23.11.2009 / KW Muutokset IAAF:n kilpailusääntöihin 1.1.2010 (IAAF Competition Rules 2010-2011) Käännökset ja kommentit / Kari Wauhkonen Palautteet ja lisäkysymykset: puh: 09-3481 2062, 0400-613 006 fax: 09-3481 2367 e-mail: kari.wauhkonen@sul.fi Perinteiseen tapaan IAAF julkaisi taas uuden kv. sääntökirjan, johon päivitettiin kaikki Berliinin kongressissa tehdyt sääntömuutokset. Kirja on englanninkielinen ja kantaa nimeä IAAF Competition Rules 2010-2011. Se on myös julkaistu IAAF:n kotisivuilla (www.iaaf.org). Sääntökirja löytyy kulkemalla reittiä: Competition - Technical Area. SUL:n sivuilla olevasta kansainvälisten linkkien listasta löytyy myös suora linkki oikeaan paikkaan. Dokumentin avaaminen edellyttää, että tietokoneessa on asennettuna Acrobat Reader -ilmaisohjelma. IAAF:n kongressi hyväksyi varsin suuren määrän muutoksia, joskin isojen muutosten lukumäärä on normaaliin tapaan melko rajallinen; niistä tällä kertaa ylivertaisena ykkösenä uusi lähtösääntö. Tähän yhteenvetoon on koottu lähinnä vain ne muutokset, joilla on käytännön merkitystä urheilijoille sekä kilpailujen järjestäjille, toimitsijoille ja tuomareille heidän työskentelyssään. Asiasta syvemmin kiinnostuneet voivat uutta suomenkielistä sääntökirjaa odotellessaan tutustua yllä mainittuun IAAF:n alkuperäiskirjaan. Siellä kaikki muuttuneet kohdat on merkitty sivun reunalla olevalla kaksinkertaisella pystyviivalla. Edellinen suomenkielinen sääntökirjamme julkaistiin neljä vuotta sitten, joten nyt tehdään kilpailusääntöihin täydellinen päivitys, joka kattaa kaikki näiden vuosien aikana tulleet sääntömuutokset sekä myös IAAF:n tekemät ns. toimitukselliset korjaukset, joiden määrä ei sekään ole aivan vähäinen. Kotimaiseen versioomme kuuluvat selittävät ja tulkitsevat kommentit tarkistetaan niin ikään vastaamaan tämän päivän tilannetta. Uusi sääntökirjamme saadaan painatuskuntoon ja markkinoille vuoden 2010 alkupuolella. Tämän yhteenvetoartikkelin tekstit on rakennettu siten, että ensin on hakasuluissa asian mahdollinen tausta, sen jälkeen varsinainen uusi sääntöteksti tai sen vapaamuotoinen selitys. Perässä voi olla vielä kursiivilla kirjoitettu kääntäjän kommentti.
