LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA

FCG Planeko Oy LAPPEENRANNAN KAUPUNKI LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA PÄIVITYS 2008 0135-C8725 10.6.2009

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Kaavoitus... 2 3 VESIHUOLLON NYKYTILA... 5 3.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet... 5 3.1.1 Lappeenrannan Vesi Oy... 5 3.1.2 Lappeenrannan Vesi Oy:n toiminta-alueen ulkopuoliset verkostot... 6 3.1.3 Vedenkulutus ja käsitelty jätevesi... 9 3.2 Vedenhankinta ja jätevesienkäsittely... 10 3.2.1 Alueen pintavesistöt... 10 3.2.2 Pohjavesialueet... 11 3.2.3 Vedenottamot... 11 3.2.4 Jätevedenkäsittelylaitokset... 12 3.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla... 13 3.4 Yhteistyö vesihuollossa... 13 3.4.1 Yhteistyö kunnan alueella... 13 3.4.2 Kuntien rajat ylittävä yhteistyö... 14 4 VESIHUOLLON PAINOPISTEET, TAVOITTEET... 15 4.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät... 15 4.2 Organisatoriset linjaukset... 15 4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun... 15 4.4 Lainsäädäntö ja Lappeenrannan kaupungin periaatteet... 15 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET... 16 5.1 Lappeenrannan väestön ja toimintojen ennusteet... 16 5.2 Vesihuollon kehitysnäkymät Lappeenrannassa... 17 5.3 Edellisen vesihuollon kehittämissuunnitelman toteutuneet hankkeet... 19 5.4 Lappeenrannan Veden vesihuoltolaitoksien kehittämistarpeet... 19 5.4.1 Raakavesilähteiden riittävyys... 20 5.4.2 Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus... 20 5.4.3 Varautuminen poikkeustilanteisiin... 21 5.5 Kehittämistarpeet Lappeenrannan Vesi Oy:n nykyisillä toiminta-alueilla... 21 5.6 Verkostojen kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla... 21 5.7 Yksittäisten kiinteistöjen vesihuollon kehittämistarpeet haja-asutusalueella... 25 6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 26 6.1 Vesihuoltolaitokset... 26 6.1.1 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin... 26 6.1.2 Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin... 26 6.2 Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla... 27 6.3 Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla... 27 6.4 Toiminta-alueiden ulkopuoliset haja-asutusalueet... 28 6.4.1 Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja... 28 6.4.2 Kiinteistökohtaiset ratkaisut... 28 6.5 Neuvonta ja ohjaus... 29 6.6 Toimenpideohjelma... 29

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS II 6.7 Suunnitelman vaikutusten arviointi... 30 7 TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN...30 7.1 Tiedottaminen... 30 7.2 Suunnitelman ajan tasalla pitäminen... 30 8 YHTEENVETO...30 LIITTEET Liite 1. Pohjavesialueet ja vedenottamot Liite 2. Jätevedenpuhdistamot Liite 3. Lainsäädäntö ja määräykset Liite 4. Väestöennuste alueittain Liite 5. Suunnittelu- ja kustannusperusteet sekä toimenpiteet PIIRUSTUKSET Karttapiirros 1. Väestön jakautuminen, vesihuollon nykytilanne ja kehittämiskohteet 1:50 000

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 1 (31) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO Tämä Lappeenrannan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on laadittu Planeko Oy:ssä (entinen Suunnittelukeskus Oy) Lappeenrannan kaupungin toimeksiannosta. Työ on alkanut toukokuussa 2007. Työn aikana Joutsenon ja Lappeenrannan kaupungit päättivät yhdistyä yhdeksi Lappeenrannan kaupungiksi 1.1.2009 alkaen. Päätöksen myötä tämä työ laajeni koskemaan myös Joutsenon entisen kaupungin aluetta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain mukaisesti tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Suunnitelmasta ilmenee, mitkä Lappeenrannan ja Joutsenon alueet olisi tarkoituksenmukaista saattaa vesihuoltolaitosten verkostojen piiriin ja mitä muita vesihuollon kehittämistoimenpiteitä kunnan alueelle suunnitellaan. Kehittämissuunnitelmaa pyritään tarkistamaan aina valtuustokausittain, neljän vuoden välein. Lappeenrannan kaupungista suunnitteluun ovat osallistuneet tuotantojohtaja Pasi Leimi, maaseutusihteeri Terttu Kivinen, kaavasuunnittelija Riitta Puurtinen, suunnittelupäällikkö Pentti Multaharju, suunnittelurakennusmestari Unto Äijö, suunnitteluinsinööri Mauri Backman, terveystarkastaja Eeva-Leena Neuvonen, terveystarkastaja Maija Ripatti, ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen, mittausteknikko Marko Muttonen ja tarkastusrakennusmestari Anssi Olkkonen. Entisestä Joutsenon kaupungista suunnitteluun ovat osallistuneet kaupungininsinööri Ilpo Koponen, vs. talousjohtaja Kirsi Niinimäki, kaavoitusinsinööri Heikki Puranen ja suunnittelusihteeri Pekka Kirsi. Lappeenrannan Vesi Oy:stä ovat työhön osallistuneet verkostopäällikkö Arvi Seppänen, käyttöpäällikkö Riitta Moisio, tuotantopäällikkö Hannu Hytti ja toimitusjohtaja Kirsi Niinimäki. Kaakkois Suomen ympäristökeskuksesta ovat työhön osallistuneet projektiinsinööri Juha Skippari ja insinööri Esa Houni. Suunnittelukeskuksessa työstä ovat vastanneet DI Lasse Halenius, DI Vanessa Riki. Työselostuksessa on Lappeenrannan ja Joutsenon aluetta käsitelty selkeyden vuoksi vielä osittain erillään nykytilannetta kuvaavissa kappaleissa 2-3.

