Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 2/2014 26.5.2014

Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 2/2014 26.5.2014 Tuomas Koski Imatra Lappeenranta, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari sivu 2 Pöhinää metsäteollisuudessa sivu 3 Pelasta taimikkosi sivu 5 Kaakkois-Suomen metsätalous kasvussa Mhy Etelä-Karjala Lavolankatu 10, 53600 Lappeenranta p. 020 413 4700 www.ek.mhy.fi PEFC/02 1 01

2 PÄÄKIRJOITUS Positiivista pöhinää metsäteollisuudessa Kaiken taloudellisen synkkyyden keskellä metsäteollisuudesta on viime viikkoina kuulunut paljon positiivisia uutisia. Kaikki kolme suurta metsäyhtiötä ovat ilmoittaneet merkittävistä investoinneista tuotannon lisäämiseksi. Erityisen positiivista on, että julkistetut investoinnit kohdistuvat Suomeen. Metsä Group teki pohjat, eli ilmoitti rakentavansa Äänekoskelle biojalostamon (=sellutehtaan), joka lisää kuitupuun käyttöä 4 milj. kuutiota. UPM:n investoinnit Kymin tehtaalle lisäävät puunkäyttö 0, 9 milj. kuutiota. StoraEnso kertoi selluinvestoinnista Varkauteen, joka lisää kuitupuun käyttöä 1 milj. kuutiota. Yhteenlaskettuna ilmoitetut investoinnit tarkoittavat 6 milj. kuutiota lisää puunkäyttöä. Lisätarve hankitaan kotimaasta, koska Venäjän tuontipuun määrää ei varmaankaan haluta kasvattaa nykyisestä. Tämä tarkoittaa 10 15 % lisäystä vuotuisiin hakkuumääriin. Investoinnit kohdistuvat Järvi-Suomen, joten pääosa puista hankitaan tältä alueelta. Tämä johdosta alueellamme kasvavalle puulle on hyvä kysyntä pitkälle tulevaisuuteen. Pöhinää metsätalouteen Metsätaloudessa on viimeiset vuodet tuskailtu puun liikakasvun kanssa. On kysytty, miksi pyrkiä kasvattamaan lisää puuta, kun teollisuus pystyy käyttämään vuotuisesta kasvusta vain reilut 2/3 osaa? On vaadittu ja toivottu lisää puun käyttöä. Nyt sitä on sitten tulossa. Nyt on metsänomistajien näytön paikka. Uusille investoinneille on turvattava raaka-aineen saanti, eli tarjottava puuta myyntiin. Tähän työhön on myös metsänomistajien omistama metsänhoitoyhdistys valmis. Yhdistys on omassa toiminnassaan varautunut lisäämään metsänomistajien neuvontaa ja aktivointia, jotta alueemme metsien hakkuumahdollisuudet tulevat hyödynnettyä myös tulevaisuudessa. Metsäteollisuuden investoinnit varmistavat, että tehtaiden viereltä tarjotulle puulle löytyy ottajia. Uskon, että metsänomistajat ovat myös valmiita hyödyntämään metsissä kasvavat eurot. Metsiä ei voi museoida, jonka on osoittanut kirjanpainajakuoriainen. Jos metsänomistaja ei ymmärrä hakata puita, niin ne luonnon kiertokulussa kuolevat. Kuusikot yleensä maannousemasieneen tai kirjanpainajaan ja männiköt tyvitervakseen. Lopputulos on pitkässä juoksussa sama, mutta puukaupan kautta siitä tulee metsänomistajalle huomattavasti enemmän euroja. Kannattavan metsätalouden resepti Kun puulla on varma kysyntä, niin sen kasvattamiseen kannattaa myös sijoittaa. Parasta metsäsijoittamista on uudistaa vanhat metsät ja hoitaa taimikot ajallaan sekä huolehtia harvennushakkuista. Lisäpuhtia kasvulle tulee kunnostusojituksesta ja lannoituksesta. Kun vielä muistaa, että perusparannetun metsätien varressa olevasta leimikosta saa parhaan hinnan, on kannattavan metsätalouden resepti valmis. Tätä reseptiä on jo kokeiltu useamman vuoden ajan Etelä- Karjalassa. Onnistumisesta kertoo Metlan laskelma lehden 5. sivulla. Laskelman mukaan Kaakkois-Suomessa metsätalouden liiketulos on ollut kolme viime vuotta maan korkein. Tätä olemme kaikkia olleet yhdessä tekemässä. Suomi elää metsästä, erityisesti Etelä-Karjala Markku Vaario Sinun- ja metsäsi parhaaksi - MHY Rapiat puoli vuotta on vanha mhy-laki voimassa. Jäljellä on vielä yksi verottajan maksuunpanema pakollinen metsänhoitomaksu. Tammikuun alusta 2015 pakollisuus poistuu, jolloin jäsenyys on vapaehtoinen, joko on tai ei ole yhdistyksen jäsen. On tärkeän valinnan paikka. Kritiikkiä metsänhoitoyhdistysten tekemisistä kuulee ajoittain. Pahin kanto kaskessa on ollut pakkojäsenyys veroluontoisen mh-maksun siivittämänä. Aikanaan, kun järjestelmä luotiin, se vastasi hyvin tavoitetta nostaa Suomen metsien tila raiskioista tuottavaksi ETELÄ-KARJALA Toimialue: Imatran ja Lappeenrannan kaupungit ja Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Lemin ja Taipalsaaren kunnat Jäseniä: 8.400 metsänomistajaa Jäsenten metsäpinta-ala: 220.000 hehtaaria Puuston kasvu: 1,6 milj. kuutiota vuodessa Kestävä hakkuusuunnite: 1,6 milj. kuutiota vuodessa Metsänhoitomaksu v. 2014: 1,70 euroa hehtaarilta Henkilöstö: 107 htv Liikevaihto: 8,7 milj. euroa Toimistot: Lavolankatu 10, Lappeenranta Toritie 1, Ruokolahti Sahakuja 4, Parikkala Koskentie 4, Ylämaa omaisuudeksi. Nyt on sopiva hetki muutokseen. Yhdistyksemme on ottanut muutoksen haasteena ja mahdollisuutena vastaan. Toiminnan taso ja laatu on oltava kilpailukykyinen. Organisaatiota hiotaan parhaillaan, toimihenkilöiden uudet toimenkuvat ja vastuualueet vahvistetaan piakkoin. Olemme valmiita markkinaehtoiseen kilpailutilanteeseen kaikissa metsään liittyvissä työlajeissa. Yhdistyksen jäsenelle muutokset toivottavasti näkyvät. Jäsenmaksutasosta ei ole olemassa päätöstä. Ajatuksena on ollut kuulostella mille tasolle maksu valtakunnan tasolla alkaa muotoutua. Historiaan jäävä mh-maksu on ollut valtakunnan alhaisimpia Mhy Etelä-Karjalassa. Uskon, että tuleva jäsenmaksutaso ei ole yhdellekään metsänomistajalle jäsenyyden este. Edunvalvonta on iso osa jäsenyyttä. EU:n metsäasioihin vaikuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kotimaisissa neuvottelupöydissä MTK on luonnollinen ja arvostettu osapuoli. Alueelliset metsäasiantuntijat vastaavat mm. kaavoituksesta ja maankäytön seurannasta. Monelle voi olla yllätys, että jäsenenä olet mukana metsäsertifioinnissa, jolla on vaikutusta puukauppaan. Jäsenyyteen sisältyy vielä paljon muita etuja, yhtenä niistä metsäisesti profiloitunut jäsenkortti. Etupaketti, jonka jäsenenä saat, on vaikea mitata rahassa. Kun Brysselissä jokin pieneltä tuntuva asia unohtuu tai jää huomiotta, voi sillä olla mittava vaikutus metsänomistajalle. Valtakirjakauppojen kilpailutus on yhdistyksen perustuotetta. Siinä metsänomistaja näkee oikeasti hintavaihtelut eri ostajien kesken ja toimiiko kilpailu aidosti ja oikeasti. Paras katkonta, oikea hinta = isompi metsätili! Edunvalvontaa parhaimmillaan! Metsäteollisuuden kotimaan investointisuunnitelmat ovat olleet kevään kova juttu. Valmistuttuaan ne lisäävät havukuidun ja sahahakkeen käyttöä. Metsänomistajina meillä on pelin paikka hyödyntää kasvatettu puusato; vastataan kysyntään ja pidetään puu liikkeellä. Kevättä kaikille! Timo Partinen hallituksen pj. METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala ry Vastaava päätoimittaja Markku Vaario osoitteenmuutokset p. 020 413 4700 Sivunvalmistus SSS Oy Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2014

