PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

1 PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Pyhärannan kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole toisin asiasta määrätty (MRL 14 4 mom). 1.2. RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on rakennuslautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvontatoimisto. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä. 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1. RAKENNUSLUPA Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa (MRL 125 ). Rakennuslupa tarvitaan uuden rakennuksen rakentamiseen sekä rakennuksen laajentamiseen. Lupa tarvitaan myös uudestaan rakentamiseen, rakennuksen kerrosalan lisäämiseen (ullakkotilat ym.), rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen ja terveydellisiin oloihin vaikuttaviin korjaus- ja muutostöihin sekä rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutostöihin. 2.2. TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN-/ILMOITUKSENVARAISUUS Talousrakennuksen tai saunan rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Jos rakennus sijaitsee asema- tai ranta-asemakaava-alueen ulkopuolella, lupamenettelyn asemasta jo olemassa olevaan asuin- tai lomarakennukseen tai maanviljelystilaan kuuluvan tarpeellisen enintään 20 m²:n suuruisen tulisijattoman ja lämpöeristämättömän talousrakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Saunarakennuksille on aina haettava lupa. Sellaisen talousrakennuksen rakentamisesta, mikä ei tarvitse rakennuslupaa, on tehtävä ilmoitus kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle ja annettava tarvittava selitys. Rakentamiseen voidaan ryhtyä ellei rakennusvalvontaviranomainen tai johtosäännössä mainittu viranhaltija 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista. Lupaa voidaan edellyttää haettavaksi talousrakennukselle, milloin se, ottaen huomioon rakentamisen vaikutuksen ympäristöön tai naapurin kiinteistön käyttämiseen taikka muusta erityisestä syystä katsotaan tarpeelliseksi.

Rakentaminen voidaan aloittaa, ellei rakennuslautakunta tai johtosäännössä määrätty viranhaltija vaadi rakennusluvan hakemista tai jos mainittu viranomainen ennen määräajan päättymistä ilmoittaa, ettei rakentamiselle ole estettä. Ilmoitus raukeaa, ellei rakentamista ole aloitettu kuuden kuukauden kuluessa tai saatettu loppuun vuoden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. 2 2.3. TOIMENPITEIDEN LUVAN-/ILMOITUKSENVARAISUUS Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta seuraavasti: TOIMENPIDE Toimenpidelupa Ilmoitus 1) Rakennelma - katos X - vaja X - kioski X - käymälä X - esiintymislava X - grillikatos X - muu vastaava rakennelma X 2) Yleisörakennelma - urheilupaikka X - kokoontumispaikka X - asuntovaunualue tai vastaava X - katsomo X - yleisöteltta tai vastaava X 3) Liikuteltava laite - asuntovaunun tai aluksen tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn 4) Erillislaite - masto X - piippu (kork. yli 10 m) X - varastointisäiliö X - muistomerkki X - suurehko antenni X - suurehko valaisinpylväs tai vastaava X 5) Vesirajalaite - suurehko laituri, yli 5 venepaikkaa tai yli 10 m X - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti X vaikuttava rakennelma, kanava tai aallonmurtaja tai vastaava 6) Säilytys- tai varastointialue - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi X X

tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue 7) Julkisivutoimenpide - rakennuksen julkisivun muuttaminen X - kattomuodon muuttaminen X - ulkoverhouksen tai värityksen muuttaminen X - ikkunajaon muuttaminen X 8) Mainostoimenpide - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ul- X kosalle mainos tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen 9) Aitaaminen - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava X kiinteä aita tai kadun reunusmuuri, korkeus yli 120 cm 3 Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, mitkä eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista. Niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Ilmoitukseen on liitettävä selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 2 mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 2 mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1. SIJOITTUMINEN Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä. Palovaarallista rakennusta ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä 20 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla. 3.2. RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN Maisema ja luonnonympäristö

Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. 4 Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Ylikylän, Santtion, Nihtiön ja Kukolan kyläkeskusten alueilla tapahtuvan rakentamisen samoin kuin rakennuksiin tehtävien peruskorjausten ja laajennusten tulee olla tyypiltään perinteistä ja sijoittua siten, että se on sopusoinnussa vanhan kylämiljöön kanssa. Oleva rakennuskanta Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakennusten sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. 3.3. YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA Ympäristön hoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 ). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Ympäristön valvonta Kunnan rakennuslautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään aikoina. Rakennuslautakunta voi antaa ympäristöä koskevan katselmuksen pitämisen valitsemiensa katselmuksen pitäjien tai viranhaltijan tehtäväksi.