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 2 (31) 2 SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT 2.1 Yleistä 2.2 Kaavoitus sijaitsee Etelä-Karjalassa Saimaan ja Venäjän rajan välissä. Kaupungin pinta-ala on 848 km 2, josta vesistön osuus on noin 88 km 2. Väkiluku oli vuoden 2007 lopussa 59 286 (2006 noin 59 120). Asukkaista noin 90 % asuu keskustaajamassa ja 10 % laajalla maaseutumaisella hajaasutusalueella. Joutseno sijaitsee Etelä-Karjalassa rajoittuen valtakunnan rajaan sekä Imatran ja Lappeenrannan kaupunkeihin. Joutsenon pinta-ala on 498,4 km 2, josta maapinta-alaa on 310,7 km 2 ja vesipinta-alaa 187,7 km 2. Väkiluku oli vuoden 2007 lopussa 10 750. Lappeenrannan ja Joutsenon keskustaajamat sijaitsevat Saimaan etelärannalla Valtatie 6:n varressa. Lappeenranta ja Joutseno ovat harju- ja vedenjakaja-aluetta; Suokumaanjoki laskee Vuokseen, Juustilanjoki, Rakkolanjoki, Alajoki, Tervajoki, Vilajoki ja Urpalanjoki Suomenlahteen. Vesistöjen rannoilla on kohtalaisen paljon lomaasutusta. Joutsenon, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Savitaipaleen, Suomenniemen, Taipalsaaren ja Ylämaan kuntiin on aloitettu huhtikuussa 2008 yhteisen rakenneyleiskaavan laatiminen, jonka tavoitteena on hahmottaa alueen pitkän aikavälin strategiat, kehittämisen painopistealueet sekä maankäytön kehityssuunnat ja muutosalueet. Rakenneyleiskaava tehdään maakuntakaavoituksen ja kuntien osayleiskaavoituksen tueksi. Rakenneyleiskaava valmistuu kesäkuun 2009 loppuun mennessä. Joutsenon ja Lappeenrannan yhdistyttyä 1.1.2009 alkaen uudessa Lappeenrannassa tehdään kaavoitusohjelma ja määritellään tulevat kaavoitustarpeet. Lappeenrannan Muukon-Ilottulan ja Joutsenon Haukilahden väliselle alueelle tultaneen tekemään aikanaan osayleiskaava, mutta päätöksiä osayleiskaavan laadinnasta ei ole vielä tehty. 2.2.1.1 Lappeenranta Seutukaava Lappeenranta kuuluu Etelä-Karjalan seutukaava-alueeseen. Vaihekaavat (1979, 1987 ja 1988) korvaava seutukaava 4 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 25.11.1997 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 14.3.2001. Maakuntakaava Koko Etelä-Karjalan maakunnan alueelle kokonaiskaavana laadittavan maakuntakaavan laatiminen käynnistyi 29.11.2004. Maakuntakaavan tavoiteluonnokset olivat nähtävillä vuoden 2007 alussa. Maakuntakaava tulee aikanaan vahvistuessaan korvaamaan seutukaavan.

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 3 (31) Yleiskaava Lappeenrannan alueella on voimassa Kaupunginvaltuuston 1987 hyväksymä Lappeenrannan keskustaajaman oikeusvaikutukseton yleiskaava (tarkistettu 1993 ja 25.10.1999) sekä 18 valtuuston hyväksymää osayleiskaavaa ja 9 valtion viranomaisten vahvistamaa osayleiskaavaa. Partalan oikeusvaikutteinen osayleiskaavassa (kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.8.2007) säädellään Liesharjun, Saikkolan, Ryösölän, Mentulan ja Partalan kyläalueiden maankäyttöä kokonaisuutena. Osalle suunnittelualuetta on tarkoitus myöhemmin laatia asemakaavat. Kaavassa valtatie 6:n tuntumaan sijoittuvat teollisuus-, ampumarata-, ja moottorirata-alueet, Muukonkankaan eteläreunalle on muodostettu yhtenäinen maa- ja metsätalousvaltainen alue, ja kyläkeskukset sijoittuvat alueen länsi- ja keskiosiin teiden varsille. Kaavaratkaisu ohjaa väljään maaseutumaiseen asumiseen. Hanhijärventien osayleiskaavan (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.3.2007) tarkoituksena on laajentaa hallitusti kaupunkirakennetta etelään Hanhijärven ja Viipurintien alueelle, sekä vastata kasvavaan asuin-, liike- ja teollisuustonttien kysyntään. Kaavassa on määritelty tuleva katuverkosto, asuin-, liike- ja teollisuusrakentamisen alueet, julkisten palveluiden alueet, sekä Ihalaisen kalkkikivikaivoksen toiminnasta aiheutuvat alueelliset tarpeet ja rajoitteet. Viipurintien vuonna 2002 aloitettu Mustolan radan eteläpuolinen osayleiskaavatyö ei ole edennyt, vaan odottaa jätevesiratkaisua. Osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu väljiä pientalokortteleita ja isoja puutarhatontteja Viipurintien länsi- sekä itäpuolelle Mustolan radan eteläpuolelle. Rakentamisen on ajateltu etenevän vuoden 2013 jälkeen. Ruoholammen kaavarungon tarkistus ja laajennus Ruoholammen ja Rutolan välille on aloitettu. Kaupunginhallitus on 1.12.2008 päättänyt käynnistää keskustaajaman eteläosan yleiskaavatyön. Asemakaava Asemakaavoitettua aluetta oli Lappeenrannassa vuonna 2007 yhteensä 50,26 km 2. Yhtenäisen keskustaajaman lisäksi Nuijamaalla on rakennuskaava sekä asemakaavoitettuja alueita. Ruoholammen pientaloalueen asemakaavoitus on valmistumassa. Laihian ja Pasalan alueet kaupunginhallitus on 17.11.2008 päättänyt asettaa kolmeksi vuodeksi rakennuskieltoon osayleiskaavan laatimista varten. Uudet asemakaava-alueet tulevat Lappeenrannan Veden toiminta-alueen piiriin sitä mukaa kuin niitä rakennetaan. Tämän hetkinen tilanne on esitetty karttaliitteessä 1. Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on 31.1.2005 hyväksynyt tarkistetun rakennusjärjestyksen noudatettavaksi 1.3.2005 lukien.

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 4 (31) 2.2.1.2 Joutseno Yleis- ja osayleiskaava Keskustaajaman yleiskaava 2015 on vahvistettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa 12.7.1999 lukuun ottamatta moottoritien lähialueita ja Harjunalustan aluetta. Joutsenon koko hallinnollisella alueella on voimassa yleiskaava. Korvenkylän osayleiskaava ja maaseutualueiden kehittämissuunnitelma ovat oikeusvaikutuksettomia yleiskaavoja. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt ne 31.3.1980. Vahvistettuja osayleiskaavoja ovat Saimaan saaristoa ja ranta-alueita käsittävät Saaristo I (ympäristöministeriö 14.4.1988) ja Saaristo III (ympäristöministeriö 10.6.1994) sekä Saaristo III/98 (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 1.11.2001). Karsturanta - Hinkanlahti osayleiskaava on vahvistettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa 13.7.1999. Kaavan tavoitteena on ohjata alueen maaainestenoton ja virkistyskäytön yhteensovittamista sekä täydentää liikenneverkkoa alueella. Tiurun ja Rauhan osayleiskaavan muutos on hyväksytty Joutsenon kaupunginvaltuustossa 28.5.2007. Kaava on oikeusvaikutteinen ja käsittää Saaristo I rantayleiskaavan manneralueet, eli Tiurun ja Rauhan entiset sairaalayhdyskunnat sekä Repokiven asuntoalueen. Yleiskaavan päätavoitteena on luoda edellytykset alueen kehittämiselle sairaalatoimintojen poistuttua, luoda alueelle monipuolinen matkailu- ja vapaa-aikakeskus, sekä turvata virkistys- ja ympäristöarvojen säilyminen. Kaavamuutoksen ulkopuolelle jäävät Repokiven asuinalue, pääosa Tiuruniemestä sekä Papusen länsiosa ja Pirttilän alue. Tiuru Rauha Ukonniemi- alueelle on tehty yleiskaavallinen tarkastelu eli ns. SaimaanTriangeli vuonna 2003 yhdessä Imatran kaupungin kanssa. Kaavoitusohjelmassa on Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus vv. 2007 2008, Korvenkylän taajaman osayleiskaavan tarkistuksen aloitus vv. 2009 2010, Myllymäki Hinkanlahti osayleiskaava vv. 2010 2011. Lisäksi vuosille 2006-2008 on suunniteltu Haja-asutusalueiden osayleiskaavan tarkistustyötä. Työ on tarkoitus aloittaa kylätaajamien osalta ja vesihuolto huomioonottaen. Lisäksi kaavoitusohjelmassa on keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus. Asemakaavat Asemakaava-alueita Joutsenossa on Keskustaajamassa, Korvenkylässä, Tapiolankankaalla sekä Perä-Meltolassa yhteensä 1895 ha. Alueilla asuu n. 80 % Joutsenon väestöstä. Valtatie 6:n parantamiseen liittyviä kaavamuutoksia on tehty useita vuonna 2006 2007. Muita uusia asemakaavoja ovat mm. Lampikankaan asemakaavamuutos ja Rauhan ydinalueen ja Vipeleen asemakaava. Joutsenossa rantakaavoja on Urkonsaaressa, Mietinsaaressa ja Karsturannassa. Rantakaavoissa on yhteensä 59 rakennuspaikkaa.

