PÄRINÄ PALVELEE NYT MYÖS RAKENTAJAA JA REMONTOIJAA - tutustu laajenevaan palvelutarjontaan sivulla 3

1 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedotuslehti 2011 Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin PÄRINÄ PALVELEE NYT MYÖS RAKENTAJAA JA REMONTOIJAA - tutustu laajenevaan palvelutarjontaan sivulla 3 Kiimassuolla hyörii yksi Suomen suurimmista jyristä s.4 LHJ lisää jätteen energiahyötykäyttöä s.5 Ongelmajätetempaus 2011 s.8

2 LOIMI-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY HYÖDYNTÄÄ JÄTTEET TEHOKKAASTI Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueen yhdyskuntajätteiden hyötykäyttö saavutti jälleen uuden ennätyksen vuonna 2010. Uusi ennätys on 63 %, kun edellisvuoden lukemat olivat 58 % ja sitä ennen 47 %. Yhtiön tärkeimpiä tehtäviä on hyödyntää vastaanotetut jätteet ensisijaisesti materiaaleina ja raaka-aineina ja toissijaisesti energiana. Suurin osa kotitalouksista muodostuvista jätteistä on sekalaista, likaantunutta ja toisiinsa sekoittunutta ja sen vuoksi erittäin vaikeasti materiaalina hyödynnettävää. Ainakin omassa taloudessa roskapussiin jää jäljelle sanomalehtien, lasipurkkien, pullojen, metallipurkkien ja biojätteiden lajittelun jälkeen pääosin likaantunutta ruokapakkausta ja muuta sekalaista kodin jätettä. Tälle jätteelle on edelleenkin vaikea löytää ympäristön sekä talouden kannalta järkevää materiaalihyötykäyttöä. Paras ratkaisu tälle sekalaiselle ja likaantuneelle jätteelle on energiahyötykäyttö, jota LHJ on aktiivisesti kehittänyt jo vuodesta 1998 lähtien. Tällöin otettiin käyttöön yhtiön REF-kierrätyspolttoainelaitos. Kotitalouksien sekalaisesta jätteestä valmistetulle kierrätyspolttoaineelle löytyi alkuvuosina varsin hyvin käyttöä aina vuoden 2005 loppuun saakka. Vuonna 2006 voimaan astunut EU:n jätteenpolttoasetus tuomitsi kotitalousjätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen käytön jätteen poltoksi, mikä aiheuttaa isoja investointeja voimalaitoskattiloille. Tämän johdosta kotitalousjätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen käyttö loppui Suomessa lähes tyystin. Nyt tämä hyötykäyttö on vähitellen elpymässä uusien käyttäjälaitosten valmistuessa. Siltikään kaikkea kotitalousjätettä ei saada valmistettua polttoaineeksi, koska kaikelle polttoaineelle ei löydy käyttäjiä. Tämän vuoksi osa LHJ:n alueen kotitalousjätteestä tulee jatkossa ohjautumaan myös jätevoimalaitoksiin, joita Suomeen on lähivuosina valmistumassa. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n strategia kotitalouksien yhdyskuntajätteen hyödyntämiseen on jatkossa seuraavan hierarkian mukainen: 1. materiaalihyödyntämisen jatkuva edistäminen 30 % 2. Jätteen energiahyötykäyttö 60 % a. kierrätyspolttoaineen valmistus ja hyötykäyttö voimalaitoksissa ja dieseltuotannossa b. sekalaisen jätteen hyödyntäminen jätevoimaloissa 3. hyödyntämiskelvottoman osan sijoittaminen kaatopaikalle 10 % Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy pyrkii myös hajauttamaan alueensa jätteiden hyötykäytön useampaan kohteeseen lyhyemmillä sopimuksilla. Koska maailma muuttuu nopeasti, ei ole syytä sitoa käsiä liian pitkiksi ajoiksi. Tällä strategialla alueen jätteiden hyötykäyttö saadaan nostettua uudelle tasolle lähivuosina. Lopullisena tavoitteena on yli 90 % hyötykäyttö. Edellä esitetyn mukaisesti Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy tulee tekemään lähiaikoina jätteen hyödyntämissopimuksia muutamien yhteistyötahojen kanssa. Haluan toivottaa kaikille hyvää kevättä ja lajitteluinnokkuutta kotitalouksien jätteiden osalta. Laitetaan lasit, metallit, paperit ja biojätteet kiertämään ja hyödyksi. Immo Sundholm toimitusjohtaja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Pärinä on ympäristöystävällinen ja vaivaton Pärinä sopii moneen Suuret jäte-esineet Remontit ja rakentaminen Muutot ja suursiivoukset Kotitalouksille, julkishallinnolle ja yrityksille Pärinä kannustaa lajittelemaan Maksimoi kierrätys ja hyötykäyttö Minimoi käsittelymaksut Palvelun mukana selkeät lajitteluohjeet Pärinä mahdollistaa lajittelun Hyötyjätteet - mm. energiajäte, kartonki, metalli, paperi... Sekajäte Vaarallinen jäte (ent. ongelmajäte) Keräyskalusto lajiteltavien jätelajien mukaan Toimitamme asiakkaalle lajittelua varten: Jäteastiat Pikakontit (Forssa, Jokioinen, Tammela) Rullakot Säkit Noudetaan tarpeen mukaisesti Pakettiautolla Kuorma-autolla Jäteautolla Tilaukset sekä tarkemmat tiedot palvelusta: neuvonta@lhj.fi tai (03) 424 2619 www.lhj.fi/parina