2 ****** Voimassa 1.1.2010 lähtien! ****** Huomaa, että tässä yhteenvedossa käytetyt sääntöjen alanumerot viittaavat uuden sääntökirjan numerointiin (jossa on joitakin muutoksia aiempaan nähden)! Sääntö 100: Yleistä kilpailuista [ Sääntökirja on vuosikaudet tarjonnut varsin yksiselitteiset ohjeet kilpailuissa olevien lajien rakenteesta ja läpiviennistä; ns. mestaruuskilpailumalli. Euroopan Cup in myötä kuvaan astui kenttälajien neljän suorituskierroksen malli, ja vuonna 2009 Cup in seuraaja, Euroopan joukkuemestaruuskilpailu, toi markkinoille koko joukon uusia toimintatapoja, joiden onnistuneisuusaste tosin vaihteli. Koska myös TVmaailma on toivonut uudistuksia, päätti IAAF sallia varsin vapaan ideoinnin ja kirjoitti säännön hyvin avoimeen muotoon. ] Uusi teksti vapaasti käännettynä: MM-kisoja ja olympiakisoja lukuun ottamatta kilpailujen lajeja voidaan järjestää myös perussäännöistä poikkeavilla tavoilla, kuitenkin niin, etteivät kilpailijat saa laajempia oikeuksia kuin mitä lajien perussäännöt sallivat. (Siis esim. seitsemän kierroksen pituushyppy tai korkeushyppääjän neljä yritystä samasta korkeudesta ovat kiellettyjä.) Poikkeavien tapojen sallimisesta päättää se liitto, jonka alaisesta kilpailusta on kysymys. Kommentti 1: Suomessa poikkeamista päättää SUL:n kilpailuvaliokunta, jolta lupa kokeiluihin tulee pyytää etukäteen, jotta kilpailun tulokset olisivat tilastokelpoisia. Hyväksi osoittautuneille malleille voidaan myös myöntää jatkuva käyttölupa tietyn tyyppisissä kilpailuissa. Kilpailuvaliokunta asetti kokouksessaan 17.11.2009 seuraavat kansalliset rajaukset poikkeaville lajirakenteille: 1) Ne eivät saa sisältää urheilijaa nöyryyttäviä piirteitä; 2) Ne eivät saa lisätä loukkaantumisriskiä lajin aikana; 3) Urheilijan sääntöjen mukaisesti etenevää kilpailusuoritusta ei koskaan saa keskeyttää muuta kuin ulkoisen vaaran uhatessa (esim. sektorin ulkopuolelle urheilijaa kohti lentävä heittoväline). Kommentti 2: Kun uusi suomenkielinen sääntökirja valmistuu, huomiosi saattaa kiintyä siihen, että eräitä tuttuja sääntökohtia, kuten huomautus (Note 1) hyppy/heittojärjestyksen kääntämisestä kolmelle viimeiselle kierrokselle, on jätetty pois! Tämä johtuu siitä, että uusittu sääntö 100 sallii nyt vapaasti suunnitellut järjestelyt. (Vanhan säännön käyttäminen on luonnollisesti järjestelyjen lähtökohta kansallisessa toiminnassa edelleenkin.) ----------------------------------------------------------------
3 Sääntö 127.4; Huom. 2: Juoksujen ja kävelyjen valvojat [ Nähdessään sääntörikkomuksen tehneen kilpailijan tai joukkueen hieman myöhemmin keskeyttävän kilpailunsa valvojat ovat usein tulkinneet ongelman poistuneen luonnollista tietä ja jättäneet raportin tekemisen mielestään tarpeettomana. ] Uusi teksti antaa ohjeistuksen seuraavasti: Valvojan on ilmoitettava lajin johtajalle havaitsemastaan sääntörikkomuksesta, vaikka kilpailija tai joukkue olisi tapauksen jälkeen keskeyttänyt. Kommentti: Asiat käsitellään ja kirjataan siinä järjestyksessä kuin ne tapahtuivat. Jos juoksija astui kaarteessa sisemmän rataviivan päälle ja vähän sen jälkeen keskeytti, tulosluetteloon merkitään DQ (eikä siis DNF). -------------------------------------------------------------- Sääntö 144.1: Väliaikojen ilmoittaminen kilpailualueen sisältä [ Väliaikojen huutelua (omille