PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 1 Kaupunginhallitus 04.02.2019 Käsitellyt asiat Sivu 26 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 27 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 6 28 LIIKELAITOS KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYDEN TOIMITUSJOHTAJAN VIRKA 7 29 ERO LUOTTAMUSTOIMESTA 10 30 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 31 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN LIIKUNTAPALVELUIDEN LIIKUNTAKORTTIEN HINTOJA/ SUPERKORTIN PALAUTTAMISTA 32 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN, PSYKIATRINEN SAIRAANHOITO KOULUTUSPALVELUISSA 33 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN ENSIAPUKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ OPETUSHENKILÖSTÖLLE 34 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN, KOULUKULJETUSTEN KOORDINOINTI PORVOOSSA 35 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KASVISRUOKAVALIOTA NOUDATTAVAN KOKOUSTARJOILUJEN LISÄÄMISESTÄ 11 17 20 22 24 28 36 ILMOITUSASIA 30 37 LAUTAKUNTIEN PÄÄTÖKSET 31 38 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET 32 39 AJANKOHTAISTA 33 40 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KULTTUURIJAOSTON PERUSTAMISESTA 34 41 VALTUUSTOALOITE SISÄSKEITTIHALLIN RAKENTAMISESTA 37 42 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN YLEISURHEILUN HARJOITUSOLOSUHTEIDEN PARANTAMISESTA 41 43 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN VOIMISTELIJOIDEN 45
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 2 HARJOITUSTILASTA PORVOOSEEN 44 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN ENSISUOJA ASUNNOTTOMILLE NUORILLE 45 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN HALLINTOSÄÄNNÖN MUUTTAMISESTA SIDONNAISUUSILMOITUSTEN OSALTA 49 52
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 3 Kaupunginhallitus Aika 04.02.2019 klo 16:00-20:31 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone LÄSNÄ Jalonen Jaakko 16.00-20.31 puheenjohtaja Söderberg Johan 16.00-20.31 I varapj. Lundqvist Anna-Stiina 16.00-20.31 II varapj. Blomqvist-Valtonen Elin 16.00-20.31 jäsen Karlsson Anette 16.00-20.31 jäsen Lankia Outi 17:14-20.31 jäsen 28-45 Lund Bodil 16.00-20.31 jäsen Oksanen Jari 16.00-20.31 jäsen Rosengren Anders 16.00-20.31 jäsen Suhonen Mirja 16.00-20.31 jäsen Sveholm Pehr 16.00-20.31 jäsen Uski Nina 16.00-20.31 jäsen Välimäki Markku 16.00-20.31 jäsen Nylander Mikaela 16.00-20.31 kv:n pj. Riikonen Jere 16.00-20.31 kv:n II vpj. Ujula Jukka-Pekka 16.00-20.31 kaupunginjohtaja von Schoultz Fredrick 17:30-20.31 apul.kaup.johtaja 29-45 Mattsson Hilding 17:30-20.31 sivistysjohtaja 29-45 Silvennoinen Ann-Sofie 17:30-20.31 sos.- ja terv.j. 29-45 Boström Börje 17:30-20.31 toimitilajohtaja 29-45 Vaniala Raija 17:30-20.31 rahoitusjohtaja 29-45 Kalliosaari Anu 16.00-20.31 henkilöstöjohtaja Kontio Aino-Marja 17:30-20.31 viestintäpäällikkö 29-45 Lenkkeri Roope 16.00-20.31 sihteeri POISSA Valasti Matti kv:n I vpj. Jaakko Jalonen Puheenjohtaja Roope Lenkkeri Sihteeri Käsitellyt asiat 26-45 Pöytäkirjan tarkastus Kaupungintalo Bodil Lund Jari Oksanen Pöytäkirja yleisesti nähtävillä:
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 4 Pöytäkirjaotteen oikeaksi todistaa:
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 5 Kaupunginhallitus 26 04.02.2019 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KH 04.02.2019 26 Kaupunginjohtaja: Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin.
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 6 Kaupunginhallitus 27 04.02.2019 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA KH 04.02.2019 27 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus valitsee Bodil Lundin ja Jari Oksasen pöytäkirjantarkastajiksi. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti valita Bodil Lundin ja Jari Oksasen pöytäkirjantarkastajiksi.
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 7 Kaupunginhallitus 398 26.11.2018 Kaupunginhallitus 17 21.01.2019 Kaupunginhallitus 28 04.02.2019 LIIKELAITOS KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYDEN TOIMITUSJOHTAJAN VIRKA 2307/22/2018 KH 26.11.2018 398 Valmistelu ja lisätiedot: henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari, anu.kalliosaari@porvoo.fi, puh. 040 500 8521 Liikelaitos Kuninkaantien työterveyden toimitusjohtajan virka on täytetty väliaikaisesti, kun edellinen toimitusjohtaja irtisanoutui keväällä 2018. Porvoon kaupungin henkilöstöjohtaja on hoitanut virkaa 50 % työajalla vapautettuna osin oman virkansa hoidosta. Kuntalain mukaisesti liikelaitoksella tulee olla virkasuhteinen toimitusjohtaja. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistuksen tuoman epävarmuuden johdosta Porvoon kaupunki on selvittänyt työterveyspalveluiden tuottamisen edellytyksiä tulevaisuudessa ja mahdollista Kuninkaantien työterveyden liiketoiminnan myyntiä. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 19.11.2018 päättänyt, että Kuninkaantien työterveys jatkaa liikelaitoksena. Tämän johdosta on liikelaitokselle palkattava toimitusjohtaja toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Kaupungin hallintosäännön mukaisesti kaupunginhallitus valitsee liikelaitoksen toimitusjohtajan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Edelleen hallintosäännön mukaisesti viran kelpoisuusehdot määrittelee se viranomainen, joka valitsee vakituisen viranhaltijan. Kuninkaantien työterveyden toimitusjohtajan viran kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto tai aiempi opistotasoinen tutkinto sekä molempien kotimaisen kielten hyvä suullinen taito sekä toisen kotimaisen kielen hyvä kirjallinen taito. Liikelaitoksen toimitusjohtajan kanssa solmitaan johtajasopimus. Ennen viran vastaanottamista on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Kaupunginhallituksen 6.11.2017 kunnallisesta ilmoittelusta tekemän päätöksen mukaisesti viranhaku- ja työpaikkailmoitukset julkaistaan kaupungin verkkosivuilla, muissa viestimissä ja lehdissä ilmoittajan harkinnan mukaan. Liite:
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 8 hakuilmoitus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että liikelaitos Kuninkaantien työterveyden toimitusjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto tai aiempi opistotasoinen tutkinto sekä molempien kotimaisen kielten hyvä suullinen taito sekä toisen kotimaisen kielen hyvä kirjallinen taito. Kaupunginhallitus päättää, että Kuninkaantien työterveyden toimitusjohtajan virka julistetaan haettavaksi 31.12.2018 klo 14.00 mennessä. Hakuilmoitus julkaistaan Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Kuntalehden verkkopalvelussa ja kaupungin internet-sivuilla. Kaupunginhallitus valtuuttaa henkilöstöjohtajan julkaisemaan hakuilmoituksen myös muissa ilmoituskanavissa, jos sitä pidetään tarkoituksenmukaisena. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että liikelaitos Kuninkaantien työterveyden toimitusjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto tai aiempi opistotasoinen tutkinto sekä molempien kotimaisen kielten hyvä suullinen taito sekä toisen kotimaisen kielen hyvä kirjallinen taito. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että Kuninkaantien työterveyden toimitusjohtajan virka julistetaan haettavaksi 31.12.2018 klo 14.00 mennessä. Hakuilmoitus julkaistaan Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Kuntalehden verkkopalvelussa ja kaupungin internet-sivuilla. Kaupunginhallitus valtuuttaa henkilöstöjohtajan julkaisemaan hakuilmoituksen myös muissa ilmoituskanavissa, jos sitä pidetään tarkoituksenmukaisena. KH 21.01.2019 17 Määräaikaan mennessä virkaa on hakenut kaksikymmentäkaksi hakijaa. Yksi hakijoista peruutti hakemuksensa 2.1.2019 ja yksi 14.1.2019. Hakijat ovat: - kauppatieteen maisteri Jim Dahlström Helsingistä - jalkojenhoitaja, työterveyshoitaja Beatrice Grandell Loviisasta - hallintotieteiden maisteri Hilkka Hakala Karstulasta - kauppatieteen maisteri Sari Ilonen Espoosta - diplomi-insinööri Tomi Järvinen Kangasalta - liikunnanohjaaja AMK Tobias Karlsson Porvoosta - diplomi-insinööri Jukka-Pekka Kettunen Helsingistä - terveydenhuollon maisteri Lea Laakso Haminasta - valtiotieteiden maisteri Julia Lang Helsingistä
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 9 - kauppatieteen maisteri Anneli Lehtimäki Aurasta - Master of Hospitality Management (palvelujohtamisen YAMK) Terhi Litmanen Espoosta - valtiotieteiden maisteri Mervi Makkonen Porvoosta - terveystieteen maisteri Päivi Niiranen Mäntyharjasta - kauppatieteiden maisteri Outi Olkkola Espoosta - psykologian maisteri Mia Pråhl Askolasta - sairaanhoitaja (AMK) Heidi Räihä Porvoosta - filosofian maisteri Paula Sundqvist Espoosta - tietokoneinsinööri Ilmo Suuronen Lempäälästä - sairaanhoitaja AMK Marjo Vacker Vantaalta - geronomi Minna Wahlman Kotkasta Hakemusasiakirjat, joista ilmenee mm. koko hakijoiden ilmoittama työhistoria ja luottamustehtävät, ovat kaupunginhallituksen jäsenten nähtävillä kokouksessa 21.1.2019. Liite: hakuprosessi Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää haastatella seuraavat hakijat Liikelaitos Kuninkaantien työterveyden toimitusjohtajan virkaa varten: - kauppatieteen maisteri Anneli Lehtimäki - terveystieteen maisteri Päivi Niiranen - sairaanhoitaja (AMK) Heidi Räihä Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti haastatella seuraavat hakijat Liikelaitos Kuninkaantien työterveyden toimitusjohtajan virkaa varten: - kauppatieteen maisteri Anneli Lehtimäki - terveystieteen maisteri Päivi Niiranen - sairaanhoitaja (AMK) Heidi Räihä KH 04.02.2019 28 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus haastattelee kolme viranhakijaa. Kaupunginhallitus haastatteli kolme viranhakijaa.
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 10 Kaupunginhallitus 29 04.02.2019 ERO LUOTTAMUSTOIMESTA 2558/20/2019 KH 04.02.2019 29 Valmistelu ja lisätiedot: vt. hallintojohtaja Roope Lenkkeri, roope.lenkkeri@porvoo.fi, 040-8677515 Tatu Chanth on pyytänyt eroa rakennus- ja ympäristölautakunnan varajäsenyydestä henkilökohtaisista syistä. Liite: eroanomus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto myöntää Tatu Chantille eron rakennus- ja ympäristölautakunnan varajäsenyydestä ja valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen. Kuapunginhallitus päätti yksimielisesti esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto myöntää Tatu Chantille eron rakennus- ja ympäristölautakunnan varajäsenyydestä ja valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen.
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 11 Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 Kaupunginhallitus 30 04.02.2019 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Rikard Lindström 040 833 3789 tai rikard.lindstrom@porvoo.fi Valtuuston jäsen Catharina von Schoultz on tehnyt aloitteen koskien perusopetukseen valmistavaa opetusta ruotsin kielellä. Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen koulutusjaosto on merkinnyt tiedoksi vastauksen aloitteeseen. Liite: Aloite 1.2.2016 Vastaus aloitteeseen Sivj: Sivistyslautakunta lähettää vastauksen kaupunginhallitukselle. Sivistyslautakunta lähettää vastauksen kaupunginhallitukselle. KH 05.09.2016 258 Sivistyslautakunta on kokouksessaan 12.5.2016 esittänyt seuraavaa: Taustaa: Kaikilla Suomessa vakituisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia, mikä tarkoittaa sitä, että heidän on osallistuttava perusopetukseen. Oppivelvollisuus on lakisääteinen. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää 7 vuotta ja päättyy, kun peruskoulun oppimäärä on suoritettu tai on kulunut 10 vuotta oppivelvollisuuden alkamisesta. Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Oppivelvollisuusikäisillä (7 17 vuotta) maahanmuuttajilla, myös turvapaikanhakijoilla, on sama oikeus perusopetukseen kuin