PÄRINÄ-NOUTOPALVELU ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN JA HELPPO Vanha tuttu Pärinä-noutopalvelu palvelee jatkossa huomattavasti entistä laajemmalla rintamalla. Perinteisesti Pärinän on voinut tilata noutamaan yksittäisen jäte-erän kuten vaikkapa sohvan tai pesukoneen. Vanhat tutut palvelut säilyvät, mutta jatkossa Pärinä myös toimittaa asiakkaille tarpeen mukaiset jäteastiat, mikä mahdollistaa entistä paremmat lajittelumahdollisuudet. Palvelu on saatavilla koko toimialueella. Forssan, Tammelan ja Jokioisten alueilla keräysvälineeksi on saatavilla jopa siirrettäviä muutaman kuution kontteja. Pärinä on helppo tapa tehdä käytännön ympäristöteko kun lajittelumahdollisuudet tuodaan kotiin. 3 Forssalainen Pirttilän pariskunta rakentaa omakotitaloa Kuuston alueelle. Taloprojekti on molemmille ensimmäinen, joten valtaosa rakennustöistä on uskottu ammattilaisten harteille. Meille jää jonkin verran sisätöitä. Lisäksi vastaamme työmaan siivouksesta, eli käymme iltaisin työpäivän jälkeen työmaalla siivoamassa, Elviira ja Mikko Pirttilä kertovat. Pirttilät tahtoivat ottaa ympäristön huomioon rakennusprojektissaan. Tästä syntyi idea tilata työmaalle kaksi erillistä jätelavaa, toinen energiajätteelle ja toinen sekajätteelle. Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy:n Pärinä-palvelu toimitti huhtikuun alkupäivinä työmaalle kaksi pikakonttia. Pirttilät ovat jo vakuuttuneita Pärinän pikakonttien paremmuudesta perinteiseen sekajätelavaan verrattuna. Nyt tuottamamme jäte voidaan käyttää paremmin hyödyksi, mikä hyödyttää ympäristöä. Kun on mahdollista säästää sekä ympäristöä että käsittelykustannuksia, ei syntypaikkalajitteluun ryhtymistä tarvinnut kovin pitkään miettiä, Elviira toteaa. Pärinä helpottaa jätteiden keräystä Jätehuollon asiakkailla on ollut aina mahdollisuus lajitella jäteasemilla erikseen kaikki kotona syntyvät isommat jäte-erät. Lajittelu ja hyötykäyttö on tehty asemilla helpoksi. Nyt lajittelupalvelua tuodaan myös kotiin. Pirttilät remontoivat nykyistä asuntoaan muutama vuosi sitten. Silloin jätteet kuljetettiin jätekeskukseen omalla kuljetuskalustolla. Tällä kertaa Pirttilöillä ei ole käytettävissä peräkärryä, jolla voisi toimittaa jätteitä suoraan Kiimassuolle. Eikä jätteiden laittaminen säkkeihin oikein muutenkaan innosta. Repeilevät vaan. Pelkästään tuosta aiemmin tekemästämme pintaremontista tuli paljon säkkejä ja niitä piti sitten aina kuljettaa jätekeskukseen. Toiveissa nopea ja joustava palvelu Taloudelliset ja ympäristönäkökohdatkaan eivät välttämättä riitä, jos palvelu tökkii. Pirttilät odottavatkin jätekonttiensa tyhjennyksen pelaavan juuri niin kuin on sovittu. Kontithan liitetään alueella muutenkin jatkuvasti pyörivään tyhjennysrinkiin, mutta rakentamisessa jätteitä syntyy välillä enemmän ja välillä vähemmän riippuen mitä vaihetta ollaan tekemässä. Jossain vaiheessa tyhjennystä tarvitaan useammin. Silloin soitamme palvelunumeroon. Pirttilöiden mielestä energiajätteen erottelu sekajätteestä on helppoa. Jos eteen tulee suurempia kysymysmerkkejä, apu löytyy LHJ:n neuvonnasta. Numero löytyy kätevästi pikakontin kyljestä, samoin kuin numero josta tarvittaessa tilataan ylimääräinen tyhjennys. Urakkasopimus määrittelee työmaan jätehuollon ja siivouksen Pirttilöiden työksi. Suurimman osan ajasta työmaalla huseeraavat kuitenkin talonrakentajat keskenään. Miten ru- tinoituneet rakentajat on saatu puhuttua jätteen syntypaikkalajittelun puolelle? Meillä tosiaan VKV-Rakennuksen Vesat pystyttävät talon lähestulkoon avaimet käteen -periaatteella. Kyllä pojat lupasivat katsoa mihin astiaan minkäkin jätteet laittavat, jos ohi kulkiessa konttiin on jotain tiputettavaa. Pirttilät voivat suositella Pärinä-palvelun käyttöä muille rakentajille. Kaikkien edellä mainittujen hyötyjen lisäksi Elviira nostaa vielä esiin kaksi isoa plussaa. Hyvin vaivattomalta tämä tuntuu. Lisäksi konteissa olevat kannet ovat ehdottomasti plussaa! Konttiin ei pääse vettä, tuuli ei lennätä jätteitä eikä konttiin pääse kutsumattomia vieraita kuten eläimiä ja pikkulapsia niin helposti kuin lavalle. Helppoa kuin energiajätteen lajittelu. Elviira Pirttilä odottaa Pärinä-palvelun hoitavan rakennustyömaansa jätehuollon jouhevasti. Sekä ympäristö että lompakko hyötyvät, kun rakennustyömaalla lajittelee erikseen energia- ja sekajätteen, Elviira tietää.