valmennettaville) kilpailualueen sisältä on lähdetty suitsimaan ja sääntöä on tarkennettu seuraavasti. ] Teksti vapaasti käännettynä: Lupia väliaikojen ilmoittamiseen kilpailualueen sisältä juoksujen johtajan tulee antaa VAIN sellaisessa tapauksessa, kun kentällä ei ole yhtään digitaalista ajan näyttöä, josta kilpailijat itse näkisivät juoksevan ajan. Tällöin on huolehdittava siitä, että väliajat ilmoitetaan kaikille kilpailijoille! Kommentti: Ei kommenttia; teksti puhuu puolestaan. -------------------------------------------------------------------------- Sääntö 146.4(b): Suulliset protestit kenttälajeissa [ Pituussuuntaisissa kenttälajeissa astui jo 1.1.2008 voimaan sääntö, jonka mukaan lajinjohtaja saattoi laskea kilpailijan (yhdeksäntenä urheilijana) suullisen protestin jälkeen protestin alaisena lajin kolmelle viimeiselle kierrokselle. Nyt sääntöä laajennettiin korkeussuuntaisiin lajeihin ] Uusi sääntö lupaa seuraavaa: Korkeudessa tai seipäässä lajinjohtaja voi suullisen protestin jälkeen harkintansa mukaan antaa hyppääjän jatkaa kilpailua seuraavassa korkeudessa
4 protestin alaisena. Hyppääjän suoritukset muuttuvat laillisiksi, jos hänen puolestaan tehty protesti menee tuomarineuvostossa läpi (tai jos lajinjohtaja itse muuttaa mielensä). Kommentti: Nyt kaikki kenttälajit ovat samalla viivalla siinä mielessä, että punaista lippua vastaan tehtävä suullinen protesti on mahdollinen. Käytännössä asian hoitaminen korkeussuuntaisissa lajeissa saattaa kuitenkin osoittautua hankalammaksi kuin pituussuuntaisissa lajeissa, joten lajinjohtajan kannattaa tarkkaan harkita voisiko hän tehdä selvän päätöksen puoleen tai toiseen tarvitsematta turvautua protestin alaisena hyppyyttämiseen. ------------------------------------------------------------ Sääntö 146.5 Protestimaksu [ Sääntö ei ole muuttunut minnekään. Kansainvälinen protestimaksu on edelleen 100 USD. Nyt kun julkaistaan uusi suomenkielinen sääntökirja, siinä on huomautuksella kerrottava kansallisen maksun suuruus, oli se sitten muuttunut tai ei. ] Samana pysynyt huomautus: Kansallisissa kilpailuissa, SM-kilpailut mukaan lukien, protestimaksu on 25 euroa. Kommentti: Maaotteluissa ja pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa ei maksun suuruudelle ole mitään sääntöä, mutta varsin tavallinen ratkaisu on ollut 50 euroa. ------------------------------------------------------------ Sääntö 162.5: Metelöinti ja hidastelu lähdöissä [ Aiheeton lähdön keskeyttäminen käden nostamisella saatiin käytösvaroitusten piiriin jo vuoden 2008 alusta, mutta hidastelu lähettäjän komentojen noudattamisessa sekä muiden kilpailijoiden häirintä esim. metelöimällä jäivät edelleen vilppilähdöiksi, jos lähettäjä päätti niistä rangaista. Monet näkivät kuitenkin logiikan siinä ontuvan ja nyt kongressi päätti rinnastaa nämä rikkeet käytösvirheisiin. ] Jos kilpailija lähdön yhteydessä hidastelee tai metelöi lähettäjän mielestä liikaa, hänen tulee keskeyttää lähtöprosessi. Tällöin lähtöjä valvova juoksujen johtaja, eli ns. Start Referee, voi (harkintansa mukaan) antaa kyseiselle kilpailijalle käytösvaroituksen, tai hylätä kilpailijan, jos varoitus oli jo toinen lajiaan. Kommentti: Tämä muutos palauttaa vilppilähtökäsitteen luonnollisille juurilleen. Vilppilähtö on sitä, että kilpailija lähtee liikkeelle (tai esim. nykäisee) liian aikaisin!
