Impedanssispektroskopia

Samankaltaiset tiedostot
Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Koskettamaton ultraäänimittaus puun mittaussovelluksia

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä

Tukin laatukatkonta. Valtakunnalliset mittauspäivät, Antti Raatevaara. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Pyrolyysitekniikalla sivuvirroista lannoitehiiltä

Energiapuun puristuskuivaus

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Laskennallinen data-analyysi II

Forest Big Data -tulosseminaari

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

PUUN ON-LINE - KOSTEUDENMITTAUS State of Art -selvitys Metsäteho Oy:lle

TEEMU ROOS (KALVOT MUOKATTU PATRIK HOYERIN LUENTOMATERIAALISTA)

Mittaustekniikkaa ja biojalostusta

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

Avainsanojen poimiminen Eeva Ahonen

YHDISTELMÄMITTAUS HAKKEEN KOS TEUDEN ON LINE MÄÄRITYKSEEN

POLTTOAINEEN AUTOMAATTINEN NÄYTTEENOTTO JA KOSTEUDEN MITTAUS. Mittauspäivät Kajaani 2019 Henna Karlsson

Puumenetelmät. Topi Sikanen. S ysteemianalyysin. Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

Askeläänen parannusluvun määritys

Tekoäly ja koneoppiminen metsävaratiedon apuna

Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa

Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa

Kosteusmittausten haasteet

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

MT , Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Äänenabsorptiosuhteen määrittäminen ja luokittelu Lumir Spray levyille

Tutkija Holger Forsénin pitämä esitelmä Otawood-kuivausseminaarissa

Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

Puuta rikkomattomat mittausmenetelmät. Jukka Antikainen

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Äänenabsorptiosuhteen määrittäminen ja luokittelu Cleaneo Lumir ja Lumir Board levyille

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Sisältö. Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Kaksiluokkainen tapaus, lineaarinen päätöspinta, lineaarisesti erottuvat luokat

PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa

IMPEDANSSITOMOGRAFIA AIVOVERENVUODON DIAGNOSOINNISSA - TARVE UUDELLE TEKNOLOGIALLE

Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen 15 mm KP-Floors kerrosrakenteinen lattialauta

Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110

Hiidenveden vedenlaatu

TESTI & MITTALAITTEET

Boorihappo ja kuparikylläste analyysit sekä EN 84

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja

Kosteuden online-mittaus metsätähdehakkeesta

Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus

Rautatiekasvillisuudenhallinta laserkeilauksen avulla

RAMBOLL WATER TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON OPEROINNISSA

Menetelmien ja Laitteiden laadunvarmistus: Osa laboratorion jokapäiväistä toimintaa

PIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Turvemaan pintakerroksen lujuuden mittalaite piikkisiipikaira. Jari Ala Ilomäki

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pintalattian askel- ja ilmaääneneristävyyden parannusvaikutuksen määrittäminen Fescon db-lattia

Huoneakustiikan yhteys koettuun meluun avotoimistoissa

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Fotoniikan ja konenäkötekniikan sovellukset metsäbiojalostamossa

Ääneneristävyys mittaukset VTT Expert Services Oy:n tutkimushalli 1:ssä

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Energiapuun mittaus ja kosteuden hallinta

Lineaariset luokittelumallit: regressio ja erotteluanalyysi

Diskriminanttianalyysi I

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Motocrosspyörien melupäästömittaukset

Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen. Uponor Tacker lattiaeriste + kuitutasoitelaatta + lattianpäällyste

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE (5)

Health and welfare effects of wood and bio-based materials in Construction

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Lehmän poikimiskäyttäytymistä indikoivien piirteideneristys. Tiedonlouhinta 2013 Sari Kajava, Ville Kumpulainen, Nina Hänninen

Permanganaattiluvun määrittäminen uima-allasvesistä. Kirsti Nikkola MetropoliLab Oy

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Mittausprojekti 2017

Mitä aivokuvista näkee?

