MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä on selvitetty sitä, mitä on mahdollista tehdä elinkautisvankien vapauttamismenettelyn ja väkivaltariskin arvioinnin kehittämiseksi. Selvitystyön tuloksena löydettiin keinoja edelleen kehittää vapauttamismenettelyä, parantaa väkivaltariskin tunnistamista sekä vähentää uusintarikollisuusriskiä. Osa kehittämisehdotuksista voidaan toteuttaa tämän syksyn aikana, ja niiden vaatimat lainmuutokset voidaan sisällyttää syksyllä annettavaan hallituksen esitykseen, jolla päivitetään rikosseuraamusalan organisaatiosäännöksiä. Muita muutoksia ryhdytään valmistelemaan tänä syksynä asetettavassa työryhmässä. Rangaistusten täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämään Rangaistusten täytäntöönpanon tavoitteena on estää rikosten tekeminen rangaistusaikana sekä lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä hänen elämänhallintaansa ja sijoittumistaan yhteiskuntaan. Vuonna 2005 eduskunnassa yksimielisesti hyväksytty vankeuslaki korostaa rangaistusajan suunnitelmallisuutta. Jokaisesta elinkautisvangista tehdään rangaistuskauden alussa riskija tarvearviointi. Tähän arviointiin sisältyy myös vankilassa tehtävä laitosturvallisuusarvio. Arvioinnin perusteella vangille laaditaan rangaistusajan suunnitelma, johon sisällytetään sellaista toimintaa, jolla pyritään vähentämään riskiä syyllistyä uudestaan rikoksiin. Toiminta on esimerkiksi opiskelua, työntekoa, päihdeohjelmia tai suuttumuksen hallintaa ja muita elämäntaitoja lisääviä ohjelmia. Olennaisena osana rangaistusajan suunnitelmaan sisältyy edellä mainittujen lisäksi myös vapauttamissuunnitelma. Vapauttamissuunnitelma valmistellaan yhteistyössä vangin kotikunnan ja muiden viranomaisten kanssa, jotta vankilassa aloitetut toiminnat erityisesti päihdehuolto voisivat jatkua katkeamatta myös vapautumisen jälkeen. Kuntien valmius ja sitoutuminen tähän työhön vaihtelevat. Oikeusministeriön näkökulmasta olisi perusteltua luoda vahvempia velvoitteita kunnille vapautuvien vankien jatkohuollossa, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa se ei ole ymmärrettävästi mahdollista. Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Eteläesplanadi 10 PL 25 (09) 160 03 (09) 1606 7730 oikeusministerio@om.fi HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO
2(5) Vakavimpaan väkivaltaan syyllistyneet vangit Vankilassa oli vuosina 2005 2010 keskimäärin päivittäin noin 760 henkilöä, joilla oli joko päärikoksena henkirikos tai jotka olivat tutkintavankeudessa epäiltynä henkirikoksesta. Elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittujen määrä on kasvanut tällä vuosikymmenellä rangaistusjärjestelmän tiukentumisen seurauksena. Samaan aikaan henkirikosten määrä on hieman jopa laskenut. Vuonna 2000 elinkautisia oli 59 ja vuonna 2010 yhteensä 157. Suurin osa vapautuneista elinkautisvangeista näyttää olevan kykeneviä rikoksettomaan tai ainakin väkivallattomaan elämään. Vuosina 1992 2009 vapautuneista 52 elinkautisvangista seitsemän on palannut vankilaan syyllistyttyään rikokseen, josta on tuomittu ehdotonta vankeutta. Yksi oli syyllistynyt uudestaan henkirikokseen. Koko rangaistusta suorittavia vankeja oli 21 vuonna 2000 ja vuoden 2010 alussa 29. Koko rangaistusta suorittavat ovat syyllistyneet useampaan törkeään väkivalta- tai seksuaalirikokseen. Väkivaltariskin arviointimenettelyt nykyisessä järjestelmässä Mielentilatutkimus on tuomioistuimen määräämä tutkimus, jossa otetaan kantaa rikoksesta epäillyn syyntakeisuuteen rikoksen tekohetkellä sekä hänen hoidon tarpeeseensa tutkimuksen päättyessä. Mielentilatutkimuksen aikana tutkittavalle tehdään laaja psykiatrinen tutkimus, standardoituja psykologisia testejä, häntä seurataan mielisairaalassa tai muussa