5 ----------------------------------------------------------------- Sääntö 162.7: Lähtöjen nollatoleranssi [ Lähtösäännöt pysyivät kymmeniä vuosia muuttumattomina, kunnes sitten alkoi tapahtua. Ensin siirryttiin yhden sallitun vilpin systeemiin tavanomaisissa lajeissa, ja samalla moniottelijoilta vähennettiin yksi henkilökohtainen vilppimahdollisuus pois. Yhden vilpin systeemi ei ole ollut mitenkään erityisen huono, mutta pikajuoksuihin ilmaantui kuitenkin liian monia juoksijoita, jotka ottivat sallittuja ensimmäisiä vilppejä lähes ammattimaisesti. Nollatoleranssi oli aivan vakavasti ehdolla jo kaksi vuotta sitten, mutta läpimurto tapahtui nyt Berliinin kongressissa. ] Moniotteluja lukuun ottamatta kilpailija, joka ottaa vilppilähdön, joutuu heti hylätyksi. Moniotteluissa siirrytään yhden sallitun vilpin systeemiin, jossa kunkin erän ensimmäinen vilppilähtö aiheuttaa vain varoituksen, mutta kaikki myöhemmät vilpit johtavat hylkäämisiin. Kommentti: Historia on osoittanut, että mikään vilppilähtösääntö ei ole nauttinut jakamatonta hyväksyntää. Sitä on turha odottaa uudellekaan säännölle. Kesällä 2009 saatiin kuitenkin jopa odottamattoman hyviä kokemuksia urheilijoiden sopeutumiskyvystä, kun Euroopan joukkuemestaruuskilpailujen ylimmissä liigoissa vilppilähdöt tipahtivat nollaan, ja kuitenkin lähdöt yleisesti ottaen olivat laadultaan varsin normaaleja. Kansallisella tasollamme uudet säännöt koskevat 14-sarjalaisia ja sitä vanhempia. Lasten sääntöihin ei sen sijaan ole suunniteilla muutoksia! ---------------------------------------------------------------- Sääntö 167: Tasatilanteet juoksun tai kävelyn voitosta Uusi sääntö vapaamuotoisesti: Jos juoksussa tai kävelyssä on ensimmäistä sijaa koskeva (ratkaisematon) tasatilanne, se jää voimaan, eli voitto jaetaan. Kommentti: Jos maalikameratuomarit (tai maalituomarit) eivät ole löytäneet eroa ensimmäisestä sijasta kamppailevien urheilijoiden kesken, on juoksujen johtajalla ollut valtuudet päättää järjestetäänkö uusinta vai ei. Useimmissa tilanteissa uusinnan järjestäminen on ollut käytännössä mahdotonta, ja mahdollisissakin tilanteissa se on mieluummin jätetty järjestämästä. On varmaan selkeämpää todeta, että uusintoja ei etenemislajeissa järjestetä! Maalikameroiden erottelukyvyn jatkuvasti parantuessa sitä paitsi yhä useammin se pienikin ero pystytään löytämään.
6 ------------------------------------------------------------------- Sääntö 180.20: Tasatilanteet kenttälajien voitosta Uusi sääntö on muotoiltu seuraavasti: Korkeutta ja seivästä lukuun ottamatta, jos kenttälajissa on ratkaisematon tasatilanne ensimmäisestä sijasta, uusintaheittoja tai -hyppyjä ei käytetä, vaan tasatilanne jää voimaan ja voitto jaetaan. Kommentti: Heitoissa ja pituussuuntaisissa hypyissä tasatilanne (sisällöltään identtiset sarjat) on varsin harvinainen. Tässä on haluttu noudattaa samaa periaatetta kuin juoksujen kohdalla. Siis ei uusintoja. ---------------------------------------------------------------------- Sääntö 181.8(c): Tasatilanteet korkeuden tai seipään voitosta [ Eikä näköjään sääntöä ilman poikkeusta. Korkeudessa ja seipäässä uusinta onkin lähtökohtainen oletusarvo. Mutta sen jälkeen asiat menevätkin hieman sekavammiksi ] (Lähtökohtaisesti) uusinta voitosta järjestetään, jollei