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 5 (31) Rakennusjärjestys 3 VESIHUOLLON NYKYTILA Joutsenon uusi rakennusjärjestys on hyväksytty 26.6.2006 kaupunginvaltuustossa. 3.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet 3.1.1 Lappeenrannan Vesi Oy 3.1.1.1 Lappeenranta 3.1.1.2 Joutseno Lappeenrannan Vesi Oy ja entisen Joutsenon kaupungin liikelaitoksena toiminut Joutsenon vesi- ja viemärilaitos yhdistyivät 1.1.2009. Lappeenrannan ja Joutsenon toiminta-alueiden vesihuoltoverkostot ovat vielä toistaiseksi erillään toisistaan. Lappeenrannan Vesi Oy:lle on vahvistettu toiminta-alue Lappeenrannan keskustaajaman asemakaavoitetulla alueella. Lisäksi Nuijamaan kyläkeskuksen ja Liesharju Saikkolan alueelle on vahvistettu toiminta-alueet.(karttapiirros 1). Teknisen lautakunnan 22.8.2001 vahvistaman toiminta-alueen tarkistustyö on meneillään. Vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot kattavat samat alueet. Liesharjun-Saikkolan alueella oleva pieni vesi- ja viemäriverkko kuuluu vesilaitoksen toiminta-alueeseen. Liittyjiä on yhteensä 19 kiinteistöä ja vedenkulutus noin 800 m 3 /a. Vesi johdetaan alueelle kaupungin verkosta ja jätevedet pumpataan vesi oy:n viemäriin valtatie 6:n pohjoispuolelle. Lappeenrannan entinen vesilaitos on rakentanut verkoston (1990 luvun lopulla ja 2004) Saikkolantielle ja Kulhantielle. Rakennetun järjestelmän kapasiteettia rajoittaa nykyisen paineviemärin pieni koko. Lappeenrannan alueella on yhteensä neljä jätevedenpuhdistamoa, joista 3 sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella. Toikansuon puhdistamo toimii keskuspuhdistamona. Lisäksi Muukossa toimii kaupungin pienpuhdistamo (vesi kaupungin vedenottamolta). Vesijohtopituus oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 366 km. Vesijohdoista noin 20 % on muovia. Hukkavesiprosentti vuonna 2007 oli noin 12 %. Pumppaus verkostoon (Nuijamaa mukaan lukien) oli vuonna 2007 yhteensä noin 11 580 m 3 /d ja laskutettu vesimäärä 9960 m 3 /d, mikä tekee 183 l/as/d. Verkostossa on 3 500 m 3 :n suuruinen vesitorni. Viemäriverkoston kokonaispituus oli vuoden 2007 lopussa 527 km ja jätevedenpumppaamoita oli 80 kpl. Jätevesimäärä vaihtelee vuosittain ja oli vuonna 2007 noin 16 000 m 3 /d, josta vuotojen ja hulevesien osuus oli noin 42 %. Isoimpia yksittäisiä vedenkuluttajia olivat vuonna 2007 Fazer Suklaa Oy ja Järvi-Suomen Portti. Joutsenon taajaman alueelle on samalla tavalla vahvistettu Lappeenrannan Vesi Oy:lle toiminta-alueet kuin Lappeenrannankin alueella. Korvenkylän toiminta-alue on jäteveden osalta liittynyt Imatran verkkoon. Joutsenon Perä- Meltolan verkostoalue (noin 25 kiinteistöä) on myös osa Lappeenrannan Veden toiminta-aluetta, mutta se on liittynyt Imatran vesihuoltoon sekä veden, että viemäröinnin osalta.

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 6 (31) Joutsenon vesijohtoverkoston putkipituus on 114,4 km (45,7 m/liittyjä) ja jätevesiverkoston pituus on 107,3 km (45,5 m/liittyjä). Viemäriverkosto on kokonaan erillisviemäröity. Hulevesiverkoston pituus on 14 km. Keskustaajaman verkostoon vuonna 2007 pumpattu vesimäärä oli noin 1 455 m 3 /d ja myyty vesimäärä 1 155 m 3 /d, yleinen vedenkulutus ml. vuodot oli 300 m 3 /d (20 %) ja ominaiskulutus 213 l/as/d. Korvenkylän verkostoon vuonna 2007 pumpattu vesimäärä oli noin 228 m 3 /d ja myyty vesimäärä 225 m 3 /d sekä yleinen vedenkulutus ml. vuodot 3 m 3 /d (1 %) ja ominaiskulutus 168 l/as/d. Keskustaajaman (Oravanharju) puhdistamolle johdettiin 6681 asukkaan jätevedet vuonna 2007 eli keskimäärin 1 448 m 3 /d jolloin ominaisjätevesimäärä oli noin 183 l/as/d. Korvenkylän alueelta Imatran puhdistamolle johdettiin 1235 asukkaan jätevedet eli keskimäärin noin 172 m 3 /d. Joutsenon suurin vedenkuluttaja on Stora Enso Timber Oy (72 m 3 /d), jonka osuus myydystä vesimäärästä on noin 5 %. Suurista teollisuuden vedenkuluttajista on erillinen jätevesien käsittely Oy Metsä Botnia Ab:llä. Kukkuroinmäellä, Joutsenon ja Lappeenrannan rajan tuntumassa sijaitsee Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n aluejätekeskus. Aluejätekeskuksen suotovedet johdetaan Lappeenrannan Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Talousvesi alueelle johdetaan Lappeenrannan Vesi Oy:n verkostosta. 3.1.2 Lappeenrannan Vesi Oy:n toiminta-alueen ulkopuoliset verkostot 3.1.2.1 Lappeenranta Lappeenrannan Vesi Oy:n toiminta-alueen ulkopuolella toimii useita yksityisiä vesiyhtiöitä, vesiosuuskuntia ja vesiyhteenliittymiä. Vesiyhtiöitä on kaksi, vesiosuuskuntia on yhteensä viisi ja vesiyhteenliittymiä Kaksi. Vesiosuuskunnista Konnun vesiosuuskunta on perustettu vuonna 2004 ja on ainoa, jonka toiminta-alue on vahvistettu. Rekisteröityjä vesiosuuskuntia on Konnun lisäksi Hanhijärven-, Myllyniemen- ja Soskuantien vesiosuuskunnat. Muut vesiosuuskunnat toimivat keskinäisillä sopimuksilla. Vahvistetun toiminta-alueen lisäksi vesihuollon palvelualueita on muutamissa kylätaajamissa. Raipossa toimii erillinen vedenottamo, joka palvelee Lappeenrannan vapaavaraston ja Konela Oy:n tarpeita. Raipon jätevedenpuhdistamon toiminta on lopetettu v. 1998, minkä jälkeen kaikki jätevedet on ajettu säiliöautolla keskuspuhdistamolle. Vainikkalan taajamassa toimii vuonna 1998 toimintansa aloittanut järjestäytynyt vedenjakeluyhtiö Vainikkalan vesi Oy. Vedenottamo on Ylämaan kunnan puolella ja sijaitsee Villalan kylän Metsokankaan pohjavesialueella. Vainikkalan vesi Oy toimittaa talousvettä 5,5 km pitkää syöttövesijohtoa pitkin Vainikkalan taajamaan. Laitos on kalkkikivialkalointilaitos. Vesijohtoverkoston johtopituus on yhteensä 7 km ja verkkoon on liittynyt 14 kiinteistöä. Viemäriverkosto on osin rakennettu valmiiksi samaan aikaan vesijohdon kanssa, mutta se ei ole toistaiseksi käytössä. Ajatus on ollut, että alueelle joskus tulisi yhteispuhdistamo. Tällä hetkellä suurin osa alueen jätevesistä kuitenkin käsitellään joko kiinteistökohtaisilla järjestelmillä tai yhteispuhdistamoilla, vain muutamalla on sakokaivo. Alueella toimii kolme pienpuhdistamoa, Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seurakuntayhtymän omistama pienpuhdistamo (Lappeenrannan Vesi Oy hoidossa), VR:n pienpuhdistamo ja rajavartioston puhdistamo.