3 Säästä kustannuksia, hoida taimikot ajoissa Taimikon istuttaminen maksaa paljon ja vaatii suuren työmäärän. Siksi ei kannata unohtaa taimikkoa sen kriittisimmässä 0 130 1 180 /HA 2 220 3 300 600 4 380 5 520 500 400 300 200 100 0 kehitysvaiheessa. Havupuuntaimien kasvu on ensimmäisinä vuosina vain muutamia kymmeniä senttejä, kun vieressä Taimikonhoidon km. kustannukset /ha 1 2 3 4 5 6 VUOSIA ISTUTUKSESTA Kustannukset nousevat taimikonhoidon lykkääntyessä. Jo viiden vuoden myöhästyminen aiheuttaa kaksinkertaiset kulut. Lisäksi tulevat taimikon kasvutappiot. lehtipuuvesakko saattaa kasvaa metrin vuodessa. Ilman perkausta taimet jäävät vesakon alle ja pahimmillaan kuolevat. Taimikot saa hyvään kasvukuntoon kohtuullisin kustannuksin, kun hoitotyöt tehdään riittävän ajoissa, eikä anneta vesakon nousta liian pitkäksi ja järeäksi. Varhaisperkaus täytyy tehdä 3-5 vuotta taimikon perustamisen jälkeen. Jos taimikonhoito viivästyy viidellä vuodella, on kolmannes havupuista kuollut vesakkoon. Samalla kun taimikko huononee, kasvavat kustannukset. Mitä suuremmaksi poistettava puusto kasvaa, sitä hitaammaksi ja kalliimmaksi taimikonhoitotyö käy. Viiden vuoden viivytys merkitsee hoitokustannusten kaksin-kolmenkertaistumista. Verovähennys pienentää merkittävästi lopullista kulua taimikonhoidossa Mitä lopulta maksaa keskiverto taimikonhoitotyö? (arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja) Metsurin palkka sivukuluineen Arvonlisävero 24 % Lasku yhteensä 400 e/ha 96 e/ha 496 e/ha Vähennykset: - arvonlisävähennys 96 e/ha - vähennys metsäverotuksessa 30 % 120 e/ha Jää lopullisesti maksettavaksi 280 e/ha Pelasta taimikkosi tarjoamme varhaisperkauksen kampanjahinnalla 295 /ha! Varhaisperkaus tarkoittaa istutettujen taimien ympärillä kasvavan lehtipuun poistamista raivaussahalla. Perkaus on yksi tärkeimmistä työlajeista. Tarjoamme vuonna 2010 tai sen jälkeen istutettujen taimikoiden varhaisperkauksen nyt kiinteään hintaan 295 /hehtaari + alv. Kustannus on verovähennyskelpoinen. Mikäli et ole varma taimikkosi hoitotarpeesta, ota yhteyttä asi, niin käymme tarkistamassa taimien tilanteen maastossa, maksutta. metsänhoitoyhdistys ETELÄ-KARJALA Kirjanpainajat parveilulla Lämmin jakso toukokuussa sai kirjanpainajat lentoon. Parveilu alkoi, kun maan lämpötila nousi yli 10 asteeseen ja ilman lämpötila kohosi yli 18 asteen. Metsissä on aikaisempien myrsky- ja lumituhojen jäljiltä runsaasti kirjanpainajille sopivia lisääntymispaikkoja. Lisäksi vanhat jo kasvunsa lopettaneet kuusikot vetävät kirjanpainajia puoleensa. Kirjanpainajaa voi pyrkiä torjumaan viemällä kuusipinot pois metsäteiden varsilta ja keräämään myrskyn kaatamat kuuset pois metsästä ennen keskikesää. Näin uusi kirjanpainajasukupolvi ei ehdi poistua puista, vaan siirtyvät puiden mukana tehtaille. Touko-kesäkuun vaihteessa kannattaa tarkkailla elävien tukkikuusien runkoja erityisesti hakkuuaukeiden reunoilla. Jos puissa on millimetrin kokoisia reikiä ja tyvellä punaruskeaa purua kirjanpainajakuoriaisten iskeytymisestä, niin puut kannattaa poistaa ennen keskikesää. Sen sijaan jo kuorensa pudottaneiden kuusien poisvienti ei auta kirjanpainajatuhojen torjunnassa, sillä kirjanpainaja tarvitsee elävän kuusen lisääntyäkseen. Kuvat Mari Sarvaala Kun kauempaa näkee metsikön, jossa on ryhmässä useita varttuneita, ruskeaneulaisia tai neulaset varistaneita kuusia, kannattaa astella lähemmäksi. Ruskettuneen kuusiryhmän kohdalla katse kannattaa tarkentaa tyvikaarnaan. Jos kirjanpainajan iskeytymä on tuore, tyvikaarnasta löytyy nuppineulanpään kokoisia reikiä tai ainakin ruskeaa purua. Pystypuiden tyvien ympärille saattaa kertyä runsaastikin purua. Vielä kun irrottaa tyveltä kaarnaa, alta paljastuu tikapuuverkosto. Siinä on kirjanpainajan emokäytävä, jonka haarat ovat toukkakäytäviä. Tarkalla silmällä verkostossa saattaa näkyä pieniä mustia kuoriaisia tai valkeita toukkia, kirjanpainajia.

4 Toiminnanjohtajan palsta Metsäteollisuuden uusi nousu Hyvät investointiuutiset metsäteollisuudessa antavat uskoa myös metsätalouteen. Metsän kasvatukseen kannattaa investoida, sillä metsäteollisuus nousee uusien biopohjaisten tuotteiden mukana. Metsäteollisuus tulee tarvitsemaan runsaasti lisää puuta vielä pitkälle eteenpäin. Investointipäätöksiin vaikuttivat monet seikat, mutta yhtene kulmakivenä oli puun saatavuus kotimaasta. Venäjän tuontipuun varaan ei tänä päivänä tehdä uusia investointeja. Nyt, kun investointipäätökset on tehty, alkaa puuhuollon suunnittelu laitoksille. Uudet investoinnit tarvitsevat 6 milj. kuutiota puuta, josta osa tulee sahahakkeista, mutta merkittävä osa on harvennuskuitua. Kaiken kaikkiaan uudet investoinnit lisäävät kotimaisen puun käyttöä 10 15 prosenttia. Koska investointikohteet sijaitsevat Järvi-Suomessa, on kysynnän kasvu suurinta juuri meidän ympärillämme. Puukauppa vaatii aktiivisuutta Viime vuosina teollisuus on saanut puuta tasaisesti ja riittävästi käyttöönsä. Mhy Etelä-Karjalan alueelta on puuta myyty lähes kestävän hakkuusuunnitteen mukaisia määriä. Tässä on kuitenkin se harha, että puukauppaan on vaikuttanut ensin Asta ja Veera myrskyt ja sen jälkeen kirjanpainajatuhot. Varsinainen koetus on siinä vaiheessa, kun lisääntyvät määrät pitäisi saada liikkeelle ilman ulkoisia tekijöitä. Yhdistyksen muututtava ympäristön mukana Mhy Etelä-Karjalassa on päätetty ottaa tulevat haasteet vastaan. Lisääntyvään puuntarpeeseen paras tapa vaikuttaa on lisätä aktiivista metsänomistajien neuvontaa ja yhteydenpitoa. Uudenlaista otetta neuvontaan vaatii myös metsänomistajien kaupungistuminen ja etääntyminen metsästään. Metsänomistajien palveluvaatimukset ovat kasvaneet omistuksen siirtyessä entistä enemmän kaupunkeihin. Metsäneuvojien osaamisvaatimukset ovat kasvaneet huimasti. Ennen karrikoiden metsämies oli leimakirveen jatke, kun tämän päivän metsämiehen tulisi olla kaikkien alojen erikoisasiantuntija. Muutokseen vastataan kehittämällä Mhy Etelä-Karjalaa asiantuntijaorganisaationa, jossa metsäneuvojilla on laaja syvällinen osaaminen metsänomistajan neuvonnassa ja puukaupassa. HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA Lisäksi metsäneuvojilla on enemmän aikaa Keskihinnat HINTAVERTAILU vuonna 2 3 kk ERI 2014 KAUPPATAVOILLA metsänomistajalle Keskihinnat vuonna ja 2 3 heidän kk 2014 metsälleen. Osa toimihenkilöistä erikoistuu tiettyihin erityistehtäviin, jotka he hallitsevat parhaiten. Näitä erityistehtäviä ovat mm. kiinteistövälitys, sukupolvenvaihdokset, tila-arviot, metsäsuunnittelu sekä puunkorjuu ja metsänhoito. Muutoksilla pyritään erityisesti parantamaan