5 Rakennusten, rakennelmien ja piha-alueiden kuntoon ja ulkonäköön liittyvien, ympäristökuvaan vaikuttavien puutteiden johdosta rakennuslautakunta voi antaa huomautuksia ja ryhtyä muihin lain tai asetuksen mukaisiin toimenpiteisiin. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistön omistajille ja haltijoille rakennuslautakunnan päättämällä tavalla. 3.4. AITAAMINEN Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien ja rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin ja rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyiden kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. 3.5. PIHA-ALUE/PIHAMAA Rakennuspaikan kuivaanapito Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Liikennejärjestelyt Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Maanalaiset johdot ja rakenteet

Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. 6 3.6. OSOITEMERKINTÄ Kiinteistön omistajan tulee hankkia numerokyltti, jossa mustat numerot ovat valkoisella pohjalla. Numeroiden korkeuden tulee asemakaava-alueella olla 80 mm ja kyltin 160 mm. Haja-asutusalueella 100 mm ja kyltin 200 mm. Talokyltti tulee sijoittaa rakennuksen seinään kohtaan, josta se näkyy tielle. Se voidaan kiinnittää myös aitaan tai vastaavaan rakenteeseen taikka erilliseen pylvääseen. Jos numeroitava rakennus sijaitsee kauempana tiestä, jonka mukaan se on osoitteensa saanut, on talonumero sijoitettava osoitetien varteen liittymän kohdalle. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1. RAKENNUSPAIKKA Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä on: - alueilla, joilla on voimassaoleva oikeusvaikutteinen kaava, noudatetaan kaavan mukaisia määräyksiä rakennuspaikan vähimmäiskoosta - kaava-alueiden ulkopuolisilla alueilla rakennuspaikan tulee olla vähintään 3000 m² ja tarkoitukseen sovelias. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämän pykälän määräyksiä ei noudateta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. 4.2. RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksi asuntoa käsittävän asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. 4.3. RAKENTAMINEN KELLARIIN TAI ULLAKOLLE Rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle voidaan sallia, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista

7 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEILLA Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 20 metriä ja rakennuksen alimman lattiatason vähintään 1 metri ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesirajaa ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskivedenkorkeudesta. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden em. tavalla laskettavasta rantaviivasta, tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Etäisyyksistä voidaan poiketa, jos maasto-olosuhteet ja maisemalliset seikat niin edellyttävät. Venevajan voi rakentaa em. metrimäärästä poiketen lähemmäksi rantaviivaa. Venevajan tulee olla sekä julkisivultaan, että väritykseltään maisemaan sopiva. Rakentamisessa on pitäydyttävä perinteisissä rakentamistyyleissä ja rakennuksen sijoituksella ei saa rikkoa luonnonmaisemaa. 5.2. RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEILLA Ranta-alueella saa olla enintään yksi yksiasuntoinen loma-asunto ja mikäli on tarkoituksenmukaista, vierasmaja enintään 25 m². Näiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 80 m². Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 m². Rakennuspaikalle on myös mahdollista rakentaa tarvittavia talousrakennuksia. Yhteensä rakennusoikeutta rakennuspaikalla on 140 m². 6. SUUNNITTELUTARVEALUE Suunnittelutarvealuetta Pyhärannan kunnassa on: 1. Ihoden, Reilan ja Rohdaisten asemakaava-alueiden rajoista mitattuna 200 metrin levyinen vyöhyke asemakaava-alueiden ulkopuolella. 2. Rantayleiskaavaan merkittyjen kyläalueiden (AT) rajoista mitattuna 200 metrin levyinen vyöhyke kyläalueiden ulkopuolella. Suunnittelutarvealueita ovat myös suoraan MRL:n nojalla määräytyvät alueet. Tällä rakennusjärjestyksellä määritellyt suunnittelutarvealueet eivät koske ranta-alueita, joiden suunnittelutarpeesta on MRL:ssa erikseen säädetty.

8 7. JÄTEVESIEN KÄSITTELY Jätevedet tulee käsitellä Pyhärannan kunnanvaltuuston 3.4.1995 hyväksymien jätevesien käsittelyohjeiden mukaisesti. 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyypillisesti alkuperäisestä poikkeavaan lopputulokseen. 9. RAKENNUSTYÖNAIKAISET JÄRJESTELYT Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. 10. JÄTEHUOLTO Kiinteistön on liityttävä järjestettyyn jätekeräykseen. Vapautusta liittymisestä voi anoa kirjallisesti rakennuslautakunnalta. 11. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN JA POIKKEAMINEN 11.1. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA Rakennuslautakunta pitää tarvittaessa katselmuksia, joissa valvotaan tämän rakennusjärjestyksen noudattamista. 11.2. MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN Rakennuslautakunta voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kunnanhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto. 12. VOIMAANTULO Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Pyhärannan kunnan tammikuun 20 päivänä 1992 hyväksytty rakennusjärjestys. Tämä rakennusjärjestys on hyväksytty Pyhärannan kunnanvaltuustossa

marraskuun 19. päivänä 2001. 9 Rakennusjärjestys tulee voimaan 1.1.2002.