4 LUOKKARETKIPÄIVÄ ON VALISTUSTA JA HAUSKANPITOA Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja Kutomon Lastenmaailma kehittivät yhteistyössä Luokkaretkipäivän, jossa virkistyvät keho sekä mieli. Kouluille suunnattu, edullinen luokkaretkipaketti sisältää tasapuolisesti valistusta ja hauskanpitoa. Luokkaretkipäivä on suunnattu alaasteikäisille lapsille. He innostuvat Lastenmaailmasta ja imevät kierrätystiedon itseensä tehokkaasti, Lastenmaailman vetäjä Minna Penttilä tiivistää päivän hyödyt. Tämän ikäiset leikkivät itsensä niin uuvuksiin, että valistuspuoli kannattaa hoitaa aamulla ja tulla tänne vasta iltapäivällä, toimitusjohtaja Minna Penttilä kertoo. Luokkaretkipäivän alkuosa koostuu LHJ:n toimintaan tutustumisesta ja kierrätyksen opettelusta. Painotus näyttää selvältä, ensin hoidetaan työt ja sitten on huvien vuoro. Kierrätys on kuitenkin asia, jonka lapset osaavat ajatella eräänlaisena pelinä. Meidän lapset vahtivat kierrätyksen toteutumista todella tarkkaan saatuaan asiasta opetusta. Pidettiin huoli, ettei yksikään maitopurkki jää kierrättämättä oikein, Minna kertoo esimerkin. Ympäristökasvatusta hauskasti ja ymmärrettävästi LHJ on sitoutunut voimakkaasti ympäristökasvatuksen eteenpäin viemiseen. Yhteistyö toimialueen koulujen kanssa on jatkunut pitkään ja ympäristökasvatuksen tarpeisiin on tehty materiaalia puuhakirjasta lyhytelokuvaan asti. Pienten kierrättäjien tarpeisiin on kehitetty jopa kierrätyskissa Kätmän, joka seikkailee LHJ:n puuhakirjassa ja myös osallistuu koululuokkien Luokkaretkipäivään erikseen sovittaessa. Luokkaretkipäivä on vain yksi esimerkki LHJ:n tarjoamasta ympäristökasvatuksesta. Valistusta on tarjolla niin lapsille kuin varttuneemmillekin. LHJ lähettää mielellään edustajansa eri tilaisuuksiin puhumaan yhtiön toiminnasta ja osallistuu aktiivisesti messuille ja vastaaviin tapahtumiin. Vuonna 2010 LHJ:n toimintaan tutustui eri tavoin yli 9000 henkilöä. Ikähaarukka vaihteli esikouluryhmästä eläkeläisiin. Lisätietoa LHJ:n ympäristökasvatuksesta ja vierailuvaraukset numerosta (03) 424 2619 tai neuvonta@lhj.fi TANA LANAA YHÄ HARVEMMIN Eteenpäin pääsee yleensä aina. Ylämäkeen pakittaminen on hankala vaihe, siinä Tana voi jäädä jumiin. Sitten sen irrottamiseen yleensä tarvitaankin kaivinkonetta, Heikki Saarinen kertoo 50-tonnisen kaatopaikkajyrän ajamisen hankalimmasta puolesta. Painavat faktat: Merkki ja malli: Tana G 500 Proto 2 Paino: 50 tonnia Teho: 540 hevosvoimaa, mahdollisuus nostaa ohjelmoimalla 640 hevosvoimaan Vääntö: riittävästi. Kaikkea ei käytetä koneen käyttöiän pidentämiseksi Piikkien lukumäärä: 420-440 Saarinen on ajanut vastaavia jyriä lähes yhdeksän vuotta. Loimi-Hämeen Jätehuollon palkkalistoilla Saarinen on ehtinyt nähdä jo kolme Tanaa. Kotimainen jyrä saa enimmäkseen kehuja, vaikka huonojakin puolia on. Tämä yksilö on G 500 -sarjan toinen prototyyppi. Koneessa on enemmän ja hienompaa tekniikkaa kuin monissa nykyautoissa, mutta esimerkiksi varaosia tilattaessa tarvitaan usein rullamittaa. Tuotantoversioiden varaosat eivät prototyyppiin sovi. Yksi esimerkki Tanan hienouksista on automaattinen ilmastointi, jonka aktiivihiilisuodattimet pitävät pahimmat hajut ulkona. Tanan mallisto alkaa 20 tonnin jyristä. G 500 -sarjan 50 tonnin jyrät ovat lähes järeintä, mitä on tarjolla. Tanan tärkein tehtävä on murskata ja tiivistää alleen jäävä jäte, joten massasta on tässä työssä pelkästään hyötyä. Tällaisen painon liikuttelu pehmeällä alustalla ei kuitenkaan ole mitään kevyttä liikuntaa. Sen huomaa myös Tanan kulumisesta. Hydrauliikka on kovilla. Sitä rasittaa suuren massan lisäksi kuumuus ja pöly. Samoin moottori joutuu tekemään työtä. Tähän Tanaan on jo uusi moottori tilattu, nykyisellä on ajettu 15 000 tuntia, Saarinen sanoo. Jyrättävää entistä vähemmän Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy saavutti viime vuonna 63 % hyötykäyttöasteen. Tulos on yhtiön historian paras ja selvästi parempi kuin jätteen hyötykäyttöaste maassamme keskimäärin. Saarisen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että Tana jyrää Kiimassuon loppusijoitusalueella yhä harvemmin. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrän vähenemisen on huomannut tässä työssä aika selvästi. Kyllä Tanalla yhä ajetaan päivittäin, mutta käyttötuntien määrä on vähentynyt. Tanakuski on silti aina valmiina lähtemään töihin, hälytys voi tulla esimerkiksi puskemaan kiinni juuttunut jäteauto liikkeelle, Saarinen kertoo. Tanan 50 tonnin massa liikkuu yli 400 metallipiikin varassa. Silti kiinnijääminen on jatkuva uhka pehmeällä alustalla liikuttaessa.