metsänomistajien palvelun laatua. Muutos tuskin onnistuu kömmähdyksittä, mutta kun palikat ovat hioutuneet paikoilleen, on palvelun laatu metsänomistajalle nykyistä parempaa. Puukauppa edennyt ripeästi, kirjanpainajat parveilevat Puukauppaa on tehty alueellamme tasaisiin hintoihin ja määrällisesti lähes ennätystahtiin. Yhdistyksen leimaus on myös ollut ennätyksellisen vilkasta. Vilkkaus johtuu kirjanpainajakuoriaisesta, joka on vauhdittanut vanhempien kuusikoiden myyntiä. Tätä kirjoittaessa on ulkona hellettä ja sen seurauksena tämän kesän ensimmäinen kuoriaissukupolvi on lähtenyt parveilulle. Kirjanpainaja ovat iskeytyneet tuoreisiin kuusipuupinoihin ja valitettavasti myös kasvaviin kuusiin. Metsänomistajalla ei ole paljon mahdollisuuksia vaikuttaa alkukesän mahdollisiin tuhoihin. Kirjanpainajan iskeytymispuut tulisi korjata metsästä kesäkuun aikana pois, mutta kuusitukkikauppa on runsaiden hakkuiden johdosta tukossa. Tällä hetkellä sahoilla on varastossa ympäri maata puut ainakin yli kesäseisokkien, joten kuusikoiden hakkuut lähtevät käyntiin vasta lomien jälkeen. Siis liian myöhään, jotta vältyttäisi ensimmäisen kirjanpainajasukupolven tuhoilta. Jos kesä on lämmin, seuraava sukupolvi parveilee loppukesällä. Tähän ajankohtaan saattavat torjuntahakkuut joissakin kohteissa vielä ehtiä. Kirjanpainajan aiheuttamien tuhojen määrä riippuu täysin kesän säästä, erityisesti lämpötilasta. Metsävakuutukset kuntoon Kannattaa tarkistaa metsävakuutuksen ehdoista, että vakuutus kattaa myös hyönteistuhot. Jos vahinko sattuu kohdalle, on vahinkoilmoituksessa hyvä mainita, että metsänhoitoyhdistys suorittaa vahinkoarvion. Itse ilmoitetut vahingot ovat useasti alakanttiin arvioituja. Niin kirjanpainajatuhojen kuin puukaupankin osalta kannattaa olla yhteydessä neuvojiin, jotka seuraavat tilannetta metsissä. Kirjanpainajista johtuen toivotan poikkeuksellisesti kylmää ja sateista kesää valtakirjakauppojen hinnat (kaikki hakkuutavat, Mhy:n hintaseuranta) firmojen ostojen keskihinnat (kaikki hakkuutavat, Kymi Savo alueella, Metla) mäntytukki valtakirjakauppojen hinnat (kaikki hakkuutavat, 58,14 Mhy:n hintaseuranta) 55,00 firmojen ostojen keskihinnat 56,96 (kaikki hakkuutavat, Kymi Savo alueella, Metla) kuusitukki mäntytukki 56,99 58,14 56,50 56,96 koivutukki kuusitukki 41,64 56,99 54,00 43,34 56,50 mäntykuitu koivutukki 20,43 41,64 53,00 15,47 43,34 kuusikuitu mäntykuitu 19,56 20,43 17,26 15,47 koivukuitu kuusikuitu 16,41 19,56 52,00 15,34 17,26 koivukuitu 16,41 15,34 2011 2012 2013 2014 Markku Vaario /m3 /m3 60,00 58,00 56,00 54,00 52,00 50,00 48,00 46,00 44,00 42,00 40,00 /m3 Tukin keskihinta 2014, vko 17 20 Tukin keskihinta 2014, vko 17 20 60,00 58,00 56,00 54,00 52,00 50,00 48,00 46,00 44,00 42,00 40,00 mäntytukki kuusitukki koivutukki mäntytukki kuusitukki koivutukki valtakirjakauppojen hinnat (kaikki hakkuutavat, valtakirjakauppojen Mhy:n hinnat hintaseuranta) (kaikki hakkuutavat, Mhy:n firmojen hintaseuranta) ostojen keskihinnat (kaikki hakkuutavat, firmojen ostojen Kymi Savo keskihinnat alueella, Metla) (kaikki hakkuutavat, Kymi Savo alueella, Metla) 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 61,00 60,00 59,00 58,00 57,00 56,00 0 m³ Puunmyyntisuunnitelmien kertymä 2014 2013 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 Mäntytukin kantohinta uudistushakkuussa (Kymi Savo Metla) 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 /m3 21,00 20,00 19,00 18,00 17,00 16,00 15,00 14,00 Kuidun keskihinnat 2014, vko 17 20 mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu 21,00 20,00 19,00 18,00 valtakirjakauppojen 17,00 hinnat (kaikki 16,00 hakkuutavat, Mhy:n hintaseuranta) 15,00 firmojen ostojen 14,00 keskihinnat (kaikki mäntykuitu hakkuutavat, Kymi Savo alueella, Metla) Kuidun keskih kuusikuit

5 Yksityismetsätalouden liiketulos oli vuonna 2013 Kaakkois-Suomessa maan korkein Metsäntutkimuslaitoksen tekemien selvitysten perusteella yksityismetsätalouden liiketulos oli viime vuonna Kaakkois- Suomessa maan korkein. Liiketulos oli Kaakkois-Suomessa 203 /hehtaarilta, kun koko maan keskiarvo oli 96 / hehtaari. Myös vuosina 2011 ja 2012 Kaakkois-Suomen yksityismetsien liiketulos oli maan korkein. Metsätalouden liiketulos saadaan, kun vuotuisista bruttokantorahatuloista vähennetään metsien hoitoon käytetyt kustannukset sekä metsien hallintokulut, joita ovat mm. metsänhoitomaksut sekä matka-, puunmyynti-, koulutus- ja jäsenmaksukulut. Maan parhaan liiketuloksen taustalta löytyvät seuraavat tekijät: metsien hyödyntämisaste eli metsien hakkuumäärät suhteessa kestäviin hakkuumahdollisuuksiin ovat Kaakkois- Suomessa olleet viimeisten 10-15 vuoden ajan jatkuvasti 1-3 parhaimman alueen joukossa puun hintataso on Kaakkois- Suomessa selvästi maan keskitasoa korkeampi metsien hoidon kustannustaso, mm. uudistamis- ja taimikonhoitokustannukset, on saatu pidettyä maan keskiarvojen alapuolella Metsien korkea hyödyntämisaste, hyvä kantohintataso sekä keskimääräistä alhaisemmat metsänhoitokustannukset ovat nostaneet Kaakkois-Suomen yksityismetsätalouden liiketuloksen maan korkeimmaksi. Auringonlaskusta auringonnousuun Kaakkois-Suomen metsätalous vahvassa kasvussa Vajaa kymmenen vuotta sitten metsätalouden päällä oli synkkä varjo. Kaakkois- Suomessa metsäteollisuuden painajainen tunnettiin parhaiten nimistä Voikkaa, Summa, Myllykoski. Sunilan sellutehdaskin seisoi ja odotti vuoden verran lopetuspäätöstä. Tänään tilanne on jo aivan toinen, vaikka elämme edelleenkin käynnissä olevaa suurta metsäteollisuuden murros- ja uusiutumiskautta. Maapallolla ollaan siirtymässä asteittain vähenevien uusiutumattomien energioiden ja raaka-aineiden aikakaudelta uusiutuvien energioiden ja raakaaineiden aikakaudelle. Muutosta jouduttaa ilmaston lämpenemiseen ja ympäristöön liittyvät uhkat. Keskeisiä tekijöitä uudella aikakaudella tulevat olemaan materiaali- ja energiatehokkuus, bioenergia, ympäristö- ja nanoteknologia sekä vihreä kemia. Metsäenergian käyttö voimakkaassa kasvussa Kaakkois-Suomi on maan parhaimpia esimerkkejä uusiutuvien energioiden nousussa. Suomen ja maailmankin mittakaavassa yksi suurimmista puuraaka-aineeseen perustuvista biodiesellaitoksista on juuri käynnistymässä UPM:n Kaukaan tehtailla ja toista laitosta jo suunnitellaan sen viereen. Metsä Fibren Joutsenon biokaasulaitos odottaa investointipäätöksiä, sen raaka-ainetarve on 1,3 miljoonaa kuutiota puuta. Sunilan sellutehdas, joka jo kertaalleen odotti sulkemispäätöstä, elää uutta nousukauttaan uudistetun energia- ja ligniinituotannon kautta. Tuoreimpana hankkeena Kymenlaaksossa on Suomen Bioetanoli Oy:n suunnitelma rakentaa bioetanolitehdas Kouvolan Myllykoskelle UPM:n entiseen tehdasrakennukseen. Kaikki Kaakkois-Suomen