Liikenne ja matkailu 201 Suomalaisten matkailu Syksy 2012 (1.. 1.12.2012) Suomalaiset matkustivat Välimerelle, Viroon ja Lappiin syys joulukuussa 2012 Matkailun kasvavassa suosiossa ei näy laman merkkejä, sillä suomalaiset matkustivat syys joulukuussa 2012 innokkaasti sekä kotimaassa että ulkomaille. Kotimaassa maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja tehtiin 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaille matkailu oli vielä hieman vilkkaampaa, kasvaen 1 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Suomalaisten vapaa-ajanmatkat, kumulatiivinen kertymä kuukausittain 200 2012 Helsinki.2.201 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Vuoden 2012 kolmannella kolmanneksella 1 8-vuotiaat suomalaiset tekivät yhteensä 12 miljoonaa matkaa, kun mukaan lasketaan kaikki kotimaan ja ulkomaan vapaa-ajanmatkat sekä työ- ja kokousmatkat. Yöpymisen sisältäneiden matkojen lisäksi matkamäärässä ovat mukana myös ulkomaan päivämatkat. Kotimaan yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin syys joulukuussa,8 miljoonaa. Näistä oli mökki- ja vierailumatkoja 6,1 miljoonaa. Matkoja, joiden aikana yövyttiin maksullisessa majoituksessa, tehtiin 1, miljoonaa ja suosituimmat matkakohteet sijaitsivat Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Lapissa. Maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja tilastoitiin 16 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden syys joulukuussa. Ulkomaille tehtiin syys joulukuussa 2, miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, sisältäen kohdemaassa yöpymisen sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat. Ulkomaan vapaa-ajanmatkoista kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä matkoja oli 1 000 ja risteilyjä, joiden aikana yövytään ainoastaan laivalla, 0 000. Risteilyt suuntautuivat pääosin Ruotsiin ja Viroon. Ulkomaan päivämatkoja tehtiin syys joulukuussa 26 000. Naapurimaamme Viro ja Ruotsi houkuttavat suomalaismatkailijoita vuodenajasta riippumatta. Syys joulukuussa kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä matkoja suuntautui Viroon 000 ja Ruotsiin 21 000. Myös Välimeren pohjoispuolen valtiot sekä Kanariansaaret pysyivät suomalaisten syyssuosikkeina. Välimerelle matkoja suuntautui syys joulukuussa 2 000, näistä Manner-Espanjaan ja Baleaareille 000, Italiaan 81 000 ja Turkkiin 2 000. Kanariansaarille matkoja tehtiin syys joulukuussa 118 000. Kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä matkoja tilastoitiin prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Vapaa-ajanmatkojen lisäksi kotimaassa tehtiin 1, miljoonaa työ- ja kokousmatkaa. Ulkomaille suuntautui 61 000 työ- ja kokousmatkaa (ml. kohdemaassa yöpymisen sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat). Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimuksesta, jota varten haastateltiin loka-, marras-, joulukuussa 2012 ja tammikuussa 201 yhteensä 686 iältään 1 8-vuotiasta suomalaista. Aiempina vuosina tiedot on kerätty 1 -vuotiailta. Tutkimuksen tiedonkeruussa tehtiin merkittävä muutos vuoden 2012 alussa, joten tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Huomautuksia liitetaulukoihin Vuodesta 2012 lähtien luvut eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen vuoksi. [ ] Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarmaa esitettäväksi. [. ] Tutkimuksessa ei ollut yhtään havaintoa. Pyöristysten takia taulukoiden summat eivät aina täsmää. 2