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Todentaminen - tausta

Kokopuu- ja rankahakkeen tukikelpoisuus ja alkuperän osoittamisen vaatimukset. Ylitarkastaja Olli Mäki

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Transkriptio:

Impedanssispektroskopia Puun ja biomassan mittaus Puun mittauspäivät, Kajaani, 14.3.2019 Markku Tiitta

Tausta Kuopion yliopisto/itä-suomen yliopisto Impedanssispektroskopiaan liittyviä tutkimuksia mm. puun kosteusgradientin ja sydänpuun määritykseen alkaen 1991 Biomassojen mittaukset 1. puuhakemittaukset 1988 (gradu 1991, gamma-säteily) Yhteistyö VTT:n kanssa ja teollisuuden kanssa: impedanssimenetelmän kehitys, menetelmien vertailu (2005-2011) Laboratoriomittaukset ja on line testaukset VTT:n testilinjalla Teolliset mittaukset Sebi: impedanssispektroskopiaan perustuva proto, tekoälyn hyödyntäminen, mittaukset teollisuudessa, testit kattavalla aineistolla Markku Tiitta 14.3.2019 2

Sovellus Impedanssispektroskopian mittaussovelluksia puulle Tutkimus vuosia N Puu lajit Proto Labramittaus Biomassan kosteus ja luokittelu 6 >2000 >10 X + + Sahatavaran kosteusgradientti 8 >10000 >20 X + + Sydänpuun ja pintapuun erottaminen 2 >10000 1 X + + Kuitupuun tuoreuden mittaus 1 <100 3 X + - Kasvukairanäytteiden lahoasteen määritys 2 <100 1 X + - Pihka-aineiden määritys, lahonkestävyys 2 100-200 1 X + + Elävän puun sisäisen lahon ja sydänpuun määritys 2 100-200 5 X + + Teollisuus/ kenttämittaus Muita tutkimuksia mm. elävän puun fysiologia, kasvuprosessit ja selviytyminen, stressi, juuristotutkimus etc.; yli 30 v tutkimusta (Luke, UEF) Markku Tiitta 14.3.2019 3

Biomassojen kosteuden mittausmenetelmiä Menetelmä Hinta Linjamittaus Labramittaus Nopeus Tarkkuus Jää Kapasitanssi ++ + + + - - Impedanssispektri + + + + + + Radio- ja + + + + + - mikroaallot NMR - - + - ++ - IR, NIR - + + + + - Röntgensäteily, CT - + - + + + Gammasäteily - + - + + + Punnitus/kuivaus ++ - + -- + +

Impedanssispektroskopian sovelluksia puulle Jään ja veden permittiivisyys (Kupfer 2005). Markku Tiitta 14.3.2019 5

X( ) X( ) X( ) X( ) X( ) 0 x 107-2 -4-6 -8-10 -12 SHW, MC = 40% X( ) 0 x 107-1 -2-3 -4-5 -6 X( ) -14-1 0 1 2 3 4 5 6 7 R( ) x 10 7 0 x 106-0.5-1 -1.5-2 -2.5 R( ) X( ) -7-1 0 1 2 3 4 5 6 7 R( ) x 10 7 0 x 105-1 -2-3 -4 R( ) -3-2 0 2 4 6 8 10 R( ) x 10 6 R( ) -5-5 0 5 10 15 20 R( ) x 10 5 Electrical impedance spectrum 100 Hz 10 MHz of wood chips (MC=40%). Thawing test in a laboratory, spectra from frozen state (a) to completely non-frozen state (d). R( )

X( ) X( ) 0 x 107 SHD, MC = 29% 0 x 107 X( ) X( ) -2-4 -6-8 -10-1 0 1 2 3 4 5 6 7 R( ) x 10 7 0 x 105-2 -4-6 -8 R( ) -10-0.5 0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 R( ) x 10 6 R( ) X( ) X( ) X( ) -1-2 -3-4 -5-6 -7-1 0 1 2 3 4 5 6 7 R( ) x 10 7-0.5-1 -1.5 0 x 105-2 R( ) -2.5-3 -2 0 2 4 6 8 10 R( ) x 10 5 Electrical impedance spectrum 100 Hz 10 MHz of wood chips (MC=29%). Thawing test in a laboratory, spectra from frozen state (a) to completely non-frozen state (d).