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 12 suomalaisillakin. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus perusopetuksessa nousee koko ajan. Suurimmissa kaupungeissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus joissakin kouluissa on jo yli puolet. Turvapaikanhakijoiden määrä on noussut viime vuonna noin 3 000:sta 30 000:een vuotta kohti. Noin 10 000:n odotetaan saavan jäädä. Maahanmuuttajalapset sijoitettaan tavallisesti sille vuosiluokalle, joka vastaa heidän ikäänsä ja osaamistaan. Jos on välttämätöntä, oppilailla on oikeus saada suomen tai ruotsin kielen opetusta erillisen maahanmuuttajaoppilaille tarkoitetun oppimäärän mukaan (suomi/ruotsi toisena kielenä). Maahanmuuttajaoppilaat voivat myös saada oman äidinkielensä opetusta. Koulut tarjoavat lisäksi mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajaoppilaille tukiopetusta eri oppiaineissa. Oppilailla on oikeus oman uskontonsa mukaiseen opetukseen, jos samaan uskontokuntaan kuuluvia on vähintään kolme ja vanhemmat pyytävät opetusta. Oppivelvollisuus- ja esikouluikäiset maahanmuuttajalapset voivat saada perusopetukseen valmistavaa opetusta. Tämän opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan harmonista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa valmiudet, jotta he voisivat aloittaa perusopetuksen. Mahdollinen valmistava opetus kestää puolesta vuodesta vuoteen tai kauemmin oppilaan tarpeista riippuen. Kunnalla ei siis ole velvollisuutta järjestää valmistavaa opetusta. Porvoossa suomenkielisillä koulutuspalveluilla on useita valmistavan opetuksen ryhmiä. Ruotsinkielisissä kouluissa on tänä lukuvuonna yhteensä kahdeksan maahanmuuttajataustaista oppilasta. Nämä oppilaat eivät ole käyneet valmistavassa opetuksessa ryhmittäin vaan saaneet tarvitsemaansa tukea lähikoulussaan. Monissa kunnissa kokemukset ovat samoja: - kotoutuminen tapahtuu pääaisallisesti suomeksi, - kiinnostusta kotoutumiseen ruotsiksi on, mutta oppilaita puuttuu. Porvoon sivistyslautakunta on päättänyt järjestää turvapaikanhakijoiden valmistavan opetuksen suomeksi tänä lukuvuonna. Kotoutuminen Koulutuspalveluilla kotoutumisasiat koskevat ensisijaisesti varhaisikäisiä ja oppivelvollisuusikäisiä lapsia sekä oppivelvollisuusiän ylittäneitä nuoria. Koulutuspalveluilla voi myös olla tärkeä rooli koulutuksen jatkuvuudessa aina varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta 1. 6. luokille sekä 7. 9. luokille ja siitä eteenpäin toiselle asteelle ja mahdollisesti korkeakoulutukseen. On myös tärkeää vahvistaa omaa äidinkieltä oppimisen tukena ja osata antaa asianmukaista ohjausta ja
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 13 oppilashuoltoa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen haasteita: 1. Niin suomen- kuin ruotsinkielisen valmistavan opetuksen haasteena on se, että kustannukset nousevat korkeammiksi kuin jos kotoutuminen tapahtuu vain yhdellä kielellä. 2. Harvalla opettajalla on kokemusta ja osaamista ruotsinkielisestä valmistavasta opetuksesta ja opettajia, joilla on pätevyys opettaa ruotsia toisena kielenä on vähän. 3. Ruotsinkielisiä Suomen olosuhteisiin soveltuvia oppimateriaaleja on vähemmän kuin suomenkielisiä. 4. Myös lapsen vanhemmille on järjestettävä kunnolliset mahdollisuudet kotoutua sillä kielellä, jolla lapsi käy koulua. 5. Erityisenä haasteena ovat myöhässä perusopetukseen tulleet nuoret, perusopetuksen loppuunsaattaminen ja pääsy jatko-opintoihin. Kehittämisajatuksia Ruotsinkieliset koulutuspalvelut suhtautuu myönteisesti maahanmuuttajien ottamiseen ruotsinkielisiin kouluihin. Kun opetussuunnitelmaa uusitaan nyt, ruotsinkielisillä kouluilla on edustajansa työryhmässä, joka laatii Porvoon perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman. Ruotsinkieliset koulutuspalvelut ei usko olevan realistista, että ruotsinkielisen kotoutumisen ja ruotsinkielisen valmistavan opetuksen valitsevia olisi niin monta, että ruotsinkielistä valmistavaa opetusta järjestettäisiin erillisissä ryhmissä taloudellisin perustein. Ensisijainen lähtökohta on, että heidät kotoutetaan kuten nytkin lähikoulussa henkilökohtaisen opetusohjelman avulla ja että tämä huomioidaan nyt laadittavassa opetussuunnitelmassa. Turvapaikkaa hakevien maahanmuuttajien osalta ruotsinkieliset koulutuspalvelut katsoo, että Porvoo ensisijaisesti tarjoaa valmistavaa opetusta suomenkielisissä ryhmissä, koska emme tiedä, kuinka moni saa jäädä ja minne he sitten asettuvat. Jos joku haluaa mennä ruotsinkieliseen kouluun, sen on oltava mahdollista ja opetus tulee kuvata nyt laadittavassa opetussuunnitelmassa. Seuraavia asioita on kehitettävä: - neuvonta ja ohjaus kotoutumisen ensi vaiheessa - opettajien, ohjaajien ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisen parissa työskentelevien osaaminen, mahdollisuus jatkuvuuteen, jos valitsee ruotsinkielisen kotoutumislinjan ja ruotsinkielisen koulun - mahdollisuuksien selvittäminen maahanmuuttajien toisen asteen koulutukselle, esimerkiksi lukioon valmistavan koulutuksen järjestäminen
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 14 maahanmuuttajille ja henkilöille, joilla on muu kieli äidinkielenään. - Maahanmuuttoviraston ja kunnan välinen viestintä - ruotsinkielisten valmistavien opintojen vastuuhenkilö Porvooseen. Yhteenveto Ruotsin kielen on voitava toimia samoin perustein kuin suomen kielen. Kotoutumiskielen valinnan on perustuttava ihmisen kykyyn tehdä omia päätöksiä. Sen vuoksi maahanmuuttajille annettavien tietojen on oltava oikeita ja niiden tarkoituksena on oltava, että maahanmuuttajat voivat tehdä omia päätöksiä. Tiedon on oltava avointa ja saatavilla. On myös tärkeää laatia työmuotoja, jotka hyödyttävät jatkuvuutta. On myös kiinnitettävä huomiota siihen, että myös Suomen ruotsinkieliset seudut hyötyvät mahdollisuuksista saada yhteyksiä muihin kulttuureihin ja että tämä yhteys voi toimia varantona ruotsinkieliselle väestölle. Suomenruotsalaisille lapsille on annettava mahdollisuudet näihin yhteyksiin samoin kuin maahanmuuttajille on annettava mahdollisuus oppia tuntemaan yhteiskuntamme suomenruotsalainen kulttuuri. Jotta koko Suomea koskevaa kotoutumista ruotsin kielellä voitaisiin kehittää, on suunnattava voimavaroja yhteistyöhön Maahanmuuttoviraston kanssa, joka on avainasemassa; olisi myös hyvä koordinoida asiaa Suomen ruotsinkielisten seutujen kanssa yhdessä esimerkiksi Suomenruotsalaisten kansankäräjien kanssa. Myös Kuntaliiton ruotsinkielisellä maahanmuuttokoordinaattorilla voi olla tärkeä rooli tässä asiassa. Ruotsinkieliseen perusopetukseen valmistava opetus on osa kotoutumista ruotsin kielellä. Ruotsinkieliset koulutuspalvelut suhtautuu myönteisesti ruotsinkielisen kotoutumisen kehittämiseen ja ruotsinkielisen valmistavan opetuksen järjestämiseen Porvoossa. Liite: aloite 1.2.2016 Kj: Kaupunginhallitus antaa yllä olevan vastauksenaan Catharina von Schoultzin aloitteeseen. Kaupunginhallitus toteaa kuitenkin, että vaikka se suhtautuu myönteisesti ruotsinkielisen kotoutumisen kehittämiseen ja ruotsinkielisen valmistavan opetuksen järjestämiseen Porvoossa, ei tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa ole mahdollista järjestää valmistavaa koulutusta ruotsiksi samassa laajuudessa kuin
