti kahvia sekä kolaa sitruunan kera.
Kiuru ei aio hevillä myöntää uusia lupia yksityiskouluille KIRSI HÖLTTÄ HELSINKI Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) aikoo olla tarkka yksityiskoulujen uusien lupien kanssa. Kiuru on ollut uudessa pestissään vajaat kaksi viikkoa. Siinä ajassa hänen eteensä on tullut kaksi hakemusta uuden koulun perustamiseksi. Toisen hän on ehtinyt jo hylätä. Ruotsi tuskailee ääneen vapaakoulujärjestelmän epäonnistumista. Kiuru korostaa, ettei hän vastusta yksityiskouluja. Hänestä on tärkeä punnita, mitä yksityiskoulujen perustaminen kunnissa tarkoittaa. Jos vaarana on, että yksityisen koulun tarjonta syö kunnan omaa opetustarjontaa, ministerin kanta on selvä. Silloin vastaus on kielteinen. Kiurun mielestä koulujen kokonaismääräkin on pidettävä tarkoituksenmukaisena. Vajaat kolme prosenttia peruskoulujen oppilaista saa opetusta yksityisissä kouluissa. Yhteensä lupia on nyt 69. Suurin osa yksityisistä on steinerkouluja tai kristillisiä kouluja. Peruskoulujärjestelmän rapautumisesta ja koulujen eriarvoistumisesta huolestuneet asiantuntijat ovat nostaneet esiin, että Helsingissä jo lähes neljännes oppilaista on muissa kuin kunnallisissa sopimuskouluissa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa kunnallisetkin koulut ovat alkaneet jakaantua yhä selvemmin suosittuihin ja torjuttuihin. Kiuru sanoo, ettei suomalaisen koulujärjestelmän maine maailmalla kestä tällaista kehitystä. Eliittikoulut eivät ole suomalaisen koulujärjestelmän valinta. Kiuru ei silti ole valmis kajoamaan vapauteen valita jokin muukin kuin lähikoulu. Hän sanoo, että valinnanvapaus on antanut kouluille mahdollisuuden profiloitua. Se on lisännyt oppilaidenkin motivaatiota. Minusta se ei ole huono asia. Kiinnittäisin mieluummin erityishuomiota niihin kouluihin, joilla ei ole vastaavia vetovoimatekijöitä, Kiuru sanoo. Hallitus on jo päättänyt antaa tälle ja seuraavalle vuodelle 23 miljoonaa euroa tukea kouluille, joiden alueella asuu paljon matalasti koulutettuja, työttömiä ja maahanmuuttajia. Jo sovittujen miljoonien päälle Kiuru ei lupaa lisää rahaa. Kiuru puhuu siitä, että paitsi koulujen myös oppilaiden väliset erot on pidettävä kohtuullisina. Yli puolessa peruskouluista on käytössä jonkinlaiset tasoryhmät. Opetusryhmistä päättävät rehtorit, eikä tasoryhmien jakoperusteista ole tarkkaa tietoa. Useiden asiantuntijoiden mielestä juuri tasoryhmistä
johtuu, että heikosti koulussa pärjäävien tulokset ovat huonontuneet. Kiuru ei vielä ota kantaa, pitäisikö niistä luopua. KESKIPOHJANMAA Suurin osa puolueista tyrmää veromuutoksen () Suurin osa puolueista tyrmää ehdotuksen arvonlisäverokantojen yhtenäistämisestä. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien tekemästä kyselystä. HS:n mukaan lääkkeiden ja elintarvikkeiden matalampaa verotusta puolustetaan yli puoluerajojen. Vain kokoomus ja vihreät voisivat harkita ruoan arvonlisäveron korotusta. Perussuomalaisten euroehdokkaaksi vain tiukan seulan läpi () Perussuomalaiset edellyttää eurovaaliehdokkailtaan riittävää asiaosaamista, kielitaitoa ja mahdollisuutta kerätä vaaleissa vähintään 10 000 ääntä. Asiasta kirjoittaa Keskisuomalainen. Puolueen puheenjohtaja Timo Soini arvelee, että