Infrabetonien valmistusohje Kommentoiniversio Jouni Punkki, Aalto-yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
Ilmavaivaista betonia?

Johanna Tikkanen, TkT

Good Vibrations. Betonin koostumuksen vaikutus tiivistettävyyteen. Tilaustutkimus Aalto-yliopistossa. Jouni Punkki

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Good Vibrations-projekti

Robust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari

SFS 7022 muutokset Betoni. Standardin SFS-EN 206 käyttö Suomessa

Väyläviraston ohjeet

Betonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

Betonin ilmapitoisuuden hallinta Betonin Kesäseminaari, Aulanko,

Robust Air. Projektin lyhyt esittely. Jouni Punkki Fahim Al-Neshawy

RATA Betonisiltojen lujuusongelmat. Jani Meriläinen

MITÄ BETONILLE TAPAHTUU, KUN SE LÄHTEE

Betonin valamisen vaikeudesta

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Betonin valinta. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Betoninormit BY65: Vaatimukset ja vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen muun kuin lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, Suomen Betoniyhdistys

Ruiskubetonin vaatimuksenmukaisuus. Lauri Uotinen

Betonin lujuuden määrittäminen rakenteesta. Betonitutkimusseminaari Risto Mannonen

Betoni ja rakentaminen yleiskatsaus Betoniseminaari, Oulu

BETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely

Kuutioita ja lieriöitä betonin lujuuden valvonta tehtaalla ja työmaalla

BETONIN SUHTEITUS : Esimerkki

Korkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia. Harjoitus 6

BETONIPÄIVÄT. Minna Torkkeli

BETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Valmisbetoni

Betoniperheitä ja arvostelueriä Betonien luokittelu perheisiin, arvostelueriin ja toimenputeet, kun vaatimukset eivät täyty

100 siltaa - mitä opittiin

Betoniaseman laadunvalvonta automaattiseksi? Ilmamäärän, vesi-sementtisuhteen ja kiviaineskosteuden automaattinen mittaus. Vesa Anttila 30.5.

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat

Siltabetonin puristuslujuuden osoittamismenettelyt

Johanna Tikkanen, TkT

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus).

Betoniperheet ja valvontakorttimenettely

Itsetiivistyvä betoni, ITB

Lattiabetonin valinta eri käyttökohteisiin. Vesa Anttila

BETONIMASSOJEN SUUNNITTELU, TESTAAMINEN JA RAKENTAMISAJAN HAASTEISIIN VARAUTUMINEN YDINLAITOSHANKKEISSA

Betonimatematiikkaa

Betonin laadunvarmistaminen työmaalla

Robust Air Tutkimus betonin ilmamäärän kohoamiseen vaikuttavista tekijöistä

HB VALMIS. HB-VALMISBETONI HINNASTO 2013 alkaen HB-Valmisbetonin tilaukset puh. (014) VALMISBETONI

Tiivistyykö, erottuuko? valamisen oikeat työmaatekniikat. Betonirakentamisen laatukiertue Jouni Punkki

Betonin lujuuskadosta kantavien rakenteiden laatusuunnitelmaan. 27. Lounais-Suomen rakennuspäivä Asiamies Jani Kemppainen

Kun teet betonia tee se oikein

Betonirakenteiden korjaaminen 2019

Paikallavalurakentamisen laatukiertue 2018 Betonin lujuudenkehitys ja jälkihoito Jyväskylä Jere Toivonen

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

Kovettuneen betonin ilmamäärän määrittäminen

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

Automaattinen betonin ilmamäärämittaus

Kutistumaa vähentävät lisäaineet Betonin tutkimusseminaari Tapio Vehmas

Nopeasti lujittuva betonimassa isoihin korjausvaluihin

Good vibrations Tutkimus betonin tiivistettävyyteen vaikuttavista tekijöistä

Selvitys Kostamontien alikulkusillan betonin alilujuuteen vaikuttaneista syistä

Betonimatematiikkaa

BETONIN PURISTUSLUJUUDEN SELVITTÄMINEN VALMIISTA RAKENTEESTA PORAKAPPALEIDEN AVULLA

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry

Muutokset tuoteryhmäohjeissa TR14:2017 ja TR15:2017

Betonilattiapäivä. Nopea rakentaminen mitä betonilattioiden osalta tulee huomioida

BETONITILAUKSET SUORAAN TILAUSKESKUKSESTA BETONIMASSA KULJETUKSET PUMPPAUS

Siltojen betonirakenteiden toteutus - väliaikaiset soveltamisohjeet 2012

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

BETONIN PURISTUSLUJUUDEN SELVITTÄMINEN VALMIISTA RAKENTEESTA PORAKAPPALEIDEN AVULLA

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Tuoteryhmäjohtaja Rudus Oy

Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Risto Mannonen/Kim Johansson

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia

Lattiabetonien notkeus ja lisäaineet

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Laatu- ja kehitysjohtaja Rudus Oy

Kutistumaa vähentävät lisäaineet

1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Nestesäiliöelementit, massiivibetoniset laattaelementit ja muut massiivibetoniset elementit

Ilmahuokosanalyysien vertailutestit

Siltabetonien P-lukumenettely

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

Betonin lujuus ja rakenteiden kantavuus. Betoniteollisuuden kesäkokous Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen

Betonilattiapäivä Messukeskus

BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT

Susanna Poutanen Betonivalujen laatu urakoitsijan näkökulmasta YIT

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

VALMISBETONIHINNASTO 2017 Sitoumuksetta alkaen (Korvaa hinnaston )

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Lattiamassoista on löydetty mm. suuria ilmamääriä ja myös epäilty massan ilmamäärän muuttuvan kuljetuksen aikana.