Uusi materiaali korkealuokkaisen REF 1 -polttoaineen valmistukseen. Käyttöpäällikkö Mika Helkearo arvioi maakaasuputken suojamuovin soveltuvuutta kierrätyspolttoaineen tuotantoon. Taustalla perinteisempää kierrätyspolttoaineen raaka-ainetta. 5 KIERRÄTYSPOLTTOAINEEN TUOTANTO KASVOI MERKITTÄVÄSTI Kiimassuon Jätekeskukseen Forssaan saapuvat jäte-erät käsitellään kierrätyspolttoainelaitoksessa, jossa jätteestä kerätään talteen kaikki kierrätykseen sopivat jätejakeet kuten metallit. Lopusta jätemateriaalista laitos valmistaa kierrätys- eli REF-polttoainetta. Kaatopaikalle hylkymateriaalina päätyy ainoastaan viisi prosenttia. Kierrätyspolttoaineen valmistusmäärät riippuvat käytettävissä olevasta raaka-aineesta ja muista olosuhteista. Vuosi 2010 oli otollinen kierrätyspolttoaineen valmistuksen kannalta ja tuotanto nousi vajaaseen 10 000 tonniin. Tuotantomäärät nousivat edellisvuodesta selvästi. Viime vuonna meillä oli tavanomaista vähemmän tuotantokatkoja ja parempi kapasiteetti. Lisäksi edellisvuonna tehtiin melko paljon palakooltaan normaalia pienempää polttoainetta, jolloin laitoksen tuotantokapasiteetti oli selkeästi pienempi, LHJ:n käyttöpäällikkö Mika Helkearo selittää hyvää tulosta. REF-polttoaine käytetään lämpövoimaloiden tukipolttoaineena. Kiimassuolta REF kuljetetaan tällä hetkellä Raumalle, jossa sitä polttamalla tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä. Seuraavalla lämmityskaudella LHJ:n REF palaa todennäköisesti nykyistä useammassa kattilassa. Energiantuotanto takaa jätteiden hyötykäytön Yksi LHJ:n asiakaspalvelijoilta yleisimmin kysytty kysymys koskee polttokelpoisen materiaalin hyödyntämistä. Miksi esimerkiksi muovia ei kerätä erikseen vaan siitä valmistetaan polttoainetta? Kysymys on aiheellinen, sillä EU:n määrittelemä jätehierarkia asettaa jätemateriaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen energiahyödyntämisen edelle. Kaikkea palavaa jätettä ei toki polteta, toisaalta kaikki näennäisesti kierrätykseen kelpaava materiaali ei myöskään ole sellaista. Keräyspaperia ja kartonkia kerätään LHJ:n toimialueella erikseen ja toimitetaan paperiteollisuuden käyttöön uusiokuiduksi. Paperiteollisuudelle sopimaton raaka-aine ohjataan käsittelyn jälkeen voimalaitoksiin energiantuotantoon. Jätelaitokselle tulevalle likaiselle sekamuoville taas ei ole muoviteollisuudessa kysyntää hyödynnettäväksi materiaalina. Puhtaalle puulle ei oikeastaan ole kysyntää kierrätysmateriaalina, Mika Helkearo vastaa. MITÄ REF ON? Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on valmistanut kierrätys- eli REF-polttoainetta vuodesta 1999 alkaen. LHJ:n tuotevalikoimassa on kolme erilaatuista kierrätyspolttoainetta, REF 1, REF 3 ja MIX. Laatuluokittelu tehdään SFS 5875 -standardin mukaan. Käytännössä REF 1 on kaupoista, teollisuudesta ja kotitalouksista erillislajitellusta energiajätteestä valmistettua, korkealuokkaista polttoainetta. REF 3 on sekajätteestä valmistettua polttoainetta. MIX on nimensä mukaisesti kahden edellisen polttoaineen yhdistelmä. MIHIN REF MENEE? Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueelta kerättävä energiajäte ja sekajäte käsitellään LHJ:n kierrätyspolttoainelaitoksessa. Näin syntyvä REF-polttoaine ohjataan tällä hetkellä energiantuotannon tukipolttoaineeksi. Tulevaisuudessa polttokelpoisen jätteen hyötykäyttö tulee tapahtumaan kolmella eri taholla. Osa materiaalista käsitellään entiseen tapaan ja poltetaan voimalaitoksissa lämmön ja sähkön tuottamiseksi. Toinen osa polttokelpoisesta jätteestä tullaan ohjaamaan poltettavaksi sellaisenaan. Kolmas hyötykäyttömuoto on dieselpolttoaineen valmistus Ekoport Turku Oy:n Kiimassuon laitoksella. MITEN KOTITALOUS TUOTTAA REFFIÄ? 1. Jäteasemat: kotitaloudet voivat tuoda jäteasemille energiajäte-eriä. 2. Pärinä-palvelu: Pärinä kerää energiahyötykäyttöön sopivia energiajäte-eriä, lue lisää sivulta 3. 3. Erilliskeräys: energiajätettä kerätään Forssan, Tammelan ja Jokioisten alueella. Erilliskeräyksen laajentamista koko toimialueelle selvitetään.