tutkimuspaikassa koulutetun henkilökunnan toimesta 1-2 kuukauden ajan ja hänelle suoritetaan myös ruumiillisen terveydentilan tutkimus. Mielentilatutkimuksia tehtiin vuonna 2009 yhteensä 124 henkilölle. Heistä 33 todettiin syyntakeettomiksi. Syyntakeettomat (täyttä ymmärrystä vailla olevat) määrätään hoidettavaksi valtion mielisairaalaan. Mielentilatutkimuksia tehdään valtion mielisairaaloiden lisäksi mm. yliopistollisten keskussairaaloiden psykiatrisilla klinikoilla. Mielentilatutkimuksen keskimääräinen hinta on noin 23 000 euroa. Koko rangaistusta suorittaville tehdään vaarallisuusarviot lain nojalla. Tuomioistuimen on määrättävä syytetyn mielentila tutkittavaksi ja pyydettävä samalla lausuntoa siitä, onko syytettyä pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle, ennen kuin se tekee päätöksen koko rangaistusajan suorittamisesta vankilassa. Helsingin hovioikeus puolestaan pyytää vaarallisuuden arvioimista silloin, kun koko rangaistusaikaa vankilassa suorittamaan määrätty henkilö on suorittanut rangaistuksestaan viisi kuudesosaa ja anoo ehdonalaiseen vapauteen päästämistä. Vaarallisuusarvion tarkoituksena on selvittää, onko rikoksentekijää hänen rikoksistaan ilmenevien seikkojen ja muun hänen henkilöstään saadun selvityksen perusteella ilmeisesti pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle ja terveydelle. Koko rangaistustaan suo-
3(5) rittavien vankien vaarallisuusarviot on tehty Psykiatrisen vankisairaalan kahdessa yksikössä, Turussa ja Vantaalla. Tutkimusjakso kestää enintään kuukauden ja tutkimuksiin osallistuu psykiatrian erikoislääkäri, psykologi ja tarpeen mukaan muuta henkilökuntaa. Elinkautiseen vankeuteen tuomitun ehdonalaista vapauttamista koskeva asia käsitellään Helsingin hovioikeudessa. Laissa pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä todetaan, että hovioikeus voi omasta aloitteestaan päättää asiantuntijalausunnon hankkimisesta, todistelun vastaanottamisesta taikka kirjallisen todisteen tai muun asiakirjan esittämisestä. Elinkautista rangaistusta suorittavan vapauttamisasia otetaan pääsäännön mukaan ensimmäisen kerran harkittavaksi sen jälkeen, kun rangaistusta on suoritettu 12 vuotta. Vapauttaminen perustuu aina harkintaan. Harkinnassa otetaan huomioon vangin käyttäytyminen vankilassa ja arvio menestymisestä ehdonalaisessa vapaudessa. Rikosseuraamuslaitokselta pyydetään lausunto, johon liitetään vankilan johtajan lausunto, arviointikeskuksen johtajan selvitys, lausunto valvotun koevapauden edellytysten täyttymisestä sekä pääsääntöisesti psykologin lausunto niissä tilanteissa, joissa vangilla on ollut potilassuhde psykologiin. Myös muita lausuntoja voidaan tarvittaessa pyytää. Samanlaista erilliseen lainsäädäntöön perustuvaa vaarallisuusarvioita kuin koko rangaistusta suorittaville ei elinkautisvangeille nykyään tehdä. Elinkautisvankien riski syyllistyä uuteen väkivaltarikokseen on olennaisesti pienempi kuin koko rangaistusta suorittavien. LINJATUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vaarallisuusarvioita on jo pitkään tehty rangaistusten täytäntöönpanossa. Niillä on myös pystytty varsin hyvin laatimaan tiettyjä ihmisryhmiä koskevia tilastollisia ennusteita rikosten uusimisesta. Yksittäisen ihmisen vararallisuutta on kuitenkin vaikea luotettavasti arvioida, eikä täyteen varmuuteen pääseminen ole näköpiirissä. Vaarallisuusarviointien kehittämistyö on joka tapauksessa tehnyt mahdolliseksi aiempaa huomattavasti luotettavamman pitkän aikavälin arvioinnin. Aiempaa enemmän on tietoa myös siitä, mitkä tekijät voivat laukaista väkivaltaista käyttäytymistä. Tämän tiedon perusteella on mahdollista tehostaa ehdonalaisen valvonnan sisältöä. Ajantasaistetun perustiedon pohjalta onkin päädytty seuraaviin linjauksiin.