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 7 (31) Keskustan itäpuolella Saimaan rannassa toimii kaksi vesiosuuskuntaa, jotka ovat niin pieniä, että niitä ei lueta vesihuoltolaitoksiksi. Vuonna 2000 perustetulla Myllyniemen vesiosuuskunnalla on sekä vesi- että viemäriverkosto, jotka on liitetty kaupungin verkostoon. Liittyneitä kiinteistöjä on noin 30. Myllyniemestä pohjoiseen sijaitsee Lamposaari, jonne Bonvesta Oy on rakennuttanut vuonna 2005 yhdysvesijohdon ja -paineviemärin. Saareen on suunniteltu perustettavan vesiosuuskunta, mutta toistaiseksi se on jäänyt perustamatta. Tähän mennessä viisi kiinteistöä on liittynyt itsenäisesti vesijohtoon. Viemäriin ei ole liittynyt yhtään kiinteistöä, minkä johdosta paineviemärille ei ole rakennettu vielä linjapumppaamoa. Muukon kylään on rakennettu kaupungin toimesta talousvesiverkosto. Aluetta ei ole liitetty toiminta-alueeseen. Vesi ostetaan kaupungin vesilaitokselta ja se syötetään verkostoon Puslamäen vedenottamolta. Alueella on noin 80 asukasta ja 46 kiinteistöä teollisuus- ja muut kiinteistöt mukaan lukien. Vesijohtoverkostoon on liittynyt yhteensä 18 kiinteistöä, joista 13 on asuinkiinteistöjä. Alueella ei ole viemäriverkkoa, vaan jätevedet kerätään tonttikohtaisiin sakokaivoihin/umpisäiliöihin ja asukkaat huolehtivat niistä itse. Teollisuuskiinteistöjen jätevedet käsitellään Lappeenrannan Vesi Oy:n Muukon lammikkopuhdistamolla. Muukon lammikkopuhdistamo tulee jäämään lähivuosina pois käytöstä. Lammikkopuhdistamolla on Lappeenrannan ympäristölautakunnan 11.6.1997 myöntämä vesilain 10 luvun mukainen lupa ja puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaan. Suunnittelualueen lounaisosassa Saimaan kanavan vieressä Soskuan, Tuohimäen ja Partalan eteläosan alueella toimii Soskua-Tuohimäki vesiosuuskunta. Osuuskunta toimii keskinäisellä sopimuksella. Vesiosuuskunnalla on oma vesijohtoverkko, muttei viemäriä. Jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Vesi ostetaan kaupungilta ja johdetaan Etelä-Karjalan jätekeskuksen siirtovesijohdon kautta. Verkosto on suunniteltu 15 kiinteistölle, mutta toistaiseksi siihen on liittynyt 9 kiinteistöä. Itärajan tuntumassa olevalla Konnun alueelle on perustettu Konnun vesiosuuskunta vuonna 2006. Vaikkakin alue on melko harvaan asuttua, vesijohtoverkoston tarve nousi esiin kaivojen kuivumisen takia. Vesiosuuskunnalla on oma vesi- ja viemäriverkosto, pohjavedenottamo sekä pienpuhdistamo. Esitetyllä toiminta-alueella liittyneitä on 17 kiinteistöä ja liittymättömiä noin 14. Liittymättömien kiinteistöjen liittäminen viemäriin saattaa edellyttää jäteveden puhdistamon laajentamista ja puhdistamon kapasiteetin tarkistusta. Pienpuhdistamo on tyyppiä Raita PA 10 ja AVL 80. Puhdistamoa voidaan tarvittaessa laajentaa kolmannella linjalla, jolloin kapasiteetti lisääntyy 50 %. Konnun vesiosuuskunta on rekisteröity ja sen toiminta-alue on vahvistettu. Keskustan eteläpuolella toimii vuonna 2000 perustettu Hanhijärven vesiosuuskunta, joka ostaa vetensä Lappeenrannan vesilaitokselta. Vesiosuuskunnalla on oma vesijohtoverkosto. Aluetta ei ole viemäröity ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Liittyneitä kiinteistöjä on noin 52-55. Toimintaalueen rajausta ei ole vahvistettu. Lisäksi Lappeenrannan keskustan itäpuolelle vesilaitoksen toiminta-alueen läheisyyteen on vuonna 2007 perustettu Vesiyhteenliittymä Pasalanmäki. Vesijohto- ja viemäriverkkoon on tällä alueella liittynyt 5 kiinteistöä. Hartikkalan eteläpuolelle vesilaitoksen toiminta-alueen läheisyyteen on vuonna 2005 perustettu Vesiyhteenliittymä Savelantie. Vesijohto- ja viemäriverkkoon on tällä alueella liittynyt 4 kiinteistöä.