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 15 suomeksi. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uuteen valmisteluun. KH 04.02.2019 30 Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia, mikä tarkoittaa sitä, että heidän on osallistuttava perusopetukseen. Oppivelvollisuus on lakisääteinen. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää 7 vuotta ja päättyy, kun peruskoulun oppimäärä on suoritettu tai on kulunut 10 vuotta oppivelvollisuuden alkamisesta. Oppivelvollisuusiässä (7 17 vuotta) olevilla maahanmuuttajilla, myös turvapaikanhakijoilla, on sama oikeus perusopetukseen kuin suomalaisilla. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus perusopetukseen osallistuvista oppilaista nousee koko ajan. Maahanmuuttajalapset sijoitetaan yleensä sille luokka-asteelle, joka vastaa heidän ikäänsä sekä osaamistaan ja taitojaan. Tarpeen vaatiessa oppilailla on oikeus saada suomen tai ruotsin kielen opetusta maahanmuuttajille tarkoitetun erillisen oppimäärän mukaisesti (suomi/ruotsi toisena kielenä). Maahanmuuttajaoppilaat voivat myös saada opetusta omassa äidinkielessään. Tämän lisäksi koulut tarjoavat mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajaoppilaille tukiopetusta eri oppiaineissa. Oppilailla on oikeus oman uskontokuntansa mukaiseen opetukseen, jos vähintään kolme oppilasta kuuluu samaan uskontokuntaan ja jos vanhemmat pyytävät opetusta. Oppivelvollisuus- ja esikouluiässä olevat maahanmuuttajalapset voivat saada perusopetukseen valmistavaa opetusta. Tämän opetuksen tarkoituksena on oppilaan harmonisen kehityksen ja suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisen tukeminen sekä perusopetuksen aloittamiseen tarvittavien taitojen antaminen. Mahdollinen valmistava opetus kestää puolesta vuodesta yhteen vuoteen tai pidempäänkin oppilaan tarpeista riippuen. Kunta ei ole velvollinen järjestämään valmistavaa opetusta. Porvoossa suomenkielisillä koulutuspalveluilla on valmistavan opetuksen ryhmiä. Ruotsinkielisissä kouluissa on vuodesta toiseen jonkin verran maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Nämä oppilaat eivät ole osallistuneet valmistavaan opetukseen ryhmittäin vaan saaneet tarvitsemaansa tukea lähikoulussaan. Monien kuntien kokemukset ovat samoja; - kotoutuminen tapahtuu pääasiassa suomeksi (kunnissa, joissa ruotsi on suurempi kieli myös valmistava opetus tapahtuu ruotsiksi, mutta ei silloin suomeksi) - ruotsiksi tapahtuvaan kotoutumiseen on mielenkiintoa ja
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 16 mahdollisuuksia, mutta harvat oppilaat valitsevat ruotsinkielisen koulun On kiinnitettävä huomiota siihen, että myös Suomen ruotsinkieliset seudut hyötyvät mahdollisuudesta saada yhteyksiä muihin kulttuureihin ja että nämä yhteydet voivat olla ruotsinkielisen väestön voimavara; ruotsin kielen tulee toimia samoin perustein kuin suomen kielen. Kotoutumiskielen valinnan pitää perustua ihmisen kykyyn tehdä omia päätöksiä. Tämä vaatii sitä, että maahanmuuttajille annettava tieto on asianmukaista ja tavoitteena on oltava, että he voivat tehdä omia päätöksiä. Tiedon on siis oltava avointa ja saatavilla. Yhteenveto Porvoon ruotsinkieliset koulutuspalvelut suhtautuvat myönteisesti maahanmuuttajien ottamiseen ruotsinkielisiin kouluihin. Koulussa on uusi opetussuunnitelma ja tukea on saatavissa suomenkielisiltä koulutuspalveluilta. Ruotsinkielisissä koulutuspalveluissa suunnitelmien lähtökohtana on, että valmistava opetus järjestetään oppilaan lähikoulussa ja että oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan pohjautuva henkilökohtainen opinto-ohjelma. Kokemus on osoittanut, että oppilas tarvitsee aikuisen tukea ensimmäisenä lukuvuonna. Hyväksi havaittu ratkaisu on, että sama henkilö työskentelee 10 20 tuntia viikossa toimien ohjaajana ja perheen yhteyshenkilönä sekä pitäen vaihtelevan määrän oppitunteja. Jos samassa koulussa on useita oppilaita (useampia lapsia samassa perheessä), resurssien tarve ei juurikaan lisäänny. Perusopetukseen valmistava ruotsinkielinen opetus on osa ruotsinkielisen kotoutumisen kokonaisuutta. Ruotsinkieliset koulutuspalvelut suhtautuu myönteisesti ruotsinkielisen kotoutumisen kehittämiseen osallistumiseen ja valmistavan ruotsinkielisen opetuksen järjestämiseen Porvoossa. Resursseja tarvitaan, jotta voidaan valita opettaja, jolla on osaamista ruotsi toisena kielenä -opetuksessa, henkilö, joka toimii Porvoon ruotsinkielisen valmistavan opetuksen vastuuhenkilönä sekä asianmukaisen jatkokoulutuksen järjestämiseen. Liite: Aloite 1.2.2016 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää antaa ylläolevan selostuksen vastauksenaan Catharina von Schoultzin aloitteeseen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti antaa ylläolevan selostuksen vastauksenaan Catharina von Schoultzin aloitteeseen.
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 17 Sivistyslautakunta 132 15.11.2018 Kaupunginhallitus 31 04.02.2019 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN LIIKUNTAPALVELUIDEN LIIKUNTAKORTTIEN HINTOJA/ SUPERKORTIN PALAUTTAMISTA 1193/43/2017 SIVLK 15.11.2018 132 Valmistelu ja lisätiedot: liikuntasihteeri Helena Forsbäck-Turunen, helena.forsback-turunen@porvoo.fi, 0407628606 ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen, merja.kukkonen@porvoo.fi, 040 4891 754 Valtuutetut Anne Korhonen, Outi Lankia ja Tuomas Kanervala ovat 15.12.2017 jättäneet valtuustoaloitteen, jossa he pyytävät, että Porvoon liikuntapalvelut palauttaisi aiemman käytännön seniorijumppiin eli Superkortin kohtuullisella hinnalla. Liikuntapalveluiden vastaus Porvoon liikuntapalvelut järjestää Porvoon kaupungin senioreille mahdollisimman paljon mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa eri muodoissa. Osalle liikkuminen omatoimisesti luonnossa, kevyen liikenteen väylillä, kuntoradoilla ja hiihtoladuilla tai eri liikuntapaikoilla on mieluisin ja myös edullisin vaihtoehto. Toiset kaipaavat ohjaajan ohjausta ja kannustusta sekä muiden liikkujien seuraa. Porvoon kaupungin liikuntapalvelut pyrkii annettujen resurssiensa puitteissa (ohjaajaresurssit, talous, tilat) tyydyttämään molempien ryhmien toivomuksia. Senioreille on vuosittain, yhteensä 26 viikon ajan (v. 37 49 sekä v. 2 16) tarjolla n. 40 erilaista ohjattua liikuntaryhmää/viikko sekä liikuntasaleissa että uimahallin uima-altaassa. Näihin ryhmiin myydään maksullisia osanottajakortteja. Allasryhmien osanottomaksu = uimahallin normaali sisäänpääsymaksu. Ohjatuista ryhmistä tasapainokoulut (2 ryhmää/viikko) ovat maksuttomat, koska liikuntapalvelut katsoo, että hyvä tasapaino on äärimmäisen tärkeää ikääntyvälle ja kaikilla halukkailla tulisi olla mahdollisuus osallistua näihin ryhmiin. Yllämainittujen ryhmien lisäksi senioreille on tarjolla mahdollisuus ilmaiseen kuntosaliharjoitteluun, sulkapallon- ja/tai boccian pelaamiseen 7 krt/viikko. Kesällä (touko-elokuu) on tarjolla 7?8 ilmaista ohjattua liikuntaryhmää/viikko, jotka soveltuvat hyvin myös senioreille. Myös joulukuussa (varsinaisten liikuntaryhmien ollessa tauolla) tarjoamme 2 ilmaista seniori-jumpparyhmää/viikko. Ilmaiset ryhmät järjestetään sellaisissa tiloissa/paikoissa, joihin kaikki halukkaat varmasti mahtuvat mukaan. Tästä johtuen niihin ei myöskään tarvitse