perussuomalaiset joutuvat "erityistarkkailuun" ja tenttauksen kohteeksi mediassa. Tästä syystä asiaosaaminen on oltava kunnossa. Kokoomus nuhteli Hemmilää () Kokoomuksen kansanedustaja Pertti Hemmilä sai torstaina omalta eduskuntaryhmältään vakavat nuhteet keskiviikkoisesta äänestyskäyttäytymisestään. Hän vastusti liikkuvan poliisin lakkauttamista ja äänesti hallituksen esitystä vastaan. Kolme muuta kokoomuslaista poliisikansanedustajaa eivät äänestäneet, vaikka olivat paikalla. SDP:n Kari Rajamäki ja Matti Saarinen joutuvat antamaan selvityksen omalle ryhmälleen, koska he äänestivät esitystä vastaan. SDP raivostui ay liikkeen runttaamisesta () Politiikan vasen laita kimmastui työnantajataustaisen ajatushautomo Liberan kirjasta, jossa ammattiyhdistysliikkeen väitetään olevan este kotimaisten firmojen menestykselle. Kirjan mukaan työehtosopimusten yleissitovuus rajoittaa sopimusvapautta. Kirjoittajat pitivät irtisanomissuojaa kohtuuttomana siltä osin, että työnantaja ei voi laillisesti päästä irti työntekijästä, jonka kokee olevan kelvoton tai häirikkö. Kirja katsoo ay liikkeen toimivan kartellina, joka ajaa pelkästään jäseniensä etuja. SDP:n Antti Lindtman ryhtyi oitis vastarintaan blogissaan. Lindtmanin mukaan tavoitteena on varmistaa jokaiselle työehdot, jonka varassa yhtä työtä tekemällä voi elää. Useat muutkin SDP:n edustajat lyttäsivät julkaisun. Raportti on ehkäpä pahinta
työntekijän ja ay liikkeen halveksuntaa pitkiin aikoihin, tiedotti eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sirpa Paatero. Pohjalainen Opetusministeri oli intona yrityskylistä Krista Kiuru (sd.) piti hyvänä, että lapsia opettavat muutkin kuin koulun väki. PIRJO RAUTIO POHJALAINEN Vaasalaiskansanedustaja Markku Mäntymaa (kok.) kysyi torstaina kyselytunnilla eduskunnassa, onko opetusministeri Krista Kiuru (sd.) Yrityskylä tavoitteen takana. Demariministeri ei säästellyt sanoja kehuessaan hanketta. Tästä tarjouksesta ei voi kieltäytyä, koska on hienoa, että lapset voivat elämyksellisesti kokea yrittäjyyttä. Uuden opetusministerin mielestä on antoisaa, että lapsilla on muitakin "opettajia" kuin koulun väki. Yhteistyötä tarvitaan julkisen sektorin ja järjestömaailman välillä. Kiuru ei uskaltanut vielä sanoa, miten yrityskylille löytyy tulevaisuudessa rahaa, mutta hän lupasi tutkia toiminnan jatkoa. Mäntymaa selvitti kyselytunnilla, miten Taloudellisen Tiedotustoimiston (TAT) yrityskylät toimivat. Yrityskylä on suunnattu peruskoulun kuudesluokkalaisille. Tarkoituksena on opettaa työelämää ja erityisesti yrittäjyyttä. Opintokokonaisuus on kouluille maksuton ja opetus on hyvin käytännönläheistä. Yrityskylässä on vähintään viidentoista yrityksen ja julkisen palvelun toimitiloja. Oppilas saa valita oman ammattinsa ja saa työstään palkkaa, jota hän voi käyttää kuluttajana osana yrityskylän yhteiskuntaa. Palaute yrityskylästä on ollut kautta linjan kiitettävää. Syksystä 2013 alkaen Yrityskylä hanke tavoittaa oppilaat jo yhdentoista kaupungin alueelta ja opintokokonaisuuteen osallistuu 30 000 oppilasta, mikä on puolet kaikista Suomen kuudesluokkalaisista. Mäntymaan mukaan tavoite on, että jokainen suomalainen kuudesluokkalainen voisi suorittaa Yrityskylä opintokokonaisuuden.