Testit VTT:n hakehihnalla (PDU) Testejä tehtiin useana vuonna kahdessa erillisessä hankkeessa Monia erilaisia mittaussysteemejä ja biomassoja testattiin impedanssispektroskopialla hihnamittauksena ja tuloksia vertailtiin muihin menetelmiin Jatkuvissa testeissä linjalle lisättiin ja sieltä poistettiin eri kosteisia biomassoja Välillä massoihin lisättiin vettä. Referenssikosteudet määritettiin ottamalla linjalta näytteitä ja tekemällä punnitus/kuivaus -analyysit Korrelaatio impedanssimittauksen ja referenssikosteuden välillä oli 0,94 (myös jäinen hake oli mukana) Akustista emissiota käytettiin erottamaan eri biomassa-laatuja

Impedance probe Impedance probe including AE sensor was installed in the moving stream of wood chips

The impedance modulus response at 25 khz as a function of time during a wood chip test. Reference moisture values were determined at the marked times: the moistening (descending impedance modulus) and drying (ascending impedance modulus) of chips can be clearly seen in the modulus curve

Impedanssimenetelmällä määritetty kosteus (y-akseli) vs. referenssikosteus (x-akseli). Kokopuuhake ( ); metsähake (o).

SEBI-hanke 2017-2019: Uusia sensoritekniikoita biotalouteen Tutkimusryhmää (UEF): Jorma Heikkinen: projektipäällikkö, testaukset Markku Tiitta: menetelmien kehitys Laura Tomppo: analyysit Valtteri Tiitta: tekoälyyn perustuvat menetelmät Tuomas Karhu: tilastolliset analyysit Hannu Korhonen: pinnoitukset Reijo Lappalainen: materiaalitekniikka Tero Karjalainen: hankevastaava Uusia tuloksia biomassalle: -sydän/pintapuun luokittelu -materiaalien luokittelu -kosteusmallit -tekoälyyn perustuvat menetelmät 20.3.2019 12

Impedanssimittaukset (materiaalit) 20.3.2019 13

Impedanssimittaukset: sydän/pintapuu; kuori/puu MäPi 100% MäPi 75%_MäSy 25% MäPi 50%_MäSy 50% MäPi 25%_MäSy 75% MäSy 100% MC 58% (w.b.) MC 48% (w.b.) MC 39% (w.b.) MC 31% (w.b.) MC 24% (w.b.) KoPu 100% MC 46% (w.b.) KoPu 75%_KoKu 25% MC 48% (w.b.) KoPu 50%_KoKu 50% MC 48% (w.b.) KoPu 25%_KoKu 75% MC 49% (w.b.) KoKu 100% MC 58% (w.b.)

Esimerkkejä koneoppimismalleista Päätöspuut Ei lineaarinen SVM 20.3.2019 15

Esimerkkejä koneoppimismalleista K:n lähimmän naapurin menetelmä 20.3.2019 16

Impedanssimittaukset: sydän/pintapuu Mäntyhakkeen kosteus tiheyden funktiona: mittauspisteet (sydänpuuosuus>75% sininen) (sydänpuuosuus<25% oranssi)

Impedanssimittaukset: sydän/pintapuu LUOKITUKSEN (0%, 100%) KONEOPPIMISMALLIEN TARKKUUDET (N=41) Malli Tarkkuus Spektrimittauksen tarkkuus Päätöspuut 90.2% 73.2% K:n lähimmän naapurin menetelmä 92.7% 90.2% LUOKITUKSEN (0-25%, 75-100%) KONEOPPIMISMALLIEN TARKKUUDET (N=80) Malli Tarkkuus Spektrimittauksen tarkkuus Päätöspuut 86.3% 68.8% K:n lähimmän naapurin menetelmä 90.0% 88.8%