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 18 ilmoittautua ennakkoon. Maksullisiin ryhmiin kaudelle 2018 19 myydään eläkeläisten/lasten/erityisryhmien osanottajakortteja hintaan 35 /lukukausi/ryhmä tai 45 /vuosi/ryhmä. Näihin ryhmiin tuli/tulee myös ilmoittautua ennakkoon, koska osaan ryhmistä mahtuu vain rajallinen määrä osanottajia salin/tilan koon tai ryhmän luonteen vuoksi. Syksyn 2017 aikana myytiin 801 kpl liikuntakortteja (lapset/erityisryhmät), kun koko lukuvuoden eli syksyn 2016?kevään 2017 aikana niitä myytiin 607 kpl. Meneillään olevan syyskauden ryhmiin on 12.9.2018 mennessä myyty yhteensä 272 kappaletta eläkeläis/lastenkortteja. Tämä on erittäin hyvä määrä kun otetaan huomioon, että eläkeläisiä on kehotettu ostamaan jumppakortti vasta muutaman kokeiluviikon jälkeen. Aikaisempina vuosina, edellisen kerran kaudella 2016 17, on myös ollut mahdollista ostaa ns. Superkortti hintaan 65 /vuosi. Kyseisellä kortilla pystyi osallistumaan niin moneen ohjattuun liikuntaryhmään viikossa kuin halusi. Liikuntapalvelut päätti luopua Superkortista kaudesta 2017 18 alkaen pääosin kahdesta eri syystä: 1. Superkortin ostaneet ilmoittautuvat ennakkoon useaan eri ryhmään, vaikka tarkoitus ei ehkä ollutkaan osallistua niihin säännöllisesti. Näin ollen ryhmät täyttyivät nopeasti ja monta halukasta jäi varapaikalle. Käytännössä tämä merkitsi, että ryhmät eivät olleet ollenkaan täysiä, koska kaiken varalta ilmoittautuneet eivät osallistuneetkaan. 2. Liikuntapalveluilla on vuoden 2017 jälkeen ollut kaupungin talousarviossa korotettu tulotavoite, joka perustuu palveluiden ja tilojen ylläpitokustannusten nousuun. Tulotavoitteen saavuttamiseksi liikuntapalvelut on tarkistanut ja korottanut sekä liikuntatilojen vuokria että palveluiden ja tapahtumien osanottomaksuja. Tulotavoitteen noustessa asiakkailta perittäviä tilavuokria ja osanottomaksuja on kuitenkin korotettu hyvin maltillisesti. Liikuntapalvelut katsoo, että Superkortista luopumisesta huolimatta nykyiset liikuntakortit ja osanottomaksut eri liikuntatapahtumiin ja ohjattuihin ryhmiin ovat edelleen edullisia. Osallistuminen yhteen ohjattuun liikuntatuntiin maksaa keskimäärin n. 1.70 /henkilö/kerta (26 viikon aikana/lukukausi). Lisäksi on hyvä todeta, että vuodessa lähes viiden (5) kuukauden ajan on joka viikko tarjolla myös täysin maksuttomia ohjattuja liikuntaryhmiä. Ryhmäkohtainen liikuntakortti on tullut syksystä 2018 lähtien esittää ryhmän ohjaajalle 31.10. mennessä. Tällöin asiakas on voinut jakaa menot liikuntakorteista useamman kuukauden ajalle esim. ostamalla yhden kortin/kuukausi elo-, syys- ja lokakuussa. Liite:
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 19 Valtuustoaloite Sivj: Sivistyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että yllä oleva annetaan vastauksena kaupunginvaltuutettu Anne Korhosen ym. jättämään valtuustoaloitteeseen. Sivistyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että yllä oleva annetaan vastauksena kaupunginvaltuutettu Anne Korhosen ym. jättämään valtuustoaloitteeseen. KH 04.02.2019 31 Liite: aloite 15.12.2017 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää antaa yllä olevan vastauksenaan Anne Korhosen ym. valtuustoaloitteeseen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti antaa yllä olevan vastauksenaan Anne Korhosen ym. valtuustoaloitteeseen.
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 20 Sivistyslautakunta 133 15.11.2018 Kaupunginhallitus 32 04.02.2019 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN, PSYKIATRINEN SAIRAANHOITO KOULUTUSPALVELUISSA 1342/33/2018 SIVLK 15.11.2018 133 KH 04.02.2019 32 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Rikard Lindström, 040 833 3789 tai rikard.lindstrom@porvoo.fi Valtuutettu Mikaela Nylanderin helmikuussa 2018 jättämässä valtuustoaloitteessa todetaan, että yksi suurimmista haasteista on monia nuoria uhkaava ulkopuolisuus ja syrjäytyminen. Aloitteessa todetaan, että yhä useampi nuori tarvitsee joustavaa ja yksilöllistä tukea koulunkäynnissä ja että Porvooseen pitäisi palkata lisää psykiatrisia sairaanhoitajia. Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että Porvoon kaupunki entistä suuremmassa määrin yhdistää joustavan pienryhmätoiminnan ja psykiatrisen osaamisen. Täydennyksenä jo tehtyihin toimenpiteisiin tulee kaupungin selvittää, tukisiko psykiatristen sairaanhoitajien määrän lisääminen oppilaiden koulunkäyntiä ja opintojen loppuun suorittamista nykyistä paremmin. Sosiaali- ja sivistystoimen johtoryhmät päättivät, että vastaus laaditaan yhteistyössä suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä koulutuspalveluissa sekä kouluterveydenhuollossa. Valtuustoaloite käsitellään kyseisissä lautakunnissa ennen vastauksen antamista kaupunginhallitukselle. Liite: Valtuustoaloite Vastaus aloitteeseen Sivj: Sivistyslautakunta päättää ehdottaa, että liitteessä oleva vastaus on kaupunginhallituksen vastaus valtuutettu Mikaela Nylanderin jättämään aloitteeseen. Sivistyslautakunta päätti ehdottaa, että liitteessä oleva vastaus on kaupunginhallituksen vastaus valtuutettu Mikaela Nylanderin jättämään aloitteeseen. Liitteet: aloite 1.2.2018 vastaus aloitteeseen
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 21 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää antaa liitteenä olevan vastauksen valtuutettu Mikaela Nylanderin jättämään aloitteeseen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti antaa liitteenä olevan vastauksen valtuutettu Mikaela Nylanderin jättämään aloitteeseen.