6 Ämpäristä on Ämpäri Ympäri -lehden kolumnipalsta, jossa eri kirjoittajat kurkistavat oman ämpärinsä pohjalle. Tämänkertainen kolumnisti on tietokirjailija Kai Linnilä Somerniemeltä. MUUTTUVA KULTTUURI Ystäväni Inarijärven rannalta vieraili viime kesänä sukulaisissa Turun saaristossa. Matka oli järkytys. Kotiin palattuaan hän näki omalla pihalla vain repsottavia nurkkia ja kuvottavaa epäsiisteyttä. Saaristolaisilla olivat roskatkin rivissä! Elias Lönnrot teki keväällä 1828 patikkamatkan Sammatista Hämeen kautta Nurmekseen. Mitä idemmäksi matka eteni, sitä siivottomammalta Suomen suuriruhtinaskunta näytti. Jo Hämeessä häntä kauhistuttivat talonpoikien nurkat. Hämäläinen talonpoika on yleensä hitaampi sielun ja ruumiin puolesta kuin rahvas muualla maassa. Ilkka Malmberg vertaili viime kesänä Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä kahta periaatteessa samanlaista pitäjää, läntistä Laitilaa ja itäistä Kiteetä. Siisteystutkimuksen jälkeen Malmberg päätyi samaan lopputulokseen kuin englantilainen kirjailija Rudyard Kipling aikoinaan: Itä on itä ja länsi on länsi, ei ne kohtaa toisiaan. Ruotsia kierrellessä katselee kademielellä vanhojen ja siistien rakennusten leimaamia kyliä ja kaupunkeja. Ruotsalaiset ovat toki olleet aina meitä rikkaampia, mutta he ovat säilyttäneet myös sellaisia kiinteistöjä, jollaisia suomalaisetkin omistivat vielä puoli vuosisataa sitten. Miksi Ruotsissa on niin kodikasta ja siistiä? Miksi ruotsinkielinen saaristo ja rannikko on kuin toisesta maailmasta? Lönnrot sanoi, että ennen kuin Hämeessä sivistys ja siivous pääsevät vallalle ja vanha raakuus ja haluttomuus häviävät, täytyy valistuksen kohdistaa kaikkialta säteensä tehotakseen. Kysymys on siis kulttuurista eli tavoista. Kulttuuri ja tavat periytyvät, mutta ne eivät ole geneettistä perintöä. Ne periytyvät kasvatuksen eli valistuksen avulla. Vielä parikymmentä vuotta sitten meidänkin tontin jätteet upposivat Somerniemen kaatopaikan rottia vilisevälle tantereelle. Siellä lojuivat vieritysten hetekat, parrunpätkät, akut, jäteöljyt ja käymäläjätteet. Direktiivit ja valistus ovat lajitelleet meidänkin roskat moneen koppaan. Ne kopat on siisti luovuttaa jäteaseman hoitajalle muutaman äyrin maksusta. Hulluinta, että jätteen lajittelu on nyt osa arjen rikkautta ja sisältöä. Pojanpojalleni (4 v.) lajittelu on itsestään selvää kuin oven sulkeminen ja jalkojen pyyhkiminen eteismattoon. Saaristolaisilla olivat roskatkin rivissä! MITÄ KAIKKEA KIIMASSUOLLA TEHDÄÄN? Forssan Kiimassuolle on rakentunut Suomen monipuolisin kierrätys- ja käsittelyosaamisen keskittymä. Alueella käsitellään Loimi- Hämeen Jätehuollon toimialueelta tulevat kotitalousjätteet sekä monet yritysmaailman jätteet. Osa materiaalivirroista tulee koko Suomen alueelta ja siellä valmistettavia uusioraaka-aineita toimitetaan Suomen lisäksi myös maailman markkinoille. Tulevaisuudessa alueen uusia kehitysmahdollisuuksia ovat erityisesti uusiutuva energia ja biotalouteen liittyvät hankkeet. Jäte on vain väärässä paikassa olevaa raaka-ainetta. Kiimassuon Envitech-alue todistaa sanonnan pitävän paikkansa. Kiimassuon alueella jätettä käsitellään useiden ympäristöalan yritysten toimesta kymmenin erilaisin käsittelymenetelmin, jotta kerätystä jätteestä saadaan talteen mahdollisimman paljon hyödyntämiskelpoista raakaainetta. Kiimassuon alueella toimii 15 eri yritystä. Näistä LHJ Groupiin kuuluvat kuntien perusjätehuoltoa hoitava Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, yritysten ja julkishallinnon tietoturvan kehittämiseen keskittyvä Suomen Tietoturva Oy, televisioiden ja pienelektroniikan käsittelyn taitava Suomen Elektroniikkakäsittely Oy, pilaantuneita maita ja muita vaarallisia jätteitä käsittelevä Suomen Erityisjäte Oy, kylmälaitteita käsittelevä Cool Finland Oy sekä jätteestä dieselpolttoainetta jalostavan Ekoport Turku Oy:n Forssan laitos. Tutustu Kiimassuon toimijoihin oheisesta kuvasta. 18 20 17 16 14 13 15 1 2 19 9 3 4 7 5 6 8 11 10 12 19 1. LHJ:n toimisto 2. Info / Vaakarakennus 3. REF-laitos 4. REF varastohalli 5. Suomen Elektroniikkakäsittely Oy 6. Cool Finland Oy 7. Ongelmajäterakennus 8. Öljyisten jätteiden käsittely 9. Ekoport Turku Oy 10. Loppusijoitusalue 11. Kompostointikenttä 12. Tasausallas ja pumppaamo 13. VAPO voimalaitos 14. Envor Biotech kompostointilaitos 15. Envor Processing paperin ja pahvin kierrätys 16. Envor Recycling lasin ja muovin kierrätys 17. Envor Group toimisto ja raskaan kaluston pesula 18. Envor Biotech biokaasulaitos 19. Suomen Erityisjäte Oy käsittelyalueet 20. J. Syrjänen Oy hyötyjätteen käsittelykeskus Lisäksi Forssan seudulla toimii Uusioaines Oy lasinkäsittelylaitos.

UUSI JÄTELAKI VOIMAAN 2012 Eduskunta hyväksyi esityksen uudeksi jätelaiksi maaliskuussa. Uusi laki ei tuo suuria muutoksia. Uusi jätelaki säilyttää kuntien vastuun perusjätehuollon järjestäjänä. Kuntien vastuulle kuuluvat paitsi asumisen, myös esimerkiksi palveluiden ja julkishallinnon sekä terveystoimen jätehuollon järjestäminen. Kunnille kuuluu näiden toimintojen koko jätehuollon järjestäminen kuljetuksesta kierrätykseen ja tarvittaessa loppusijoitukseen asti. Poikkeuksen tekevät tuottajavastuun alaiset jätteet. Uutena kuntien vastuulle tulevat elinkeinoelämän yhdyskuntajätehuollon järjestäminen silloin, kun yksityisiä palveluita ei ole kohtuudella elinkeinoelä- ONGELMAJÄTTEESTÄ VAARALLISEKSI JÄTTEEKSI Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ottaa toiminnassaan käyttöön uuden, tärkeän termin. Jätelaitosyhdistys JLY:n suosituksesta ongelmajäte tunnetaan jatkossa vaarallisena jätteenä. Termimuutoksen taustalla on uusi jätelakiesitys, jossa puhutaan ongelmajätteen sijaan vaarallisesta jätteestä. Termin vaihtuminen ongelmajätteestä vaaralliseksi jätteeksi ei vaikuta käytännön keräystoimintaan. Vaarallisen jätteen vastaanottopisteet säilyvät entisillä paikoillaan, samoin kaikille LHJ:n jäteasemille otetaan jatkossakin vastaan vaarallisia jätteitä. Vaarallisia jätteitä ovat mm. jäteöljyt ja öljynsuodattimet, akut ja paristot, maalit, liimat, lakat, torjunta-aineet ja myrkyt, lääkkeet ja elohopeaa sisältävät mittarit, jäähdytin-, jarru- ja kytkinnesteet, loiste- ja energiansäästölamput. Vaarallisen jätteen voi tunnistaa pakkauksessa olevasta oranssista varoitusmerkistä. Joissakin paristoissa ja akuissa on merkkinä jäteastian yli vedetty rasti. Kaikkia vaarallisia jätteitä ei ole kuitenkaan merkitty pakkaukseen. män saatavilla ja jäte on muuten sopivaa kunnan käsiteltäväksi. Toinen lain tuoma uudistus on täysi tuottajavastuu pakkausjätteen osalta. Uuden lain mukaan kuluttajan tulee voida palauttaa tuotteiden pakkaukset tuottajien järjestämään keräykseen maksutta. Käytännössä pakkausten kerääminen tullaan järjestämään nykyisiä olemassa olevia verkostoja käyttäen ja edelleen kehittäen kaupan, pakkaajien ja kuntien välisenä yhteistyönä. Tuottajien velvollisuudet tullaan määrittelemään tarkemmin pakkausjätettä käsittelevässä, tekeillä olevassa asetuksessa. Laki antaa kunnille myös mahdollisuuden täydentää pakkausjätteen keräystä ja järjestää kunnan vastuulla olevissa kiinteistöissä kiinteistökohtaisen keräyksen kiinteistöjen niin halutessa. Lisäksi uusi laki tuo maahamme kuntien yhteiset jätelautakunnat ja parantaa kuntien jätehuoltoviranomaisten tiedonsaantioikeutta jätteenkuljetuksen toimivuudesta. Myös perusteet jätekuljetusten järjestämistavan valinnassa muuttuvat. Jatkossa kuntien tulee löytää kokonaisuutena paras mahdollinen malli jätekuljetusten järjestämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sekä taloudelliset että ympäristönäkökohdat tulee ottaa huomioon kuljetusjärjestelmästä päätettäessä. Uuden jätelain myötä Suomessa pannaan vihdoin täytäntöön EU:n jätedirektiivi. Direktiivi piti saattaa voimaan kansallisessa lainsäädännössä jo vuoden 2010 joulukuussa. Suomessa uuden lain soveltaminen alkaa vuoden kuluttua lain allekirjoittamisesta eli jätelain tapauksessa maalis-huhtikuun vaihteessa 2012. ALUEKERÄYSJÄRJESTELMÄ MUUTTUU URJALASSA JA LOIMAALLA Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n kotitalousjätteen aluekeräyskontit poistuvat Urjalan ja Loimaan alueilta. Muutos liittyy LHJ:n tekemään päätökseen korvata kaikki aluekeräyskontit kiinteistökohtaisilla astioilla siisteys- ja kustannussyistä vuoden 2012 loppuun mennessä. Aluekeräyskontit poistetaan Urjalan alueelta vappuun mennessä. Loimaan alueelta aluekeräyskontit poistuvat syksyllä. Urjalan ja Loimaan alueiden kiinteistöjen haltijoita on tiedotettu asiasta. LHJ pyytää niitä Urjalan ja Loimaan alueiden asukkaita jotka eivät vielä ole järjestäneet kiinteistönsä jätehuoltoa jollakin korvaavalla tavalla olemaan yhteydessä joko johonkin asuinkuntansa alueella toimivaan jätteenkuljetusyrittäjään tai Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n asiakaspalveluun tai neuvontaan kiinteistönsä jätehuollon järjestämiseksi. Kuntakohtaiset tiedot jätteenkuljettajista ja aluekeräysjärjestelmään liittymisestä löytyvät LHJ:n nettisivuilta osoitteesta www.lhj.fi. Lisätietoa ja neuvontaa palveluista, lajittelusta ja kierrätyksestä numerosta (03) 424 2619 tai sähköpostilla neuvonta@lhj.fi Älä heitä jätettä roskiin 7 JÄTEASEMIEN AUKIOLOAJAT JA TEEMAPÄIVÄT Loimaan ja Someron asemien aukioloajat vastaavat nyt entistä paremmin asiakkaidemme tarpeisiin. Tarkista lähimmän jäteasemasi aukioloajat alla olevasta listasta. Kiimassuon Jätekeskus Kiimassuontie 127, Forssa (03) 242 2620 Avoinna ma-pe 7-18 Akaan jäteasema Hirsikangas, Hämeentie 521, Toijala (03) 542 2851 Avoinna ma 11-20, ti ja to 11-18, pe 12-16 Sastamalan jäteasema Pesurinkatu 179, (03) 511 6831 Avoinna ma-pe 11 18 Loimaan jäteasema Kirveskallio, Myllykyläntie 120 (02) 763 2713 Avoinna ma-ti 10-18, ke-to 8-16, pe 8-12 Someron jäteasema Salontie 91, 050 586 7878 Avoinna ma ja ke 12 18, pe 8-14 Urjalan jäteasema Järveläntie 30 (kunnan varikko) 050 402 1693 Avoinna ke 12 18, pe 8-11 Muista kevään siivouspäivät jäteasemillamme. Risupäivä Kiimassuolla la 7.5. klo 9-13 Sastamalan, Loimaan ja Akaan jäteasemilla la 21.5. klo 9-13 Somerolla ja Urjalassa la 4.6. klo 9-13. Kesällä jäteasemamme palvelevat myös viikonloppuisin. Kiimassuon Jätekeskus palvelee jokaisena lauantaina touko-elokuussa kello 9-13. Muut jäteasemat ovat avoinna touko-syyskuussa joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina. Tarkista asemien, vaarallisen jätteen vastaanottopisteiden ja yksityisten jäteasemien aukiolo www.lhj.fi. - ota hyötyjätteille erilliskeräys! Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy tuottaa useita hyötyjätteiden keräyspalveluita jotka ovat saatavilla taloyhtiöille, yrityksille, julkishallinnolle sekä yksittäisille kotitalouksille. Tule viettämään unohtumaton ja opettavainen luokkaretkipäivä, jossa kehittyvät sekä tieto että taito! Käytännönläheinen ympäristökasvatus t käy kätevästi yhteistyössä Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa. Osaavien asiantuntijoiden vetämät kierrätysaiheiset tehtävät ja mielenkiintoiset luennot ovat saaneet suuren suosion. Energiajätepalvelu Energiajäte talteen edullisesti ja ympäristöystävällisesti. Liittyminen kannattaa, sillä lajitellun energiajätteen käsittelyhinta on asiakkaalle sekajätettä edullisempi. Samalla asiakkaamme edistävät ympäristön hyvinvointia, sillä mikään energiajäteastiaan kuuluva jäte ei päädy kaatopaikalle. Energiajätteen erilliskeräily toimii Forssan, Tammelan ja Jokioisten alueella. alk. 6,50 / tyhjennys (600 l. astia, sis. alv) Pienmetallipalvelu Suomessa valmistettujen metallituotteiden raaka-aineesta noin puolet on kierrätettyä. Kierrätysmetallien käyttö vähentää uusien materiaalien tarvetta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä sekä energiankulutusta jopa 90 %. Palvelu on saatavilla koko LHJ:n toimialueella. alk. 8,90 / tyhjennys (240 l. astia, sis. alv) Biojätepalvelu Biojätekeräys on ympäristön parhaaksi. Liittyminen kannattaa, sillä biojätteen erilliskeräyksellä saadaan kierrätettyä ravinteet ja hyödynnettyä jätteen sisältämä energia. Biojätteen erilliskeräily toimii kaikissa LHJ:n toimialueen kunnissa. alk. 5,80 / tyhjennys (140 l. astia, sis. alv) Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy: Kiimassuontie 127, 30420 Forssa puh: (03) 424 2619 l neuvonta@lhj.fi Lasinkeräyspalvelu Lasin kierrätykseen osallistuminen on ympäristöteko, sillä kierrätyslasin käyttö vähentää uusien materiaalien tarvetta, energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Palvelu on saatavilla koko LHJ:n toimialueella. alk. 8,90 / tyhjennys (240 l. astia, sis. alv)

8 Huhtikuu 2011 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedotuslehti kotitalouksiin. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy l Kiimassuontie 127, 30420 Forssa l vaihde (03) 424 2600 Toimitus: Pasi Kaskinen, Jarno Keskinen Paino: Forssa Print, Forssa Kuvat: Jarno Keskinen Painos: 73 000 kpl Ulkoasu ja taitto: Mainossatama Oy Jakelu: Jakelukulma Oy ja Suomen Posti Oy Tiesithän, että otamme kodin ja maatilan vaaralliset jätteet vastaan maksutta tempauksessa ja jäteasemilla? Ongelmajätetempaus on tarkoitettu kotitalouksien ja maatilojen vaarallisille jätteille Keräyksessä ei oteta vastaan sähkö- ja elektroniikkalaitteita eikä yritysten vaarallisia jätteitä Kun öljyjätettä on yli 400 litraa, ota yhteyttä suoraan Ekokemin valtakunnalliseen öljyjätehuoltoon, puh. 010 7551 572 Vaarallisia jätteitä ovat: öljyt, öljynsuodattimet, akut, paristot, loisteputket, maalit, liuottimet, torjunta-aineet jne. Kaikki ympärivuotiset vastaanottopaikat löydät osoitteesta www.lhj.fi -> palvelut Ethän tuo vaarallisia jätteitä tempauspysäkeille etukäteen! ONGELMAJÄTETEMPAUS 2011 AIKATAULU Forssa ma 9.5.2011 16.00-16.30 Ent.Suonpään kauppa 16.45-17.15 Pietilän kauppa, Koijärvi 17.30-18.15 Matkun Kylätalo 18.30-19.00 Peräjoen kylätalo 19.45-20.15 Vieremän-Uitontien risteys Akaa ti 10.5.2011 16.00-16.30 Nahkialan koulu 16.45-17.15 Ellilän Kievari, Tyriseväntie 17.30-18.15 Kirkkotori 18.30-19.00 Rasin koulun piha (painisalin parkkipaikka) 19.15-19.45 Keskustan ala-aste, parkkipaikka Jokioinen ke 11.5.2011 17.00-17.30 Kari-Matti Heikkilä, Murronkulmantie 206 17.45-18.15 Vaulammin Urheilutalo 18.45-19.15 Kalakosken ala-aste 19.30-20.00 Latovainion urheilukenttä Humppila to 12.5.2011 17.00-17.30 Kakkostien levähdyspaikka 18.15-18.45 Venäjän kenttä 19.00-19.45 Seurojentalo Ypäjä ma 16.5.2011 17.00-17.30 Ypäjänkylä, Seurojentalo 18.15-19.15 Ypäjän paloasema, keskusta 19.30-20.00 Forssantie, Palikkalan levähdysalue Punkalaidun ti 17.5.2011 15.30-16.00 Pohjoisseudun nuorisoseurantalo 16.30-17.00 K-Huoltopiste Koskioinen Ky, Urjalantie 621 17.30-18.00 Kiertolan koulu, Murronharjuntie 890 18.45-19.15 Parkkipaikka Kauppakadun ja Puistotien kulmassa 19.45-20.15 Kanteenmaan koulu Somero ke 18.5.2011 15.30-16.15 Pitkäjärven koulu 16.45-17.15 Häntälän koulu 17.45-18.30 Ollilan koulu 19.30-20.00 Puunkulj.Helinius ky, Härkätie 496 Somero to 19.5.2011 16.00-16.30 Terttilän koulu 17.00-17.30 Oinasjärven koulu 18.00-18.45 Somerniemen torin paikoitusalue Tammela ma 23.5.2011 15.30-16.00 Portaan ent. kyläkauppa 16.15-16.45 Liesjärvi, työväenyhdistyksen talo 17.15-18.00 Letkun Puoti 18.30-19.00 Torro, Sohkasen kuivuri 19.30-20.00 Riihivalkaman koulu Tammela ti 24.5.2011 16.00-16.30 Saaren koulu 16.45-17.15 Manttaalitalo 18.15-18.45 Teuron koulu 19.00-19.30 Susikkaan kylätalo 19.45-20.15 Teboil, Tammela Urjala ke 25.5.2011 15.00-15.30 Halkivaha, Seuraintalo 16.15-16.45 Urjalankylä, Kaunisto 17.15-17.45 Tursa, Paperinkeräys Oy, Punkalaitumentie 1481 18.15-19.00 Lasitehtaan parkkipaikka 19.45-20.15 Menonen, VPK 20.30-21.00 Paloasema Kylmäkoski to 26.5.2011 14.00-14.30 Riisikkala / Tapiola 14.45-15.15 Sotkia, Nuorisoseurantalo 15.30-16.00 Elecster Oy, Sontulantie 382 17.00-17.30 Kirkonkylän ala-aste 18.00-18.30 Savikoski, Kari Ruokolan kuivuri 19.00-19.30 Maamiesseurantalo, Taipaleentie 19.45-20.15 Asemankoulun piha Loimaa ma 30.5.2011 16.00-16.45 Hirvikoski, kunnan ent.varasto 17.15-18.00 Kojonkulma, Kojontupa 18.15-18.45 Orisuo, Kerhotupa 19.15-19.45 Metsämaa, Kalliohovi Loimaa ti 31.5.2011 16.00-16.30 Niinipirtti 17.00-17.30 Pappinen, Eskolan kuivuri 18.00-18.45 Piltola, Hulsin piha 19.15-20.00 Kauhanoja, Lieskiven paja Sastamala ke 1.6.2011 15.00-15.45 Ratakatu, P-alue, jäähallia vastapäätä 16.15-16.45 Karkun koulu 18.00-18.30 Ellivuoren tienhaara, Shell 19.00-19.45 Illon koulu, alakenttä Kiikoinen ma 6.6.2011 16.00-16.45 Lasistudio J.Torstensson, Kiikostentie 8 17.00-18.00 Kiikoisten SEO, Jaarantie 11 18.30-19.00 Jorma Jalonen, Niemenmaantie 785 Sastamala ti 7.6.2011 15.00-15.30 Kiimajärven kylätalo 16.00-17.00 Vähähaaran kotiseututalo 17.30-18.15 Äetsän koulu ja Sarkia-lukio 18.30-19.00 Pehula, tori 19.30-20.00 Keikyän koulu Loimaa ke 8.6.2011 (ent. Alastaro) 14.30-15.15 Kahvila Karoliina, jäätelökioskin vieressä 15.45-16.30 Autokorjaus J.Hulsi, Tammiaistentie 117 17.00-17.30 Asko Aalto, Rannantie 155 18.00-18.45 Keskusta, SIWA 19.00-19.30 Palkeispirtti Loimaa to 9.6.2011 (ent. Mellilä) 16.00-16.45 Pentti Oksasen tila 17.00-17.45 Isoperän ala-aste 18.00-19.00 Mellilän keskusta, rata-alue Pöytyä ma 13.6.2011 (ent. Yläne) 14.00-14.30 Heinijoen vanha koulu 15.00-15.30 Rannanmäen levähdys/ parkkipaikka 16.00-16.30 Seppo Henrikssonin kuivuri 17.00-17.45 Kirkonkylä (keskustori) 18.15-18.45 Paimenenmäki, Keihäskoski, Tourulantie 466 Koski ti 14.6.2011 16.00-16.30 Teboil, Koskentie 17.00-17.30 Hongiston kylä, Pohjolan tienhaara 18.00-19.00 Keskusta, Paloasema Oripää ke 15.6.2011 16.00-16.30 Myllykylä, Saarelaisen kuivuri 17.00-17.30 Latvan koulu 18.30-19.15 Paloasema Keksi Ongelmajätetempaukselle uusi nimi! Palkintoina 5 kpl 50 euron kylpylälahjakortteja. Palkinnot arvotaan 25.5.2011. 1. Nimiehdotuksesi Postimaksu on maksettu 2. Ehdotuksen perustelut (ei pakollinen) 3. Vapaamuotoinen palaute Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toiminnasta Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Vastauslähetys Tunnus 5013341 FIN 30003 VASTAUSLÄHETYS Nimi: Puhelinnumero: Osoite: Osoitetietoja ei käytetä markkinointiin eikä niitä luovuteta ulkopuolisille.