Raha-automaattiavustusten vuosiselvityslomakkeiden täyttöohje

Vuosiselvitysohje 1 (25) Raha-automaattiavustusten vuosiselvityslomakkeiden täyttöohje Sisällys Johdanto... 2 RAY 3751 Selvitys RAY-avustuksen käytöstä... 3 RAY3752 Selvitys toiminnasta ja tilinpäätöstiedoista... 5 RAY 3752A Selvitys avustuksen saajan yhtiömuotoisista rinnakkaisorganisaatioista... 9 RAY 3752B Selvitys avustuksen saajan muista kuin yhtiömuotoisista rinnakkaisorganisaatioista... 10 RAY 3752C Selvitys avustuksen saajan kiinteistöyhtiöistä... 11 RAY 3753 Selvitys sisäisestä valvonnasta... 12 RAY 3768 Selvitys kurssitoiminnasta... 13 RAY 3757A Selvitys B-avustuksesta... 13 RAY 3757 Selvitys B-avustuksesta... 15 RAY 3779 Selvitys lomatoiminnasta... 17 RAY 3755 Selvitys Ay-avustuksesta... 19 RAY 3758 Selvitys Ak/C-avustuksesta... 20

Vuosiselvitysohje 2 (25) Johdanto Avustuksen saajan velvollisuus vuosiselvityksen toimittamiseen Raha-automaattiyhdistykselle (RAY) perustuu lain raha-automaattiavustuksista (1056/2001) 4 luvun 19 :ään, jossa asiasta todetaan seuraavaa: Avustuksen saajan on seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä tehtävä Rahaautomaattiyhdistykselle kultakin vuodelta selvitys avustuksen käytöstä. Selvitykseen on liitettävä tilinpäätös, toimintakertomus tai kertomus toiminnasta, tilintarkastuskertomus, toiminnantarkastuskertomus, tuloksellisuutta koskevat selvitykset sekä muut tarpeelliset selvitykset. Avustuksen saajan on liitettävä selvitykseen avustuksen saajasta ja sen määräysvallassa olevista yhteisöistä ja säätiöistä laadittu konsernitilinpäätös tai vastaavat tiedot sisältävä laskelma. Avustuksen saajan on lisäksi liitettävä selvitykseen tiedot avustuksensaajaan taloudellisesti tai toiminnallisesti kiinteässä yhteydessä olevista yhteisöistä ja säätiöistä. Avustuksen saajalla tarkoitetaan organisaatiota, joka on hakenut ja jolle on valtioneuvoston vuosittaisella päätöksellä myönnetty raha-automaattiavustuksia. Vuosiselvitysvelvollisuus on määritelty Avustusten käyttö- ja raportointioppaassa, jonka uusin versio on ladattavissa RAY:n verkkosivuilta osoitteesta www.ray.fi/jarjestot. Kyseisessä oppaassa on myös muita vuosiselvityksen laatimiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Vuosiselvitykseen tarvittavat lomakkeet ovat ladattavissa RAY:n verkkosivuilta suomen ja ruotsin kielellä. Avustuksen saajan tulee vuosiselvitystä laatiessaan täyttää aina seuraavat lomakkeet: Selvitys raha-automaattiavustuksien käytöstä (RAY3751) Selvitys toiminnasta ja tilinpäätöksestä (RAY3752) Kohdekohtaiset lomakkeet erikseen kaikista käytetyistä avustuslajeista (Ay, Ak/C ja B) Sisäisen valvonnan lomake (RAY3753) Avustuksen saajat, joille on myönnetty avustuksia lomatoimintaan, täyttävät kohdekohtaisten lomakkeiden sijasta lomakkeen 3779. Heidän ei tarvitse täyttää erikseen lomaketta 3758. Tarvittaessa tulee täyttää myös lomakkeet: Selvitys kurssitoiminnasta (RAY 3768) Selvitys lomatoiminnasta (RAY 3779) Selvitys avustuksen saajan osakeyhtiömuotoisista rinnakkaisorganisaatioista (RAY3752A) Selvitys avustuksen saajan muista kuin osakeyhtiömuotoisista rinnakkaisorganisaatioista (RAY3752B) Selvitys avustuksen saajan kiinteistöyhtiöistä (RAY3752C)

Vuosiselvitysohje 3 (25) Jos lomakkeessa esitetty vastaustila ei ole riittävä, jatka selvitystä erillisellä liitteellä ja merkitse tästä tieto lomakkeen kohtaan Liitteet. Muista myös toimittaa vuosiselvityksen mukana pyydetyt liitteet. Tulkintaa vaativissa kysymyksissä tai muissa epäselvissä tilanteissa avustuksen saajan tulee ottaa yhteyttä RAY:n tarkastajaan, jonka nimi ja yhteystiedot löytyvät mm. avustuspäätöksestä. LOMAKE RAY 3751 Selvitys RAY-avustuksen käytöstä Vain avustusta saava organisaatio täyttää tämän lomakkeen. Lomaketta ei täytetä erikseen rinnakkaisorganisaatioiden osalta. 1. Selvityksen antavan avustuksen saajan nimi ja yhteystiedot Täytä ajantasaiset yhteystiedot. Y-tunnuksella tarkoitetaan kauppa- ja säätiörekisterin myöntämää yritys- ja yhteisötunnusta. Järjestönumero on avustuspäätöksessä oleva RAY:n antama avustuksen saajan yksilöivä tunnus. 2. Selvitettävät avustukset Täytä selvitettävien avustuksien lukumäärä avustuslajeittain (A, B ja C) sekä tieto siitä, jos keskusjärjestö on valvonut jäsenjärjestöjen avustuksen käyttöä, jos avustusta on mahdollisesti jaettu eteenpäin. 3. Selvityksen antavan avustuksen saajan rinnakkaisorganisaatiot Erittele kaikki avustuksen saajan rinnakkaisorganisaatiot. Rinnakkaisorganisaatioilla tarkoitetaan avustuksen saajan konserniin kirjanpitolain (1339/1997) 1 luvun 5.1 :n ja saman luvun 6 :n mukaan määräysvaltaan kuuluvia yhteisöjä riippumatta siitä, onko avustuksen saaja velvoitettu laatimaan konsernitilinpäätöksen. Kirjanpitovelvollisella katsotaan olevan määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa tai siihen verrattavassa ulkomaisessa yrityksessä (kohdeyritys), kun sillä on: 1) enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen; tai 2) oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu ääntenenemmistö. Edellä 1 momentissa tarkoitettua ääniosuutta laskettaessa ei oteta huomioon lakiin tai kohdeyrityksen yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin sisältyvää äänestysrajoitusta.

Vuosiselvitysohje 4 (25) Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, kirjanpitovelvollisella katsotaan olevan määräysvalta kohdeyrityksessä, jos sitä johdetaan yhteisesti kohdeyrityksen kanssa tai kirjanpitovelvollinen muulla tavoin tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa kohdeyrityksessä. (30.12.2004/1304) Avustuksen saajan on lisäksi liitettävä selvitykseen tiedot avustuksensaajaan taloudellisesti tai toiminnallisesti kiinteässä yhteydessä olevista yhteisöistä ja säätiöistä. Jos rinnakkaisorganisaatioita ei ole, merkitse rasti kohtaan avustuksen saajalla ei ole rinnakkaisorganisaatioita ja jätä loput 3. kohdan kysymykset täyttämättä. Lomake RAY 3752 täydennetään vain avustuksia saavan järjestön osalta. Muista rinnakkaisorganisaatioista täydennetään tarpeen mukaan muita 3752-sarjan lomakkeita. Niiden käytöstä on ohjeistettu tarkemmin jäljempänä. 4. Avustetun omaisuuden hallinta Täytä tähän kohtaan tiedot omaisuudesta, jonka perustamis-, hankinta- tai peruskorjausmenoihin on käytetty RAY:n investointiavustuksia (B), ja jotka ovat edelleen palautusehdon alaisia. Avustuksen palautusehto on 20 vuotta avustuksen myöntämisestä. 5. Selvityksen liitteet Merkitse tähän kohtaan kaikki vuosiselvityksen liitteenä lähetyt dokumentit. RAY:lle tulee aina toimittaa toimintakertomus, virallinen tilinpäätös, tase-erittelyt, tilintarkastuskertomus, tilintarkastusmuistiot ja valvontakertomukset. Jos konsernitilinpäätös on laadittu, myös se tulee toimittaa. Huomioi, että vastaavat dokumentit tulee toimittaa myös kaikista rinnakkaisorganisaatioista erikseen (kts aiempi määritelmä), vaikka konsernitilinpäätös olisikin laadittu ja toimitettu RAY:lle. Varmistaaksesi että avustuksen saaja on täyttänyt oikean ja riittävän velvoitteen avustusten käytöstä, voit lisätä myös muita liitteitä vuosiselvitykseen. Nimeä nämä liitteet erikseen. 6. Allekirjoitukset Avustuksen saajan säännöissä määriteltyjen tai yhtiöjärjestyksessä määriteltyjen ja kauppa-, yhdistys-, tai säätiörekisteriin merkittyjen nimenkirjoitusoikeuden omaavien henkilöiden tulee allekirjoittaa vuosiselvitys ja vahvistaa täten annetut tiedot oikeiksi ja riittäviksi. Jos allekirjoittaminen on siirretty valtakirjalla väliaikaisesti jollekin toiselle henkilölle, tulee tästä valtakirjasta toimittaa kopio vuosiselvityksen liitteenä. Allekirjoittaneet henkilöt vastaavat, että vuosiselvitys on täytetty oikein ja asianmukaisesti ja edelleen, että avustuksen saa antaa täten RAY:lle oikeat ja riittävät tiedot avustuksien käytön valvomiseksi.