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 8 (31) 3.1.2.2 Joutseno Tuosan ja Hyötiön saariin on vuonna 2008 perustettu Tuosan vesiosuuskunta, jonka vesi- ja viemäriverkostot on liitetty Lappeenrannan taajaman verkostoon. Verkostoon on tällä hetkellä liittynyt 4 kiinteistöä, joista yksi on Lomaja kokoushotelli Marjola. Ihalaisen teollisuusalueella on oma talousveden jakelu. Tehdasalueiden ulkopuoliset verkostot on luovutettu kunnalle. Verkostoalueiden tiedot on kerätty taulukkoon 1 ja verkostoalueet esitetty karttaliitteessä 1. Rauha-Tiurun alueella vedenhankinta hoidetaan vielä tällä hetkellä kahdesta pohjavedenottamosta. Sairaala-alueen jätevedet johdetaan Imatran Meltolan jätevedenpuhdistamoon pientä viemäröimätöntä aluetta lukuun ottamatta. Alueelle rakennetaan parhaillaan uuden asemakaavan mukaista vesihuoltoa, joka otetaan käyttöön vaiheittain niin, että se tulee korvaamaan kokonaan vanhan järjestelmän valmistuttuaan. Alueen suunniteltu vedentarve on noin 2000 m 3 /d. Rauha-Tiurun asemakaava-alueet tullaan liittämään vuoden 2009 alusta Vesi Oy:n toiminta-alueeseen. Tiurun alue, jolla on oma vedenottamo, jää tämän ulkopuolelle aluksi ja liitetään verkostoon myöhemmin. Tiurun sairaala-alueen jätevedet kuitenkin johdetaan kaupungin verkkoon. Lappeenrannan Veden Joutsenon toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla toimivat Karjalaisenkylän, Leppälän, Jääsken ja Aholan vesiosuuskunnat. Lisäksi on laadittu yleissuunnitelma Vesikkolan vesiosuuskunnalle. Karjalaisenkylän vesiosuuskunta ostaa talousveden Joutsenon keskustan vedenjakeluverkostosta ja toimittaa jäteveden Joutsenon keskustan viemäriverkostoon. Vuonna 2007 liittyneitä kiinteistöjä oli 45 kpl. Verkostot ovat vok:n hallussa. Pätilästä 25 taloutta ostaa talousveden Joutsenon keskustan vedenjakeluverkostosta ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Taloudet ovat liittyneet vesijohtoon yksittäisinä kiinteistöinä. Jääsken vesiosuuskunta ostaa talousveden Imatran vedenjakeluverkosta ja jätevesi käsitellään kiinteistökohtaisesti. Liittyneitä kiinteistöjä on 115 kpl. Alueen jätevesiviemäröinnistä on tehty yleissuunnitelma 19.9.2007, mutta toteuttamisaikataulua ei ole päätetty. Suunnitelman toteutuessa jätevedet johdetaan Imatran verkostoon ja Meltolan puhdistamolle. Vedenkulutus oli vuonna 2007 noin 34 m 3 /d (12 500 m 3 /a). Aholankylän vesiosuuskunta ostaa talousveden Imatran vedenjakeluverkostosta sekä toimittaa jäteveden Imatran viemäriverkostoon. Liittyneitä kiinteistöjä on 35 kpl. Konnunsuon keskusvankilalla on oma vesi- ja viemäriverkosto, Leppälän pohjavesialueella sijaitseva Leppälän pohjavedenottamo sekä jätevedenpuhdistamo. Verkostoon on liittynyt noin 40 henkilökunnan asuinkiinteistöä ja lisäksi vettä käyttää noin 200 vankia sekä vankilan karja. Jätevedenpuhdistamo on rinnakkaissaostuslaitos ja vuonna 2007 jätevettä käsiteltiin noin 306 m 3 /d. Leppälän vesiosuuskunta ostaa talousveden Leppälän vedenottamolta ja liittyneitä kiinteistöjä on 36 kpl. Vesiosuuskunnalla on vesijohtoverkosto, muttei viemäriverkostoa. Lisäksi alueella on 3 yksityistä liittyjää.

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 9 (31) 3.1.3 Vedenkulutus ja käsitelty jätevesi Lisäksi Metsä-Botnialla sekä Finnish Chemicals:lla on omat pohjavedenottamot ja jätevedenpuhdistamot. Muualla haja-asutusalueilla kiinteistöt ottavat vetensä omista talousvesikaivoista tai muutaman kiinteistön yhteisestä kaivosta. Jätevedet johdetaan kiinteistökohtaisiin sako- tai umpikaivoihin, joiden lietteet kuljetetaan Joutsenon, Lappeenrannan tai Imatran jätevedenpuhdistamoille. Verkostoalueiden tiedot on kerätty taulukkoon 1 ja verkostoalueet esitetty karttaliitteessä 1. Lappeenrannan ja Joutsenon alueilla sijaitsevat vedenjakelualueet, niiden liittyjämäärät sekä vesi- ja jätevesimäärät on koottu taulukkoon 1. Taulukoissa esitetyt liittyjä- ja vesimäärät ovat arvioita. Taulukko 1. Lappeenrannan ja Joutsenon vedenjakelualueet v. 2007. LAPPEENRANTA Laskutettu talousvesi Laskutettu jätevesi Liittymiä Liittyjät (as.) Vesi m 3 /d Liittymiä Liittyjät (as.) Jätevesi m 3 /d Keskusta 9350 51 709 9 960 9000 51 709 10 385 Nuijamaa 120 200 54 120 350 54 Raippo 2 40 6 2,0 40 11,8 Vainikkalan alue & Vainikkalan 14 85 14 8 51 13 vesi Oy Liesharju-Saikkola 19 57 2,2 19 57 2,8 Muukko & teollisuuskiint. 18 39 2,3 5 3 Lamposaari 5 15 2,3 Tuosa 4 12 4,1 4 12 4,1 Hanhijärvi (vok) 54 162 20,0 Myllyniemi (vok) 30 90 5,5 30 90 5,5 Soskua - Tuohimäki (vok) 9 27 4,1 Kontu (vok) 17 51 4,2 17 51 4,3 Savenlantien vesiyhteenliittymä 4 12 2,0 4 12 2,6 Pasalanmäen vesiyhteenliittymä 5 15 2,5 5 15 3,2 Yhteensä 9 650 52 515 10 080 9 215 52 390 10 490 Alue Talousvesi Jätevesi Liittymiä Liittyjät (as.) Vesi m 3 /d Liittymiä Liittyjät (as.) Jätevesi m 3 /d Keskustaajama 2012 6 824 1 155 1 967 6 682 1 448 Korvenkylä 482 1 386 225 470 1 337 267 Rauha-Tiuru 25 250 210 16 250 210 Perä-Meltola 9 16 1,8 9 16 1,8 Karjalaisenkylän vok 45 135 12,7 42 126 13 Leppälän vok 39 96 13,9 Konnunsuon vankila alue 40 110 97 110 97 Pätilän vok 26 66 13,1 Jääsken vok/joutsenossa 29 58 8,6 Aholankylän vok 35 105 7,1 37 111 9,3 Yhteensä 2 740 9 070 1 740 2 540 8 630 2 050