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos, syys-joulukuu 2012 Liitetaulukko 2. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, syys-joulukuu 2012 Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet syys-joulukuu 2012. Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain syys-joulukuu 20126 Liitetaulukko. Ulkomaanmatkat kohteen ja syyn mukaan, syys-joulukuu 2012 Liitetaulukko 6. Matkat Viroon ja Ruotsiin, syys-joulukuu 2012 ja 2011 Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 20128
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos, syys-joulukuu 2012 1) Kaikki matkat yhteensä Vapaa-aika Työ Kotimaa Yhteensä Maksullinen majoitus Ilmaismajoitus Ulkomaat Yhteensä 2) Kotimaa Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka Yhteensä Ulkomaat Yhteensä 2) Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Syys-joulukuu yhteensä 01 2 010 20 1 0 6 02 8 8 12 [ ] Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarmaa esitettäväksi. 0 1 881 1 612 28 110 221 1 86 21 1 2 66 1 11 2 08 08 1 60 68 6 82 12 8 801 1 6 6 108 2 62 1 0 26 Vuosimuutos, % -12/2012 - -12/2011 1) Tiedonkeruumenetelmän muutoksen vuoksi vuoden 2012 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa 2) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa 211 12 18 28 1 1 2 61 0-6 16-10 1-2 12-21
Liitetaulukko 2. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, syys-joulukuu 2012 Kohdemaakunta Matkat yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland Matkat maksullisessa majoituksessa Matkat -12/2012 Osuus 1 6 08 10 2 88 110 1 0 181 % 100 18 8 1 Matkat ilmaismajoituksessa Matkat -12/2012 Osuus [ ] Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarmaa esitettäväksi. 11 6 108 1 011 22 2 216 61 1 18 18 288 28 8 2 2 1 % 100 1 6 2 1 6 Kotimaan vapaa-ajanmatkat yhteensä Matkat -12/2012 801 1 18 62 28 26 806 60 216 208 6 62 21 08 128 10 6 26 Osuus % 100 1 8 10 6 2 1 Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet syys-joulukuu 2012 Vapaa-aika Työ Matkat -12/2012 Osuus Matkat -12/2012 % Matkat yhteensä 801 100 1 2 Auto 6 18 68 Bussi 8 6 Juna 1 088 1 2 Lentokone 1 2 161 Muu [ ] Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarmaa esitettäväksi. Osuus % 100 6 22 11
Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain syys-joulukuu 2012 Kohde Matkat yhteensä Pohjoismaat Venäjä ja Baltia Itä- ja Länsi-Eurooppa Ruotsi Viro Venäjä Ranska Saksa Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Aasia ja Oseania Afrikka Amerikka Espanjan Kanariansaaret Espanja (ilman Kanariansaaria) Kreikka Italia Turkki Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) Matkat -12/2012 [ ] Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarmaa esitettäväksi. 1 28 21 0 11 282 60 2 2 118 0 81 2 8 Osuus % 100 16 12 2 2 6 16 28 6
Liitetaulukko. Ulkomaanmatkat kohteen ja syyn mukaan, syys-joulukuu 2012 1) Kohde Matkat yhteensä Pohjoismaat Venäjä ja Baltia Ruotsi Viro Venäjä Itä- ja Länsi-Eurooppa Ranska Saksa Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Aasia ja Oseania Afrikka Amerikka Espanjan Kanariansaaret Espanja (ilman Kanariansaaria) Kreikka Italia Turkki Ulkomaanmatkan syy Vapaa-aika Sukulaisten ja ystävien tapaaminen 1 12 110 18 Loma [ ] Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarmaa esitettäväksi. [. ] Tutkimuksessa ei ollut yhtään havaintoa. 1 81 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa 2. 0 6 1 66 12 21 1 0 108 8 0 6 6 Muu henkilökohtainen syy 111... Vapaa-ajanmatkat yhteensä 2 62 0 68 0 1 282 60 2 2 118 0 81 2 8 Työ Työmatkat yhteensä 61 10 120 1 1 21 88. Liitetaulukko 6. Matkat Viroon ja Ruotsiin, syys-joulukuu 2012 ja 2011 1) Matkat yhteensä 2) Vapaa-aika Työ Yhteensä 2) Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka Yhteensä 2) Viro Ruotsi Matkat -12/2012 Matkat -12/2011 Matkat -12/2012 Matkat -12/2011 8 0 12 16 [ ] Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarmaa esitettäväksi. 1) Tiedonkeruumenetelmän muutoksen vuoksi vuoden 2012 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa 2) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa 68 02 18 1 111 62 0 21 26 120 62 88 18
Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 2012 Tilastotietojen relevanssi Suomalaisten matkailu -tutkimus sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määristä. Tutkimuksen kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Tutkimuksen tietoja käytetään suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamisessa. Tiedot on tarkoitettu erityisesti valtionhallinnon, matkailualan yritysten ja järjestöjen sekä tutkijoiden käyttöön. Valtionhallinnon osalta tietoja käytetään lähinnä Suomen Pankin maksutaselaskelmissa. Tutkimuksen tietoja raportoidaan myös Eurostatille eli Euroopan yhteisön tilastovirastolle matkailutilastoasetuksen (EU) N:o 62/2011 mukaan. Tilastokeskus kerää tilaston tiedot otospohjaisella puhelinhaastattelututkimuksella. Otoshenkilöt edustavat Suomessa vakituisesti asuvaa 1 8-vuotiasta väestöä. Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen. Yksilökohtaiset tutkimustiedot ovat tilastolain (280/200, 12 ) mukaan luottamuksellisia. Matkailun määritelmään liittyy olennaisesti tavanomaisen elinpiirin käsite. Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organisation, WTO) mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä korkeintaan yhden vuoden. Matkakohteiden luokituksessa käytetään Tilastokeskuksen kunta- ja valtioluokitusta tilastovuodelta. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Suomalaisten matkailu -tutkimus koostuu kahdesta osasta. Kuukausitutkimuksessa kerätään tietoa suomalaisten tekemistä matkoista, niiden lukumääristä ja ominaisuuksista. Kerran vuodessa tehdään ns. vuositutkimus, jonka avulla selvitetään tutkimusvuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määriä. Tutkimus on otospohjainen puhelinhaastattelututkimus, jossa käytetään tietokoneavusteista haastattelulomaketta. Matkatutkimuksen haastattelut tehdään keskitetysti Tilastokeskuksen puhelinhaastattelu- eli CATI-keskuksesta. Tiedot kerätään tutkimusvuoden helmikuun ja tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuun välisenä aikana. Haastattelut käydään heti kuukauden päätyttyä 2 viikon aikana. Matkustaneita henkilöitä selvittävän vuositutkimuksen tiedot kerätään tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Aiemmin Tilastokeskuksen kenttähaastattelijat tekivät vuositutkimuksen haastattelut puhelimitse eri puolilla Suomea. Tilastovuodesta 2012 lähtien tutkimuksen vuosiosa liitetään osaksi CATI-keskuksessa käytävää kuukausihaastattelua. Kummassakin osatutkimuksessa perusjoukkona on väestötietojärjestelmän 1 8-vuotias Suomessa vakituisesti asuva väestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt. Otokset poimitaan systemaattisella otannalla, ja ne edustavat perusjoukkoa kattavasti iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen. Matkatutkimuksen otoskoko on vuodesta 2012 lähtien noin 28 200 henkilöä. Tilastovuotta koskevat tiedot saadaan 12 erillisellä otoksella. Otoskoko on vuodesta 2012 lähtien 2 0 henkilöä kuukaudessa, kun se sitä ennen oli 2 200 henkilöä. Samaa otosta käytetään myös kuukausittaisen kuluttajabarometrin tiedonkeruussa. Haastatteluissa kohdehenkilöiltä kysytään tietoja haastattelukuukautta edeltävän kuukauden aikana päättyneistä matkoista. Tammikuun haastattelujen yhteydessä kysytään lisäksi edeltävän vuoden matkailusta. Vuositutkimuksessa vastaukset esitettyihin kysymyksiin ovat kyllä/ei-muotoa. Haastatteluissa käydään läpi erilaisia matkaryhmiä, ja kohdehenkilöiltä kysytään, oliko hän tehnyt tämän matkaryhmän matkoja viitevuoden aikana. Vastaustiedot korotetaan painokertoimilla perusjoukon tasolle. Vuodesta 2012 lähtien kunkin kuukauden painokerroin korotetaan kuukauden väestömäärälle (väestörakenteen ennakkotiedot). Ositteena ovat 8