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 22 Sivistyslautakunta 149 13.12.2018 Kaupunginhallitus 33 04.02.2019 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN ENSIAPUKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ OPETUSHENKILÖSTÖLLE 1457/21/2018 SIVLK 13.12.2018 149 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040 514 1133 tai jari.kettunen@porvoo.fi Kaupunginvaltuutettu Anette Karlsson on jättänyt valtuustoaloitteen 12.3.2018, jossa esitetään, että Porvoo tarjoaa koko opetushenkilöstölle hätäensiapukoulutusta ja varmistaa, että henkilöstön ensiaputaidot ovat ja pysyvät ajan tasalla. Aloitteen tekijän vetoaa perusopetuslakiin, jonka mukaan jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Koulujen tulee huolehtia kouluyhteisön turvallisuudesta ja kaupungin tulee tukea opetushenkilöstöä tässä tehtävässä. Pääosa kouluissa tapahtuvista vahingoista on lieviä, jolloin opettajan, terveydenhoitajan tai muun aikuisen antama ensiapu on ainoa tarvittava apu tai hoito. Kouluissa on kuitenkin oltava ensiapuvalmius myös vakavampien tapaturmien varalta. Opettajien ja muun henkilöstön ensiaputaitojen lisääminen on yksi tärkeä tekijä koulujen turvallisuuden lisäämiseksi. Porvoon koulutuspalvelut on lähtenyt siitä, että kussakin koulussa on riittävä määrä ensiaputaitoista henkilöstöä huolehtimassa oppilaiden turvallisuudesta mahdollisissa tapaturmissa. Kouluterveydenhuollon ammattilaisten ja useiden lähihoitajataustaisen koulunkäynnin ohjaajan lisäksi myös opettajan peruskoulutukseen kuuluu ensiaputaitoja ja niiden päivittäminen koetaan erittäin tärkeäksi Porvoon kaupungin koulutuspalveluissa. Porvoon kaupunki koordinoi alueellista opettajien koulutustarjontaa, johon on kerätty opettajan työn kannalta keskeisiä koulutuksellisia osa-alueita. Alueellisella tarjottimella on vuosittain ollut tarjolla ensiapukoulutusta, joskus useampiakin tilaisuuksia (vähintään yksi/porvoo, Sipoo, Loviisa), joihin porvoolaiset opettajat ja koulunkäynninohjaajat ovat voineet halutessaan ja tarpeen mukaan osallistua. Ruotsinkielisille opettajille on ollut viimeksi tarjolla koulutuksia nyt syksyllä 2018, suomenkielisillä oli koulutuksia keväällä 2018 ja suunnitelmat ovat pitkällä uudesta tarjonnasta koulutustarjottimelle keväällä 2019. Kunkin koulun opettajien koulutukseen ohjaamisesta vastaa rehtori opettajien kanssa käytävien kehityskeskusteluiden kautta. Rehtori arvioi aina koulun kokonaisuutta ja varsinkin turvallisuuteen liittyvän osaamisen kehittämiseen ja varmistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota koulutasolla vuosittain. Jokaisessa koulussa huolehditaan
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 23 siitä, että henkilöstöllä on olemassa riittävä valmius hätäensiavun antamiseen ja koulun henkilöstön ensiapuvalmiuksien kehittämistä ylläpidetään täydennyskoulutuksen kautta lasten turvallisuuden takaamiseksi myös onnettomuustilanteissa ja tapaturmissa. Liite: Valtuustoaloite, ensiapukoulutuksen järjestämisestä opetushenkilöstölle Sivj: Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että yllä oleva annetaan vastauksena kaupunginvaltuutettu Anette Karlsson jättämään valtuustoaloitteeseen. Sivistyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että yllä oleva annetaan vastauksena kaupunginvaltuutettu Anette Karlsson jättämään valtuustoaloitteeseen. KH 04.02.2019 33 Liite: aloite 12.3.2018 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää antaa yllä olevan vastauksenaan Anette Karlssonin valtuustoaloitteeseen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti antaa yllä olevan vastauksenaan Anette Karlssonin valtuustoaloitteeseen.
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 24 Sivistyslautakunta 150 13.12.2018 Kaupunginhallitus 34 04.02.2019 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN, KOULUKULJETUSTEN KOORDINOINTI PORVOOSSA 2038/40.402/2018 SIVLK 13.12.2018 150 Valmistelu ja lisätiedot: sivistysjohtaja Hilding Mattsson 040 8334495 tai hilding.mattsson@porvoo.fi Catharina von Schoultz ja Markus Hammarström ovat tehneet valtuustoaloitteen koulukuljetusten koordinoinnista Porvoossa. Aloitteen tavoitteena on parantaa perheiden itse järjestämien kuljetusten ja koulukuljetusten koordinointia oppilaiden koulumatkojen turvaamiseksi ja perheiden arjen helpottamiseksi. Esiopetuksessa ja perusopetuksessa on yhteensä noin 6.100 koululaista, joista nykyisin noin 24 % on koulukuljetusoikeutettuja. Pääosa heistä käyttää koko matkalla yksinomaan avointa joukkoliikennettä eli julkista linja-autoa, ja runsas kolmasosa käyttää sivistystoimen hankkimaa tilausliikennekuljetusta. Koulukuljetusoikeutetuille perusopetusoppilaille myönnetään ensisijaisesti kulukorvaus matkalipun muodossa ja he käyttävät koulumatkoillaan avoimen joukkoliikenteen busseja. Mikäli matkaa on yli 3 km lähimmälle bussipysäkille, oppilaalle myönnetään oikeus lisäkuljetukseen osalle tätä matkaa. Sivistystoimi hankkii koulukuljetuksia varten joukkoliikennettä täydentävää tilausliikennettä sekä sellaista tilausajoliikennettä, joka palvelee niitä oppilaita, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää bussia koulumatkoillaan. Tämä hankinta tehdään mahdollisimman oikein perustein. Koulukuljetusta tilausajolla kokonaan tai osittain tarvitsevien oppilaiden määrä arvioidaan vuosittain 20.9. tilanteen mukaan. Mahdolliset itse maksavat oppilaat eivät välttämättä kulkisi samaan aikaan samaan kouluun kuin lakisääteisiä kuljetuksia käyttävät oppilaat, sillä koulut, lukujärjestykset ja alkamisajat vaihtelevat suuresti. Kaikista perusopetukseen osallistuvista oppilaista 75 % (4300 oppilasta) ei kuulu koulukuljetuksen piiriin ja kuljetusjärjestelyjen järjestäminen ja hankkiminen itse maksaville oppilaille, jotka eivät voi käyttää joukkoliikenteen busseja, ehkä jopa 1000 oppilasta, olisi merkittävä lisäkustannus ja lisätyö sivistystoimelle. Myös yhteydenpito vanhempien kanssa, järjestelyistä sopiminen kunkin kanssa erikseen sekä kustannusten määrittely oppilaskohtaisesti vaatisi runsaasti työtä. Sivistystoimen järjestämänä kuljetus olisi oltava kaikilta osin lain mukaista. Esimerkkinä kuljetuskaluston vaatimukset ovat