4(5) 1. Elinkautisvangin vapauttamisharkinnassa otetaan käyttöön väkivaltaista käyttäytymistä ennustava riskien arviointi Elinkautisvankien vaarallisuusarvioinnissa käytetään jatkossa kahta tai kolmea soveltuvaa ja tieteellisesti päteväksi todennettua arviointiasteikkoa, joiden mittaamiskyky on osoittautunut hyväksi. Riskin arvioiminen edellyttää oikeuspsykiatrista osaamista ja kokemusta. Riskiarvioinnin tekeminen testeineen kestää noin kaksi työpäivää, jos tukena ja tietolähteenä on vangin jo hyvin tunteva vankilahenkilökunta. Vuosittain tulee lähivuosina olemaan harkintaprosessissa noin 20 elinkautisvangin hakemus ehdonalaiseen vapauteen pääsemiseksi. Tarkoitus on, että riskien arviointi tehdään kaikille. Psykiatrinen vankisairaala (Turun ja Vantaan yksiköt) huolehtivat arviointien tekemisestä. Näin voidaan huolehtia myös laadun varmistamisesta. Tarvittaessa ovat käytettävissä myös valtion mielisairaalat Niuvanniemi ja Vanha Vaasa, joissa on myös riittävä osaaminen arviointiasteikkojen käytöstä riskien arvioinnissa. Jatkossa Rikosseuraamuslaitoksen lausuntoon on liitettävä riskiarviointiin perustuva arvio vapautettavan elinkautisvangin riskistä syyllistyä toisen henkeä, terveyttä tai vapautta törkeästi loukkaavaan rikokseen. Tarvittava muutos pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annettuun lakiin sisällytetään syksyllä 2010 eduskunnalle annettavaan esitykseen. 2. Riskiarvioinnin tuloksia käytetään hyväksi myös ehdonalaisesti vapautuneen elinkautisvangin valvonta-ajan suunnittelussa ja toteuttamisessa Nykyisen lainsäädännön mukaan valvottavalle voidaan asettaa toimintavelvoitteita 12 tuntia kuukaudessa. Tämä aika sisältää myös valvojan ja valvottavan tapaamiset valvontakäynneillä. Valvottavalle voidaan myös asettaa ehto päihteettömyydestä näillä tapaamisilla. On arvioitu, että vuosittain vapautuvista elinkautisista valikoituu noin kymmenen sellaista, jotka riskiarvioinnin tulosten perusteella tarvitsevat erityistä tukea päihteiden käytön hillitsemisessä ja väkivallattomuudessa. Tehostettujen toimintavelvoitteiden, esimerkiksi standardoitujen toimintaohjelmien, toteuttamiselle ei 12 tuntia kuukaudessa ole riittävä määrä. Tarkoitus on, että lakia ehdonalaisesta vapaudesta muutetaan siten, että määrä nostetaan 30 tuntiin kuukaudessa. Lainmuutos sisällytetään syksyllä 2010 annettavaan esitykseen.
5(5) 3. Huolehditaan siitä, että rikosseuraamuslaitoksessa ja yleisessä terveydenhuollossa on riittävästi tietoa alkoholin, huumaavien aineiden ja lääkeaineiden (erityisesti bensodiatsepiini) vaikutuksista käyttäytymiseen. Tieto lääkeaineiden ja väkivaltaisen käyttäytymisen välisistä yhteyksistä ei välttämättä ole riittävän laajalti levinnyt. Tässä yhteydessä merkittävää on, että ahdistukseen määrättävät bentsodiatsepiinit voivat erityisesti yhdessä alkoholin kanssa laukaista väkivaltaista käyttäytymistä. Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikkö on jo pitkään toiminut johdonmukaisesti ja ottanut toiminnassaan huomioon päihteiden lisäksi lääkeaineiden vaikutukset käyttäytymiseen. Tätä tietoa on myös välitetty vankiloiden henkilöstölle. Vielä on huolehdittava siitä, että ehdonalaisesti vapautuvien vankien valvojilla ja yleisessä terveydenhuollossa on ajantasainen lääketieteellinen tieto. 4. Käynnistetään kokonaisselvitys vakavan väkivaltarikoksen uusimisvaaran vähentämismahdollisuuksista Selvityksessä riskiarviointien kohderyhmä laajennetaan elinkautisvangeista koskemaan vakavaan väkivaltarikokseen toistuvasti syyllistyneitä, mukaan lukien koko rangaistusta suorittavat. Selvitetään lainsäädännölliset mahdollisuudet määrätä riskien arvioinnin perusteella riskiryhmäksi arvioitu joukko tehostettuun valvontaan. Selvitetään voidaanko tehostetussa valvonnassa käyttää pantavalvontaa, asettaa ehdoksi tiettyjen lääkeaineiden käyttökielto tai velvoittaa antabuslääkitykseen, laboratoriokokeisiin sekä puhallus- ja sylkitesteihin. Päihteettömyysvelvoite voisi koskea koko valvonta-aikaa, ei ainoastaan valvontatapaamisia. Valvonta-aika muistuttaisi sisällöltään valvottua koevapautta. Tätä selvitystä varten perustetaan työryhmä syksyn 2010 aikana. Selvityksen yhteydessä on arvioitava ehdotusten suhdetta perustuslain turvaamiin perusoikeuksiin, koska uudistus saattaa edellyttää perustuslain muutosta.