Impedanssispektri-mittalaite kenttämittauksiin

Biomassojen teolliset mittaukset Sebi-hankkeessa 2018-2019 Mittaukset Kuopion Energialla Yhteensä 580 näytettä Yhteensä 3157 mittausta Keskiarvoistus ja ristiinvalidointi Kosteusjakaumat ongelmallisia Lisämittauksia toisella teollisuuslaitoksella 20.3.2019 20

Mittaus- ja näytemäärät 1. Turve (151) 2. Metsätähdehake (151) 3. Kokopuu-/rankahake (91) 4. Puru (86) 5. Puru-/kuoriseos (51) 6. Kuori (19) 7. Kierrätyspuuhake (19) 8. Kantomurske (8) 9. Palaturve (8) 20.3.2019 21

Kosteusjakaumat 20.3.2019 22

Kosteusjakaumat 20.3.2019 23

Luokittelu Valitaan parametrit NCA-mallin avulla Näytemäärät Kolmen materiaalin luokittelija kaikkien materiaalien luokittelija Keskiarvoistus uusissa mittauksissa Ristiinvalidointi 10 kertaa Kolme materiaalia (365 näytettä, kosteusalue 20-55%) Kaikki materiaalit (567 näytettä, kosteusalue 20-65%) 20.3.2019 24

Impedanssimittaukseen ja koneoppimismalleihin perustuva biomassojen tunnistus: luokittelutarkkuus - 3 materiaalia Algoritmi Tarkkuus Algoritmi Parametrien määrä Logistinen regressio ja 95.2% Lineaarinen SVM 9 lineaarinen tukivektorikone (SVM) Päätöspuut 89.5% Kaikki 9 Ei lineaarinen 97.9% Cubic SVM 9 tukivektorikone (SVM) ja regressio K:n lähimmän naapurin 97.3% Weighted KNN 9 menetelmä Yhdistetyt mallit 96.6% Subspace KNN 9

Luokittelu kolmella materiaalilla -Tukivektorikone - k-lähimmän naapurin menetelmä -Tarkkuus > 95% 20.3.2019 26

Vaihekulman vaikutus 20.3.2019 27

Luokituksen tulokset Materiaalin paino ei vaikuta luokituksen tarkkuuteen Määrittäminen metsätähdehakkeen, kokopuu-/rankahakkeen ja turpeeseen toimii yli 95% tarkkuudella lähes kaikissa malleissa Jos haluamme luokitella enemmän materiaaleja, tarvitsemme enemmän mittauksia Saadut tulokset ovat keskiarvoja ristiinvalidoinnista Seuraavaksi tutkitaan, miten tarkasti kosteus voidaan määritellä kullekin materiaalille

Kosteusmallien luominen Jokaiselle materiaalille omat kosteusmallit Luokittelumallit (Lineaariset mallit, tukivektorikoneet, k-lähimmän naapurin menetelmä) Ristiinvalidointi Mallin arviointi (RMSE) Regressiomallit (Lineaariset mallit, tukivektorikoneet sekä gaussin prosessi) Neuroverkot (MLP) 20.3.2019 29

Kosteuden määrittäminen Valitaan parametrit NCA-mallin avulla Näytemäärät Jokaiselle materiaalille luodaan oma malli Malli toimii opetetulla kosteusalueella Keskiarvoistus Leave-one-out cross-validation Regressiomallit Neuroverkot 20.3.2019 30

Kokopuu- ja rankahake 91 näytettä Kosteusalue 16.2-55.8% Neuroverkot 2.12% Tukivektorikone 2.20% Gaussin prosessi 2.25% Lineaariset mallit 2.46% 20.3.2019 31

Metsätähdehake 151 näytettä Kosteusalue 21.8-61.7% Neuroverkot 1.87% Gaussin prosessi 2.26% Tukivektorikone 2.30% Lineaariset mallit 2.56% 20.3.2019 32

Turve 151 näytettä Kosteusalue 30.8-54.4% Neuroverkot 1.93% Gaussin prosessi 2.04% Tukivektorikone 2.17% Lineaariset mallit 2.40% 20.3.2019 33

Kiitos! uef.fi