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 10 (31) Lappeenrannan asukkaista vedenjakelun piiriin kuului vuoden 2007 lopussa arviolta 89 % (n. 52 500) ja viemäriverkostojen piiriin 88 % (n. 52 400) asukkaista. Viemäröimätöntä asutusta oli noin 6 900 henkeä. Joutsenon asukkaista vedenjakelun piiriin kuului vuoden 2007 lopussa arviolta 84 % (n. 9050), ja viemäriverkostojen piiriin 80 % (n. 8 630) asukkaista. Viemäröimätöntä asutusta oli noin 2000 henkeä. 3.2 Vedenhankinta ja jätevesienkäsittely 3.2.1 Alueen pintavesistöt Vesipolitiikan puitedirektiivi on Suomessa toimeenpantu lailla vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla vesienhoitoalueista (1303/2004), vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). Lisäksi on tarvittavin osin muutettu ympäristönsuojelulakia ja vesilakia. Puitedirektiivin mukaisesti pyritään pinta- ja pohjavesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen ja turvaamiseen vesienhoidossa. Tavoiteaikatauluna on vuosi 2015. Suomi on jaettu vesistö- ja valuma-alueisiin perustuvaan vesienhoitoalueisiin, joille laaditaan ympäristökeskuksien tekemien toimenpideohjelmiin pohjautuvat vesienhoitosuunnitelmat vuonna 2009. Vuoksen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa, johon Lappeenrannan ja Joutsenon alue kuuluu, kuvataan pintavesiin kohdistuvien paineiden, ekologisen luokittelun ja riskien lisäksi ne toimenpiteet, joilla vesistöt voitaisiin saada hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Toimenpideohjelmat ja vesienhoitosuunnitelmat on tarkoitus päivittää kuusivuotisjaksoittain. Vuonna 2008 valmistuneessa Vuoksen toimenpideohjelman luonnoksessa tarkasteltavista pintavesistöistä Lappeenrannan puolella sijaitsee Rakkolanjoki, Haapajärvi, Hanhijärvi ja Nuijamaanjärvi sekä Joutsenon alueella Itäinen Pien- Saimaa sekä Suokumaanjärvi. Kuva 1. Lappeenrannan alueen pintavesistöt ja niiden kunto

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 11 (31) 3.2.2 Pohjavesialueet 3.2.3 Vedenottamot Vedenhankintavesistöjä on Lappeenrannassa Pien-Saimaa. Lappeenrannan Vesi ottaa tarvitsemansa tekopohjaveden raakaveden läntisen Pien-Saimaan Sunisenselältä. Lähes vuosittain toistuvat sinileväkukinnat läntisellä Pien- Saimaalla ovat riski Lappeenrannan veden hankinnalle. Itäisen Pien-Saimaan vesiensuojelullinen haaste on Kaukaan tehtaiden aiheuttama kuormituspaine. Haapajärven ja Rakkolanjoen ongelma on ylirehevöityminen, Lappeenrannan kaupungin jätevesikuormitus (Lappeenrannan Toikansuon puhdistamo) ja voimaperäinen maatalous. Haapajärven ohella myös Lappeenrannan Hanhijärvi on maatalouden kuormittama ja voimakkaasti rehevöitynyt. Suokumaanjärvi kärsii voimakkaasta hajakuormituksesta. Suokumaanjoen kautta siihen kohdistuu kuormitusta turvetuotannosta ja Konnunsuon vankilan yhdyskuntajätevesistä. Suokumaanjärvi on voimakkaasti rehevöitynyt, happiongelmallinen ja sisäkuormitteinen. Saimaan rantavesiä kuormittaa myös Joutsenon Oravanharjun puhdistamo. Vuoksen vesienhoitoalueella on arvioitu, että maatalouden osuus vesien fosforikuormasta on 21 %, teollisuuden 28%, yhdyskuntien jätevesien osuus 3 % ja haja-asutuksen jätevesien osuus 8 % ja vastaavasti typpikuormasta maatalouden osuus 14 %, teollisuuden 16 %, yhdyskuntien 6 % ja hajaasutuksen 2 %. Lappeenrannan ja Joutsenon alueella on 14 kpl Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tärkeiksi pohjavesialueiksi luokittelemaa esiintymää (luokka I) ja 8 vedenhankintaan soveltuvaa aluetta (luokka II). Antoisimmat esiintymät liittyvät Salpausselän reunamuodostumaan, ja niille on tehty suojelusuunnitelma. Tärkeimmät pohjavesialueet yhdyskuntien pohjaveden hankinnan kannalta ovat Huhtinemi A ja B, Joutsenonkangas, Ukonhauta. Puitedirektiivin mukaisesti on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa laadittu Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman luonnos 2008. Tässä on huomioitu, että alueen kaikkia tärkeitä pohjavesialueita kuormittaa asutus, maankäyttö, liikenne ja metsätalous. Riskejä aiheuttavat kuljetukset ja teollisuus ja yritystoiminta. Ukonhaudan I-luokan pohjavesialue on nimetty luonnoksessa riskikohteeksi. Riskialueilla pohjaveden kemiallinen tila on joko heikentynyt tai huono ihmistoiminnanvaikutuksesta. Tärkeimmille Salpausselkään liittyville pohjavesialueille on tehty suojaaluesuunnitelmat 2000-luvun alkupuolella. Tarkemmat tiedot pohjavesialueista ja pohjavedenottamoista on esitetty liitteessä 1. Pohjavesialueiden luokka ja rajaukset on esitetty karttaliitteessä 1. Lappeenrannan Veden vedenhankinta perustuu Salpausselän pohjavesiesiintymiin sekä Saimaan vedestä tuotettavaan tekopohjaveteen, sekä Joutsenonkankaan, Ukonhaudan ja Tiuruniemen pohjavesialueisiin. Lappeenrannan Vedellä on yhteensä 7 vedenottamoa. Päävedenottamot ovat Huhtiniemen tekopohjavesilaitos ja Ilottula-Puslamäen pohjavedenottamo sekä Myllypuron ja Peräsuonniiteyn pohjavedenottamot. Huhtiniemen pohjavesialueella sijaitsee lisäksi Kourulan vedenottamo, jonka veden laatua heikentää rautapitoisuus, ja ottamo toimii ainoastaan varavedenottamona. Nuijamaan pieni vedenottamo sijaitsee Jousikankaan pohjavesialueella. Alla olevassa taulukossa 2 on esitetty Lappeenrannan Veden verkostoihin pumpatut

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 12 (31) vesimäärät ottamoittain. Tarkemmat tiedot Lappeenrannan pohjavedenottamoista on esitetty liitteessä 1 ja ottamoiden sijainti ilmenee karttaliitteestä 1. Taulukko 2. Lappeenrannan Veden verkostoihin pumpattu pohja- ja tekopohjavesimäärä vuonna 2007. 3.2.4 Jätevedenkäsittelylaitokset VEDENOTTAMO 2007 LAPPEENRANTA Määrä m 3 /a Määrä m 3 /d Huhtiniemi 3 417 681 9 363 Ilottula-Puslamäki 788 251 2 160 Nuijamaa 17 386 48 Raippo 2 866 6 Yhteensä 4 226 180 11 580 JOUTSENO Myllypuro 531 075 1 455 Peräsuonniitty 114 141 313 Ahvenlampi, vara 1 200 3 Korvenkylä 70 304 193 Yhteensä 716 720 1 960 KAIKKI YHTEENSÄ 4 942 900 13 540 Yhdistyneen Lappeenrannan alueella toimii kaksi keskuspuhdistamoa, Toikansuon puhdistamo ja Oravanharjun puhdistamo. Lisäksi alueella on 6 pienpuhdistamoa, Nuijamaan, Muukon ja Konnun pienpuhdistamot sekä Vainikkalassa Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seurakuntayhtymän omistama, VR:n pienpuhdistamo ja rajavartioston pienpuhdistamo. Raipon jätevedenpuhdistamon toiminta on lopetettu 1.10.1998, minkä jälkeen Raipon alueen jätevedet on kuljetettu säiliöautolla. Joutsenon Keskustaajaman jätevedet puhdistetaan Joutsenon Oravaharjun puhdistamolla. Joutsenon Korvenkylän sekä Rauha-Tiuru-alueen jätevedet johdetaan Imatran Meltolan jätevedenpuhdistamolle. Salpausselän eteläpuolella sijaitsevalle Toikansuon keskuspuhdistamolle johdetaan Lappeenrannan keskustaajaman asemakaavoitetun alueen jätevedet, harjun pohjoispuoli pumppausjärjestelyin sekä Saimaan kanavan itäpuoli tasausaltaalla varustetun pumppaamon kautta. Lisäksi Toikansuolla johdetaan Taipalsaaren (vuodesta 1994), Lemin kuntien (vuodesta 1997) jätevedet sekä alueen teollisuuden jätevesiä (mm. Fazer Makeiset Oy ja Fazer leipomot Oy) ja Kukkuroinmäen aluejätekeskuksen Konnunsuon kaatopaikan vuotovesiä. Vuonna 2007 tulovirtaama puhdistamolle oli yhteensä 6 833 799 m 3, sakokaivolietettä vastaanotettiin 3 231 m 3 ja umpikaivolietettä 15 285 m 3. Puhdistetut jätevedet puretaan Rakkolanjokeen. Viemärilaitoslietettä kuivattiin v.2007 12 539 m 3 ja liete kompostoidaan Joutsenon Kukkuroinmäen Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy:n jätehuoltolaitoksella. Hulevedet ohjataan ilman käsittelyä osin Saimaaseen ja osin maastoon. Lisäksi Lappeenrannassa toimii teollisuuden erillinen jätevesien käsittelylaitoksia UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtailla ja Nordkalk Oyj:n tehtailla. Tarkemmat tiedot puhdistamoista on esitetty liitteessä 2. Puhdistamojen sijainti ilmenee karttaliitteestä 1.

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 13 (31) 3.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla 3.4 Yhteistyö vesihuollossa 3.4.1 Yhteistyö kunnan alueella Keskitetyn vedenjakelun ulkopuolella oli vuonna 2007 Lappeenrannan puolella arviolta noin 6 800 ja Joutsenon puolella noin 2300 asukasta, jotka ottavat veden valtaosin omasta kaivosta. Vedenottamotyyppi on noin 63 %:lla rengaskaivo, 22 %:lla porakaivo, 9 %:lla lähde, ja loput noin 6 % osallistuvat yhteisvesihankkeisiin. Lappeenrannassa ja Joutsenossa on yksityisten kaivojen veden laatua selvitetty vuosina 2001-2003 Etelä-Karjalassa tehdyssä haja-asutusalueiden kaivovesiprojektissa, Lappeenrannassa on myös vuonna 1995 tehty kaivovesitutkimus. Selvityksissä todettiin suurimmaksi ongelmaksi kaivojen huono kunto ja pintavesien pääsy kaivoon, joiden vuoksi kaivoveden mikrobiologinen laatu on usein heikentynyt. Kaivot ovat usein vanhoja ja eikä niitä ole huollettu. Kemiallisia laatuongelmia on yleensä korkea rautapitoisuus ja alhainen ph. Rautapitoisuuden kohoaminen on ongelma mm. Aholan alueella, Karjalaisenkylällä ja Nevalan alueella sekä paikoin myös Lappeenrannan alueella. Fluoridia esiintyy porakaivoissa mm. Hytissä sekä eri puolilla Lappeenrantaa ja Joutsenoa. Korkea nitraattipitoisuus on ollut ongelmana Leppälän alueella, jossa sijaitsee myös Konnunsuon vankilan vedenottamo. Alueelle tehtiin 1990-luvun alkupuolella suojelusuunnitelma, joka onkin alentanut veden nitraattipitoisuutta. Haja-asutusalueella on perustettu vesiosuuskuntia, jotka ovat parantaneet niillä alueilla asukkaiden veden saantia ja veden laatua. Keskitetyn viemäröinnin ulkopuolella oli Lappeenrannassa vuonna 2007 arviolta noin 6900 ja Joutsenon puolella 2 900 asukasta. Lappeenrannan puolella arviolta noin 2700 asuinkiinteistöä ja 1360 lomaasuntoa, minkä lisäksi on kouluja, leipomoita, muita elintarvikehuoneistoja, karjasuojia, korjaamoita, joilla on painevesi, muttei viemäröintiä. Asuinrakennuksista yli 90 %:ssa on (myös) vesikäymälä. Lappeenrannan haja-asutusalueella on vajaat 3000 jätevesijärjestelmää ja Joutsenon puolella noin 1100. Näistä noin 2500 vaatii perusteellista korjausta vuoteen 2014 mennessä pystyäkseen täyttämään jätevesiasetuksen vaatimukset. Vuonna 2007 ja 2008 Lappeenrannassa myönnettyjen rakennuslupien liitteenä olevista kiinteistökohtaisista jätevesisuunnitelmista n. 70 % oli sakokaivomaaperä-käsittelyjä, joko kaikille jätevesille tai vain pesuvesille, ja pienpuhdistamoja oli n. 30%. Lisäksi vuonna 2008 toimenpidelupia jätevesijärjestelmien uusimiseen on haettu pienpuhdistamoille 70 % ja perinteisille järjestelmille 30 %. Umpikaivojärjestelmiä kaikille jätevesille rakennetaan vain poikkeustapauksissa niiden korkeiden ylläpitokustannusten vuoksi. Lappeenrannan Vesi Oy tekee yhteistyötä vesiosuuskuntien kanssa toimittamalla niille vettä ja ottamalla vastaan jätevesiä.

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 14 (31) 3.4.2 Kuntien rajat ylittävä yhteistyö 3.4.2.1 Yhteistyösopimukset Lappeenranta - Lemi Lappeenrannan kaupungilla ja Lemin kunnalla on yhteistyösopimus (18.11.1992) Lemin kunnan jätevesien johtamisesta Toikansuon keskuspuhdistamolle. Lemin kunnalla on oikeus johtaa jätevettä Lappeenrannan verkostoon enintään 960 m 3 /d. Siirtoviemärin yhteyteen on rakennettu myös yhdysvesijohto, joka toimii varajärjestelmänä. Lappeenranta - Taipalsaari Lappeenrannan kaupungilla ja Taipalsaaren kunnalla on vesihuoltoyhteistyösopimus (2.2.1993) Taipalsaaren kunnan jätevesien johtamisesta Toikansuon keskuspuhdistamolle. Taipalsaarella on oikeus johtaa jätevettä Lappeenrannan verkostoon enintään 1 870 m 3 /d. Siirtoviemärin yhteyteen on rakennettu myös yhdysvesijohto poikkeustilanteita varten. Joutseno Imatra Imatran kaupunki ja Joutsenon kaupunki ovat tehneet 28.11.2006 päivätyn sopimuksen vedenhankinnan ja veden johtamisen yhteistyöstä Joutsenon ja Imatran välillä. Sopimuksen mukaan Imatra voi ostaa vettä Myllypuron vedenottamolta kuukausikeskiarvona enintään 2000 m 3 /d ja Korvenkylän vedenottamolta kuukausikeskiarvona enintään 400 m 3 /d. Tämän seurauksena Imatran ja Joutsenon vedenjakeluverkostot on yhdistetty vuonna 2007. Tarkoituksena on vähentää Imatran Immalanjärven pintaveden käyttöä Imatran vedenhankintaan. Häiriötilanteessa voidaan verkostojen yhdistämisen avulla johtaa vettä myös Imatralta Joutsenon suuntaan. Lisäksi Imatran kaupungin ja Joutsenon välillä on solmittu 23.11.1977 sopimus jätevedenpuhdistamon suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä. Myös 5.10.1984 on tehty sopimus jätevesien johtamisesta Imatran ja Joutsenon kesken. Imatran jätevedenpuhdistamolle johdetaan Joutsenon Korvenkylän jätevedet (1235 asukasta). Imatran jätevedenpuhdistamolle johdetaan Rauha-Tiuru-alueen jätevedet (noin 250 asukasta). Imatran kaupunki toimittaa vettä Joutsenon Perä-Meltolan alueelle ja alueen jätevedet johdetaan Imatralle. Alueella on noin 16 asukasta. Joutseno - Lappeenranta 3.4.2.2 Alueelliset yleissuunnitelmat Kukkuroinmäellä sijaitsevan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n aluejätekeskuksen johdetaan talousvettä Lappeenrannan Vesi Oy:n verkostosta, ja sen suotovedet johdetaan Lappeenrannan Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamoon. Etelä-Karjalan 14 kunnalle on tehty vuonna 1998 vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma. Suunnitelmassa esitettiin Taipalsaaren kunnan suurten pohjavesivarojen käyttöönottoa seudulliseen vedenhankintaan. Vedenhankinta Ampumaradankankaalta on kuitenkin suurten investointien kysymys, eikä siihen olla etenemässä toistaiseksi. Suunnitelman I vaihe on toteutettu. Siinä yhdistettiin osia Joutsenon, Imatran ja Ruokolahden vedenjakelujärjestelmistä sekä otettiin käyttöön Joutsenon Ukonhaudan pohjavesiesiintymä. Vaihe II koskisi Joutsenon ja Lappeenrannan verkostojen yhdistämistä.