suuret kaupungit ovat siirtyneet viimeisen viiden vuoden aika valtaosin uusiutuvien energioiden käyttäjiksi, tuoreimpana Imatran kaupunki, joka teki juuri päätöksen uuden metsähakkeeseen perustuvan biovoimalan rakentamisesta. Talven aikana käyty vilkas keskustelu kivihiilen käytön lisääntymisestä kuuluu murroskauden ilmiöihin, se aiheuttaa hetkittäistä kipuilua, mutta on ohimenevää. Puurakentamisen suosio kasvussa, sahaus nousee Sahausmäärät ovat viimeisen parin vuoden aikana olleet ilahduttavasti kasvussa, vaikka maailmantaloudessa onkin vietetty suhdannetaantumaa. Sahauksen vakaata kasvua tukee puurakentamisen nousu. Puu on ylivoimaisesti ympäristöystävällisin raaka-aine rakentamiseen. Metsänomistajille sahausmäärien kasvu on näkynyt hyvänä tukin kysyntänä ja hintana. Kymenlaakson kannalta ilouutinen on, että konkurssiin menneelle Haminan Veistosahalle löytyi uusi omistaja ja sahaus jatkuu edelleen. UPM investoi Kymin sellutehtaaseen, Metsä Groupin jätti-investointi Äänekoskelle Perinteinen metsäteollisuus on uusiutumassa. Internet, sähköinen viestintä ja mobiilimaailma ovat vähentäneet sanoma-, aikaus- ja mainoslehtien kysyntää, mutta vastaavasti sellu-, kartonki-, pehmo- ja erikoispaperituotanto on vahvassa kasvussa. Sellun kysynnän ennustetaan kasvavan maailmalla jatkossa noin 10 prosentin vuosivauhtia. 15-20 vuoden kuluttua puukuituun perustuvat tuotteet ovat kiinteä osa ihmisten jokapäiväistä arkea. Uutta aikakautta kuvaa hyvin UPM:n Kymin sellutehtaan tuore 160 miljoonan euron investointipäätös, joka lisää raaka-aineen käyttöä noin 800 000 puukuutiolla. Yhtiön puunhankinta Kaakkois-Suomen alueelta lähes tuplaantuu. Se tarkoittaa noin 200 uutta työpaikkaa puunkorjuuseen ja -kuljetukseen. Lisäksi kasvavat hakkuumäärät vaativat lisää väkeä metsähoitoon ja puunhankintaan. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre jysäytti viime viikolla todellisen uutispommin. Se suunnittelee uuden aikakauden biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle. Tehdas tuottaa sellun ohella bioenergia ja erilaisia biomateriaaleja mm. kemian- ja lääketeollisuuden jatkojalostukseen. Investointi maksaa noin 1,1 miljardia euroa ja on historian suurin investointi Suomessa. Uusia työpaikkoja syntyy noin 2500 ja puuta tehdas käyttää noin 6,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Joko loppuu puheet auringonlaskun alasta. Uusia innovaatioita puusta Metsäteollisuudessa on käynnissä voimakas tutkimus- ja kehitystoiminta, uusista innovaatioista raportoidaan lähes viikoittain. Mikrokuitutekniikka tarjoaa lähes rajattomat kehitysmahdollisuudet puun jatkojalostamiseen. Nanosellusta voidaan valmistaa muoveja ja metalleja korvaavia tuotteita, vaikkapa auton valmistukseen. Kun listaan lisätään vielä puusta valmistettavat puukomposiitit, biokemikaalit, suoja-aineet, lääkkeet ja kosmetiikka, alkaa uusi metsäteollisuus saada muotoaan. Raaka-aineen tarve kasvaa Vaikka metsäteollisuudessa on viimeisten kymmenen vuoden aikana suljettu useita tuotantolaitoksia, ei kotimaisen puuraaka-aineen tarve ole suinkaan pienentynyt. Samanaikaisesti lisääntynyt sellun ja energian tuotanto sekä koneiden käyntiasteiden nostot ovat kasvattaneet raaka-aineen tarvetta. Alustavien laskelmien mukaan viime vuonna metsä- ja energiateollisuudessa käytettiin ennätysmäärä kotimaista puuta, noin 65 miljoonaa kuutiometriä. 15-20 vuoden kuluessa kotimaisen puun tarpeen arvioidaan nousevan 80-85 miljoonaan kuutioon. Pekka Vainikka Aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomi

6 MHY -laki muuttuu -metsänomistajan jäsenyys mhy:ssä jatkuu entisellään MHY jäseniään varten MHY-laki muuttuu jäsenyys yhdistyksessä jatkuu MAALIS-HUHTIKUU Metsänomistajan jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu ennallaan Mhylain muuttuessa vuoden 2015 alussa. Metsänomistajan ei tarvitse tehdä asiassa mitään. Lainmuutos tuo metsänomistajille mm. lisää jäsenetuja eri yhteistyökumppaneilta. Jäseneduista tiedotetaan tänä keväänä samalla, kun ukauppa ja metsänhoitotyöt iokampanja Iskelmässä ssä Aarre-lehden kanssa ilmoitukset Metsänomistajat 2014 yhdistys postittaa kaikille jäsenilleen jäsenkortit, joilla jäsenet voivat osoittaa jäsenyytensä yhdistyksessä. PÄÄVIESTIT 2014 Mhy on paikallinen Mhy on metsänomistajien omistama Mhy:n jäsenyys jatkuu Mhy:n palvelut paranevat senkortti ja mhy-jäsenedut esti mat io- ja lehtikampanjat Uudet palvelupaketit MHY Täyden palvelun talo - Puukauppa - SPV-paketti - Palvelusopimus Metsänhoitoyhdistyksestä metsänomistaja saa kaikki metsänsä hoitoon ja omistamiseen liittyvät palvelut samasta paikasta. Yhdistys on jäsentensä perustama ja hallitsema yhdistys, jossa jäsenistä muodostuva hallinto on halunnut, että yhdistyksen tulee tarjota kattavat metsälliset palvelut kaikille jäsenilleen. Radiokampanja uudet Minna-spotit ELO-SYYSKUU MARRAS-JOULUKUU Asiantuntijapalvelut Metsäarviot, Metsäsuunnittelu Metsäveroilmoitukset MHY jäseniään varten Lehti-ilmoitukset 15.-27.9. Metsänomistaja viikot Paikallisesti Yhdistyksen tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, vaan tarjota jäsenilleen laadukkaita ja edullisia palveluja. Emme jaa osinkoja tai korkotuottoja, josta syystä hinnatkin ovat käyttäjäystävällisiä. Tämä erottaa yhdistyksen muista toimijoista ja siksi yhdistyksen palvelut ovat metsänomistajalle paras vaihtoehto. Palveluiden hinnoittelu on lisäksi selkeää, kun kustannuksia ei piilotella erilaisten bonusten alle. Meiltä saat aina halutessasi kiinteähintaisen tarjouksen työstä ja sillä homma toteutetaan. - tapahtumat - omat radio- ja lehtikampanjat Metsänomistajan infopaketti Maaseudun Tulevaisuuden liitteenä 12.11. Jäsenyys ja jäsenedut, esite - Mhy:n jäsenyys jatkuu Radiokampanja, lehti-ilmoitukset Paikallisesti KUVAT TOIMENPITEET METSÄNHOITOYHDISTYKSISSÄ panja: Kaikkien metsänomistajien tavoittaminen henkilökohtaisesti, yhteystietojen ja vitys ajat: Yhteystietojen hankkiminen, Uuden metsänomistajan paketti, henkilökohtainen äkäynti ellinen mainonta, tapahtumien järjestäminen Metsänomistaja-viikkojen ja muiden a, omat radiomainokset ja lehti-ilmoitukset köposti- ja tekstiviestimarkkinointi, jäsenlehdet, jäsenkirjeet ja ja muuta materiaalia Mhy ei ole puolueeton -Mhy on aina jäsenensä puollella Metsänhoitoyhdistys on turvallinen kumppani metsänomistajalle metsäasioissa. Metsänhoitoyhdistys ei ole puolueeton metsätoimija, vaan yhdistys on aina jäsenensä puollella. Kukaan muu palveluntarjoaja ei voi tätä lupausta antaa. Siksi olemme metsänomistajan ykkösvaihtoehto metsäasioissa. Metsänomistajasta huolehtimista - tapahtumat - omat radio- ja lehtikampanjat Yhdistyksen neuvojat ovat metsänomistajan luottohenkilöitä. He ovat saattaneet hoitaa saman suvun metsiä jopa kolmen sukupoven aikana. Monasti siinä leimikkoa tehdessä on pohdittu myös omistajan muita asioita. On käyty katsomassa miten parin vuoden takaiset istutukset jaksavat, mietitty ojitustarvetta ja pohdittu tulevien vuosien taimikonhoitoja. Hakkuita suunnitellessa mietitään usein myös sukupolvenvaihdosta ja miten tuleva metsänomistaja voisi parhaiten hyödyntää metsiään. Kun päätökset ovat aikanaan kypsyneet, yhdistys on hoitanut omistukseen liittyvät muodollisuudet. Monesti luovutussopimusta kirjoitettaessa sovitaan jo samalla uuden omistajan kanssa metsäkäynnistä. Uuden omistajan on helppo lähteä oman neuvojansa kanssa tutustumaan tiluksiinsa, kun oppaana on vuosia niitä hoitanut metsäammattilainen. Puunmyyntisuunnitelma Puukaupan toimeksianto Puukaupan korjuun valvonta isivubannereita, esitteitä ym. markkinointimateriaalia, ilmoituspohjien ehittäminen, nettisivupäivityksen käyttäjätukea Kolmenlaisia palveluja Yhdistyksen palvelut voidaan jakaa kolmeen osaan: metsällisiin palveluihin, metsänomistamiseen liittyviin palveluihin ja jäsenen edunvalvonta palveluihin. Puunkorjuupalvelu, tukimateriaalia, jakotavaraa, kilpailuja Metsälliset palvelut Metsänomistajat Metsänomistamiseen liittyvät palvelut Edunvalvontapalvelut, jäsenille ilmaisia me metsänomistajan eteen enemmän Taimien ja siementen välitys, istutus ja siementen kylvö Ilmainen metsäkäynti ja puunmyyntisuunnitelma Puukaupan kilpailuttaminen Korjuun valvonta Korjuupalvelu Metsänuudistaminen Taimikonhoito Kasvatus- ja terveyslannoitus Ojitus ja tienrakennus Metsäsuunnitelma ja Silva-netti Tila-arviot Metsäveroilmoituksen täyttö SPV-neuvonta ja perunkirjat Lahja-, kauppa- ja jakokirjat Kaupanvahvistus ja lainhuudot Tiedotus ja nettisivut Neuvonta Metsäsertifiointi Työnopastus Koulutus, kurssit ja tilaisuudet Kaavoitukseen vaikuttaminen Kemera- ja muuhun lainsäädäntöön vaikuttaminen Metsätilojen sukupolvenvaihdokset ja kiinteistönvälitys

7 Mhy:n jäsenille yhteistyökumppaneilta tulevat jäsenedut maaliskuussa 2014 metsätaloudessa tarvitsemansa neuvot ja palvelut. Ne ovat kak- Viereisellä sivulla on kerrottu mitä palveluja metsänhoitoyhdistys tarjoaa alueensa metsänomistajille. Yhdistyksestähän xxxxxxxxxxx xxxxxxx denotto riittää ja homma lähtee kien käyttävissä pelkkä yhtey- löytyvät kaikki metsänomistajan xxxxxxxxxxxx xxxxxx liikkeelle. xxxxxxxxxx xxxxxxxx Valtakunnalliset yhteistyökumppanit xxxxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxx Savotan puoti on Mhy Savotan ylläpitämä netissä metsätarvikkeita markkinoiva puoti. Tuotteet on mietitty erityisesti metsänomistajalähtöisesti ja ne soveltuvat omatoimiselle metsänhoitajalle. Kampanjatarjouksena Tehoheinäin etuhintaan. Hyvä metsänomistaja Metsäalan erikoisaikakauslehti Aarre käsittelee monipuolisesti metsän hyöty- ja virkistyskäyttöä. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvä Aarre tarjoaa tietoa ja elämyksiä kaikille metsän ja luonnon aarteita arvostaville suomalaisille. Tilaus puoleen hintaan. Tässä kirjeessä tiedotamme metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä. Metsänhoitoyhdistyksiä koskeva laki muuttuu vuoden 2015 alusta. Siitä huolimatta perusajatuksemme säilyy: Palvelemme alueemme metsänomistajia samalla Jonsered-sahan vahvalla ammattitaidolla mukana kypärä. Tarjous kuin ennenkin. voimassa 13.6.2014 saakka. Metsänhoitoyhdistys pysyy metsänomistajien omana yhdistyksenä, jota ohjaa jäsenistöstä valittu hallinto. Toimimme ja vaikutamme metsänomistajien puolesta ja metsänomistajien parhaaksi. Maakunnallisia ja paikallisia yhteistyökumppaneita Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys tarjoaa myös valmiiksi mhy:n yhteistyökumppaneiden kanssa neuvoteltuja valtakunnallisia, maakunnallisia ja paikallisia jäsenetuja. Alla on kerrottu yhteistyökumppaneiden tällä hetkellä tarjoamista eduista. Edut tulevat vaihtumaan aika ajoin ja siksi kulloinkin voimassa olevat edut kannattaa tarkistaa yhdistyksen nettisivuilta klikkaamalla kohtaa Jäsenedut. Osuuspankki 50 % alennus kertamerkinnöistä rahastoihin. Jäsenyytesi metsänhoitoyhdistyksessä Pohjola 10 % alennus metsävakuutuksesta, jatkuu entisellään kun lakimuutoksesta asiakas on tai tulee keskittäjäasiakkaaksi. huolimatta. Sinun ei siis tarvitse Edun tehdä saat mitään. EKOP:sta Verohallinto sekä Lemin, Luumäen, kantaa metsänhoitomaksun Parikkalan, Simpeleen, Savitaipaleen, vielä tänä syksynä. Miehikkälän ja Tämän jälkeen metsänhoitoyhdistyksen Kymenlaakson Osuuspankeista. jäsenmaksun kerää yhdistys itse. Lappeenrantalainen UK Koskimies antaa 20 % alennus normaalihintaisista Stihl moottorisahan Panostamme entistä enemmän ketjuista, laipoista jäsenpalveluihin ja raivaussahan ja etuihin. teristä. Jäsenkortilla Ensimmäiset saatavissa edut myös saat muita käyttöösi lisäetuja. alla olevalla jäsenkortilla, ole hyvä! Imatran Kisa antaa 10 % alennus Stihl tuotteista ja tarvikkeista. Alennus ei koske tarjoustuotteita Toiminnanjohtajan allekirjoitus eikä polttoaineita. Parikkalan Urheilu-Jussi antaa Husqvarna- sahojen ostajalle kaupan päälle kombikannu ja 15 % alennus Husqvarna metsurin turvavarusteista. Tarjouksia ei voi liittää muihin etuihin. Jäsenkortti 2014 PEFC/02-31-120 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenedut vuonna 2014 Osuuspankki, Pohjola: 10 % alennus metsävakuutuksesta, kun asiakas on tai tulee keskittäjäasiakkaaksi, lisäksi 50 % alennus kertamerkinnöistä rahastoihin. Edun saat EKOP:sta sekä Lemin, Luumäen, Parikkalan, Simpeleen, Savitaipaleen, Miehikkälän ja Kymenlaakson osuuspankeista. Valtakunnalliset jäsenedut: Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx UK Koskimies Lpr: 20 % alennus normaalihintaisista Stihl moottorisahan ketjuista, laipoista ja raivausahan teristä. Jäsenkortilla saatavissa myös muita lisäetuja. Kisa Imatra: 10 % alennus Stihl tuotteista ja tarvikkeista. Alennus ei koske tarjoustuotteita eikä polttoaineita. Urheilu-Jussi Parikkala: Husqvarna -sahojen ostajalle kaupan päälle kombikannu, 15 % alennus Husqvarna -metsurin turvavarusteista. Tarjouksia ei voi liittää muihin etuihin. Yhdistyskohtaiset jäsenedut: Maksuton puunmyyntisuunnitelma kaupan Maksuton päälle metsäkäynti Mhy:n koulutusillat ja tapahtumat kaupan Paikalliset päälle. Tarjous yhteistyökumppanit voimassa 13.6.2014 asti. Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Valtakunnalliset yhteistyökumppanit: Aarre-lehti: kestotilaus tarjoushintaan + luontokirja Agrimarket: Jonsered-sahan ostajalle kypärä BRP: mönkijän tai moottorikelkan ostajalle varustepaketti Savotan Puoti: tehoheinäin etuhintaan Jäsenedut saat edellä mainituista yrityksistä esittämällä postissa tulleen jäsenkorttisi vuodelle 2014.

metsänlannoitus.fi 8 7 hyvää syytä lannoittaa metsää Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lannoituksen vaikutusaika on 6 8 vuotta ja lisäkasvu on MHY Etelä-Karjalan alueella tyypillisesti 15 20 mottia hehtaarille. Tämä tarkoittaa noin 15 prosentin vuotuista sisäistä korkoa lannoitusinvestoinnille. Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Kasvun paraneminen tarkoittaa lyhyempää kiertoaikaa ja harvennusväliä. Tämä korostuu oikeaan aikaan harvennetuissa havupuustoissa. Harvennukset kannattaa siis tehdä ajallaan niin että puuston ja latvusten kunto pysyy hyvänä. Enemmän ja laadukkaampaa tukkia päätehakkuussa Suomalaisen mekaanisen metsäteollisuuden tärkein puulle asettama laatukriteeri on järeys. Lannoituksella lisätään puuston järeyttä. Tämä on etu niin hakkuussa, kuljetuksessa kuin jalostuksessakin. Kangasmaiden lannoituksia tehdään aikaisintaan ensiharvennuksen jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että puiden oksaisuuslaatu on jo määräytynyt ja lannoitus ei voi sitä heikentää. Päinvastoin laatu paranee sen takia, että vähäoksaisen tyvitukin ja terveoksaisen latvatukin osuus tukin kertymästä lisääntyy. Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia Lannoituksen aiheuttama kasvunlisäys sitoo jopa 10 tonnia hiilidioksidia hehtaarille. Lannoitteen valmistuksen ja levityksen aiheuttama hiilidioksidi päästö on noin 0,5tn hehtaarille. Lannoituksen ilmastotase on siis hyvin positiivinen. Marja ja sienisato kasvaa Lannoitus pääsääntöisesti lisää marja- ja sienisatoja. Erityisesti kuivahkoilla kankailla mustikan sato voi moninkertaistua. Marjoja ja sieniä voi kerätä huoletta vaikka heti lannoitteen levityksen jälkeen. Metsälannoitteet valmistetaan samoista raaka-aineista kuin pelloilla ja puutarhoissa käytettävät lannoitteet. Metsätilan arvo kasvaa Kesällä 2007 lannoitettu mustikkatyypin kuusikko on lisännyt kasvuaan mukavasti. Kuva on otettu keväällä 2013. Lannoitus lisää kasvua ja metsän elinvoimaisuutta 6-8 vuoden ajan. Se lisää välittömästi metsätilan arvoa. Tämä kannattaa muistaa esimerkiksi sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa. Metsätilan luovuttaja voi vähentää kustannukset verotuksessa ja uusi sukupolvi saa arvokkaamman metsätilan hallintaansa. Lannoitus siis kannattaa hyvin vaikka puunmyyntituloja ei itse tarvitse. Lannoituskustannukset voi vähentää verotuksessa Lannoituskustannukset vähennetään puunmyyntiverotuksessa kertapoistona. Lannoitus on hyvä tapa sijoittaa osa metsätuloista takaisin metsään. Esimerkiksi tyypillinen varttuneen 50 60 vuotiaan metsän harvennus tuottaa noin 2000 tulon hehtaarilta. Lannoituskustannus on tästä noin viidesosa. Tutustu nyt verkossa Suomalaiseen metsään suunnitellut kotimaiset typpilannoitteet Lannoita kangasmaiden männiköt ja kuusikot. Korjaat enemmän ja järeämpää puuta seuraavassa hakkuussa. Investoinnin tuotto on jopa 15% vuodessa. Metsäsalpietari on paras lannoite kangasmaiden männiköihin. Se sisältää typen lisäksi myös booria. Metsän NP 1 on kuusikoiden lannoite. Se sisältää typen lisäksi niukkaliukoista fosforia, booria ja sinkkiä. Lue lisää: metsänlannoitus.fi Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälkitakuu. Valitse Yara, maan parhaaksi. yara.fi metsänlannoitus.fi

9 Uusi tapa palvella metsänomistajia Nykypäivän metsätaloudessa tarvitaan monenlaista tietämystä ja osaamista. On edunvalvontaa, monenlaista puukauppaa, puunkorjuuta, hoitotöitä, suojelua, verokiemuroita, sukupolvenvaihdosta, sertifiointia, metsävaratiedon hallintaa jne. Ennen hoiti omalla alueellaan lähes kaiken tarvittavan. Myös jatkossa samat tutut henkilöt asioivat metsänomistajien kanssa. Mhy organisoitui uudelleen Halusimme talon sisällä jakaa Tiaisen Jouni tässä hei! tehtäviä uudelleen, jotta alueistaan vastaaville neuvojillemme olisi paremmin aikaa keskittyä metsänomistajien neuvontaan ja edunvalvontaan (mm. puunmyyntisuunnittelu ja valtakirjakauppa). Uudessa toimintamallista korjuupalvelun (pyöreä puu ja energiapuu) ja metsänhoitopalveluiden (mm. istutus, taimikonhoito, tiet ja ojat, taimikonhoito) toteutuksesta vastaavat näihin työmuotoihin perehtyneet ja kouluttautuneet ihmiset. Samoin metsäsuunnittelulle, tila-arvioille, tilakaupoille ja omaisuuden hallintapalveluille on omat asiantuntijansa. Pääasiallinen yhteydenpito metsänomistajiin tapahtuu edelleen tuttujen ja turvallisten alueneuvojien toimesta. Häneen kannattaa olla aluksi yhteydessä kaikissa metsäalan asioissa. Toki osa porukastamme on vaihtunutkin eläköitymisten ja tehtäväjärjestelyiden myötä. Keskiaukeamalta löydät meidät kaikki yhteystietoinemme ja samalla näet metsäneuvojien toimialueet. LAITA KARTTA TALTEEN! Metsämiesuraa takana kohta jo 30 vuotta. Sekä puun ostotehtävistä, että mhy:n toiminnanjohtajan jakkaralta. Husqvarna 543 XP moottorisaha Aiemmasta elämästä minulle tuttua ovat myös kiinteistönvälitys ja metsäomaisuuden hallintapalvelut, kuten kauppa- ja lahjakirjojen laatiminen sekä sukupolvenvaihdokset. Toimin edelleen myös kaupanvahvistajana. Aloitin Lappeenrannassa uudistetussa organisaatiossa toukokuun alussa kehittämispäällikkönä. Tehtäviini kuuluvat esimiestehtävien lisäksi metsänomistajien edunvalvonnan, neuvonnan ja koulutuksen koordinointi ja tukeminen. Jatkossa myös tiedottaminen. Husqvarna 545 FX Raivaussahat ALKAEN 595,- 555,- Meiltä myös varusteet ja tarvikkeet! Yhteystietoni löytyvät keksiaukeamalta. Ota rohkeasti yhteyttä! Jounin pulpetti siirtyi Savitaipaleelta Lappeenrantaan. Tervehdys! Riku toimii Haapajärven, Rapattilan ja Nuijamaan alueiden na palvellen näiden alueiden metsänomistajia kaikissa metsänhoito- ja puukauppa-asioissa. Jouni Tiainen Olen Riku Suursalmi, 36-vuotias metsätalousinsinööri. Aloitin työt Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan na toukokuun alussa. Olen ollut metsäalan töissä vuodesta 2002. Pääosan tästä ajasta työskentelin Metsäkeskuksessa metsäsuunnittelun ja metsävaratiedon tehtävissä ja osan aikaa puunkorjuun työnjohtajana metsäteollisuuden palveluksessa. Vuoden 2008 hain vaihtelua elämääni ja katselin maailmaa hieman toisesta vinkkelistä viettämällä vuoden Balkanilla rauhanturvatehtävissä. Harrastan musiikkia, kalastusta ja erilaista liikuntaa. Rakkain harrastukseni on kuitenkin metsästys joten ruokahuoltoni on lihan ja kalan osalta kohtuullisen hyvin omavarainen. Asun tällä hetkellä Luumäellä josta olen myös kotoisin. Kotonani asuu myös nainen ja koira joten en ole välttynyt kuulemasta haukkuja. Uusi työni tuo minulle paljon uusia haasteita mutta myös mahdollisuuden oppia uutta ja tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin. Toivon, että tulevaisuudessa alueeni metsänomistajat kokevat minut luotettavaksi kumppaniksi metsäasioidensa hoidossa ja että yhteistyö kanssani on vaivatonta. Ollaan yhteyksissä, Riku Suursalmi Markkinoiden nopeimmat klapikoneet! u EVO 30 Halkaisuvoima 2-3,5 tn tai 3-5,6 tn u EVO 36 ja 36 HC Halkaisuvoima 2-8 tn u Saatavana kuljetusalustalla - kevyesti auton perässä! u Sivusuunnassa kääntyvä kuljetin! u HC - Hydraulisella laipankäännöllä ja halkaisuterän korkeuden säädöllä LAPPEENRANTA Myllymäenkatu 12 www.pilkemaster.com KONESUNI KATSO Puh. 044-541 1611 MYÖS www.konesuni.fi

10 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala palve sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi kotisivut: www.ek.mhy.fi Lappeenrannan toimisto: Lavolankatu 10, 53600 Lappeenranta puh. 020 413 4700, faksi 020 413 4709, avoinna ma-pe klo 8-16 Markku Vaario toiminnanjohtaja p. 020 413 4841 Sirpa Arpiainen toimistopäällikkö p. 020 413 4700 Tuomas Kähö metsänhoitopäällikkö p. 020 413 4706 Jouni Tiainen kehittämispäällikkö p. 020 413 4890 Panu Pettinen kenttäpäällikkö p. 020 413 4849 6 Arto Innanen korjuuesimies p. 020 413 4703 Marja Kaitainen toimistosihteeri p. 020 413 4891 Nina Lappalainen metsänhoitoesimies p. 020 413 4723 9 Silja Ahonen p. 020 413 4702 11 7 10 10 11 12 12 9 Janne Kansonen p. 020 413 4853 Hannu Pukero p. 020 413 4707 Janne-Pekka Miettinen p. 020 413 4893 13 14 15 13 14 15 Tuomas Koski p. 020 413 4721 Riku Suursalmi p. 020 413 4855 Urpo Korhonen p. 020 413 4704 17 16 Ylämaan toimisto: Koskentie 4, 54410 Ylämaa Ilkka Karhu p. 020 413 4705 16 17 Petri Nurmela p. 020 413 4708 Teppo Oksanen suunnittelija p. 020 413 4854 020 ALKUISET PUHELINNUMEROT Muutimme puhelinjärjestelmää siten, että n soittaessa näkyy metsänomistajan kännykässä neuvojan 020 alkuinen numero. Numero kannattaa laittaa puhelimen muistiin, jolloin näkee heti puhelimen soidessa tutun neuvojan tavoittelevan. Neuvojalle soitettaessa kannattaa käyttää myös 020 alkuista numeroa.