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 25 huomattavasti tiukemmat kun oppilaat kuljetetaan julkisin varoin järjestetyllä kuljetuksella kuin jos he käyttävät joukkoliikenteen busseja. Koulukuljetukset järjestetään nykyään optimaalisesti niin, että liikennöitsijä suunnittelee ajoneuvon kokoluokan, ajoreitin ja aikataulun oikealle matkustajamäärälle niin, että ajoreitti muuttuu matkustajien käyttötarpeen mukaan (koko matka, osan matkasta, lukujärjestyksen mukaan) ja aikataulu suunnitellaan niin, että matkaja odotusajat olisivat mahdollisimman lyhyitä. Ajoneuvon kokoluokkaa voi näin olla eri aikoihin tai päivinä erilainen, matkustajamäärästä riippuen. Kaupungin hankkiman koulukuljetuksen piirissä olevista matkustajista on lakisääteisesti oltava ajoneuvossa matkustajaluettelo. Samat ajantasaiset tiedot on oltava myös liikennöitsijällä. Liikennöitsijä on suoraan yhteydessä kouluihin esim. lukujärjestyksistä ja tiedottaa huoltajia aikatauluista. Mikäli matkustajamäärä nousisi, myös liikennöitsijöiden työmäärä lisääntyisi huomattavasti. Kuormitusmääräykset ovat myös tiukemmat kuin joukkoliikenteen busseissa. Sivistystoimen ostama liikenne on räätälöity juuri tiettyihin reitteihin ja kellonaikoihin, jotta ne palvelisivat kuljetusoppilaiden tarpeita. Ajoneuvojen koko mitoitetaan siten, että ostetaan mahdollisimman vähän tyhjiä paikkoja. Kaupungin ostama koululaisten tilausliikenne on keskimäärin varsin kallista (keskimäärin oppilasta kohden 600-4000 /oppilas), ja itse maksavilta oppilailta tulisi luonnollisesti laskuttaa hinta, joka vastaisi todellisia kustannuksia. Tämä hinta vaihtelisi suuresti tapauskohtaisesti, mitä voidaan pitää myös ongelmana. Valtaosa oppilaista, jotka eivät ole varsinaisen lakisääteisen koulukuljetuksen piirissä, voivat normaalia bussimaksua vastaan käyttää halutessaan avointa joukkoliikennettä jo nyt. Avoimen joukkoliikenteen busseissa on yleensä hyvin tilaa ja hinta on kohtuullinen. Oppilaita, jotka eivät ole koulukuljetukseen oikeutettuja on kohdeltava yhdenvertaisesti muiden kaupunkilaisten kanssa. Siksi kaikille avoin mahdollinen tilausliikenne olisi suunniteltava siten, että se olisi kaikille siitä kiinnostuneille potentiaalisille matkustajille mahdollista samaan hintaan ja samoin ehdoin käytettävissä, eikä kilpaile esim. markkinaehtoisen joukkoliikenteen kanssa. Hankinnoilla ei ole tarkoituksenmukaista haitata kaikille avointa markkinaehtoista liikennettä eikä valtion (ELY) tai kaupungin tukemaa joukkoliikennettä siirtämällä matkustajavirtoja tilausliikenteen piiriin. Joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen on Porvoossa
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 26 Uudenmaan ELY-keskus, joka yhdessä kaupungin kanssa on hyväksynyt joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn, joka tarkistetaan aina 5 vuoden välein. Palvelusta vastaavat liikennöitsijät, jotka ajavat liikennettä pääosin markkinaehtoisesti ilman yhteiskunnan tukea. Mikäli kaupungin hankkimaa liikennettä laajennetaan, samalla saattaa avoimen joukkoliikenteen liiketaloudellinen kannattavuus heiketä. Tämä aiheuttaisi vakavaa haittaa kaupungin joukkoliikenteelle. Oy Matkahuolto Ab on suomalainen bussiliikenteen palvelu- ja markkinointiyritys. Matkapalveluissa ylläpidetään ja kehitetään monipuolisia julkisen joukkoliikenteen matkustuspalveluja, muun muassa valtakunnallisia aikataulu- ja matkakorttijärjestelmiä. Sivistystoimella on sopimus Matkahuollon kanssa siitä, että sivistystoimen koulukuljetusoikeutetuille oppilaille myöntämien matkakorttien kustannukset laskutetaan kuukausittain jälkikäteen. Mahdollisesta yhteistyön laajentamisesta Matkahuollon ja liikennöitsijöiden kanssa, esim. omien rahastuslaitteiden hankkimisesta tilausliikenteen ajoneuvoihin, ei ole neuvoteltu. Kaupunki tukee joukkoliikennettä n. 500 000 eurolla vuosittain. Pääosin tämä tuki kohdistuu kaupungin sisäiseen paikallisliikenteeseen, jota ELY-keskus ostaa markkinaehtoisen liikenteen puutteita täydentämään, pääpainon ollessa kuntarajan ylittävässä liikenteessä. Tilausliikenteen mahdollisista säännöllisesti vapaista nk. vapaapaikoista tulisi liikennöitsijän tallentaa tiedot Liikenneviraston NAP-palveluun (National Access Point) eli kansalliseen yhteyspisteeseen. Tällöin olisi myös sovittava siitä, kenelle mahdolliset tuotot kirjattaisiin. Liikennöitsijät ajavat mielellään avoimena joukkoliikenteenä ne reitit, joilla on riittävästi aitoa kysyntää, eikä näille reiteille kannata ostaa lisäliikennettä. Koululaiset ohjataan mahdollisuuksien mukaan nykyisen joukkoliikenteen käyttäjiksi. Sivistystoimella ei ole tarvetta aloittaa sellaista uutta toimintaa, joka sen hallinnoimana mahdollistaisi joustavien paikka- hinta- lippu- ja liikennejärjestelmien ylläpitoa sen hankkimassa koulukuljetusoppilaille tarkoitetussa tilausliikenteessä. 23.10.2018 liikennöitsijöiden kanssa järjestetyssä markkinavuoropuhelutilaisuudessa sekä tilausliikenteen- että joukkoliikenteen liikennöitsijät olivat yksimielisiä siitä, että kaikille avoimen liikenteen julkisin varoin tehdyt hankinnat tulisi tapahtua muuta kautta kuin koulukuljetusten tilausliikenteen yhteydessä. Kaupunki ja ELY-keskus tukevat jo nyt joukkoliikennettä ja sitä kautta liikenteeseen panostaminen on järkevää ja yhdenvertaisesti tarjolla kaikille palvelun käyttäjille. Kaikille avointa liikennettä voidaan järjestää monin eri tavoin ja sivistystoimi käyttää aina ensisijaisesti sellaista liikennettä
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 27 koulukuljetusmuotona. Busseja koulumatkoillaan käyttävien oppilaiden koulumatkoja ei koordinoida sivistystoimessa, vaan he voivat lukujärjestyksistä ja esim. iltapäivätoiminnasta tai harrastuksista riippumatta käyttää busseja. Sivistystoimen rahoittamia bussikortteja voi käyttää arkisin kello 18.00 asti, käyttöä on rajattu kahteen päivittäiseen kodin ja koulun väliseen matkaan. Sivj: Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että yllä oleva annetaan vastauksena kaupunginvaltuutettu von Schoultzin ja Hammarströmin jättämään valtuustoaloitteeseen. Sivistyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että yllä oleva annetaan vastauksena kaupunginvaltuutettu von Schoultzin ja Hammarströmin jättämään valtuustoaloitteeseen. KH 04.02.2019 34 Liite: aloite 31.8.2018 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää antaa yllä olevan vastauksenaan Catharina von Schoultzin ja Markus Hammarströmin valtuustoaloitteeseen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti antaa yllä olevan vastauksenaan Catharina von Schoultzin ja Markus Hammarströmin valtuustoaloitteeseen.