vastaajan ikäluokka, sukupuoli ja asuinalue (suuralue). Ennen vuotta 2012 ositteena käytettiin vain sukupuolta. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Matkatutkimuksen tietosisältöä laajennettiin erityisesti vuosina 1 1 vastaamaan EY:n matkailutilastodirektiivin (//EY) vaatimuksia. Vuonna 16 tutkimuksen piiriin sisällytettiin yöpymisen sisältävien matkojen lisäksi ulkomaille tehdyt päivämatkat, joten nykyisessä laajuudessaan tutkimus antaa varsin kattavan kuvan suomalaisten matkailusta. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät enää ainoastaan kotimaan päivämatkat. Vuoden 2012 lomakeuudistuksen jälkeen vastaaja ei enää itse päätä matkan tyyppiä, vaan se päätellään annetuista vastauksista. Matkoilta kysytään kaikki käytetyt yöpymismuodot, joten maksullisen majoituksen matkat saadaan lajiteltua automaattisesti oikein. Tämä vähentää virheitä ja mahdollistaa tarkemman tilastoinnin. Matkatutkimuksen vastauskato vuositasolla on keskimäärin prosenttia. Kato on yksi merkittävämpiä virhelähteitä, sillä kadon suuruus vaikuttaa välittömästi painokertoimien suuruuteen. Mitä suurempi kato on, sitä suuremmiksi painokertoimet muodostuvat. Otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua kuvataan matkojen ja matkoja tehneiden henkilöiden vuosiestimaateille laskettujen prosentin luottamusvälien avulla. Tulokset esitetään tuhannen tarkkuudella. Ennen vuotta 2012 alle 10 000 olevia lukumääriä ei julkistetettu, vaan ne merkittiin epävarmaksi tiedoksi. Vuodesta 2012 lähtien alle 0 000 merkitään epävarmaksi tiedoksi. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tietoja matkojen määristä julkaistiin vuoteen 2011 asti kuukausittain viikon kuluttua tilastokuukauden päättymisestä. Vuodesta 2012 lähtien tietoja julkaistaan neljän kuukauden välein viikon sisällä jakson päättymisestä. Vuositiedot julkaistaan Suomalaisten matkailu -tutkimuksen kotisivuilla 1 kuukauden kuluttua vuoden päättymisestä. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tiedot julkaistaan vain Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Suomalaisten matkailu -vuosijulkaisua tuotettiin painettuna tilastovuoteen 2008 asti. Vuositietoja matkoista on saatavilla matkaryhmittäin ja kohdealueittain Internet-sivujen tietokantapalvelussa. Matkaryhmittäiset aikasarjat alkavat vuodesta 11 ja kohdealueittaiset vuodesta 2000. Tilastojen vertailukelpoisuus Säännöllisesti matkatutkimusta on tehty vuodesta 11 alkaen. Vuosina 11 1 Tilastokeskus tuotti matkatutkimusta Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. Nämä vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia, sillä käytössä olivat yhdenmukaiset menetelmät. Vuonna 1 tutkimus siirtyi kokonaan Tilastokeskukselle. Samana vuonna aloitetut sisältö- ja menetelmämuutokset ovat vaikuttaneet tietojen vertailukelpoisuuteen vuosien 1 1 välillä. Matkatutkimuksen tietosisältö sekä laskenta- ja tiedonkeruumenetelmät pysyivät ennallaan vuosina 2000 200. Vuosina 2010 ja 2012 tapahtuneiden tiedonkeruun muutosten takia luvut lähtien eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisiin vuosiin. Vuoden 2000 alussa tutkimusta alettiin tehdä joka kuukausi yhdessä Kuluttajabarometrin kanssa keskitetysti. Tätä ennen tutkimuksen tiedot kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä, neljännesvuosittain vuosina 16 1 ja sitä ennen kolmannesvuosittain. Vuonna 2000 matkan enimmäispituus muuttui 0 päivästä 6 päivään Maailman matkailujärjestön (WTO) ohjeiden mukaisesti. Tietojen vertailtavuutta heikentää jonkin verran myös se, että alkaneiden matkojen