11 luksessasi 1 Parikkalan toimisto: Sahakuja 4, 59100 Parikkala 2 Lupanro 241/MML/12 1 Virpi Tuovinen p. 020 413 4872 2 Tero Valkeapää p. 020 413 4874 3 3 3 5 4 Pentti Immonen p. 020 413 4861 vuorotteluvapaalla 1.6. 30.9.2014 Jari Oinonen p. 020 413 4701 Jari tuuraa Penttiä vuorotteluvapaan ajan Heikki Pitkänen korjuuesimies p. 020 413 4871 Ruokolahden toimisto: Toritie 1, 56100 Ruokolahti 8 4 5 6 Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV Jari Jordan suunnittelupäällikkö p. 020 413 4873 Teemu Viljakainen suunnittelija p. 020 413 4850 Erkki Jääskeläinen p. 020 413 4860 Kimmo Hanhisalo p. 020 413 4842 vuorotteluvapaalla 1.8. 31.12.2014 Mauri Sipinen p. 020 413 4844 6 7 8 Erkki Kivistö kiinteistönvälittäjä p. 020 413 4710 Reima Huhtanen p. 020 413 4852 Lauri Heinonen p. 020 413 4843 Juhani Simpanen p. 020 413 4845 Janne Hirvonen korjuuesimies p. 020 413 4870 Heini Turtiainen metsänhoitoesimies p. 020 413 4851 Metsänhoitoyhdistysten palvelutoimisto ja metsälakipalvelut, Helsinki Metsälakimies Tuomo Pesälä p. 020 413 2920 tuomo.pesala@mhy.fi Lakipuhelin metsään liittyvissä lakiasioissa päivystää maanantaisin klo 9-16 Puh 0600-393 959, (4,01 min + pvm/mpm) Metsäneuvoja Annamari Rajoo Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki puh. 020 413 2495, p. 040 580 3981 annamari.rajoo@mhy.fi Metsäneuvoja Kati Häkkinen Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki puh. 020 413 2495 p. 040 720 3160 kati.hakkinen@mhy.fi

12 Ihan ikioma Metsätähti Imatralla asuvat Usko ja Maija Juusola ostivat vuonna 1987 Ruokolahden Salosaarelta entisen pappilan maat. Pappila oli siihen saakka palvellut sotainvalidien hoitokotina. Siitä ajasta muistuttavat tilan metsissä sotainvalidien aikoinaan istuttamat hyväkasvuiset kuusikot. Jokunen vuosi sitten tuli Räihä-niminen naapuritila myyntiin, muistelee Usko Juusola. - Kenttäpäällikkö Erkki Kivistö Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy:stä kysyi, olimmeko kiinnostuneita ostamaan sen. Tein tilasta sellaisen tarjouksen, että Räihä jäi meille. Tilalla käynyt Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan suunnitteluesimies Jari Jordan pani merkille, kuinka hienoja luontoarvoja sekä Pappilan että Räihän tiloilla on. Hän vinkkasi Juusoloita ottamaan yhteyttä metsätalousinsinööri Pekka Jokiseen Kaakkois-Suomen ELYkeskuksesta, koska heitä kiinnosti tilan luontoarvoiltaan parhaiden osien suojeleminen metsätalouskäytöltä. Monipuolinen luontokohde Pekka Jokinen tuli käymään, ja neuvottelut alkoivat. Täällä ollaan Etelä-Karjalan lehtovyöhykkeellä, joten lehdot kiinnostavat meitä erityisesti, Pekka Jokinen kertoo. - Samoin kiinnostavia ovat runsaslahopuustoiset, luonnontilaiset kangasmetsät. Juusoloiden suojeluun tarjoama kahdeksan hehtaarin alue on puoliksi näitä molempia. Kangasmetsästä löytyy runsaasti lahoamisen eri vaiheissa olevaa maapuuta sekä iäkästä, lahopuuta tulevaisuudessa tuottavaa lehtipuustoa. Jäljet pystyyn lahonneissa koivuissa kertovat valkoselkätikan viihtyvän metsässä. Lehdossa kasvaa jylhiä, yli satavuotiaita kilpikaarnaisia mäntyjä. Pintaan nouseva, Saimaaseen purona virtaava ravinteikas pohjavesi elättää ympäristössään rikasta lehtokasvillisuutta. Riittävä korvaus suojelusta Usko ja Maija Juusola solmivat ELY- Maija ja Usko Juusola ovat aktiivisia metsiensä hoitajia. Retkillään omalla suojelualueella he ovat nähneet usein muun muassa lehtokurppia, palokärkiä ja tikkoja. Saimaan ranta on myös hyvää sienimaastoa. keskuksen kanssa sopimuksen, jolla heidän tarjoamastaan määräalasta muodostettiin yksityinen suojelualue. Se jäi heidän omistukseensa. Metsätöitä riittää 50 vuotta naimisissa olleelle pariskunnalle yltä kyllin heidän muilla palstoillaan. Vuodesta 2005 lähtien Kaakkois- Suomen ELY-keskus on tehnyt suojelusopimuksia METSO:n (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma) mukaisista kohteista lähes 2 000 hehtaarin alasta. Sopimuksiin on käytetty valtion varoja noin kymmenen miljoonaa euroa. Suojeltu ala on rahalliselta arvoltaan varsin arvokas. Olimme vaimoni kanssa hyvin tyytyväisiä saamaamme rahalliseen korvaukseen, sanoo lähes neljäsosan metsiensä pinta-alasta sopimuksella luonnontilaisena säilyttänyt Usko Juusola. Teksti ja kuvat: Martti Linna Uurremaatähti (Geastrum pectinatum) on harvinainen sieni, joka viihtyy vanhojen kuusikoiden neulaskarikkeessa ja muurahaispesissä. Omistatko metsän, jonka haluat suojella? Tarjolla pysyvä suojelu määräaikainen suojelu metsäluonnonhoito Suojelusta maksetaan verovapaa korvaus. Pyydä ilmainen arvio metsäsi soveltuvuudesta suojeluun. Ota yhteyttä: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Paula Mattila, puh. 0295 029 258 Pekka Jokinen, puh. 0295 029 240 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.metsonpolku.fi www.ely-keskus.fi Elämää kuoleman jälkeen. Lahoamisensa eri vaiheissa maahan kaatunut puu on tärkeä elinympäristö metsän erilaisille eliölajeille. Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Suomen metsäkeskus järjestävät torstaina 28.8. klo 18.00 tutustumisen METSO kohteeseen. Retkikohde sijaitsee Parikkalan Melkoniemen kylässä. Ilmoittautumiset retkelle: Sari Hakanen, puh. 029 432 4400, sari.hakanen@metsakeskus.fi

Kauppa- ja lahjakirjojen laadinta Julkisen kaupanvahvistajan palvelut Lainhuudon hakeminen 13 Jakosopimukset Kuolinpesän muuttaminen verotusyhtymäksi Vauhdittaako veron kiristys metsätilakauppoja? Metsätilojen hyvä kysyntä jatkuu. Epävarma maailman talous innostaa sijoittamaan bittien ja paperien sijasta oikeaan maailmaan. Hintataso on pysynyt hyvänä, mutta ostajat ovat kuitenkin hintatietoisia. Metsästä ei makseta sattumanvaraisesti, vaan tukeudutaan ammattilaisten arvioihin. Metsä- ja peltotilojen kaupassa vallitsevat edelleen myyjän markkinat. Metsätiloja menisi kaupaksi enemmän kuin on tarjolla, minkä voi päätellä tulleista tarjouksista. Kysyntää lisää palstojen sijainti, puusto ja hyvät tieyhteydet sekä palstojen metsänhoidollinen tila. Kysytyimpiä ovat edelleen taajamien lähellä sijaitsevat runsaspuustoiset ja pienehköt metsätilat. Mutta myös yli 50 hehtaarin tilatkin menevät hyvin kaupaksi. viimevuonna noin 40 vuorokautta. Tarjousten pyyntö pitkittää aina myyntiaikaa, mutta se on antanut yleensä hyvän lopputuloksen myyjälle. Oleellisinta olisikin asettaa lähtöhinta oikein, jolloin kauppa käy sujuvasti. Ostajat arvostavat oikein hinnoiteltuja kohteita ja tällöin niihin on saatu runsaammin tarjouksia. Mitä erityistä tulisi ottaa huomioon, kun myy tai ostaa metsätilaa? Myyjän kannattaa myydä tila puineen. Tällöin maksaa vähemmän veroja valtiolle ja puiset kohteet, joissa on hakattavaa, ovat kysytyimpiä. Ylisuuret odotukset tai perusteettomat haaveet korkeasta hinnasta eivät johda hyvään lopputulokseen. Metsäarvio kannattaa teettää aina metsänhoitoyhdistyksellä. Ostettaessa kannattaa selvittää mm. tieoikeudet, tilan metsänhoidollinen tila ja hakkuumahdollisuudet, lisäksi tilaan pitää käydä tutustumassa paikanpäällä. Metsäomaisuuden hallintapalvelut Kysy lisää palveluistamme: Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso Hallituksen kaavailema pää- Metsätiloista on kova kysyntä. Olisiko keväällä tilamyynnin aika? omaverotuksen kiristyminen