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 15 (31) Nykyiselle Joutsenon ja Lappeenrannan kaupungin alueelle, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Saaren, Savitaipaleen, Suomenniemen, Taipalsaaren, Uukuniemen ja Ylämaan kunnille, sekä Imatran kaupungille on vuonna 1998 tehty vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma. 4 VESIHUOLLON PAINOPISTEET, TAVOITTEET 4.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät 4.2 Organisatoriset linjaukset Vedenhankinnan perustavoitteeksi on asetettu mahdollisimman hyvälaatuisen ja riittävän veden toimittaminen kaupungin asukkaille. Vedenhankinta pyritään hoitamaan pohjavedellä ja tekopohjavedellä. Vedenhankinnan tavoitteisiin pyritään mahdollisimman edullisilla ratkaisuilla. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on jätevesikuormituksen vähentäminen ja jätevesikuormituksen käyttöveden hankinnalle aiheuttamien haittojen poistaminen. Voimaan tullut lainsäädäntö asettaa uusia vaatimuksia jätevesien käsittelylle myös viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi (VHL 2 L 7 ). Toiminta-alueen tulee kattaa pääsääntöisesti kaikki asemakaava-alueet. Lisäksi toiminta-alueeseen tulee ottaa kaikki sellaiset alueet, joilla on terveydensuojelullisia tai ympäristönsuojelullisia syitä verkostoihin liittymiselle. Lappeenrannan Vesi Oy on kaupungin omistama vesiyhtiö, jonka tehtävänä on huolehtia toiminta-alueellaan puhtaan veden, jäteveden ja huleveden toimittamisesta ja poisjohtamisesta. Tavoitteena on, että asemakaava-alueet liitetään yhtiön toiminta-alueeseen kaavan vahvistamisen yhteydessä. Asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueellinen vesihuolto hoidetaan vesiosuuskuntavetoisesti tai vastaavasti. 4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun Vesihuoltosuunnittelu kytkeytyy kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun. Vesihuollon toiminta-alueita laajennetaan asemakaavoituksen ja rakentamisen etenemisen mukaisesti. Osayleiskaavoja ja esimerkiksi rantakaavoja laadittaessa ja päivitettäessä tulisi vesihuollon yleissuunnittelua ja selvitystä mahdollisuuksien mukaan valmistella samanaikaisesti. 4.4 Lainsäädäntö ja Lappeenrannan kaupungin periaatteet Vesihuollon järjestämistä koskevaan lainsäädäntöön kuuluvat: Vesihuoltolaki (119/2001) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) & maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999)

FCG Planeko Oy SUUNNITELMASELOSTUS 16 (31) Ympäristöministeriön päätös vesiensuojelun toimenpideohjelmasta vuoteen 2005 (30.3.2000) Lisäksi kaupungilla on vesihuollon järjestämisen vaatimuksia määrittelevänä ja lainsäädännön toteutumista edistävänä Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. Vesihuoltolaki määrää keskitetyn vesihuollon järjestämisessä noudatettavat periaatteet. Lain mukaisesti huolehtii, että ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt vaativat. Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen periaatteet: Lappeenrannan Vesi Oy ei laajenna toiminta-aluettaan haja-asutusalueelle Tiheämmin asutuilla alueilla vesihuollosta vastaa kylävetoinen vesiosuuskunta, joka hoitaa verkoston rakentamisen, käytön ja ylläpidon. naapurin kanssa yhteinen vesihuoltoratkaisu muut erilliset yksittäiset ratkaisut Tiivistelmä Lappeenrannan vesihuoltoa koskevasta lainsäädännöstä ja määräyksistä on esitetty liitteessä 3. Haja-asutusalueiden vesihuollon tukemisen periaatteet: kuntien antama rahallinen avustus tai muu tuki joka usein kohdistuu hankkeiden perustamiseen, suunnitteluun ja rakentamiseen valtion myöntämä avustus osallistumalla merkittävän runko- tai syöttöputken rakentamisen kustannuksiin tai TE - keskuksen myöntämät investointiavustukset Kiinteistökohtaiset avustukset: talousjätevesiavustus, vesihuoltoavustus, ja verotuksessa kotitalousvähennys 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 5.1 Lappeenrannan väestön ja toimintojen ennusteet Vuoden 2009 alussa yhdistyneessä Lappeenrannassa oli yhteensä noin 70 000 asukasta. Kaupungin oman väestösuunnitteen mukaan väestö kasvaa muuttoliikkeen ansiosta vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 8 %, 75 400 asukkaaseen. Tästä kasvusta Lappeenrannan puoli kasvaisi yli 8 % ja Joutsenon puoli alle 2 %. Kasvuennuste on esitetty alla olevassa kuvassa 2. Lappeenrannan alueen elinkeinoelämän perusta on ollut puunjalostus-, kaivos- ja elintarviketeollisuus. Suurteollisuuden rinnalle on kasvanut monipuolinen palvelujen ja kaupan verkosto, jota rajan ja Pietarin läheisyys on omiaan edelleen kasvattamaan. Maakunnan keskuksena Lappeenrannassa merkittäviä aloja ovat myös yhteiskunnalliset palvelut kuten sairaanhoito ja koulutus. Alkutuotannon työpaikkojen lukumäärä on laskenut rajusti ja laskee oletettavasti edelleen. Kehityssuuntana on tilojen määrän väheneminen, mutta tilakoon suureneminen. Suurille karjatiloille vesihuollon varmistaminen veden määrän ja laadun suhteen on tärkeää.