Vuosiselvitysohje 5 (25) LOMAKE RAY3752 Selvitys toiminnasta ja tilinpäätöstiedoista Huom! Tämän lomake täytetään vain avustusta saavan organisaation osalta. 1. Avustuksen saajan tiedot Täytä kyseiseen kohtaan pyydetyt tiedot. 2. Erittely avustuksen saajan jäsenistöstä, henkilöstöstä ja toimintaan osallistuvista vapaaehtoisista Täytä tähän kohtaan erittely avustuksen saajan jäsenmäärästä. Selvitysvuoden jäsenmääränä esitetään vuoden viimeisen päivän (31.12) lukumäärää koskevat tiedot tai valinnaisesti vuoden aikana keskimäärin. Täytä tähän kohtaan erittely selvitysvuonna avustuksen saajan palveluksessa olleen kokoaikaisen ja määräaikaisen henkilöstön osalta jättäen kuitenkin laskuista pois tuntityöntekijät. Selvitysvuoden henkilöstömääränä esitetään vuoden viimeisen päivän (31.12) lukumäärää koskevat tiedot henkilötyövuosina. Lukumäärää selvitettäessä voidaan käyttää myös keskimääräistä henkilöstön lukumäärää vuoden aikana, jos henkilöstön määrässä on tapahtunut vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Täytä myös toimintaan selvitysvuonna osallistuneiden vapaaehtoisten keskimääräinen lukumäärä. Vapaaehtoisiksi katsotaan henkilöt, joille ei makseta tehdystä työsuoritteesta palkkaa. Jos vapaaehtoisten määrä vaihtelee huomattavasti kuukausittain, laske keskiarvo. Jos jotakin lomakkeen 2 kohdassa mainittua ryhmää ei ole, kohta jätetään tyhjäksi. 3. Toiminnan tuotot Älä vähennä toiminnan tuotoista kuluja, vaan erittele ne lomakkeen kohtaan 4. Alle 1 000 euron suuruisia tuottoeriä ei tarvitse eritellä, vaan ne voidaan yhdistää esimerkiksi ryhmään muut tuotot. Jos jotakin tuottoerää ei ole, jätä kohta tyhjäksi. a) Täytä tähän kohtaan myönnetyt julkiset avustukset ja muut julkiset tuet (valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antama taikka sen varoista maksettava avustus, laina, korkotuki, takaus, maksuhelpotus tai muu näihin rinnastettava taloudellinen etuus, taikka Euroopan yhteisöjen talousarviosta tai muista EU:n hallinnassa olevista varoista myönnetty avustus, laina tai muu rahoitus, takaus, maksuhelpotus tai muu taloudellinen etuus; ei kuitenkaan verojärjestelmän kautta annettava tuki). Avustuksista ja tuista tulee kertoa myös mahdollinen avustusprosentti ja lyhyesti avustuksen/tuen käyttötarkoitus. Jos avustuspäätöksessä ei ole mainittu avustusprosenttia, tarkoittaa se käytännössä 100 prosenttia. RAY-avustuksia ei kirjata tähän kohtaan, ellei se ole ns. siirrettyä avustusta (eli toiselta avustuksen saajalta saatua RAY-avustusta).

Vuosiselvitysohje 6 (25) b) Kirjaa tähän kohtaan ei-julkiset avustukset kuten edellisessä kohdassa. Ei-julkisia avustuksia ovat esimerkiksi erilaisten tukisäätiöiden ja yhtiöiden myöntämät tuet ja avustukset. c) Merkitse tähän yhteen lasketut elinkeinoverolain alaisen liiketoiminnan tuotot, joita myydään esimerkiksi kunnille, yrityksille tai yksityishenkilöille markkinaehtoisesti. Näille tuotoille tyypillistä on vastikkeellisuus ja siihen liittyy yleensä liiketoiminnalle ominaista riskiä. d) Täytä tähän varsinaisen toiminnan muun palvelutoiminnan tuotot eli toiminta, jota verohallinto ei ole tulkinnut elinkeinotoiminnaksi. e) Kirjaa tähän varsinaisen toiminnan muut tuotot eli tuloslaskelman varsinaisen toiminnan muut kuin avustus-, asiakas- ja palvelumaksutuotot. Varsinainen toiminta on yhteisön tai säätiön säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä mainitun tarkoituksen toteuttamista f) Erittele tässä kohdassa varainhankinnan tuotot sekä satunnaiset erät. Varainhankinnan tuottoihin kuuluvat jäsenmaksutuotot, EVL:n alaisen toiminnan tuotot, keräystuotot, myyntituotot (esimerkiksi kannatustuotteet) ja mahdollisesti muiden pienempien erien yhteenlasketut tuotot. g) Erittele vuoden aikana saadut mahdolliset testamentit ja muut lahjoitukset. Jos testamentilla tai muulla lahjoituksella on käyttöä rajoittavia ehtoja, tulee asiasta mainita tai käyttöä rajoittavien ehtojen puuttuessa merkitä kohtaan vapaa. Pienemmät lahjoitukset (yhteensä alle 1 000 euroa) voi ilmoittaa yhtenä eränä. Yhdeltä lahjoittajalta samaan tarkoitukseen useasti myönnetyt lahjoitukset voi myös yhdistää. h) Erittele sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot. Sijoitustoiminnalla tarkoitetaan sellaisten varojen sijoittamista, jotka eivät palvele välittömästi avustuksen saajan varsinaista toimintaa. Sijoitustoiminnan tuottoja ovat esimerkiksi osinko-, korko- ja vuokratuotot. Sijoitustoiminnan vuokratuottoja ovat omistuksessa olevista, mutta ulkopuolisille vuokratuista kohteista saatavat vuokratuotot, joiden tilat eivät palvele sen varsinaista toimintaa. Kohde voi olla vuokrattu esimerkiksi toiselle yhteisölle tai yksityiselle henkilölle. i) Merkitse tähän sijoitus- ja käyttöomaisuuden myymisestä saadut myyntivoitot yhteensä. Myyntivoitolla tarkoitetaan myyntihinnan ja kirjanpitoarvon positiivista erotusta. 4. Toiminnan kulut a) Erittele tähän yhteenlaskettujen RAY-avustusteisten hankkeiden (A- ja C-avustukset) henkilöstökulut ja muut kulut. Älä huomioi tässä kohdin B-avustuksia. Tee alapuolelle vastaava erittely varsinaisen toiminnan kokonaiskuluista eli erittele varsinaisen toiminnan bruttokulut. Erittele myös kirjanpidossa tehdyt pysyvien vastaavien poistot. b) Erittele tähän varainhankinnan kulut samalla tavoin ryhmiteltynä, kuin aiemmin varainhankinnan tuotot. c) Sijoitustoiminnan kuluja ovat sijoitusomaisuuden arvon ja määrän muutoksista ja hallinnoinnista aiheutuvat kulut. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi omaisuudenhoitajien perimät palkkiot ja

Vuosiselvitysohje 7 (25) osakkeiden kaupankäynnistä maksetut palkkiot sekä kirjanpitoon kirjatut arvonalentumiset. Rahoitustoiminnan kuluja ovat esimerkiksi rahalaitoslainoista maksetut korot, limiittitilien maksut, järjestelypalkkiot jne. d) Merkitse tähän sijoitus- ja käyttöomaisuuden myymisestä aiheutuneet myyntitappiot yhteensä. Myyntitappiolla tarkoitetaan myyntihinnan ja kirjanpitoarvon negatiivista erotusta. e) Aatteellisen yhteisön tai säätiön rahastot voidaan jakaa määrätarkoituksiin sidottuihin rahastoihin ja vapaisiin rahastoihin. Rahastojen tarkempi erittely on lomakkeen kohdassa 7 b. Jos tilikauden aikana on siirretty varoja rahastoon, erittele niiden nimi, peruste rahastoimiselle ja euromääräinen summa. Jos rahastosiirtoja ei ole tehty, jätä kohta tyhjäksi. 5. Tasetietoa a) Vastaavaa Kirjanpitolain 4 luvun 3 :n mukaan taseen vastaavat jaetaan pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin käyttötarkoituksensa perusteella. Pysyviä vastaavia ovat taseen erät, joiden on tarkoitus tuottaa tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena. Taseessa pysyvät vastaavat jaotellaan kolmeen pääryhmään: aineettomat hyödykkeet, aineelliset hyödykkeet ja sijoitukset. Vaihtuvien vastaavien hyödykkeet tuottavat tuloa yleensä yhden tilikauden aikana. Aineettomia hyödykkeitä ovat esimerkiksi patentit, toimiluvat, tavaramerkit, kehittämismenot ja liikearvo. Aineelliset hyödykkeet ja sijoitukset jaetaan tässä yhteydessä käyttöomaisuuteen ja sijoitusomaisuuteen. Aineellisten hyödykkeiden käyttöomaisuutta ovat esimerkiksi avustuksen saajan koneet ja laitteet, rakennukset, maa- ja vesialueet, jotka ovat avustuksen saajan varsinaisen toiminnan käytössä. Aineellisten hyödykkeiden sijoitusomaisuutta ovat esimerkiksi sellaiset rakennukset, jotka on vuokrattu sijoitustarkoituksessa ulkopuoliselle. Sijoitusomaisuuteen kuuluvaksi katsotaan myös sellainen osa varsinaisen toiminnan käytössä olevasta rakennuksesta, joka on vuokrattu sijoitustarkoituksessa ulkopuoliselle. Sijoituksien käyttöomaisuutta ovat puolestaan arvopaperin muodossa olevat toimitilaosakkeet (esim. kiinteistöosakeyhtiön osakkeet) ja asunto-osakkeet, jotka ovat avustuksen saajan varsinaisen toiminnan käytössä. Sijoituksien sijoitusomaisuutta ovat esimerkiksi sijoitustarkoituksessa omistetut arvopaperit, toimitilaosakkeet ja asunto-osakkeet. Seuraaville riveille kirjataan omakatteisten rahastojen varat ja vaihtuvien vastaavien pääryhmät. Jako pitkäaikaisiksi ja lyhytaikaisiksi perustuu saamisten erääntymiseen. Saaminen, joka erääntyy maksettavaksi yli vuoden kuluttua, katsotaan pitkäaikaiseksi ja vastaavasti alle vuoden aikana erääntyvä lyhytaikaiseksi. Rahoitusarvopaperit voivat esimerkiksi olla sijoituksia rahamarkkinarahastoihin sekä lyhytaikaisiin sijoitus- ja yritystodistuksiin. b) Vastattavaa Kirjaa ensimmäiselle riville oman pääoman määrä. Erittele seuraaviin kohtiin rahastot, jos sellaisia on. Kirjanpitoasetuksessa (1339/1997) 1 luvun 6 :ssä määritellyt määrätarkoituksiin sidotut rahastot (omakatteisen rahastot, muut sidotut rahastot ja sääntöjen mukaiset rahastot)

Vuosiselvitysohje 8 (25) tulee eritellä. Myös kyseisten rahastojen käyttöön liittyvä erityismääräys tulee perustella lyhyesti. Jos kyseisiä rahastoja on perustettu avustuksen saajan hallintoelimien itsenäisellä päätöksellä, ovat ne tässä yhteydessä vapaita rahastoja. Muut rahastot eli vapaat rahastot kirjataan viimeiseksi. Kirjaa perusteluihin, onko rahasto perustettu omien hallintoelimien itsenäisellä päätöksellä vai pohjautuuko se testamenttiin tai lahjoitukseen tms. saantoon, jonka osalta saadun omaisuuden käyttöä ei ole tarkemmin erityismääräyksin rajattu. Jos rahastoja on useita ja lomakkeella oleva tila ei ole riittävä, tulee avustuksen saajan laatia liite, jossa selvitetään vastaavat tiedot. Tällöin lomakkeeseen merkitään vain liitteen nimi ja rahastojen kokonaissumma. Jos avustuksen saajalla ei ole oman pääoman rahastoja, kyseiset kohdat jätetään tyhjiksi. Täydennä tieto vapaaehtoisista ja pakollisista varauksista, jos sellaisia on. Vapaaehtoiset varaukset määritellään kirjanpitolain 5 luvun 15 :ssä, ja ne ovat investointi-, toiminta tai muu sellainen varaus. Vapaaehtoisten varausten käyttö on mahdollista ainoastaan tilanteessa, jossa avustuksen saajalla on elinkeinoverolain alaista toimintaa, muussa tapauksessa niitä ei tulisi olla yleishyödyllisillä yhteisöillä tai säätiöillä. Pakolliset varaukset määritellään kirjanpitolain 5 luvun 14 :ssä seuraavasti: 1) ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen, 2) niiden toteutumista on tilinpäätöstä laadittaessa pidettävä varmana tai todennäköisenä, 3) niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen, 4) ne perustuvat lakiin tai kirjanpitovelvollisen sitoumukseen sivullista kohtaan. Tyypillisiä pakollisia varauksia ovat eläkevastuisiin liittyvät tulevaisuudessa realisoituvat menot tai esimerkiksi johonkin tulevaan velvoitteeseen (esim. oikeudenkäynti) liittyvä mahdollinen meno, jonka toteutumista, toteutumisen ajankohtaa tai lopullista määrää ei pystytä varmuudella arvioimaan. Erittele pitkäaikainen ja lyhytaikainen vieras pääoma siten, että siitä käy ilmi käyttöomaisuuteen liittyvät velat ja muu pitkäaikainen sekä lyhytaikainen vieras pääoma. 6. Jälleenhankinta-arvojen ja kirjanpitoarvojen erotukset Sijoitusomaisuus merkitään tilinpäätökseen hankintamenon suuruisena tai jos niiden todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä sitä alempi, tämän määräisinä. Merkitse noteerattujen sijoitus- ja rahoitusarvopapereiden sekä omakatteisten rahastojen jälleenhankintahintojen ja kirjanpitoarvoarvojen erotukset. Jos noteeratut arvopaperit on kirjattu käypään arvoon tilinpäätöksessä, on jälleenhankintahinnasta laskettu erotus nolla. Jos avustuksen saajalla ei ole sijoitusomaisuutta tai omakatteisia rahastoja, jätä kyseinen kohta tyhjäksi.