vaikuttaa myös metsätilojen myy- Metsätilan sukupolvenvaihdokset jiin. Metsätilan myyntivoitosta Jari Ursin, Metsäkiinteistöjen LKV kauppa ja Marjo välitys Sipola, LKV Kauppa- ja lahjakirjojen laadinta maksetaan pääomaveroprosentin julkinen kaupanvahvistaja, Julkisen kaupanvahvistajan julkinen palvelut kaupanvahvistaja mukaan veroa. Lainhuudon hakeminen Vuonna 2015 tämä vero oli-metsätalousinsinöörsi kaavailujen mukaan 30 000 p. 0400 354989 Kuolinpesän muuttaminen verotusyhtymäksi p. 040 5717871 metsätalousinsinööri Jakosopimukset euroon asti vanha 30 prosenttia ja siitä eteenpäin 33 prosenttia. jari.ursin@mhy.fi Kysy lisää palveluistamme: marjo.sipola@mhy.fi Kuluvana vuonna vastaavat rajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala, Kymenlaakso ovat 40 000 euroon asti 30 % ja Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV siitä eteenpäin 32 %. Erkki Kivistö, LKV, puh. 0400 158 082 julkinen kaupanvahvistaja Tarkemmin kohteistamme Toritie Jari Ursin, 1, 56100 LKV RUOKOLAHTI Marjo Sipola, LKV nettisivuiltamme julkinen kaupanvahvistaja, julkinen kaupanvahvistaja, www.ksmetsatilat.fi metsätalousinsinööri metsätalousinsinööri p. 0400 354989 p. 040 5717871 jari.ursin@mhy.fi marjo.sipola@mhy.fi Keskimääräinen myyntiaika vaihtelee Keskimääräinen myyntiaika oli Kaavailtu veronkiristys käy myyjän kukkarolle Erkki Kivistö, LKV julkinen kaupanvahvistaja Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV johtava metsätilojen välittäjä Kaakkois-Suomessa Metsätiloja myynnissä: Lappeenranta, Hyvättilä (Joutseno, Konnunsuo), 2 ha, puustoinen pikkutila tien reunassa Hp. 11.500 / tarjoukset 6.6. klo 14 mennessä / Kivistö Lappeenranta, Ihaksela, (Ylämaa), metsätila 4,0 ha jossa rantarakentamispaikka Syvä Valkjärven rannalla Salpalinjalla. Hp. 70.000 / tarjoukset 12.6. klo 12.00 mennessä / Pietikäinen Lappeenranta, Lahnajärvi, 0,6 ha puustoinen metsätontti Leinontien ja Yläkkäläntien risteyksessä. Hp. 6.000 / tarjous / Kivistö. Lappeenranta, Maajärvi, 22,2 ha 2 palstaa, toinen rajoittuu metsäautotiehen. Huomioidaan tarjous myös palstoittain Hp. 49.000 / tarjoukset 9.6. klo 14 mennessä / Kivistö Lappeenranta, Parjala (Vesikola), 13 ha, Hp. 38.000 / tarjoukset 9.6. klo 14 mennessä / Kivistö Lappeenranta, Parjala, 13,1 ha, n. 1.190 m³ tilan pääty Parjalan koulun luona, hyvät tieyhteydet. Hp. 53.000 / tarjoukset 9.6. klo 14 mennessä / Kivistö Luumäki, Marttila, metsätilan määräala n. 10 ha Alakivijärven rannassa Niemeläntien varressa aivan Taavetin taajaman kupeessa. Hp. 32 000 / tarjoukset perjantaihin 6.6.2014 klo 14.00 mennessä Parikkala, Tyrjä, 5,6 ha, puustoinen tila osittain rajavyöhykkeellä, hyvät tieyhteydet. Hp. 21.000 / tarjoukset 9.6. mennessä / Kivistö Puumala, Huuhkala, 42,1 ha, puustoinen (n. 6.220 m³) rantametsätila Karkiantien varrella. Kylliönjärven rannalla 2 asuinrakennus/ lomarakennuspaikkaa. Hp. 225.000 / tarjoukset 16.6. klo 10 mennessä / Kivistö Rautjärvi, Iso-Ilmee, 18,3 ha. Pääasiassa nuorta kasvavaa metsää. Tilalla 50-l rakennettu talo (keittiö ja tupakamari, kellari sekä yläkerta, varasto ja sauna. Rakennukset soveltuvat kesäkäyttöön erähenkiselle. Pihassa kaivo. Ei sähköä eikä vesijohtoja. Javanaisen-tie kulkee tilan poikki. Hp. 54.000 / Kivistö. Rautjärvi, Kopsala, 7,3 ha, 2 palstaa. Suurimman palstan kautta kulkee Vertasenlahdentie. Hyvä puuhapalsta. Kannattaa käydä tutustumassa. Hp. 20.000 / Kivistö. Ruokolahti, Torsantaka, n. 3,7 ha, erittäin puustoinen määräala, hyvät tieyhteydet. Hp. 35.000 / tarjoukset 9.6. mennessä / Kivistö Rautjärvi, Untamo, 18,3 ha määräala. Hinkanmäentie kulkee määräalanpoikki. Piensaarenpolku tietä talolle. Pääasiassa nuorta kasvavaa metsää. Tillalla 50-luvulla rakennettu talo (keittiö + 2 kamaria, kellari sekä yläkerta, ent. navetta/varasto, jossa sauna. Rakennukset soveltuvat hyvin kesäkäyttöön erähenkiselle. Pihassa kaivo, josta vesijohdot saunaan ja sisälle taloon. Sähköliittymä on. Ulkohuussi. Huomioidaan tarjous myös erikseen tontista (n. 4.2 ha) Hp. 68.000 / tarjoukset 9.6. klo 14 mennessä / Kivistö. Savitaipale, Kunttula, 11,5 ha. Erillisellä n. 0,4 ha:n palstalla kohtuullisessa kunnossa oleva hirsirunkoinen talo pihapiireineen kesäkäyttöön. Sähköt ja oma kaivo. Metsäpalstalla, n. 11,2 ha, mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Kokonaisuuden hinta 90.000. Pihapiiri rakennuksineen myydään hintaan 40.000 / Tiainen Savitaipale, Soivuori, 13,4 ha. Kaksi erillistä palstaa (määräaloja) Soivuoren metsäautotien varressa. Taimikkoa ja kasvatusmetsää. Tulevaisuuden palstat! Hp. 49.000 / tarjoukset 9.6. klo 10 mennessä / Tiainen Muut kohteet: Lappeenranta, Lappeen Anola. Noin 7.000 m² suuruinen määräala/ tontti vapaa-ajan asunnolle Latvanen järven rannassa Lappeen Anolan kylässä. Kaunis itään avautuva hiekkapohjainen ranta. Autotie perille. Kannattaa käydä heti tutustumassa. Kohde nopealle päättäjälle ja rakentajalle! Rakennuslupa on jo. Hp. 58.500 / tarjous/ Kivistö Luumäki, Anjala, kolme aurinkoista vapaa-ajan asuintonttia n. 5 000 m²:n tontilla Syvän Vehkjärven rannassa. Tontit myydään joko yhdessä tai erikseen. Hp. 36 000 /tontti / tarjous / Haimila Luumäki, Huopainen, kolme vapaa-ajan asuintonttia Yläkivijärven rannassa Sianniemessä alle 10 km päässä kuntakeskus Taavetista. Hp. 90 000 /tontti / tarjous / Haimila Luumäki, Inkilä, hyväkuntoinen ja tyylikkäästi peruskorjattu, yli sata vuotta vanha maalaistalo maantien varressa. Otettavissa sellaisenaan vaikka vakituiseen asumiskäyttöön. Taĺousrakennus ja pihapiiri ja tontti lohkottavissa ostajan tarpeen mukaan. Hp. 89 000 n. 7 500 m² tontilla / tarjous. Kysy lisätietoja / Haimila Luumäki, Inkilä, vapaa-ajan asuintontti n. 1,3 ha:n määräalatontilla ns. Väliväylän vesistöalueeseen kuuluvan Kelkjärven Pitkänpohjanlahden rannalla. Hp. 65 000 /tarjous /Haimila Luumäki, Lakkala, Lakanvirran aurinkoisella rannalla vapaaajan asuintontti, jolla myös vanhat valmiit rakennukset (2 mökkiä + oheisrakennukset), Hp. 62 000 / tarjous / Haimila Luumäki, Taavetti (Marttila), n. 4 700 m²:n rinnetonttti Palolammen rannassa ja Palolammmentien varressa omakotitalolle. Hp. 25 000 / tarjous / Haimila Miehikkälä, Muurikkala, rantarakentamispaikka n. 6000 m² määräalalla Kavalanjärven rannalla. Hp. 45.000 / Pietikäinen Savitaipale, Koskeinkylä, rantarakentamispaikka n. 5000 m² Talvijärven rannalla, lähellä Partakoskea. Tie perille. Hinta 30.000 / Tiainen Savitaipale, Kunttula, määräala n. 0,4 ha. Kohtuullisessa kunnossa oleva hirsirunkoinen talo pihapiireineen kesäkäyttöön. Sähköt ja oma kaivo. Sopii vaikka metsästysmajaksi kauempaakin tulevalle. Hinta 40.000 / Tiainen Taipalsaari, Vitsai, n. 2,4 ha puustoinen määräala Saimaan rannalla. Palstalla 1 kaunis rantarakennuspaikka. Hp. 75.000 / Kivistö. Tarkemmin ja lisää kohteita osoitteessa: www.metsatilat.fi Erkki Kivistö, LKV, puh. 0400 158 082 julkinen kaupanvahvistaja Toritie 1, 56100 RUOKOLAHTI Jouni Tiainen, LKV, puh. 0400 158 369 julkinen kaupanvahvistaja Lavolankatu 10, 50600 Lappeenranta Jarmo Haimila, LKV, puh. 0500 556 913 julkinen kaupanvahvistaja Riihitie 1, 54500 TAAVETTI Reino Pietikäinen, LKV, puh. 0400 505984 Keskustie 15 C 49700 Miehikkälä Turvallinen metsän ammattilainen välittää