sijaan tilastovuodesta 2000 alkaen kohdehenkilöiltä on kysytty tietoja tutkimusjaksolla päättyneistä matkoista. Tiedonkeruuta muutettiin vuonna 2010 siten, että haastattelukuukauden tutkimusjaksoa on lyhennetty kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen, eli tiedustelu koskee vain haastattelukuukautta välittömästi edeltäneen kuukauden aikana päättyneitä matkoja aiemman kahden edellisen kuukauden sijaan. Aikaisemmin lopulliset tiedot kunkin kuukauden matkojen määristä saatiin kahden eri otoksen keskiarvona, muutoksen jälkeen luvut perustuvat yhteen otokseen. Vuodesta 2012 lähtien matkailutilastot laaditaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 62/2011 mukaan. Samalla kohdejoukko laajeni 1 -vuotiaista 1 8-vuotiaisiin, otettiin käyttöön tarkemmat painokertoimet ja haastattelulomakkeelle tehtiin merkittäviä muutoksia. Uudistuksen takia tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Ikäryhmän laajentaminen kasvatti matkojen määriä 1 prosenttia päätasolla. Painokertoimen tarkentaminen kasvatti matkojen määriä päätasolla toiset 1 prosenttia. Muuttuneiden kysymysten vaikutusta saatuihin tuloksiin on vaikea määritellä. Matkatyypin päättely annetuista vastauksista (vastaajan oman luokittelun sijaan) on siirtänyt osan matkoista toiseen ryhmään. Tarkentuneella ohjeistuksella on pyritty vähentämään tavanomaiseen elinpiiriin kuuluvan liikkumisen määrää tilastossa. Tiedot matkustaneista henkilöistä ovat hyvinkin vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Vuositutkimusta matkustaneista henkilöistä tehtiin 11 2011 työvoimatutkimuksen yhteydessä ja sen jälkeen matkatutkimuksen liitteenä. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Suomalaisten matkailu -tutkimus tilastoi matkailun kysyntää. Matkailun tarjontaa Suomessa kuvataan kuukausittain ja vuosittain julkaistavassa Tilastokeskuksen Majoitustilastossa. Se sisältää tietoja mm. hotellien majoituskapasiteetista ja sen käytöstä sekä yöpymisistä majoitusliikkeissä matkailijan asuinmaan mukaan eriteltyinä. Rajahaastattelututkimus selvittää puolestaan Suomessa käyvien ulkomaisten matkailijoiden määrää, ulkomaisten matkailijoiden motiiveja tulla Suomeen ja heidän rahankäyttöään Suomessa oleskelun aikana. Rajahaastattelututkimuksen raportit ovat luettavissa Matkailun edistämiskeskuksen Internet-sivuilla. Rajahaastattelututkimus on Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) ja Tilastokeskuksen yhteistyöhanke. Suomen ja ulkomaiden välistä matkustajaliikennettä tilastoivat meriliikenteen osalta Liikennevirasto ja lentoliikenteen osalta Finavia. Näistä tilastoista ei kuitenkaan käy ilmi matkailijoiden kotimaa. Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) julkaisee vuosittain nettisivuillaan tilaston Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat ja markkinaosuudet, josta selviää matkatoimistojen kautta ostettujen matkojen määrä kohdemaittain. 10
Liikenne ja matkailu 201 Lisätietoja Taru Tamminen 0 1 22 Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala liikenne.matkailu@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu, Tilastokeskus puh. 0 1 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 16-0 = Suomen virallinen tilasto ISSN 18 88 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 0 0 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi