Saunatalon hierojien varaukset netissä. Lue ohjeet tj:n palstalta.

2/2011 Saunatalon hierojien varaukset netissä. Lue ohjeet tj:n palstalta.

Parhaat löylyt löydät Kontiolta Toimitus jopa muutamassa viikossa! Statiivi Rantasauna, saunamökki tai savusauna - Kontion mökki- ja saunaesitteistä löydät kymmeniä vaihtoehtoja. Kaikki tehtynä aidosta Kontiohirrestä. Tutustu myös pikamallistoomme www.kontio.fi! Sieltä löydät suosituimmat saunamallimme. Toimitus jopa muutamassa viikossa! KONTIO HIRSITALOT JA -HUVILAT Sauna 2/2011 2 www.kontio.fi

S I S Ä L L Y S 5 Pääkirjoitus, Ben Grass 6 Löylynhenki-palkinto saunadiplomatialle, Raili Vihavainen 8 Pertti Torstila - Hikeä, taitoa ja ystävyyttä Alaston totuus saunadiplomatiasta, Pekka Ritvos 10 Otoksia ja pohdintoja suomen ja sukukielten saunasanastosta, Maria Lehtonen 14 Villa Kaurilan sauna Vähä-Meilahdessa, Raili Vihavainen 17 Sauna lievittämässä pakolaisten hätää Japanissa Risto Elomaa 18 Vihtomisen kolmannet maailmanmestaruuskilpailut Liettuassa, Eija Elomaa 21 Siperialaisessa saunassa, Urho Ilmonen 22 Savusaunan lämmittäminen, Sakari Närvänen 24 Outo saunoja, Hannes Markkula 26 Suurlähettiläät kevätsaunassa, Kristian Miettinen 27 Lauteilla, Timo Martikainen 28 Toukokuun talkoot, Raili Vihavainen 30 Kesätapahtumia 33 Kipolliset, toim. Raili Vihavainen 34 Seppo Pukkila - Löyly syntyy tarkalla reseptillä, Pekka Ritvos 36 Lämmityskurssilla, Jukka Tolvanen 37 Lämmittäjän palsta, Seppo Pukkila 38 ISS-kuulumiset, Risto Elomaa 39 Toiminnanjohtajan palsta, saunatalon hierojat netistä Kristian Miettinen 40 TuKu tiedottaa: Puulämmitteisten saunojen ilman vaihtotutkimus Pekka Tommila 41 Aukioloajat 42 Yhteystiedot 43 Mediakortti Sauna-lehti: 65 vuosikerta tilaushinta 25 /vsk Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10 00200 Helsinki puh. 010 439 5600 www.sauna.fi Sauna-lehti löytyy myös kotisivuilta Tiedotustoimikunta Timo Martikainen, pj Hanna Linkola Pekka Laaksonen Pekka Ritvos Raili Vihavainen Toimitus Lisa Mäkelä Raili Vihavainen Kansainväliset asiat Risto Elomaa Päätoimittaja Raili Vihavainen Etukansi Villa Kaurilan saunan takkatuvassa Kuva Henrik Kettunen Sauna-lehti 3/2011 aineistopäivä 5.9.2011 ilmestyy viikolla 39 Painopaikka: Newprint Oy ISSN0357-6566 Sauna 2/2011 4

Pääkirjoitus Suomen Saunaseuran kevätkokous pidettiin 13.4.2011 Rake-salissa Helsingissä. Osanottajia oli kokouksessa lähes 100. Kokouksen jälkeen oli seuralaisilla ilo nauttia Suomen Hypoteekkiyhdistyksen tarjoilusta pankkisalissa. Kiitos vieraanvaraisuudesta. On tärkeää todeta, että kokous sujui hyvin ja seuran jäsenet osoittivat jälleen kerran olevansa kiinnostuneita yhdistyksen asioista ja etenkin siitä, miten seuramme toimintaa voidaan kehittää. Tämän vuoksi oli hyvä, että kuulimme seuran 75-vuotisjuhlakirjan kirjoittajan Tuomo Särkikosken puheenvuoron. Ilman historiaa ei ole nykyisyyttä eikä tulevaisuuttakaan! Tilinpäätös ja toimintakertomus osoittivat, että olemme aktiivinen seura ja myös varsin yhteiskunnallinen. Seuran jäseniä oli vuoden lopussa 3942 ja kiinnostus seuran jäsenyyteen on pysynyt korkeana. Jäsenmäärän voi edelleen arvioida kasvavan hallitusti, mutta tietenkin on jatkuvasti seurattava tilannetta siten, että saunojemme kapasiteetti on oikeassa suhteessa jäsenmäärään. Taloudellinen tilanteemme on hyvä joskin kiinteistömme kunnossapito vaatinee jatkossa lieviä maksuperusteiden tarkistuksia. Käytimme sauna- ja jäsenmaksuja ja entisiä varojamme vuonna 2010 saunatalon remontteihin yli 200 000 euroa ja tänäkin vuonna korjauskulut ovat lähes yhtä suuret lähinnä aikaistetusta ilmastointiremontista johtuen. Jokainen seuramme jäsen tietää, miten oleellista on, että arvokas Vaskiniemen saunatalomme pysyy kunnossa ja viihtyisänä. Uudet säännöt on nyt rekisteröity ja saatu käyttöön 22.3. alkaen. Kannattaa painottaa, että sääntöjen 2 on velvoittava. Seuran tarkoituksena on suomalaisten saunaperinteiden vaaliminen, saunan tuntemuksen syventäminen ja saunomisen merkityksen korostaminen terveiden elämäntapojen ylläpitäjänä. Tämän jälkeen säännöissämme on tämän tarkoituksen toteuttamiseksi yhdeksän erilaista toteamaa. Voin vain painottaa, että olemme tärkeän suomalaisen instituution sauna-aatteen oleellinen toteuttaja Suomessa ja valvomme myös saunan mainetta maailmalla. Uskon tämän takia, että Tuomo Särkikosken historiateos voi olla hieman laajennettu näkemys siitä, mitä sauna-aate on meillä ja muualla ja miten se on kehittynyt. Mutta totta kai se on myös kertomus siitä, miten Saunaseura on toiminut Suomessa ja mitä haasteita meillä on seurassa. Suomen Saunaseura on myöntänyt Suomalaisen saunan päivänä, kesäkuun toisena lauantaina vuodesta 1988 alkaen tunnustuspalkinnon suomalaisen saunakulttuurin hyväksi tehdystä työstä. Tämän vuoden Löylynhenki-palkinto luovutettiin ulkoasianministeriön tiloissa suomalaiselle saunadiplomatialle perusteena saunakulttuurin edistäminen, jota on tehty maamme ulkomaan lähetystöissä, joissa jokaisessa on sauna. Vieraiden saunottaminen on mielenkiintoinen vaikuttamisen tapa, joka on laajentanut ja parantanut Suomi-kuvaa. Hyvät saunaseuralaiset, käykää edelleen saunomassa. Viime vuonna kylpijöitä oli 31 632 (vuonna 2009 32 277). Nauttikaa saunoistamme ja niiden ilmapiiristä ja olkaamme toisillemme todellisia saunasisaria ja veljiä. Saunassa tavataan. Hyvää saunakesää! BEN GRASS 5

Löylynhenki-palkinto saunadiplomatialle Palkinnon vastaanottaja ja antajat: vasemmalla Löylynhenki-veistoksen juuri saanut ulkoministeriön Pertti Torstila, palkintoa saatesanoineen luovuttamassa Saunaseuran puheenjohtaja Ben Grass ja toiminnanjohtaja Kristian Miettinen 13.6.2011. Suomen ulkoministeriön saunadiplomatia sai tämän vuotisen Suomen Saunaseuran myöntämän Löylynhenki-palkinnon Suomalaisen saunan päivän kunniaksi. Ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila pitää palkintoa hienona tunnustuksena UM:lle, varsinkin kun se tulee kaikkein asiantuntevimmalta taholta. Sauna on kiinteä osa suomalaista diplomatiaa kaikkialla maailmassa. Se on osa Suomi-brändiä ja sitä on hyödynnetty niin poliittisessa kuin kaupallisessakin päätöksenteoksessa monen vuosikymmenen ajan. Lähes kaikissa Suomen suurlähetystöissä on saunat, joissa hoidetaan suhteita paikallisiin vaikuttajiin. Sauna kuuluu suomalaisten suurlähetystöjen perusvarustukseen. Sauna on ihanteellinen paikka ystävyyden rakentamiseen, sopimusten tekemään ja rauhanrakentamiseen. Suosittelemme sitä muillekin, Torstila sanoi. Suomen Saunaseuran puheenjohtaja, rakennusneuvos Ben Grass perustelee Löylynhenki-palkinnon myöntämistä suomalaiselle saunadiplomatialle ja saunadiplomaateille sillä, että ulkoministeriö on esimerkillisellä tavalla toteuttanut palkinnon saannin edellytyksiä. Palkinto on myönnetty vuodesta 1988 teolle, tekijälle tai ilmiölle, jotka edistävät suomalaista saunakulttuuria. Palkinto on yleensä annettu yhden kriteerin perusteella, nyt täyttyvät kaikki kolme. Edustoissa saunassa on tilaa teoille ja ilmiöille ja suomalaisdiplomaatit ovat varsinaisia tekijöitä, Grass sanoo. Hän muistuttaa, että Saunaseuran tarkoitus on suomalaisten saunaperinteiden vaaliminen, saunan tuntemuksen syventäminen ja saunomisen merkityksen korostaminen. Suomen Saunaseura on oppinut arvostamaan sitä, miten UM on halunnut edistää saunan tuntemusta maailmalla. Diplomatian keinoin se on lisännyt perustavaa laatua olevaa tietoutta suomalaisuudesta, Grass toteaa. Suomalaisen saunan päivänä, kesäkuun toisena lauantaina myönnettävä tunnustuspalkinto luovutettiin nyt 23. kerran. Vuosi sitten Löylynhenki-palkinto myönnettiin suomalaismiesten saunakulttuuria kuvanneelle elokuvalle Miesten vuoro. (Timo Martikainen) Sauna 2/2011 6

Maassamme toimivan diplomaattikunnan vanhin, Romanian suurlähettiläs Lucian Fatu (vasemmalla) vakuuttaa Löylynhenki-palkinnon juhlayleisölle nauttineensa lukuisat kerrat suomalaisesta saunadiplomatiasta ja vieraanvaraisuudesta. Omaa luokkansa ovat häneen mukaansa vierailut Seuran Saunatalossa, etenkin sen savusaunoissa. (Kuvat Eero Kuosmanen) Löylynhenki (Samuli) -palkinnot UKK-Instituutti, tutkimukset saunomisen terveellisyydestä Mirja Mohtaschemi-Virkkunen, kirja Terveisiä saunasta Professori Erkki Helamaa, saunaperinteen vaaliminen, rakennustekniikka Emeritusprofessori Ilmar Talve, Viro, väitöskirja saunasta 1960 Arkkitehti Risto Vuolle-Apiala, aloite Muuramen saunakylän rakentamisesta Kotiharjun sauna, ainoa yleinen puulämmitteinen sauna Helsingissä Johtaja Heiz Steinfeld, Saksa, suomalaisen saunan tunnetuksi tekeminen Saksassa Maisteri Eero Välikangas, Tampereen kv. Savusaunaklubi, saunarauhan julistaja Toimitusjohtaja Pekka Roviola, savusaunamalliston ja savusaunakiukaan luominen Ekonomi Ritva Müller, Matkailun Edistämiskeskus, saunalähettiläs maailmalla Näyttelijä Keijo Komppa, yleisten saunojen puolestapuhuja Kirjailija Markku Nieminen, vienankarjalaisen kulttuurin elvyttäjä Keraamikko Teppo Hurme, saunamuseon perustaja Matkailuyrittäjä Pentti-Oskari Kangas, Rymättylän Herrankukkaron perustaja Lions Club, Asikkala Arkkitehti Severi Blomstedt ja valokuvaaja Jari Jetsonen, Löylyn Henki näyttely Suomen Latu ry, liikunnan ja saunomisen yhdistäjä Olli Leikas, traktorivetoisen savusaunan keksijä ja taitavasti rakentaja Rainer Hanhilahti, Saunasaaren perustaja Nina Stenros, Anu Valve, TV-dokumentti Sauna-totuus saunasta... YK:n rauhanturvaajat ja Rauhanturvaajien Museo tunnustuksena saunakulttuurin vaalimisesta operaatioissa eri puolilla maailmaa. www.peacekeeping.fi / Faitteri-saunat Ohjaajat Joonas Berghäll, Mika Hotakainen dokumenttielokuva Miesten vuoro www.oktober.fi Saunaseuran perinteinen tunnustuspalkinto Puheenjohtaja Ben Grass totesi suomalaisen saunan päivän kunniaksi luovutettavan Löylynhenki-palkinnon olevan oleellinen osa Seuran sauna-aatteen ylläpitämisen muotoja. Tunnustus, jonka nimi oli aikaisemmin Samuli-palkinto kuulun kansatieteilijämme Samuli Paulaharjun mukaan, on luovutettu vuodesta 1988. Palkinto on myönnetty saunakulttuuria edistävälle teolle, tekijälle tai ilmiölle. Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen totesi palkinnon antamisen perusteluissa, että lähetystöjensä saunoja hyödyntävät diplomaatit ovat oivaltaneet saunan merkityksen paitsi maamme kulttuuriarvojen ja kansanluonteen lähettiläänä, myös erimaalaisten ystävyyden, sovinnonhalun ja keskinäisen ymmärtämyksen edistämisen tyyssijana. Saunaseuralaisen, presidentti Martti Ahtisaaren johtaman CMI-järjestön iskulauseen jokainen rauha on tärkeä (Every Peace Matters) sanoja laajentaen saunadiplomaatit voivat sanoa jokaiset löylyt tekevät tehtävänsä (Every Sauna Session Matters). Oli korkea aika, että Suomen Saunaseuran Löylynhenki-tunnustuspalkinnon sai kollektiivisesti se ilmiö ja monet tekijät, jotka olisivat sen jo vuosikymmenet ansainneet, vaikkapa pienissä erissä ja yksilöllisten otsikoiden alla. Vuoden 2011 palkinnon saajat ovat suomalainen saunadiplomatia ja saunadiplomaatit. Kunnian monen puolesta vastaanotti saunadiplomatia-aatteen henkilöitymänä ulkoasiainministeriön korkein virkamies, valtiosihteeri ja kansliapäällikkö Pertti Torstila, jonka moniin ansioihin kuuluu myös Saunaseuran jäsenyys. Torstila kertoo saunadiplomatiasta ja arvioi Löylynhenki-palkinnon merkitystä seuraavassa haastattelussaan. (Kristian Miettinen) TOIMITTANUT RAILI VIHAVAINEN Sauna 2/2011 7

PEKKA RITVOS Alaston totuus saunadiplomatiasta: Hikeä, taitoa ja ystävyyttä Suomen ulkoministeriöllä on 99 edustustoa maailmalla. Niissä jo kai sessa on sauna, parhaimmissa kaksi. Saunomista harrastetaan jokaisessa lähetystös sä. Saunaa käytetään suhtei den luomiseen, verkos tojen ra ken tamiseen, viennin edistämiseen, vierailujen valmistelemiseen ja oman henkilökunnan hyvinvointiin. Saunaseuran Löylynhenki-palkinto onkin oiva tunnustus osaavalle saunadiplomatialle. Ulkoasianministeriön valtiosihteeri ja kansliapäällikkö Pertti Torstila (Sauna-seuran jäsen hänkin) sanoo, etteivät kaikki lähettiläät samalla tavalla sauno, mutta kaikki osaavat taidon. Hän luettelee ulkoministeriön maineikkaasta historiasta saunojien ko- Valtiosihteeri Pertti Torstila. van ytimen: Martti Ahtisaari, Jaakko Iloniemi, Max Jakobson, Keijo Korhonen ja Paavo Rantanen. Kaikki Torstilan ja monen muun suomalaisen saunadiplomaatin esimiehiä ja esikuvia. Uutta diplomaattisaunottajien sukupolvea edustaa Sanghaissa pääkonsu- li Matti Heimonen puolisonsa Hilkan kanssa. Hilkka on ollut Saunaseuran toiminnanjohtajana. Saunan ystävän haistaa maailmalla Saunadiplomatia on herkkä juttu eikä se istu kaik- kiin maailman kulttuureihin. - Asia on sama, kun kutsut kesämökillesi ulkomai- sen vieraan. On tarkka paikka, miten hänet viedään alastomien ihmisten sekaan. Tiedän omasta kokemuksesta, ettei kollegoita tai muita ihmisiä pidä saat- taa kiusallisiin tilanteisiin. Kutsut pitää tehdä hyvällä maulla, tarkkuudella ja taidolla. Diplomatian perusvaatimus on oivaltaa ja ymmärtää, onko ihmisellä hyvä olla tällaisessa tilanteessa. - Minun havaintoni on, että saunan ystävät kyllä löytää maailmalla. He ovat Suomen ystäviä entuudestaan, heillä on suomalaisia kavereita ja he ovat jossain päin kimpanneet meikäläisten kanssa. Kun he tulevat uuteen paikkaan ja tapaavat uusia suomalaisia, he kysyvät heti, että onko teillä saunaa. Pertti Torstilalla itsellään on yli 40 vuoden diplomaattikaudellaan ollut lukuisa ulkomaanposteja. Jokaisessa on ollut omat käyttäytymissääntönsä. Esimerkiksi Ranskassa, jossa valtiosihteeri on palvellut useampaan kertaan, on saunominen vieras juttu. Kutsuttujen kanssa piti olla hyvin tarkkana. Mutta Unkarissa ja Ruotsissa tilanne oli toinen ja homma pelasi hienosti. Alastoman sanaa vaikeaa rikkoa Torstila perusti lähetystöön saunaklubin ollessaan siellä suurlähettiläänä vuosina 2002-2006. Vieraslistoilla eli jäsenluettelossa oli parhaillaan lähes sata nimeä hovin, politiikan, kulttuurin, teollisuuden, sotaväen ja median piiristä. Klubi toimii edelleen. - Perjantaina aloitin Bastukabinetin kokoukset kello 17. Sinne saapui illan mittaan enimmillään 30 vierasta, kun he olivat lopettaneet työnsä. Porukka vaihteli ja tapaamisia oli pari kertaa kuussa. Jäseneksi piti hakea, ja kontaktit luotiin ruotsalaisten kaverisuhteiden kautta. Oli kiva juttu aloittaa sieltä perjantai-ilta ja siirtyä sitten viikonlopun hommiin. Diplomatia on suhdeverkoston kehittämistä ja tietojen vaihtoa. - Pukuhuoneessa ja löylyssä kommunikointi on läheistä viestitystä. Kun ei ole paitaa päällä, ei voi laittaa mitään liiviin, sanotaan. Syntyy sellainen kaverisuhde, joka poikkeaa muodollisemmasta yhteydenpidosta esimerkiksi ravintolassa tai virallisimmassa puitteissa. Ja saunassa ovat kaikki omana itsenään, tasa-arvoisina ilman ylemmyys- tai alemmuuskomplekseja. Se kasvattaa ystävyyttä, läheisyyttä ja luottamusta. On vaikea rikkoa sanaansa, kun sen on nakuna antanut. Torstila ei pidä saunakabinettia omana monopolinaan. Suomalaiset diplomaatit ovat vuosikymmeniä harjoittaneet sitä ympäri maailman. Washington Postkin kirjoitti ihailevasti Suomen lähetystön saunaklubista, johon kuuluu noin 150 politiikkoa, lobbaria, virkamiestä ja reportteria. Siellä vaihdetaan uutisia, kuullaan skuuppeja, luodaan suhteita ja virkistäydytään hyvässä seurassa. Sauna 2/2011 8

Suurlähetystöjen saunoja. (Kuvat Risto Elomaa ja suurlähetystöt.) Washington Berliinii Mikä vaikutus on Löylynhenki-palkinnolla? - On se hieno tunnustus UM:lle, varsinkin kun se tulee kaikkein asiantuntevimmalta taholta. Kun tieto menee meidän kenttäorganisaatiolle, se innostaa ja panee laittamaan paikat ja edustussaunat entistä ehompaan kuntoon. - Pidän hienona kädenojennuksena sitä, että tämmöinenkin pieni osa tässä meidän ammatissamme noteerataan. Sauna on perustavaa laatua oleva pala suomalaisuutta. Rauhanturvaajat saivat saman palkinnon vuonna 2009 samoista ansioista. Sauna-seura on aivan oikein kiinnittänyt huomiota siihen, miten tätä meidän kansallista instituutiota maailmalla markkinoidaan. Pertti Torstila on levittänyt saunatietoutta myös laajemmilla foorumilla. Hän esitelmöi XV Kansainvälisessä sanunakonferenssissa Tokiossa saunadiplomatiasta kiinnostuneelle yleisölle viime vuonna. Perusteellinen esitelmä kiinnosti laajasti myös lehdistöä Financial Timesiä myöten. Esitelmässä kerrottiin, että Suomessa on enemmän saunoja kuin autoja. Miten oleellisen tärkeitä saunat ovat rauhanturvajoukoille ympäri kriisipesäkkeitä. Miten Ahtisaari saunotti Tansaniassa tulevaa pääministeri John Malecaa. Miten presidentti Tarja Halosella on kaksi saunaa Naantalin residenssissä, miten Urho Kekkonen torjui Tamminiemen lauteilla Neuvostoliiton marsalkan Dmitri Ustinovin esityksen sotilaallisesta yhteistyöstä ja miten Venäjän, Bulgarian ja Serbian banja, eskimoiden ja Amerikan intiaanien hikimaja, turkkilaisten hamam, Mexicon temescal tai Mongolian kuuma huone ovat kaikki suomalaisen saunan serkkuja. - Työtä olen tehnyt saunan eteen ja kyllä se kannattaa, virnistää tämä suomalaisten saunadiplomaattien kansliapäällikkö leveästi. Moskova Washington Sauna 2/2011 9Brysselin EU-edustuston sauna

M MARIA LEHTONEN Otoksia ja pohdintoja suomen ja sukukielten saunasanastosta Suomalaisen saunasanaston juuret ovat pitkät ja haarovat moneen suuntaan. Viime syksynä sain perehtyä saunasanaston juuriin, kiitos Saunaseuran. Tutkin lähinnä suomen kielen saunasanastoa, mut- ta koska sekä lähi- että etäsukukielissä on suomen kanssa runsaasti yhteisiä sanoja, perehdyin myös sukukielten saunasanastoon. Esittelen tässä artikkelissa joitakin keskeisiä saunasanoja tarkemmin ja sen jälkeen saunasanaston yleisiä piirteitä. Sauna Saunalla, niin kuin rakkaalla lapsella, on monta nimeä. Niistä tavallisin on juuri sauna, vanha omaperäinen sana, jolla on vastineita useissa lähisukukielissä, kuten virossa saun. Etäsukukielistä sen si- jaan vain saamessa tunnetaan sauna-sanan vasti- ne: saamen suovdnji tarkoittaa lumeen kaivettua kuoppaa ja murteellinen sávdni saunaa. Saunasanasta juontuvat monet saunaan liittyvät sa- nat saunottajasta lapsenkatsojaisia merkitsevään saunajaisiin. Suomen kielessä sanoja voidaan yhdistää lähes loputtomasti toisten sanojen kanssa, ja niinpä sauna-sanakin on osana lukuisissa erilaisia saunoja tarkoittavissa sanoissa: on niin sähkö-, puu-, ulko-, joulu-, lauantai-, seka- kuin tilaussaunakin, vain muutamia mainitakseni. Muita saunan nimityksiä ovat esimerkiksi slaavilaisperäiseksi arveltu pirtti, jota on perinteisesti käytetty sauna-sanan sijaan lähinnä Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla. Etenkin itäisimmissä murteissa saunaa nimitetään kylyksi. Ennen vanhaan saatettiin puhua myös pyyrystä. Pientä saunaa tarkoittaneen pyyry-sanan on esitellyt Kristfrid Ganander aikanaan painamatta jääneen Nytt Finskt Lexiconin käsikirjoituksessa 1700-luvun lopulla. Saunaa tarkoittavat myös hasu, hassa, hosso ja hussu, jotka esiintyvät paikoin Varsinais-Suomessa. Stadin slangissa saunaa tarkoittavat bastu, pastu ja basu. Ne ovat lainaa ruotsin sanasta bastu. Leikkimielisiä saunan nimityksiä ovat esimerkiksi perspaja, rupikirkko ja karstakirkko. Sotkamon Rommakon kolmeosainen - savusaunan, eteisen ja pukuhuoneen käsittävä - saunarakennus. Rakennusvuosi 1931. Sauna 2/2011 10

Löyly Kiukaalle vettä heitettäessä syntyvää kuumuutta tai kuumaa höyryä tarkoittaa löyly, joka tunnetaan useimmissa suomalais-ugrilaisissa kielissä. Lähisukukielten vastineet, kuten viron leul ja liivin löul, tarkoittavat kaikki löylyä, mutta etäsukukielten vastineiden, kuten unkarin léleksanan merkitys on yleensä henki tai sielu. Erilaisia löylyjä tarkoittavat esimerkiksi alku-, hiki-, hohka-, hönkä-, jälki-, mallas-, noki-, tauti-, tikuraja täilöyly. Voidaanpa löylyn ottoa tai oikeastaan heittämistä ilmaista monin tavoin: sopivia verbejä ovat niin ottaa ja heittää kuin myös hakata, luoda, lyödä, nakata, paiskata, panna, ropsautella, ropsia, tehdä, virkoa, viskata ja viskoa. Vastaavanlaisia verbejä käytetään myös lähisukukielissä. Esimerkiksi virossa vastaavia ilmauksia ovat leili heitma ~ juurde panna ~ viskama ~ visata ~ võtta jne. Lähisukukielissä löylyllä on myös joitakin löyly-sanan tapaisia nimityksiä, kuten vepsässä löun ja pohjoisvirossa lein. Kiuas Ei ole saunaa ilman kiuasta. Saunan sydämenä pidetty kiuas onkin saanut suomen kielessä useita nimityksiä, joista tavallisin on juuri kiuas. Sana tunnetaan useimmissa itäisissä lähisukukielissä, kuten inkeroisessa, karjalassa, vatjassa, lyydissä ja vepsässä. Sanan alkuperää ja alkuperäistä rakennetta ei ole saatu täysin selvitettyä. Yleisesti on hyväksytty käsitys, jonka mukaan sanan alkuosa kiu- juontuu kivi-sanas- Nojakan perinteisen savusaunan kiuas Kittilän Rauhalassa viime vuosisadan alkupuolelta. ta, mutta jälkiosasta on annettu useita selityksiä, jotka ovat eri sukukielissä osittain erilaisia. Suomen ja karjalan sanojen on arveltu olevan hämärtyneitä yhdyssanoja, joissa jälkiosa olisi ikivanha kota-sana. Karjalan nominatiivimuodon kiukoa loppu johtuisi itämurteisesta genetiivimuodosta koan. Suomen nominatiivi puolestaan olisi valittu muiden samaan tapaan taipuvien sanojen mallin mukaan. Paikoin suomen murteissa sana taipuu poikkeavasti kiuas : kiukoon. Toisaalta suomen sanaa kiuas on arveltu yhdyssanaksi *kivikasa. Kasaa tai nippua merkitseväksi on selitetty myös lyydin ja vepsän kiudug-sanojen jälkiosa -dug. Selvää on, että sana on joka tapauksessa muodostettu omista aineksista. Kiuas-sanan yhteyteen kuulunevat myös erityistä kiukaallista riihirakennuksen huonetta tarkoittavat kiukkuri ja kiukuri sekä pesänsuun yläosaa tarkoittava kiukku. Suomen murteissa tunnetaan myös sanat kiukainen ja kiukaja. Saunan tulisijan tulipesästä puhuttaessa voidaan murteissa käyttää myös sanoja pesä ja uuni. Kiuasta tai laajemmin saunan kiukaan yhteydessä olevia kivirakenteita tarkoittavat myös sanat muuri ja myyry. Lauteet Löylystä nautitaan lauteilla. Laude-sana, joka yleensä esiintyy monikollisena muodossa lauteet, on johdos alkuperältään kiistanalaisesta sanasta lauta, joka voi tarkoittaa myös lauteita, kuten siitä johdetut sanat lautomet ja lauta(i)set. Sanalla lauta on vastineita kaikissa lähisukukielissä ja saamessa, mutta laude-sanaa vastaava johdos tunnetaan vain lyydistä, jossa sanan ulkoasu on laude. Suomen kirjakielessä laude on melko nuori, vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla käyttöön tullut sana. 1800-luvun puolella sanalla oli useita vaihtoehtoisia ulkoasuja, muun muassa laute ja lautti. Sauna 2/2011 11

Laude-sanaa vanhempia saunan löylynottopaikkaa merkitseviä sanoja ovat lava ja sen vartalosta johdettu lavo. Molempia sanoja on käytetty myös esimerkiksi makuusijan merkityksessä. Lava-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä ja saamessa, tosin näistä vain osassa sana liittyy lauteisiin: inkeroisen, vatjan ja viron lava-sanoilla yksi merkitys on lauteet ja liivissä lovā vuode; puuteline esiintyy sanaparissa sōna lovā 'saunan lauteet'. Lava-sanan alkuperästä on annettu useitakin selityksiä, mutta nykyisen käsityksen mukaan sana on vanha balttilainen laina, jolle on rekonstruoitu alkumuoto *lāvā. Saunan löylynottopaikkaan voidaan viitata myös sanoilla parvi, parsi ja orsi. Suomen parvi ja sen lähisukukieliset vastineet, kuten viron parv, tarkoittavat puisia, rinnakkain asetetuista hirsistä tehtyjä rakennelmia. Parvi-sana on liitetty etymologisesti laumaa tai joukkoa merkitsevän parvi-sanaan, jota pidetään ikivanhana omaperäisenä sanana. Parsi merkitsee muun muassa viljalyhteiden kuivatukseen käytettyä ortta riihessä sekä myös löylylavoa. Sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä, esimerkiksi inkeroisen pars riihen parsi. Myös etäsukukielistä on esitetty vastineita, esim. mansin pārt 'lauta'. Parsi-sanan on esitetty juontuvan indoeurooppalaisista kielistä ja olevan samaa juurta kuin esimerkiksi englannin board. Kuten parsi, orsikin tunnetaan kaikissa lähisukukielissä: sanavastineita ovat mm. inkeroisen ors, karjalan orsi ja vepsän orź. Alkuperältään orsi on vanha balttilainen laina. Kujanpään vanhan savusaunan lauteet Viitasaaren Löytänässä. Sauna 2/2011 12 Vihta Saunasanastossa on esiteltävä myös sanat vihta ja vasta. Molemmat sanat tunnetaan suomen lisäksi muutamassa lähisukukielessä. Vihta-sanan alkuperästä on annettu parikin eri selitystä. Toisaalta sitä on pidetty venäläisenä lainana, jota vastaisi nykyvenäjän murteellinen sana véhot tai vihot 'tukko; pesurätti; huosiain'. Itäinen lainaselitys vaikuttaa kuitenkin sikäli oudolta, että vihta on suomessa tyypillisesti länsimurteinen sana, kun taas itämurteissa on käytetty tyypillisesti vasta-sanaa. Toisen selityksen mukaan vihta olisi onomatopoeettinen eli ääntä jäljittelevä johdos ja kuuluisi samaan sanaperheeseen kuin esimerkiksi vihma ja viuhua. Itämurteiselle vasta-sanalle on puolestaan esitetty läntistä lainaetymologiaa: sanalle on arveltu muun muassa ruotsalaista alkuperää. Nykykäsityksen mukaan vasta on kuitenkin lainattu muinaisvenäjän sanasta hvostŭ 'häntä', jonka aikaisempi merkitys on mahdollisesti ollut 'vihta' ja johon pohjautuu nykyvenäjän vihtomista merkitsevä sana hvostát. Saunasanaston yleisiä linjoja Suomen kielen saunasanasto on joukko monenlaisia sanoja. Siihen kuuluu löylyä, saunatilaa, kiuasta ja saunan erilaisia rakenteita, kuten lauteita, tarkoittavien sanojen lisäksi muitakin sanoja. Mikä kaikki onkaan saunasanastoa, riippuukin varmaan puhujasta, mutta todettakoon, että saunasanaston esittelyssä voidaan esitellä myös esimerkiksi löylynheittoon, peseytymiseen ja kylpemiseen liittyvää sanastoa, eikä unohtaa sovi oikeastaan saunan lämmittämiseenkään liittyviä sanoja. Kootessani sanastoa sekä siitä kirjoittaessani pidinkin hankalana sen määrittelyä, mitä ottaa ja mitä jättää. Monet sanat voivat saunan lisäksi liittyä muihinkin arkisiin asioihin, eivätkä näin ollen ole yksiselitteisesti vain saunasanastoon kuulu-

Viitasaaren Kujanpään savusaunan vesipata on upotettu kiukaaseen vähän toiseen syrjään. Muhkean kiukaan leveys on 120 ja pituus 170, mutta korkeus vain noin 65 cm. Saunaa käytetty viimeksi 1960-luvulla. via sanoja. Lukija voi huomata tämän helposti seuraavien kappaleiden sanoja silmäillessään. Kuten muustakin suomen kielen sanastosta, myös saunasanastosta voidaan erotella eri-ikäisiä kerrostumia. Vanhimmat saunaan liittyvät sanat juontuvat esisuomalaiselta ajalta. Tällaisia sanoja, joilla on vastineita niin lähi- kuin etäsukukielissäkin, on saunasanaston useat perussanat, kuten katku, löyly, pata, pestä, räppänä, savu ja sieni. Kantasuomalaiseen sanastoon kuuluvia sanoja on jo huomattavasti enemmän. Saunaan liittyvistä perussanoista tällaisia ovat esimerkiksi arina, haiku, hiki, kattila, kauha, kylpeä, kiuas, kuuma, lava, sauna, suitsu, tuhka ja vinka. Suomen kielen erilliskehityksen aikana saunasanastoon on tullut esimerkiksi kiulu, kooli, kuuppa, pefl etti, punkka, sampoo, tiinu, vati ja ämpäri. Saunasanastoon kuuluu niin omaperäisiä sanoja kuin lainasanojakin. Omaperäisiin kuuluvat esimerkiksi saunasanaston keskeisimmät sanat sauna, kiuas ja löyly. Lainasanoja on saunasanastoon saatu etenkin germaaniselta taholta: vanhoihin germaanisiin lainoihin kuuluvat esimerkiksi sanat arina, saippua ja tuhka. Nuoria germaanisia lainoja ovat esimerkiksi skandinaavisista kielistä lainatut sanat, kuten ruotsista lainatut punkka, suopa ja vati. Balttilaisia lainoja on saunasanastossa melko vähän, esimerkkinä mainittakoon lava, orsi, kauha ja harja. Slaavilaisista kielistä ei ole juurikaan lainattu vanhaa saunasanastoa, mutta nuorempia suomen erilliskehityksen aikana venäjästä tulleita lainoja ovat esimerkiksi koussikka, lavitsa, lahankka ja muila. Lainoiksi määritellyistä sanoista on omaperäisin keinoin muodostettu myös uutta sanastoa, esimerkiksi johdoksia tai yhdyssanoja, kuten vaikkapa kauha-sanasta kauhoa ja löylykauha tai harja-sanasta harjata ja saunaharja. Saunasanasto on lähisukukielille pitkälti yhteistä. Sanastotutkimuksissani en törmännyt moneenkaan sellaiseen perussanaan, joka ei jossain muodossa, joko itsenäisenä sanana tai jonkin johdoksen tai yhdyssanan osana, esiintyisi myös jossakin sukukielistä. Esimerkiksi jotkut suomeen sen erilliskehityksen aikana lainatut sanat on voitu yhtä hyvin lainata myös lähisukukieliin, joko suomesta tai siitä kielestä, mistä laina on tullut suomeen. Esimerkkinä vain suomessa tunnetusta sanasta mainittakoon suurta (vesi)astiaa tarkoittava sammio. Tämä artikkeli pohjautuu Suomen Saunaseuralle tekemääni saunasanastotutkimukseen, jossa keskeisiä lähteitä ovat olleet muun muassa Tiina Ahon pro gradu Hörkötin, räppänä, ilmareikä ja aukko: saunaan liittyvän sanaston muuttuminen 1900-luvulla (2000), Suomalais-ruotsalais-saksalais-englantilainen Saunasanasto (1958), Atlas linguarum fennicarum (2004), Suomen kielen etymologinen sanakirja (1955 1978), Suomen sanojen alkuperä (1992 2000) sekä Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004). P. S. Kun kirjoittaja itse ahersi sanastotutkimuksen parissa ja välillä informoi puolisoaan saunomisen saloista, innostui isäntäkin tosi toimiin. Meidän muutaman neliön kerrostalosaunamme löylyn laatu muuttui perinpohjin, kun sähkölämmitteiseen "postilaatikkoon" hankittiin iso kasa uusia kiviä ja siirryttiin jatkuvalämmitteisyydestä kertalämmitteisyyteen Pekka A. Tommilan ohjeita mukaillen. (Saunaniekka Pekka E. Tommila antoi 1.11. 2010 neuvoja YLE Puheen Päiväntasaaja-ohjelmassa. Haastattelu on kuunneltavissa YLE Areenalla 1.11.2011 asti.) KUVAT OVAT SAUNASEURAN VANHOJEN SAVUSAUNAKUVIEN KOKOELMASTA. Sauna 2/2011 13

RAILI VIHAVAINEN KUVAT HENRIK KETTUNEN Villa Kaurilan sauna Vähä-Meilahdessa Aivan Seurasaaren kupeesta voi löytää idyllisen, perinteisen saunahelmen. On aivan kuin sukeltaisi lapsuuden saunaan, sin- ne viisikymmentä- tai kuusikymmentäluvulle. Puil- la lämmitettävä kiuas, muuripata, hirsiseinät, pieni ikkuna ja peseytyminen saunan etuosassa kiukaan ja lauteiden välissä. Löylyt leppeät ja happea riittää tilavassa saunassa. Mutta sauna ei sijaitse lapsuute- ni Pohjois-Karjalassa, vaan lähes pääkallon paikal- la Tamminiemen naapurissa, Vähä-Meilahdessa. Tähän idylliin minut kutsui Sofia Alanko, vaatesuunnittelija, ja monitoiminainen. Helsingin kaupunki halusi täydentää Vähän Meilahden suojelualuetta 1990-luvun puolessavälis- sä ja haettavaksi tulivat rakennuspaikat, jotka oli- vat jääneet jostain syystä tyhjiksi. Alueen tontit on lohkottu vanhan Meilahden kartanon maista. Villa Kaurilan tontti oli ollut tyhjillään 1970-luvul- ta, koska paikalla ollut huvila oli palanut. Hakijoilta edellytettiin, että heillä piti olla tiedossa talo, jonka voi siirtää tontille ja joka sopii tyyliltään, iältään ja rakennuskannaltaan alueen muuhun rakennuskantaan. Hakemuksia oli paljon. Museo- ja kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdit arvioivat parhaat talot ja niiden sopivuuden tontille ja alueelle. Kiinteistölautakunta päätyi Sofi an tarjoamaan Tohmajärvellä 10 vuotta autiona olleeseen Kaurilan rautatieasemaan, jonka alkuperäinen rakennusvuosi oli 1884. Päätalo eli hirsiseinäinen Kaurila rakennettiin vuosina 1994-1995 ja pihasauna vuotta myöhemmin. Pihapiiriin sauna Kaupungin toiveena oli myös, että pihapiiriä täydennettäisiin ulko- piharakennuksilla, koska melkein kaikissa alueen huviloissa on piharakennuksia. Sofi a kertoo, että jo alun alkaen oli tarkoitus tehdä pihasauna. En halunnut hirsitaloon saunaa. On älytöntä laittaa muovipullo vanhaan taloon kosteutta aiheuttamaan. Ja lisäksi halusin aidon, perinteisen, suomalaisen lapsuuden vanhanajan pihasaunan; saunan, jonkalainen oli ennen vanhaan mummolassa Lieksassa. Esikuvina saunalle ovat myös olleet vanhanaikaiset saunat, joissa olen saunonut. Näistä kokemuksista olen aina napannut jotain pihasaunaan. Sofia osti pihasaunaa varten Tuusulasta valmiiksi puretun hirsikehikon, joka oli alun perin ollut tupa ja keittiö. Hirret ovat yli sata vuotta vanhat eli 1800-luvun lopulta. Sauna 2/2011 14

Takkatuvan seinän koristeita, kuvassa keskellä Anna ja Anton Rusalep ja heidän tyttärensä Dagmar, eli Sofi an isän äiti ja isovanhemmat. Oikealla saunan eteinen halkoineen. Sauna 2/2011 15 Pihasaunan kokoaminen ei ollut kuitenkaan ongelmatonta. Purettujen hirsien piti olla numeroitu, mutta numerointi oli tapahtunut jonkin muun kuin Elon laskuopin mukaan, eikä piirustuksiakaan saatu. Sofi a joutui ostamaan toisenkin talon - eli purkuhirsiä lisää pihasaunarakennuksen täydennykseksi. Ikkunat saatiin kuitenkin alkuperäisestä tuusulalaisesta talosta. Tästä kyllä oppi sen, että jos aikoo ostaa purettavan hirsitalon, niin kannattaa mennä itse merkkaamaan. Vanhaa taloa rakentaessa täytyy suunnitella sen mukaan, mitä siitä voi tehdä, mitä siitä tulee, toteaa Sofi a, joka suunnitteli itse myös pihasaunan rakennuksen. Saunassa on jatkuvalämmitteinen kiuas, jo kolmas. - Kun paljon saunoo, niin kiuaskin kuluu -. Muuripata löytyi myynti- ja ostoliikkeestä. Sama muurari, joka muurasi talon uunit ja piiput, muurasi myös padan saunaan. Maailma tulee kylään Täynnä idyllisiä yksityiskohtia oleva saunatuvan henki on 100 vuoden takaa. Voin kuvitella takkatuvan tunnelman pimeällä, kynttilänvalossa takkatulen loisteessa. Kesällä voi kävellä saunalta polkua pitkin uimaan, pyyhkeeseen tai saunatakkiin kietoutuen. Matkaa Seurasaaren puoleiseen rantaan kertyy muutama sata metriä. Rannassa on huvila-alueen ei virallinen uimapaikka, salainen laituri, josta pääsee uimaan. Sauna on käytössä ympäri vuoden, myös talvella. Lämmitys vaatii talvella enemmän aikaa, koska hirret ovat jäässä - etenkin kovalla pakkasella, kertoo Sofi an tytär Saara Lehtonen, joka toimii myös saunan lämmittäjänä. Sofia ja Saara ottavat mielellään vastaan erimaalaisia saunavieraita, tuntuu kuin maailma tulisi kylään, samalla kun ympäristö antaa jotain ihanaa, suomalaista saunatunnelmaa. Ulkomaalaiset pääsevät autenttiseen ympäristöön ja saavat kokemusta, jota ei muuten helpolla saa. Esimerkiksi japanilainen pariskunta, joka oli saunonut aikaisemmin vain hotellisaunassa, ei ollut kiinnostunut saunasta. Mutta kun he tulivat tänne, niin olivat kolme yötä vieraina, eivätkä poistuneet tontilta. Ja saunoivat joka päivä. Halusivat kotitekoiset ruuat, vaikka oli varattu hotelli, hienot ravintolat ja nähtävyydet, eivät halunneet lähteä minnekään. Vain Seurasaaressa kävivät kerran kävelemässä. Mies, joka ei ollut koskaan tehnyt tulta puulla, Japanissa kun ei puuta polteta, oli aivan otettu, viihtyi takan ääressä polttamassa puita. Saunassa käy myös paljon suomalaisia, joilla ei ole kotisaunaa. Täällä on myös vietetty häät, syntymäpäiväjuhlat, polttarit, morsiussaunat, illanistujaiset. Ihmiset, jotka ovat kerran käyneet, tulevat usein uudestaan. Pihasaunalla vallitsee rauha ja hiljaisuus, menneen ajan suomalainen tunnelma. Maalainen pihapiiri Villa Kaurilassa asutaan nykyään kolmessa sukupolvessa - hetken ehti asua jopa neljä sukupolvea, kun Sofi an isäkin asui huvilassa maaliskuuhun saakka. Huvila toimi pienenä hotellinakin, kunnes maailmalle muuttaneet tyttäret halusivat palata takaisin lapsuutensa kotiin asumaan.

Pihasaunan lauteilla (yllä). Takkatuvan uunin luukku (vasemmalla). Saunan muuripata (alla). Pihapiirissä on pihasaunan lisäksi halkoliiteri, verstas ja kanala, jossa on kanoja ja kukko sekä kani. Luonnonläheistä tunnelmaa täydentävät kissojen ja koiran lisäksi oma kasvimaa, kasvihuone ja sininen skillamatto, joten touhua riittää. Karjalaisen isänäitinsä, isomummu Annan olemuksen perinyt Sofi a sanoo olevansa karjalaisemäntä kuten isomummukin, joka touhusi koko ajan: Aina oli piirakat uunissa tai leipä paistumassa tai mummu juoksemassa kanan perässä. Ovet oli auki ihmisille, joita tuli ja meni ja kaikki syötettiin. Niinpä Sofi a onkin touhunnut elämässään kaikenlaista huvilan ja sen pihapiirin hoidon ohella; rakentanut, suunnitellut ja ommellut vaatteita ja opiskellut puuseppäkoulussa, kun halusi tehdä lasikuistin yläikkunat perinteisillä puuliitoksilla... Ja tyttärestä polvi jatkuu... Saara Lehtonen on ammatiltaan metalliartesaani ja hopeakorutaiteilija. Kansallisromanttista hirsisaunaa vuokrataan pienille porukoille Meilahden huvila-alueella. Saunatuvassa 100 vuoden takaista tunnelmaa ja lauteilla puukiukaan pehmeät löylyt. Saunaan mahtuu enintään 12 henkilöä. Kuumavesi on padassa; vilvottelukuisti ja ulkohuussi. Kesäaikana saunaa voi kysellä vaikka muutaman tunnin varoitusajalla. Normaaliaikana varaukset viimeistään edellisenä päivänä. Yhteydet Villa Kaurilaan: Bussi 24 Erottaja-Seurasaari, raitiovaunu 4 Katajanokka-Munkkiniemi. Villa Kaurila, Heikinniementie 9, Helsinki, +35840 523 2682. Sauna 2/2011 16

RISTO ELOMAA Sauna lievittämässä pakolaisten hätää japanissa Voimakas maanjäristys ja sitä seurannut tsunami tuhosivat laajalti Japanin rannikkoalueita ja myös runsaasti asumuksia. Maanjäristyksen vaurioitti Fukushiman ydinvoimalaa aiheuttaen radioaktiivisen päästön, jonka seurauksena voimalaitoksen ympäristöstä on jouduttu evakuoimaan 20 30 km:n säteellä suurin osa asukkaista muualle. Liki 30 000 kuolleen ja kadonneen lisäksi kodittomia on ainakin 150 000, joiden tilapäismajoitus on järjestetty eri tavoin. Sääolosuhteet alueella ovat olleet talviset ja vuoristoalueilla on satanut jopa poikkeuksellisen paljon lunta. Heti maanjäristyksen jälkeen kysyimme Japanin Saunaseuralta tilannetta. Varsinaiset jäsenet ovat selvinneet järistyksestä hyvin, sillä jäsenten saunalaitokset ovat pääasiassa muualla kuin tuhoalueilla. Kuitenkin mm. sähkökatkot ovat aiheuttaneet ongelmia saunoille ja esim. Tokion LaAqua - kylpylä, johon Tokion kongressissa olleet tutustuivat, oli sähköpulan takia suljettuna viikon verran. Japanin Saunaseura yhdessä Metos Incin kanssa on halunnut olla mukana monin tavoin auttamassa näiden kodittomien oloa. Saunaseuran jäsensaunat ovat järjestäneet rahankeräyksen, jonka tuotto menee Japanin Punaiselle Ristille. Rahankeräys on tuottanut kohtalaisen hyvin ja jatkuu ainakin toukokuun loppuun. Metos on kehittänyt viime vuonna Japanissa telttasaunan, joka on nopeasti siirrettävissä ja pystytettävissä uudelleen. Yksi tällainen sauna oli helmikuun alussa käytössä lumiteatteri- elokuva festivaaleilla Naganossa. Japanin Saunaseura yhdessä Metoksen kanssa päätti pystyttää tuon telttasaunan seuraavaksi pahasti kärsineelle Onnagawa-chon alueelle Miyagin prefektuuriin. Saunan jatkuvalämmitteinen IKI-kiuas lämpenee puilla, mikä mahdollistaa lämmittämisen myös alueilla, missä sähkö on ollut viikkokausia pois tai sähköä ei ole lainkaan. Sauna pystytettiin nopeasti talkootöinä. Saunan ulkomitat ovat 3m x 3m. Saunan ylläpitoon osallistuu myös seuran jäsensaunojen henkilökuntaa. Mm. Kobe- Saunan vapaaehtoiset saunottajat ja hierojat ovat paikalla 5 päivää antamassa erilaisia hoitoja yms. paikallisille pakolaisille. Japanilaiset halusivat myös korostaa Kansainvälisen Saunaliiton ISS:n osuutta laittamalla tuon telttasaunan seinään ISS:n ison logon. Koska saunahanke sai Japanissa laajaa huomiota mediassa, pääsi ISS:kin laajalti esille. Japanissa on tarkoitus pystyttää useampia telttasaunoja eri puolille evakuointialueita. Sauna ja kylpeminenhän ovat japanilaiselle jokapäiväinen tarve. Japanissa julkisia kylpylöitä on tavallisessa kylässä ja kaupungissa runsaasti, mutta tuhoalueilla nuo laitokset ovat käytännössä usein huuhtoutuneet pois. Evakuointialueiden kylpylaitosten kapasiteetti ei riitä tyydyttämään kasvaneen asujaimiston tarpeita. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden säteilyongelmien yhteydessä on myös keskusteltu saunan käytöstä puhdistumiseen mahdollisesta säteilevästä laskeumasta ja pölystä. Voisimme harkita omassa piirissämme, voisimmeko auttaa japanilaisia jotenkin. Moni tosin on osallistunut useisiin Suomessa järjestettyihin avustusoperaatioihin. Mutta mietitään! Telttasauna pystytettynä, paikka Miyagin prefektuuri, Oshika-kun Onnagawa-cho. Sauna 2/2011 17

EIJA ELOMAA Kilpailijoita, tuomareita, kylvetettäviä ja avustajia (ylin). Tuomarit työssään. Oikealta Alexander Marchenko, Ukraina, Rimas, Liettua, Pentti Tuohimaa, Suomi ja Tampere ja Risto Elomaa Suomi ja ISS (yllä). Ensimmäiset vihtomisen MM-kisat järjestettiin 2008 Liettuassa ja kisojen TV-lähetys välittyi NBC:n ohjelmana yli 170 maahan. Toiset kisat järjestettiin Rymättylän Herrankukkarossa Pentti Oskari Kankaan, kansainvälisen Savusaunaklubin ja Liettuan Sauna-Akatemian tuella. Pääsin näihin kolmansiin ja tällä kertaa kaksipäiväisiin kisoihin mieheni mukana katsojana. Kisat pidettiin siis Druskininkain AquaParkissa 12. 13.02.2011 liettualaisen Sauna Akatemian (Bath Academy) toimiessa pääjärjestäjänä Sauna 2/2011 18 Vihtomisen kolmannet maailmanmestaruuskilpailut Liettuassa Rimas Kavaliauskasin johdolla. Mukana kisojen järjestelyissä olivat myös The First Ukrainan Banja Company Ukrainasta sekä Sauna School of V. Liachov Venäjältä. AquaPark on eräs suurimmista Pohjoisen Euroopan kylpyläkokonaisuuksista. Laajan vesipuiston lisäksi siellä on liki 20 erilaista saunaa. Druskininkailla on pitkät kylpyläperinteet jo 1700 luvun lopulta alueelta löytyneen mineraaliveden, suolan ja mudan ansiosta. Venäjän tsaarit ovat nauttineet paikasta, samoin neuvostovallan aikana kunnostautuneet toverit. Nykyisin neuvostoajan suuret kompleksit ovat rapistumassa, mutta uutta on rakennettu ahkerasti ja vanhoja tsaarinaikaisia paikkoja kunnostettu tsaarilliseen loistoon. Kilpailuun oli ilmoittautunut etukäteen osanottajia kuudesta maasta. Nämä olivat Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Venäjä, Ukraina ja Suomi, joista löytyi yhteensä 14 kilpailijaa. Lauantain alkukilpailujen jälkeen kuusi kilpailijaa selvisi jatkoon. Suomen edustaja Veikko Niskavaara Pispalan Rajaportista ei valitettavasti päässyt jatkoon. Suomalaisessa vihtomiskulttuurissa on unohdettu monet vihtomisen alkuperäisistä tavoitteista. Suomalaisille ja ainakin osittain venäläisille vihtominen on ensisijaisesti oman fyysisen nautinnon saavuttamista. Enää ei tiedosteta vihtomiseen aikoinaan liittyneitä ruumiillisia ja henkisiä puhdistumisriittejä. Suomessa vihta on pääosin aina koivuvihta joitain vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta ja vihtominen kohdistuu yleensä itseen. Jo venäläisessä banjassa vihdotaan yleensä naapuria tai annetaan ammattimaisen kylvettäjän hoitaa vihtominen. Vihtomiskulttuuri ja vihtomisessa kilpaileminen on aivan oma lajinsa, jossa arvostelun hoitaa viisi tuomaria antaen pisteitä lukuisista eri asiasta. Tärkeää on mm. taiteellinen kokonaisvaiku telma,esittäytyminen, vihtomisidean esittely, estetiikka, fyysinen ja psyykkinen kontakti vihtojan ja vihdottavan välillä, vihtojen valinta, vihdalla hierominen, esilämmittely ja jäähdyttäminen, turvallisuus jne.

Koska kyseessä on paljolti hyvin subjektiivinen käsitys mm. taiteellisesta vaikutelmasta, oli tuomareiden tuloksissa melkoisia poikkeamia. Onkin tarpeellista tulevaisuutta ajatellen, että kisoille ja yleensä kilpavihtomiselle synnytetään yhtenäiset säännöt. Vihtominen suoritettiin lasiseinäisessä saunassa, jossa vihdottavalle on vihtomispenkki. Kiukaana oli HARVIAn hetivalmis Presto, joka kykeni hyvin pitämään vihtomiskopin lämpötilan halutussa 60 70 asteessa. Kilpavihtominen kestää kokonaisuudessaan 15 min. Kilpailija saa aikamerkin 5 min ennen ajan loppumista ja ajan ylityksestä tulee sakkopisteitä. Vihtojan on tärkeää huolehtia vihdottavan hyvinvoinnista koko vihtomisen ajan mm. pitämällä huolta, että pään alle asetetaan pehmeä ja viileä vihta ja samoin pää peitetään vihtomisen ajaksi yhdellä tai useammalla vihdalla. Vihtomisen alussa vihdottavaa lämmitetään tuomalla vihtoja ilmassa heiluttamalla lämmintä ja kosteaa löylyä kiukaalta. Kun lämpötila on sopiva aloitetaan vihtominen valituilla vihdoilla jaloista ja edetään pääpuoleen. Vihtoja on käytössä aina yksi kummassakin kädessä ja vihtoja pyrkii mahdollisimman sulavaan suoritukseen. Vihtoja voi myös laulaa tms. suorituksen aikana. Oleellista on myös vihtojan ja vihdottavan keskinäinen kontakti eli vihtojan on huolehdittava vihdottavan fyysisestä hyvinvoinnista. Yleiskuva katsomosta. Kilpasaunan ikkuna höyrysti nopeasti Harvian Preston löylystä (ylin kuva). Rimas Kavaliauskas näyttää taitojansa (yläoik.). Jalkapohjat ovat tärkeä osa kylvettämisestä. Tässä jalkapohjia kylvetetään tammivihdoilla (yllä). Sauna 2/2011 19

Sergey Slubsky 2nd International Lambasting Championship Herrankukkarossa lokakuussa 2009. Käytössä suuri vihta. (vas.) Kollektiivikylvetystä, lieneekö muistumaa neuvostoajoista. Lopputulokset: Voittaja, Vitalij Marchenko, Ukraina Hopeaa, Petr Sokolan, Venäjä Pronssia, Genadij Moroz, Valko-Venäjä Kilpailussa jaettiin myös erikoispalkinnot Paras vihtomistekniikka Petr Sokolan,Venäjä Paras kokonaisestetiikka Jevgenij Kuts, Ukraina Sauna gentleman Saulius Davidavicius, Liettua Kilpailun tuomareina toimivat Rimas Kavaliauskas Liettuasta, Aleksandr Marchenko Ukrainasta, Vasilj Liachov Venäjältä, Romuald Lamsters Latviasta, Pentti Tuohimaa ja Risto Elomaa Suomesta. Kilpailu keräsi kumpanakin päivänä runsaasti katsojia, joille tarjottiin mielenkiintoisen kilpai- lun lisäksi myös omia saunakokemuksia Aqua- Parkin lukuisissa saunoissa. Eri maiden vihtojat esittelivät taitojaan erikseen sekä miehille että naisille. Naisten saunaesitys TILIA saunassa sisälsi eteeristen öljyjen sekä erilaisten yrttien käytön opastusta. AIDA saunassa oli naisten mahdollista saada kokeilla samoin aromaterapiaa sekä hunajahierontaa. Pitkän kylpyläpäivän keskellä tällainen keskeytys olikin mukava. Miehille tarjottiin maskuliinista kylpemistä KANTRI-saunassa käyttäen tuhteja tammivihtoja. Vihtomisen jälkeen mainostettiin, että vasta sitten mies on oikea mies. Järjestelyt oli hoidettu mallikkaasti vaikka tuomarointi väliin hidastelikin. Toinen ongelma oli vihtomiskopin ikkunoiden hikeentyminen heti, kun kiukaalle heitettiin löylyä,joten ikkunoita jouduttiin pyyhkimään koko ajana. Suomesta paikalla ollut kilpailija sekä katsojat toivoivat, että perinne jatkuu ja että Suomeenkin saadaan jonkinlaista vihtomisopetusta ja kulttuuria. Liettualaiset ja latvialaiset ovatkin jo ainakin kerran olleet opettamassa meitä. Kolme parasta kunniatauluineen. Marchenko voitti myös Herrankukkarossa 2009. Sauna 2/2011 20