Vuosiselvitysohje 9 (25) 7. Riskit Kirjaa lyhyesti eri kohdissa pyydetyt riskiarviot. Jätä kohta tyhjäksi, jos kyseistä toimintoa eikä siten myöskään riskiä ole. Järjestötoimintaan liittyvää riskiä ei voi jättää tyhjäksi. 8. Arvio tulevasta kehityksestä Kirjoita lyhyt arvio toiminnassa tapahtuneista oleellisista muutoksista (esimerkiksi uusien toimintojen aloittamiset tai vanhojen lakkauttamiset, henkilöstömuutokset, merkittävät ostot tai myynnit, oikeudenkäynnit ja mahdolliset oikeusasteiden langettamat tuomiot), kehityskohteista (esimerkiksi toiminnan laajentaminen tai uuden toimintamuodon aloittaminen) ja tulevista investoinneista (esimerkiksi uudet toimitilat, tietojärjestelmien uusimiset, kalustoinvestoinnit, korjaukset jne.). LOMAKE RAY 3752A Selvitys avustuksen saajan yhtiömuotoisista rinnakkaisorganisaatioista Rinnakkaisorganisaatioilla tarkoitetaan avustuksen saajan konserniin kirjanpitolain (1339/1997) 1 luvun 5.1 :n ja saman luvun 6 :n mukaan määräysvaltaan kuuluvia yhteisöjä riippumatta siitä, onko avustuksen saaja velvoitettu laatimaan konsernitilinpäätöksen. Katso tarkempi määrittely tämän ohjeen sivulta 3, kohdasta 3. Täytä tämä lomake yhtiömuotoisista rinnakkaisorganisaatioista (esimerkiksi osakeyhtiöt ja kommandiittiyhtiöt). Kiinteistöosakeyhtiömuotoisille rinnakkaisorganisaatioille on oma lomake. Jokaisesta yhtiöstä tulee laatia oma lomake. Toimita liitteenä myös yhtiön tilinpäätös, johon lomakkeen luvut perustuvat. Osakkuusyhtiöistä lomaketta ei tarvitse laatia. 1. Avustuksen saajan tiedot Täydennä avustuksen saajan yhteystiedot 2. Täydennä omistetun yhtiön tiedot Täydennä omistetun yhtiön tiedot ja selvitys organisaation toimitilojen omistussuhteista. Täydennä avustuksen saajan ja yhtiön yhteisistä hallituksen jäsenistä ja avainhenkilöistä. Esimerkiksi avustuksen saajan toiminnanjohtaja toimii yhtiön toimitusjohtajana tai vastaavasti avustuksen saajan hallituksen puheenjohtaja on myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Erittele myös yhtiön omistajat. Jos omistus on hyvin laajalle jakautunut, voidaan loput 10 prosenttia yhdistää kohtaan "muut omistajat" 3. Keskinäinen rahoitus Avustuksen saajan ja yhtiön välisistä lainoista tulee antaa tietoa. Jos lainoja on useita (esimerkiksi neljä eri velkakirjalainaa, joilla kaikilla on erilainen lyhennyssuunnitelma ja korko) selvitä asiaa

Vuosiselvitysohje 10 (25) erillisellä liitteellä. Erittele lopuksi avustuksen saajalle ja muille tahoille mahdollisesti maksetut osingot sekä yhtiön puolesta annetut vastuusitoumukset (esimerkiksi lainojen takaukset). 4. Yhtiön ja avustuksen saajan väliset liiketoimet Kirjaa avustuksen saajan ja yhtiön väliset ostot ja myynnit summatasolla. Näitä ei tarvitse eritellä, vaan RAY pyytää tarvittaessa lisätietoa. Täytä myös palveluiden ja tuotteiden hinnoitteluperuste eli sisältyykö niihin katetta eli tuottaako se täten toiselle osapuolelle taloudellista lisäarvoa. Asiasta voi antaa myös lisätietoa, jos ostot ja myynnit ovat osin omakustanteisia ja osin kateperusteisia. 5. Yhtiön tilikauden tilinpäätökseen perustuvat talousluvut Kirjaa talousluvut yhtiön tilinpäätöksen perusteella. 6. Muut tärkeät yhtiön toimintaan liittyvät seikat Arvioi yhtiön keskeisimpiä tulevaisuuden suunnitelmia (seuraavat 3-5 vuotta). Niitä voivat olla esimerkiksi liiketoiminnan laajentaminen uudelle toimialalle, liikevaihdon kasvun tai kannattavuuden parantamisen tavoittelu tai tietystä liiketoiminnasta luopuminen. Liiketoimintaan liittyy yleensä myös riskejä ja niistä tulee antaa lyhyt kuvaus. Riski voi olla esimerkiksi suhdanneherkkä toimiala, yhden asiakkaan merkittävä vaikutus liiketoiminnalle tai uusien kilpailijoiden uhka. Liiketoiminnan pitäisi myös olla vähintään keskipitkällä aikavälillä kannattavaa, jotta liiketoiminnan harjoittaminen olisi mielekästä omistajan näkökulmasta. Jos liiketoiminta kuitenkin on tappiollista, kirjaa ne toimenpiteet ja mahdollinen aikataulu, jolla liiketoiminnan tappiollisuus saadaan oikaistua. LOMAKE RAY 3752B Selvitys avustuksen saajan muista kuin yhtiömuotoisista rinnakkaisorganisaatioista Rinnakkaisorganisaatio on määritelty mm. tämän ohjeen sivulla 3, kohdassa 3. Täytä tälle lomakkeelle muiden kuin yhtiömuotoisten rinnakkaisorganisaatioiden tiedot (esimerkiksi tukisäätiöt, osuuskunnat ja kannatusyhdistykset). Jokaisesta organisaatiosta tulee laatia oma lomake. Toimita liitteenä myös organisaation tilinpäätös, johon lomakkeen luvut perustuvat. Kyseinen lomake tulee täydentää kaikista avustuksen saajan muista kuin yhtiömuotoisista rinnakkaisorganisaatioista. 1. Avustuksen saajan tiedot Täydennä avustuksen saajan yhteystiedot

Vuosiselvitysohje 11 (25) 2. Avustuksen saajan muun kuin yhtiömuotoisen rinnakkaisorganisaation tiedot Täydennä rinnakkaisorganisaation tiedot ja selvitys organisaation toimitilojen omistussuhteista sekä merkitse onko organisaation hallituksen ja johdon jäsenistä yli puolet samoja kuin avustuksen saajalla. 3. Keskinäinen rahoitus Avustuksen saajan ja organisaation välisistä lainoista tulee antaa tietoa. Jos lainoja on useita (esimerkiksi neljä eri velkakirjalainaa, joilla kaikilla on erilainen lyhennyssuunnitelma ja korko) selvitä asiaa erillisellä liitteellä. Erittele lopuksi organisaation avustuksen saajalle ja muille jakamat avustukset summatasolla sekä organisaation puolesta annetut vastuusitoumukset (esimerkiksi lainojen takaukset). 4. Yhtiön ja avustuksen saajan väliset liiketoimet Kirjaa avustuksensaajan ja organisaation väliset ostot ja myynnit summatasolla. Näitä ei tarvitse eritellä, vaan RAY pyytää tarvittaessa lisätietoa. Täytä myös palveluiden ja tuotteiden hinnoitteluperuste eli sisältyykö niihin katetta eli tuottaako se täten toiselle osapuolelle taloudellista lisäarvoa. Asiasta voi antaa myös lisätietoa, jos ostot ja myynnit ovat osin omakustanteisia ja osin kateperusteisia. 5. Rinnakkaisorganisaation tilikauden tilinpäätökseen perustuvat talousluvut Kirjaa talousluvut yhtiön tilinpäätöksen perusteella. 6. Muut rinnakkaisorganisaation toimintaan liittyvät seikat Arvioi rinnakkaisorganisaation keskeisimpiä tulevaisuuden suunnitelmia (seuraavat 3-5 vuotta) ja riskejä. Niitä voivat olla esimerkiksi toiminnan laajentaminen uusille alueille, jostakin toiminnasta luopuminen, elinkeinotoiminnassa tapahtuvat muutokset, merkittävät toiminnan volyymin kasvut tai pienentymiset, veroriskit, sijoitustoiminnan riskit ja mahdolliset linjaukset avustuksien jaossa. LOMAKE RAY 3752C Selvitys avustuksen saajan kiinteistöyhtiöistä Täydennä lomake jokaisen avustuksensaajan kiinteistöyhtiön osalta. Jos lomakkeen kentät eivät riitä, toimita tiedot erillisellä liitteellä. 1. Avustuksen saajan tiedot Täydennä tiedot avustuksen saajasta 2. Rinnakkaisorganisaatioiden tiedot