kilpailukohtaisissa säännöissä ole sanottu toisin, tai jollei tekninen delegaatti tai lajinjohtaja (Referee) kilpailun aikana päätä toisin, tai jolleivat uusintaan osallistuvat hyppääjät yhteisesti päätä etteivät jatka hyppäämistä! Kommentti: Kongressissa hyväksytty sääntö on muotoiltu tavalla, joka varmasti jättää ilmaan joukon kysymyksiä, ja on mielenkiintoista nähdä, millaiseksi kansainvälinen käytäntö muodostuu. Kansallisella tasolla SUL:n kilpailuvaliokunta on päättänyt, että lähtökohtaisesti uusintaa ei järjestetä, paitsi SM-kilpailuissa, joissa toimitaan yllä kuvattua IAAF:n sääntökirjan muotoilua noudattaen. Siellä siis esimerkiksi (teknisen delegaatin valtuuksilla varustettu) tuomarineuvoston puheenjohtaja voi päättää asiasta. ------------------------------------------------------------------------------ Sääntö 183.11: Seipäiden lastoittaminen [ Seipään alapään suojaaminen esim. halkaistun muovi- tai kumiletkun pätkällä on käytännössä katsottu hyväksyttäväksi jo vuoden 2008 alusta, mutta saatiin mukaan sääntöteksteihin vasta nyt, koska se vaati kongressin käsittelyn. ]
7 Uusi sääntöteksti: Seipään alapään suojana (kuoppalaatikon teräviä särmiä vastaan) voi olla teippikerroksia ja/tai muuta sopivaa materiaalia. Kommentti: Aiempi sääntöteksti ei sallinnut näitä suojauksia, josta seurasi monenlaista mielipiteiden vaihtoa. Yksiselitteinen hyväksyntä selkiytti tilanteen. ------------------------------------------------------------- Sääntö 187.4(c): Tartunta-aineen levittäminen heittovälineelle [ Tartunta-aineen levittämisellä kädelle (hansikkaalle), mutta ei suoraan heittovälineelle, on pitkä perinne, mutta nyt tuli muutos, jolla on periaatteellista merkitystä, tosin rehellisesti sanoen vähemmän käytännöllistä ] Kuulantyönnössä ja kiekonheitossa urheilija saa levittää tartunta-ainetta suoraan heittovälineen pinnalle. Kommentti: Vallitsevaa tilannetta tämä ei paljoakaan muuta. Jos kilpailija ei ole erikseen levittänyt ainetta (salaa) välineelle, se on siirtynyt välineen pinnalle hänen kädestään. Näiltä välineiltä aine on suorituksen jälkeen helppo pyyhkiä pois. Moukari ei ole ongelma, mutta keihäs on, jos kilpailijat rupeavat levittämään aineita narukierteelle, josta sitä ei enää voikaan pyyhkiä pois! Keihäänheittopaikalla on tilannetta syytä seurata. ------------------------------------------------------------------ Sääntö 260.27: Moniottelujen uusi tuulisääntö [ Moniottelutulosten ennätyskelpoisuus on tähän asti edellyttänyt, että ainakin yksi kahdesta vaihtoehtoisesta myötätuulitilanteesta on toteutunut: kaikki myötätuulet enintään +4,0 m/s tai myötätuulien keskiarvo enintään +2,0 m/s. Nyttemmin IAAF on tullut siihen tulokseen, että hyväksymällä vain jälkimmäinen vaihtoehto on paremmin linjassa yksittäisten lajien ennätyskelpoisuuden kanssa. ] Uusi lyhentynyt sääntö: Moniottelun ME-kelpoisuus edellyttää, että tuulimittauksen alaisissa lajeissa mitattujen tuulilukemien keskiarvo on enintään +2,0 m/s. Kommentti: On syytä huomata, että jossakin osalajissa toteutunut pienikin vastatuuli auttaa heti keskiarvoa pysymään sallittujen rajojen sisällä. Niin ikään kannattaa muistaa, että pituushypystä voidaan ennätyssarjaan ottaa esim. toiseksi paras hyppy, jos sen avulla tuulten keskiarvo pysyy sallituissa rajoissa.