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 28 Kaupunginhallitus 35 04.02.2019 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KASVISRUOKAVALIOTA NOUDATTAVAN KOKOUSTARJOILUJEN LISÄÄMISESTÄ 2150/19/2018 KH 04.02.2019 35 Valmistelu ja lisätiedot: Jukka-Pekka Ujula, jukka-pekka.ujula@porvoo.fi Valtuutettu Tuula Hirvilammi on tehnyt usean muun valtuutetun ohella aloitteen kasviruokavaliota noudattavan kokoustarjoilujen lisäämiseksi. Aloitteen mukaan valtuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokouksissa ei tarjottaisi ollenkaan lihatuotteita, vaan kokoustarjoilujen tulisi noudattaa lakto-ovovegetaarista ruokavaliota. Lisäksi otettaisiin huomioon muut eritysruokavaliot. Valtuustoaloitteen perusteena esitetään, että päättäjät voivat olla edelläkävijöitä ja suosia ilmastoystävällistä ruokavaliota. Porvoon kaupungin kokoustarjoiluissa on pyritty melko maltilliseen ja yksikertaiseen tarjoomaan. Tarjoilut tuottaa pääsääntöisesti Porvoon tilapalvelut. Tarjoilut pitävät sisällään yleisesti ottaen leipää (tumma/vaalea) eri täyttein (liha, kala, kasvis). Juomana on kahvi, tee ja vesi. Näiden lisäksi kokouksissa on useimmiten tarjolla myös hedelmiä. Erikoisruokavaliot (laktoositon, gluteeniton) on myös otettu huomioon. Eri kokouksia järjestävät tahot ottavat itsenäisesti kantaa tarjoomaan, joka riippuu myös osin kokouspaikasta ja kokouksen arvioidusta kestosta. Kokoustarjoilujen osalta on nähty tarkoituksenmukaiseksi, että valinnanvaihtoehtoja on kohtuudella olemassa ottaen huomioon kokousaika, kustannukset, terveellisyys ja tarjoilujen järjestämistapa. Vastauksena valtuustoaloitteeseen todetaan, että kokoustarjoilujen osalta voidaan hedelmien, vihannesten ja kasvisten määrää lisätä. Erikoisruokavaliot otetaan aina huomioon. Kokouksissa on aina tarjolla myös lakto-ovovegetaarinen vaihtoehto. Muilta osin tarjoilujen määrään tai koostumukseen ei nähdä tarkoituksenmukaisena oleellisesti puuttua tai tehdä ehdottomia rajoituksia. Kokoukseen osallistuvat voivat tehdä valinnan eri vaihtoehdosta. Liite: aloite 27.9.2018 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää antaa edellä olevan vastauksen Tuula Hirvilammin ym. valtuustoaloitteeseen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti antaa edellä olevan vastauksen Tuula Hirvilammin ym. valtuustoaloitteeseen.
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 29
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 30 Kaupunginhallitus 36 04.02.2019 ILMOITUSASIA 602/50.502/2015 KH 04.02.2019 36 1. Korkein hallinto-oikeus Korkein hallinto-oikeus on 23.1.2019 päättänyt hylätä Mika Varpion, Marikki Hakolan, Kaj Bärlundiun, Lauri Rissasen, Petteri Saarion, Pasi Siltakorven, Jaana Koskenniemen, Laura Karenin, Sirpa Hanskan, Birgitta Palmqvistin, Markku Välimäen ja Niina Uskin asemakaavaa koskevan valituslupahakemuksen. Liite: Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 23.1.2019 Kaupunginjohtaja: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 31 Kaupunginhallitus 37 04.02.2019 LAUTAKUNTIEN PÄÄTÖKSET 14/10.100/2017 KH 04.02.2019 37 Seuraavat lautakunnat ovat lähettäneet päätösluettelonsa kokouksistaan: - kapunkikehityslautakunta 22.1.2019 - rakennus- ja ympäristölautakunta 29.1.2019 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee päätökset tiedoksi ja ilmoittaa lautakunnille, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeuttaan. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti merkitä päätökset tiedoksi ja ilmoittaa lautakunnille, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeuttaan.
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 32 Kaupunginhallitus 38 04.02.2019 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET 15/10.100/2017 KH 04.02.2019 38 Seuraavat viranhaltijat ovat lähettäneet päätösluettelonsa: - toimitilajohtaja 22.-31.1.2019 6-11, 13-14 - rahoitusjohtaja 10.1.2019 2 - hallintopalvelukesk.j. 17.-23.1.2019 4, 6, 9 - kaupunginjohtaja 29.1.2019 3-4 - vt. hallintojohtaja 31.1.2019 2 Puheenjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee päätökset tiedoksi ja ilmoittaa viranhaltijoille, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeuttaan. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti merkitä päätökset tiedoksi ja ilmoittaa viranhaltijoille, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeuttaan.
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 33 Kaupunginhallitus 39 04.02.2019 AJANKOHTAISTA KH 04.02.2019 39 Kaupunginhallituksen jäseniä informoidaan ajankohtaisista asioista. Merkittiin tiedoksi.
PORVOON KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2019 34 Kaupunginhallitus 40 04.02.2019 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KULTTUURIJAOSTON PERUSTAMISESTA KH 04.02.2019 40 Valmistelu ja lisätiedot: kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, jukka-pekka.ujula@porvoo.fi, sivistysjohtaja Hilding Mattsson, hilding.mattsson@porvoo.fi Valtuutettu Pete Lattu ja usea muu valtuutettu on tehnyt valtuustoaloitteen sivistyslautakunnan kulttuurijaoston perustamiseksi. Perusteena aloitteessa tuodaan esille, että sivistystoimen alle on koottu laaja kokonaisuus ja että kulttuuripalvelujen asiat ja vaikuttavuus jäävät usein liian pieniksi nykyisessä sivistyslautakunnassa. Esityksen mukaan kulttuurijaosto antaisi mm. lausuntoja ja selvityksiä, käsitelisi kulttuuriin liittyviä aloitteita sekä ohjaisi ja seuraisi kulttuuriin liittyvää toimintaa valtuuston asettamien tavoitteiden ja strategian mukaisesti. Yleisesti voidaan todeta, että eri lautakuntien ja jaostojen toiminnassa sekä keskinäisessä työnjaossa on kysymys kokonaisuudesta ja sen parhaasta mahdollisesta hallinnasta. Yksittäisen jaoston perustamisella on siis aina merkitys myös organisaation toiminnalliseen kokonaisuuteen ja johtamisjärjestelmään. Tästä syystä aloitteen valmistelu on myös tehty kaupunginjohdon ja sivistystoimen johdon yhteisenä työnä. Uutta luottamushenkilöelintä harkittaessa tulee myös ottaa päätöksenteko- ja organisaatiokokonaisuuden lisäksi huomioon mahdolliset tarvittavat lisäresurssit sekä toiminnan muutoksen vaikutus eri vakiintuneihin prosesseihin. Aloitteessa mainittujen lausuntojen ja selvitysten osalta voidaan todeta yleisesti, että erityisesti kaupungin sisäisten selvitysten ja lausuntojen määrää on pyritty määrätietoisesti vähentämään poikkihallinnollista valmistelua edistämällä. Myös eri selvitysten aloittamista koskevaa päätöksentekokynnystä on pyritty nostamaan valmistelun resurssihaasteiden vuoksi. Kaupungin organisaatiota on muutettu merkittävämmin vuoden 2011 alusta. Periaatteina uudistuksessa olivat silloisen luottamushenkilöhallinnon virtaviivaistaminen, johtamisen tehostaminen, päätettävien asioiden delegointi oikealle tasolle ja päätöksenteon vieminen mahdollisimman lähelle asiakasta tai asianosaista. Nämä perusteet ovat edelleen täysin legitiimit, jota myös mahdolliset valtakunnalliset uudistukset ja niiden seuraukset todennäköisesti edelleen korostavat. Kaupungin organisaatio on selväpiirteinen. Useat kunnat ovat pohtineet organisaationsa muuttamista erityisesti tulevaa sote- ja maakuntauudistusta ennakoiden ja vaikuttaa siltä, että organisaatiorakenne usein lähestyy sitä mallia, joka Porvoossa on jo käytössä. Tämä tarkoittanee usein lautakuntien määrän mahdollista karsimista ja tehtävien kokoamista jopa poikkihallinnollisesti. Uusien lautakuntien alatoimielimien perustaminen voidaan myös nähdä