Vuosiselvitysohje 12 (25) Määrittele kiinteistöjen käyttötarkoitukset (esimerkiksi avustuksen saajan oma toimistotila, palvelutoiminnan käytössä oleva tila, ulkopuolisille vuokrattu sijoituskiinteistö, tietyn kohderyhmän tukiasuntokiinteistö). Täydennä erikseen tiedot jokaisesta kiinteistöyhtiöstä. Omistusosuus tarkoittaa avustuksen saajan omistamaa prosenttiosuutta kyseisestä kiinteistöstä. Vastikejäämä tarkoittaa asunto/kiinteistöyhtiön vastikerahoituslaskelman mukaista kokonaisjäämää. Taseeseen kirjattuna RAY-avustuksena ilmoitetaan aineellisten hyödykkeiden (rakennukset ja rakennelmat, koneet ja kalusto ym.) hankintahinnasta tilikaudella kirjattu vähennys. Palvelutoiminta on maksullista toimintaa, joka ei liity yhdistyksen tai järjestön jäsenmaksuun. Palvelutoiminta voi olla hinnoiteltu markkinaehtoisesti tai sen alle. Se on yleensä suunnitelmallista, mutta se ei välttämättä ole voittoa tavoittelevaa. Palvelutoiminta voi olla myös siirretty erillisellä sopimuksella jonkin muun osapuolen vastattavaksi (esimerkiksi asuntojen vuokralaisten etsintä, ruokapalvelut, siivous- ja ylläpitopalvelut). Tästä tulee antaa perustelu. LOMAKE RAY 3753 Selvitys sisäisestä valvonnasta Kaikki avustuksen saajat täyttävät lomakkeen sisäisestä valvonnasta. Sisäisen valvonnan keskeisin tavoite on varmistaa, että organisaatio toimii tavoitteidensa ja toimintaohjeidensa mukaisesti. Sisäisen valvonnan lomaketta ei tarvitse täyttää mahdollisista rinnakkaisorganisaatioista. Sisäisen valvonnan järjestämisen vastuu on organisaation hallituksella, mutta sen toteutuminen vaatii koko organisaation yhteistä sitoutumista. Sisäisen valvonnan laajuus tulee suhteuttaa organisaation toimialaan, koko toiminnan laajuuteen, palvelutoiminnan laajuuteen, tunnistettuihin riskeihin ja olemassa oleviin taloushallinnon prosesseihin ja resursseihin. Erityisesti pienemmillä avustuksen saajilla lomakkeessa lueteltuja seikkoja ei välttämättä ole resurssien rajallisuuden vuoksi mahdollista kaikilta osin toteuttaa, mutta RAY suosittelee silti jokaista avustuksen saajaa perehtymään oman sisäisen valvonnan tasoonsa ja sen riittävyyteen. Tarvittaessa avustuksen saaja voi keskustella sisäiseen valvontaa liittyvistä ongelmista ja haasteista oman tilintarkastajansa ja myös RAY:n tarkastajan kanssa. Lomakkeessa olevien kysymyksien ollessa asianmukaisesti hoidettuja, valitse vastausvaihto kyllä. Jos avustuksen saaja ei ymmärrä kysymystä, asiaan ei ole olemassa asianmukaista prosessia, dokumenttia tai sitä ei sovelleta tai se toteutuu vain osin, valitse vaihtoehto ei. Jos asia ei koske avustuksen saajaa valitse vaihtoehto "ei sovellu" (esimerkiksi avustuksen saaja ei muodosta konsernia eikä sillä tällöin myöskään ole konserniohjetta). Jokaisen kohdan osalta avustuksen saajan on suotavaa antaa lisätietoa kohdassa 3 ja erityisesti tämä on suotavaa, jos avustuksen saajan sisäisessä valvonnassa on puutteita. Avustuksen saaja voi kirjata lisätietoihin myös mahdollisia korjaustoimenpiteitä sisäisen valvonnan puutteiden kehittämiseksi ja korjaamiseksi.

Vuosiselvitysohje 13 (25) LOMAKE RAY 3768 Selvitys kurssitoiminnasta Kurssitoiminnan lomakkeen täyttävät kaikki avustuksen saajat, jotka järjestävät avomuotoisia kursseja tai internaattikursseja. Näitä ovat esimerkiksi sopeutumisvalmennus-, ensitieto- ja kriisiauttamiskurssit. Kurssitoiminnalla ei tarkoiteta koulutus- eikä kerhotoimintaa. 1. Selvityksen antavan järjestön nimi ja yhteystiedot Täytä ajantasaiset yhteystiedot. Y-tunnuksella tarkoitetaan kauppa- ja säätiörekisterin myöntämää yritys- ja yhteisötunnusta. 2. RAY-avustuksella toteutetut kurssit Merkitse tiedot jokaisesta RAY-avustuksilla toteutetusta kurssista omalle rivilleen ja täydennä kysytyt tiedot. Jos samalle kohderyhmälle on järjestetty useita kursseja, täydennä lomake jokaisen kurssin osalta erikseen omalle rivilleen kronologisessa järjestyksessä. Kurssin kokonaiskustannuksilla tarkoitetaan kaikkia kurssista aiheutuneita kustannuksia (esimerkiksi majoitus, ruokailut, henkilöstö, materiaalit, muu ohjelma). 3. Henkilöstö Merkitse kurssitoimintaan osallistuneen henkilöstön edustajan tiedot omalle rivilleen. Jos kyseisen henkilön palkkaus on maksettu osittain jollakin muulla kuin RAY-avustuksella, tulee tämän osalta täydentää tieto rahoitusosuuden prosenttimäärästä ja muun/muiden rahoittajien nimi, esimerkiksi: RAY-rahoitus 80 prosenttia, Turun kaupungin myöntämä avustus 20 prosenttia. LOMAKE RAY 3757A Selvitys B-avustuksesta Tällä lomakkeella selvitetään vain ja ainoastaan asuntohankintoihin liittyvät B-avustukset. Muut B-avustukset selvitetään lomakkeella RAY 3757 1. Selvityksen antavan järjestön nimi ja yhteystiedot Täytä ajantasaiset yhteystiedot. Y-tunnuksella tarkoitetaan kauppa- ja säätiörekisterin myöntämää yritys- ja yhteisötunnusta. 2. Tiedot avustuksella toteutuneista hankinnoista Täydennä hankinnan tiedot ja kohteen käyttötarkoitus (esimerkiksi asunnon hankinta pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman asuntohankintoihin pääkaupunkiseudulla). Kohteen käyttötarkoituksen voit tarkistaa järjestölle lähetetystä avustuspäätöksestä.

Vuosiselvitysohje 14 (25) Täydennä kysymykset palvelutoimintaan liittyen. Palvelutoimintaan ei voi käyttää RAY-avustuksia. Jos avustetuissa tiloissa tapahtuva toiminta on annettu ulkopuolisten järjestettäväksi, tulee tästä antaa selvitys lomakkeella. 3. Asuntohankintojen tiedot Täydennä lomakkeessa kysytyt tiedot jokaisen kohteen osalta erikseen. Esimerkki: Huoneisto tyyppi Kp l Paikkakunt a Kauppa - hinta Varainsiirto vero+remontti - ym.kulut Asunnon käyttötarkoitus Hankinta - hinta, Avustus, Asunto-osake 45 m2 1 Helsinki 60000 960 vammaisasunto 60960 30 480 Asunto osake 60 m2 1 Vantaa 120000 1920 nuorisoasunto 121920 60 960 jatkuu erillisellä liitteellä Yhteensä 180 000 2 880 182 880 91 440 4. Myytyjen asuntojen tiedot Esimerkki: Huoneisto tyyppi Kpl Paikkakunta Hankinta hinta Avustus- % Avustetut kustannukset Myynti hinta Avustus, Asunto-osake 60 m2 1 kpl Kuopio 120 000 70 % 100 000 150 000 87 500,0 jatkuu erillisellä liitteellä Yhteensä 87 500 RAY on rahoittanut avustuksen saajalle 100 000 euron arvoisen kohteen, josta avustusosuus on ollut 70 prosenttia eli 70 000 euroa. Avustuksen saaja on itse sijoittanut asunnon remonttiin jne. 20 000 euroa, jolloin asunnon hankintahinta on ollut 120 000 euroa eli avustusprosentti on ollut 70 000 / 120 000 = 58,33 prosenttia.

Vuosiselvitysohje 15 (25) Myöhemmin asunnon myyntihinta on ollut 150 000 euroa. Tämä luku kerrottuna 58,33 prosentilla ilmaisee todellisen avustusosuuden eli 87 500 euroa. Jos avustuksen saaja hankkii uuden avustettavan kohteen, tulee avustuksen saajan esittää vähintään tämän summan edestä avustettavia kuluja. 5. Käytettävissä ollut avustus ja selvitysvuonna käytetty avustus Esimerkki: Selvitysvuonna maksettu avustus 100 000 Edelliseltä vuodelta siirtynyt käyttämätön avustus, euroa 15 000 Selvitysvuonna myydyt asunnot, avustusosuus 87 500 Käytettävissä ollut avustus yhteensä, euroa 202 500 Selvitysvuonna käytetty avustus, euroa= kohta 3 yhteensä 91 440 Seuraavalle vuodelle siirtyvä, käyttämätön avustus, euroa 111 060 Yllä oleva laskelma osoittaa 111 060 euron siirtovelkaa RAY:lle. Avustuksen saajan tulee siis esittää seuraavana vuonna vähintään vastaavan summan edestä hyväksyttäviä kuluja RAY:lle. Jos edellä oleva esimerkkilaskelma osoittaisi negatiivista lukua, avustuksen saajalla olisi siirtosaaminen RAY:ltä, mikäli avustusta on vielä nostamatta selvitysvuoden osalta tai jos kohteen avustussuunnitelmassa on esitetty kohteelle avustusta tuleville vuosille. Avustuksen saajan tulee kirjata siirtyvä erä taseen siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin. Jos siirtyviä avustuksia on useita, ne voidaan esittää taseen siirtoveloissa tai saamisissa yhtenä eränä, mutta siirtosaamisia ja velkoja ei saa netottaa keskenään. Jokainen siirtyvä erä tulee eritellä erikseen tilinpäätöksen liitetiedoissa tai tilinpäätöserittelyissä ja niiden tulee täsmätä RAY:lle esitettäviin selvityslomakkeisiin. LOMAKE RAY 3757 Selvitys B-avustuksesta Tällä lomakkeella selvitetään investointiavustukset, joita on selvitysvuoden aikana käytetty muihin kohteisiin kuin asuntohankintoihin. Esimerkiksi: avustuksen saajan toimitilat, ICTjärjestelmät, kone- ja kalustohankinnat, tukiasuntojen rakentaminen jne. Asuntohankintoja varten käytetään lomaketta RAY 3757A 1. Selvityksen antavan avustuksen saajan nimi ja yhteystiedot Täytä ajantasaiset yhteystiedot. Y-tunnuksella tarkoitetaan kauppa- ja säätiörekisterin myöntämää yritys- ja yhteisötunnusta.

Vuosiselvitysohje 16 (25) 2. Tiedot avustuksella toteutetuista hankkeista Täydennä hankkeen tiedot ja kuvaa hanketta ja kerro sen avustuspäätöksessä esitetty käyttötarkoitus (esimerkiksi toimitilahankinta, taloushallinnon tietojärjestelmä). Täydennä myös muut kysytyt tiedot. Täydennä kysymykset palvelutoimintaan liittyen. Jätä tyhjiksi kohdat, jotka eivät liity avustuskohteeseen. 3. Rakentamishankkeen toteutuneet kulut tilinpäätökseen perustuen, euroina Kirjaa tuloslaskelma- ja tasetilitaulukkoon selvitysvuodelta ja kolmelta edelliseltä vuodelta toteutuneet rakennuskustannukset (tarkoittaa myös muita investoinnin hankintakustannuksia, jos kyseessä ei ole rakennushankinta, vaan esimerkiksi tietojärjestelmäinvestointi) sekä korot, irtaimisto ja muut kulut. Jos jokin kuluryhmä puuttuu, jätä kohta tyhjäksi. 4. Käytettävissä ollut ja selvitysvuonna käytetty avustus Esimerkki: Selvitysvuonna maksettu avustus 250.000,00 Edelliseltä vuodelta siirtynyt avustus 35.000,00 Käytettävissä ollut avustus yhteensä 285.000,00 Selvitysvuonna käytetty avustus 275.000,00 Seuraavalle vuodelle siirtyvä avustus 10.000,00 Yllä edellä oleva laskelma osoittaa 10.000,00 euron siirtovelkaa RAY:lle. Avustuksen saajan tulee siis esittää seuravana vuonna vastaavan summan edestä hyväksyttäviä kuluja RAY:lle. Jos edellä oleva esimerkkilaskelma osoittaisi negatiivista lukua, avustuksen saajalla olisi siirtosaaminen RAY:ltä eli avustuksen saajan kulut olisivat syntyneet etupainotteisesti. Avustuksen saajalla olisi täten oikeus esittää kuluja hyväksyttäviksi seuraavana vuonna. Avustuksen saajan tulee kirjata siirtyvä erä taseen siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin ja esittää siirtyvä erä myös taseen liitetiedoissa. Jos siirtyviä avustuksia on useita, ne voidaan esittää taseen siirtoveloissa tai saamisissa yhtenä eränä, mutta siirtosaamisia ja velkoja ei saa netottaa keskenään. Jokainen siirtyvä erä tulee eritellä erikseen tase-erittelyissä ja niiden tulee täsmätä RAY:lle esitettäviin selvityslomakkeisiin.

Vuosiselvitysohje 17 (25) LOMAKE RAY 3779 Selvitys lomatoiminnasta Kyseisen lomakkeen täyttävän avustuksen saajan ei tarvitse täyttää samasta avustuksesta erikseen RAY 3758 lomaketta. 1. Selvityksen antavan järjestön nimi ja yhteystiedot Täytä ajantasaiset yhteystiedot. Y-tunnuksella tarkoitetaan kauppa- ja säätiörekisterin myöntämää yritys- ja yhteisötunnusta. 2. Selvitys vuodelta Täydennä pyydetyt tiedot. 3. Selvitysvuonna käytettävissä olleet resurssit Katso ohjeet RAY 3758 "Selvitysvuonna käytettävissä olleet resurssit" Täytä taulukoihin pyydetyt tiedot lomalla olleista henkilöistä ja lomavuorokausista. 4. Selvitys lomatoiminnan laajuudesta Täytä selvitys lomatoiminnan laajuudestaan lomalla olleiden henkilön määrän ja lomavuorokausien määrän perusteella. 5. Selvitysvuoden aikana järjestyt lomahaut Täytä lomakkeeseen pyydetyt tiedot yleishakujen ja erityishakujen osalta. 6. Käytettävissä ollut ja selvitysvuonna käytetty avustus Esimerkki: Selvitysvuonna maksettu avustus 250.000,00 Edelliseltä vuodelta siirtynyt avustus 35.000,00 Käytettävissä ollut avustus yhteensä 285.000,00 Selvitysvuonna käytetty avustus 275.000,00 Seuraavalle vuodelle siirtyvä avustus 10.000,00 Edellä oleva laskelma osoittaa 10.000,00 euron siirtovelkaa RAY:lle. Toisin sanoen, avustuksen saajan tulee esittää seuravana vuonna vastaavan summan edestä hyväksyttäviä kuluja RAY:lle. Jos edellä oleva esimerkkilaskelma osoittaisi negatiivista lukua, avustuksen saajalla olisi siirtosaaminen RAY:ltä, eli avustuksen saajan kulut olisivat syntyneet etupainotteisesti. Avustuksen saajalla olisi täten oikeus esittää kuluja hyväksyttäviksi seuraavana vuonna.

Vuosiselvitysohje 18 (25) Avustuksen saajan tulee kirjata siirtyvä erä taseen siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin ja esittää siirtyvä erä myös taseen liitetiedoissa. Jos siirtyviä avustuksia on useita, ne voidaan esittää taseen siirtoveloissa tai saamisissa yhtenä eränä, mutta siirtosaamisia ja velkoja ei saa netottaa keskenään. Jokainen siirtyvä erä tulee eritellä erikseen tase-erittelyissä ja niiden tulee täsmätä RAY:lle esitettäviin selvityslomakkeisiin. 7. Keskimääräinen lomatuki selvitysvuonna Täydennä pyydetyt tiedot. 8. Erittely avustetun lomatoiminnan rahoituksesta Täydennä pyydetyt tiedot. 9. Erittely lomatoiminnan kuluista. Täydennä pyydetyt tiedot. Täydennä lomatoiminnan järjestämisestä aiheutuneet kulut kohtaan 9 Erittely avustetun lomatoiminnan järjestämiskuluista. 10. Erittely avustetun lomatoiminnan järjestämiskuluista Kirjaa lomatoiminnan järjestämisestä aiheutuneet kulut (esimerkiksi: henkilöstökulut sivukuluineen, toimitilakulut, viestintä- ja tiedottamiskulut, tietotekniikkakulut jne.). 11. Lomavuorokausien hinnat ja niiden määräytymisperusteet järjestön ja konsernin omissa lomapaikoissa Konsernin omilla lomapaikoilla tarkoitetaan avustuksen saajan omistamia tai sen määräysvallassa olevia yhteisöjä. 12. Asiakkaiden maksamat omavastuuosuudet Täytä taulukoihin yleishakulomien ja erityishakulomien osalta tiedot omavastuuosuuksista. 13. Järjestettyjen lomien pituus ja jaksottaisuus Merkitse lomien keskimääräiset pituudet ja tieto siitä, jos lomia on jaksoittain (esim 5 vrk + 2 vrk). 14. Luettelo käytetyistä lomapaikoista Täytä taulukkoon jokaisen lomapaikan osalta omalle rivilleen lomapaikan nimi, osallistujien määrä, lomavuorokaudet ja kyseisen lomapaikan osuus avustetuista lomista.

Vuosiselvitysohje 19 (25) LOMAKE RAY 3755 Selvitys Ay-avustuksesta 1. Avustuksen saajan tiedot Täytä ajantasaiset yhteystiedot. Y-tunnuksella tarkoitetaan viranomaisten antamaa yritys- ja yhteisötunnusta, jonka saa rekisteröitymällä kauppa- ja säätiörekisteriin tai verohallinnon tiettyihin rekistereihin. Järjestönumero on RAY:n antama avustuksen saajan yksilöivä tunnus, joka käy ilmi avustuspäätöksestänne. 2. Selvitysvuonna Ay-avusteisesti käytettävissä olleet resurssit (henkilöstö, ostopalvelut jne.) Täytä taulukkoon Ay-avustuksella palkatun henkilöstön tiedot toimenkuvien mukaan. Jos henkilön palkkaa ei makseta 100 prosenttisesti Ay-avustuksesta, ilmoita mistä toiminnosta/rahoituslähteestä loppuosa maksetaan. Kirjaa myös Ay-avustuksella hankitut ulkopuolelta ostetut yli 5 000 euron palvelut (esimerkiksi ulkoistettu kirjanpito, vuokrahenkilöstö, toimitilan kunnossapitopalvelut, asiantuntijapalvelut jne.) sekä erittele yli 5 000 euron arvoiset tavarahankinnat. Taulukoiden täydentämisestä on esimerkkejä RAY 3758 -lomakkeen ohjeiden kohdan kolme yhteydessä. Niitä voi hyödyntää soveltuvin osin myös tämän lomakkeen yhteydessä. Avustuksen saajan tulee ilmoittaa, jos se tehnyt niin sanottuja lähipiirihankintoja. Lähipiiri tarkoittaa hallituksen jäsenen, organisaation johtajan (toimitusjohtaja, toiminnanjohtaja, pääsihteeri jne.) tai muun johtoryhmään kuuluvan henkilön avio- tai avopuolisoa, sisaruksia sekä sisar- ja velipuolia sekä kaikkia hänen ja hänen puolisonsa etenevässä tai takenevassa polvessa olevia sukulaisia ja näiden puolisoita. Lähipiiri käsittää myös avustuksen saajan rinnakkaisorganisaatiot. Avustuksen saajan tulee ilmoittaa sille myönnetyt muut avustukset ja julkiset tuet (valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antama taikka sen varoista maksettava avustus, laina, korkotuki, takaus, maksuhelpotus tai muu näihin rinnastettava taloudellinen etuus, taikka Euroopan yhteisöjen talousarviosta tai muista EU:n hallinnassa olevista varoista myönnetty avustus, laina tai muu rahoitus, takaus, maksuhelpotus tai muu taloudellinen etuus; ei kuitenkaan verojärjestelmän kautta annettava tuki) pois lukien RAY-avusteisille projekteille ja toiminnoille suoraan kohdistuvat tuet. Avustuksista ja tuista tulee kertoa myös mahdollinen avustusprosentti ja lyhyesti avustuksen/tuen käyttötarkoitus. Jos avustuspäätöksessä ei ole mainittu avustusprosenttia, tarkoittaa se käytännössä 100 prosenttia. 3. Perustelut avustuksen tarpeelle Perustele avustuksen tarve ja keskeisimmät erot toteutuneen toiminnan ja avustushakemuksen välillä. Raportoitu toiminnan ero voi perustua esimerkiksi henkilöstömuutoksiin, jonka seurauksena avustettu toiminta ei toteutunut tavoitellun laajuisena.

Vuosiselvitysohje 20 (25) 4. Käytettävissä ollut ja selvitysvuonna käytetty avustus Esimerkki: Selvitysvuonna maksettu avustus, 250 000 Edelliseltä vuodelta siirtynyt avustus (siirtovelka +), 0 Samaan tarkoitukseen myönnetyt muut julkiset avustukset 10 000 Yleisavustetun toiminnan kulut, -275 000 Yhteensä, -15 000 Yllä oleva laskelma osoittaa, että avustuksen saajalla on ollut 15 000 euroa enemmän avustuskelpoisia kuluja kuin yleisavustusta. Yleisavustuksen alijäämä ei siirry seuraavalle vuodelle. Jos edellä oleva esimerkkilaskelma osoittaisi positiivista lukua, avustuksen saajalla olisi siirtovelka RAY:lle. Avustuksen saajan tulee kirjata siirtyvä erä taseen siirtovelkoihin sekä esittää siirtyvä erä myös tase-erittelyissä. Jos RAY-avustuksia on useita, ne voidaan esittää taseen siirtoveloissa tai saamisissa yhtenä eränä, mutta siirtosaamisia ja velkoja ei saa netottaa keskenään. Jokainen siirtyvä erä tulee eritellä erikseen tase-erittelyissä ja niiden tulee täsmätä RAY:lle esitettäviin selvityslomakkeisiin. 5. Palvelutuotanto Tässä kohdassa annetaan selvitys avustuksen saajan mahdollisesti harjoittamasta palvelutoiminnasta. Avustuksen saajan tulee lisäksi perustella millä keinoin se varmistaa yleisavustuksen kohdentumisen ainoastaan yleishyödylliseen toimintaan. Yleisavustusta ei saa käyttää palvelutoiminnan subventoimiseen tai sen alijäämän kattamiseen. Henkilöt, joiden palkka maksetaan yleisavustuksen kautta, eivät voi täten käyttää esimerkiksi työaikaansa palvelutoimintaan. Jos henkilön palkkakustannuksista katetaan yleisavustuksilla vain osa, työaikaa pitää voida seurata luotettavasti. Työajan seurannan järjestämisestä on esimerkki RAY 3758 lomakkeen ohjeiden yhteydessä. LOMAKE RAY 3758 Selvitys Ak/C-avustuksesta 1. Avustuksen saajan tiedot Täytä ajantasaiset yhteystiedot. Y-tunnuksella tarkoitetaan viranomaisten antamaa yritys- ja yhteisötunnusta, jonka saa rekisteröitymällä kauppa- ja säätiörekisteriin tai Verohallinnon tiettyihin rekistereihin. Järjestönumero on RAY:n antama avustuksen saajan yksilöivä tunnus, joka käy ilmi avustuspäätöksestänne. 2. Projektin/toiminnon tiedot Täydennä pyydetyt tiedot.

Vuosiselvitysohje 21 (25) 3. Selvitysvuonna Ak/C-avusteisesti käytettävissä olleet resurssit (henkilöstö, ostopalvelut jne.) Täytä taulukkoon Ak/C-avustuksella palkatun henkilöstön tiedot toimenkuvien mukaan. Jos henkilön palkkaa ei makseta 100 prosenttisesti Ak/C-avustuksesta, ilmoita mistä toiminnosta/rahoituslähteestä loppuosa maksetaan. Kirjaa kokoaikaiset ja osa-aikaiset työntekijät kuitenkin ilman tuntityöntekijöitä. Työntekijän bruttopalkalla tarkoitetaan verotettavaa kuukausiansiota eli rahapalkka + mahdolliset edut, kuten puhelin- tai autoetu. Lomarahoja ei tarvitse laskea mukaan kokonaisbruttopalkkaan/kk. Esimerkki: Helsingissä kotipaikkaansa pitävä sosiaali- ja terveysalan järjestö X, jolle on myönnetty RAY projekti C7. Järjestöllä on lisäksi säätiö Z rahoittama laaja viisivuotinen tutkimushanke, joka ei liity RAY:n projektiin. Järjestö omistaa lisäksi terveyspalveluita tuottavan A Oy:n koko osakekannan. Kaikilla RAY C7 -projektin työntekijöillä on tuntiperusteinen työajan seuranta excel-lomakkeella, jonka järjestö X:n toiminnanjohtaja hyväksyy kuukausittain. RAY C7-projektilla on seuraavat henkilöstöresurssit: projektipäällikkö tekee päätoimisesti töitä C7 projektille suunnittelija tekee töitä 25 % osuudella C7 projektille ja 75 % osuudella säätiön tutkimushankkeelle sosiaalityöntekijä on osittaisella opintovapaalla suorittamassa jatko-opintoja ja tekee töitä vain osa-aikaisesti (50 %) C7 projektille terveydenhuollon asiantuntija tekee töitä 50 % osuudella C7 projektille ja 50 % osuudella järjestön omistamalle A Oy:lle Esimerkki: Henkilöstö Toimenkuva Työntekijän kokonaisbruttopalkka, /kk Avustettavan projektin / toiminnan palkkakulujen osuus työntekijän kokonaisbruttopalkasta Toiminta, johon työsuoritteet kohdentuvat, jos palkka ei kokonaisuudessaan kohdistu avustettavan projektiin/toimintaan % Projektipäällikkö 2.700 euroa 2.700 100% Suunnittelija 2.400 600 25% Säätiö Z:n tutkimushanke Sosiaalityöntekijä 1.250 euroa 1.250 100% Terveydenhuollon asiantuntija 3.000 euroa 1.500 50% Palvelutoiminta A Oy Avustuksen saajalla on velvollisuus huolehtia henkilöstönsä työajan asianmukaisesta seurannasta siten kuin voimassa oleva lainsäädäntö ja ohjeistus edellyttävät.

Vuosiselvitysohje 22 (25) Jaettujen työsuhteiden osalta (eli työntekijä tekee töitä myös muulle kuin RAY:n rahoittamalle projektille tai hankkeelle) avustuksen saajan tulee huolehtia tuntiperusteisesta työajan seurannasta, jotta RAY-hankkeille osoitetut palkkakustannukset pystytään varmentamaan. Tuntiperusteinen työajan seuranta voidaan toteuttaa eri tavoin, mutta sen tulee olla jatkuvaa ja tuntiperusteista. Työajanseurantatiedot tulee tallentaa luotettavasti ja tulee pyydettäessä esittää RAY:lle. Avustuksen saajan tulee ottaa huomioon, että tässä tapauksessa työaikalainsäädännössä määritelty yleinen viikkotyöajanseuranta ei ole riittävä seurantajärjestelmä RAY:n näkökulmasta. Aiemman esimerkin terveydenhuollon asiantuntijan työajan seuranta: Maanantai 1.10.20XX Tunnit Kustannuspaikka 8-9 tiimin viikkopalaveri ja toimistotöitä 1 Yhtiö A Oy 9-11 vastaanotto klinikalla 2 Yhtiö A Oy 12-13 lounas ja projektin materiaalin kirjoitus 0,5 RAY C7 13-14 projektin materiaalin kirjoitus 1 RAY C7 14-15 projektipäällikön kanssa neuvottelu ja muistion kirjoitus 1 RAY C7 15-16 vertaistukiryhmän koordinointi 1 RAY C7 Yht. 7,5 Edellä oleva malli on vain esimerkki siitä, miten asian voi toteuttaa. Avustuksen saaja voi suunnitella itse sille parhaiten toimivimman raportointitavan ottaen huomioon aiemmin RAY:n esittämät minimivaatimukset. Kirjaa ja erittele myös Ak/C-avustuksella ulkopuolelta ostetut yli 7 500 euron arvoiset palvelut (esimerkiksi ulkoistettu kirjanpito, toimitilan kunnossapitopalvelut, asiantuntijapalvelut, projektin arviointi jne.) sekä yli 7 500 euron arvoiset tavarahankinnat. Molempien osalta tulee kirjata myös yhteensä summat. Isoissa ja laajoissa hankkeissa, joissa palveluntuottajia ja tavarahankintoja on runsaasti, voi loppuosan yhdistää esimerkiksi "muut sairaanhoitopiiriltä ostetut asiantuntijapalvelut 9 000 euroa". Lisäksi on mahdollista yhdistää eri toimittajien tuottamia palveluita "ICT-palvelut, toimittajilta ZZZ Oy ja YYY Oy, 6 500 euroa" tai yhdistää ostoja "toimistohuonekalut yhtiöltä AAA Oy 8 000 euroa", jos erittely aiheuttaa huomattavia haasteita. Pyydettäessä palveluista ja hankinnoista tulee olla valmius toimittaa tarkka erittely RAY:lle. Avustuksen saajan tulee ilmoittaa, jos se on tehnyt niin sanottuja lähipiirihankintoja. Lähipiiri tarkoittaa hallituksen jäsenen, organisaation johtajan (toimitusjohtaja, toiminnanjohtaja, pääsihteeri jne) tai muun johtoryhmään kuuluvan (talouspäällikkö, järjestöpäällikkö, lakimies jne) henkilön avio- tai avopuolisoa, sisaruksia sekä sisar- ja velipuolia sekä kaikkia hänen ja hänen puolisonsa etenevässä tai takenevassa polvessa olevia sukulaisia ja näiden puolisoita. Lähipiiri käsittää myös avustuksen saajan rinnakkaisorganisaatiot.

Vuosiselvitysohje 23 (25) Avustuksen saajan tulee merkitä, onko hankkeen hankinnat kilpailutettu lain julkisista hankinnoista (348/2007) mukaisesti. Avustuksen saajan tulee noudattaa kyseistä lakia ja perehtyä siihen. Jos hankintalain mukaisia hankintoja ei ole tehty, merkitse "ei kynnysarvon ylittäviä hankintoja". Jos asiaan liittyy epäselvyyttä, ole yhteydessä RAY:n tarkastajaan. Jos avustuksen saaja on osoittanut hankkeelle yleiskuluja, tulee niiden jakoperuste ja määrä kirjata taulukkoon. Yleisavustusta (Ay) saavat avustuksen saajat eivät voi osoittaa Ak/Chankkeille yleiskuluja. Esimerkki: Avustuksen saaja ei saa yleisavustusta, mutta sille on myönnetty RAY projekti C12. Avustuksen saaja osoittaa hankkeelle talousarviossaan määritellyt hallinnon kustannukset seuraavin periaattein: palkanlaskentakuluja henkilöstömäärän mukaan kirjanpidon kuluja projektin kulutositteiden määrän mukaan kopiokuluja kopiokoneen laskurin mukaan ICT-kuluja projektin työntekijöiden matkapuhelinlaskuerittelyjen mukaan Avustuksen saajan tulee ilmoittaa sille myönnetyt muut avustukset ja julkiset tuet (valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antama taikka sen varoista maksettava avustus, laina, korkotuki, takaus, maksuhelpotus tai muu näihin rinnastettava taloudellinen etuus, taikka Euroopan yhteisöjen talousarviosta tai muista EU:n hallinnassa olevista varoista myönnetty avustus, laina tai muu rahoitus, takaus, maksuhelpotus tai muu taloudellinen etuus; ei kuitenkaan verojärjestelmän kautta annettava tuki). Avustuksista ja tuista tulee kertoa myös mahdollinen avustusprosentti ja lyhyesti avustuksen/tuen käyttötarkoitus. Jos avustuspäätöksessä ei ole mainittu avustusprosenttia, tarkoittaa se käytännössä 100 prosenttia. 4. Perustelut avustuksen tarpeelle Perustele lyhyesti ja ytimekkäästi avustuksen tarve ja keskeisimmät erot toteutuneen toiminnan ja avustushakemuksen välillä. Raportoitu toiminnan ero voi perustua esimerkiksi henkilöstömuutoksiin, jonka seurauksena avustettu toiminta ei toteutunut tavoitellun laajuisena. Avustettu toiminta saattoi myös suunniteltua vähäisempää, koska esimerkiksi kohderyhmän edustajat eivät ilmoittautuneet avustuksen saajan järjestämille kursseille. 5. Käytettävissä ollut ja selvitysvuonna käytetty avustus Esimerkki: Selvitysvuonna maksettu avustus, 260 000 Edelliseltä vuodelta siirtynyt avustus, 15 000 (siirtovelka + / saaminen -) Erillistuotot, 20 000