VALMISBETONIHINNASTO 2017 Sitoumuksetta alkaen (Korvaa hinnaston )

BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT

Asfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus

Betonilattiat 2014 by 45 / BLY 7

SKOL BETONIN VAATIMUKSENMUKAISUUDEN OSOITTAMINEN TALONRAKENNUSKOHTEISSA, OHJE

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

Betonin korjausaineiden materiaalivaatimukset

Betonirakentamisen laatuketju kuntoon, taustalla vuoden 2016 lujuuskadot. Selvitysmiehen loppuraportti ja suositukset

Ohje Valmiiseen emulsioon ei saa lisätä tartuketta.

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit

Siltabetonien P-lukumenettely

Asfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus

TALVIBETONOINTI

Transkriptio:

Infrabetonien valmistusohje Kommentoiniversio 20.9.2019 Jouni Punkki, Aalto-yliopisto 27.9.2019

Sisältö Lähtökohtia ja historiaa Infrabetoniohjeiden tärkeimmät muutokset P-lukubetonilaadut Sallitut vesimäärät Tavoiteilmamäärä 8 mm kiviaines 2-vaiheiset ennakkokokeet Lujuusvaatimuksista Lyhyesti betonin valmistajan kannalta 2

Nykyiset määräykset InfraRYL 42020 Siltabetonien P-lukumenettely, 22/2016 Taitorakenteiden tehostetut betonin laadunvarmistustoimenpiteet, 18.11.2016 Ennakkokokeista: 3

Lähtökohtia 1 Miksi muutoksia on tarvittu Ongelmat infrabetonien lujuuksissa Lujuusalitukset: 2016-2018 94 sillan tutkimukset Betonin puristuslujuus rakenteessa on jäänyt liian alhaiseksi Riskitaso alituksien osalta on liian suuri Useampia syitä riittämättömään lujuustasoon: Kohonneet ilmamäärät Normien sallimat käytännöt, esim. lujuuksien muunnokset, tunnistetestaus Liian pienet lujuusmarginaalit Valvonnan puute (koko ketjun osalta) 4

Lähtökohtia 2 Miksi uudistus tarvitaan Ennakkokokeiden tekeminen ja valvonta on ollut puutteellista Ennakkokokeet ovat tärkeässä roolissa Ainoat testit betonin säilyvyyden osalta Betonin tiivistymisen kanssa on ollut ongelmia Onko ongelmana betoni vai tiivistäminen? Testien ohjeistus on ollut puutteellista Siten myös valvonta on ollut vaikeaa / osin mahdotonta LISÄKSI Erilaisten P-lukubetonien lukumäärä on ollut liian suuri Ennakkokokeista ei ole välttämättä saatu haluttua informaatiota 5

Historiaa Edelleen voimassa Siltabetonien P-lukumenettely, 22/2016 Taitorakenteiden tehostetut betonin laadunvarmistustoimenpiteet, 18.11.2016 Myllykirje Infrabetonien valmistusohje päivitettiin maaliskuussa -19 Vedettiin viime metreillä takaisin Projekti Aalto-yliopistossa kesällä -19 Uusi kommentointiversio 20.9.2019 Kommentit lokakuun loppuun Uusittu Infrabetonien valmistusohje voimaan marras- joulukuussa -19 AALTO-YLIOPISTON PROJEKTI Rahoittajina: Väylävirasto Betoniteollisuus ry Tavoitteena löytää eri osapuolten tarpeet täyttävä ohjeistus Sisältöä: Osapuolten haastattelu ohjeisiin liittyvistä ongelmista ja tarpeista Ohjeistuksen tekeminen työpajoissa 6

Haastattelujen antia lyhyesti Tilannetta pidetään yleisesti kohtuullisen hyvänä Lujuusalituksia tulee edelleenkin, Väylän kannalta ei olla hyväksyttävällä tasolla Myllykirje aiheutti suuren muutoksen toimintatavoissa, herätti koko alan Vaihtelu suurta kaikkien toimijoiden sisällä Betonin valmistus, urakointi, valvonta Betonin kanssa edelleen jonkun verran haasteita Erityisesti notkeus ja ilmamäärät Iso osa valmistusprosessia (työmaatoiminnot) paikoin hyvinkin kevyesti valvottua Yhteistyö urakoitsijan ja betonivalmistajan välillä vaihtelee Parhaimmillaan erinomaista, mutta paikoin puuttuu kokonaan 7

Infrabetonin valmistusohje Tärkeimmät muutokset

P-lukubetonilaadut P-lukubetonien lukumäärä on ollut liian suuri Suunnittelijat lisänneet vielä omia yhdistelmiään Määrä karsittu kuuteen Joista 4 kpl varsinaisia P-lukubetoneita Mahdolliset välilaadut korvataan paremmalla laadulla Vastaavat muutokset myös rasitusluokkayhdistelmiin Tarvittaessa lisälaatuja, jos: P-luku > P50 Lujuusluokka > C45/55 Infrabetonilaatu Tehollisen sideaineen vähimmäismäärä Q sid [kg/m 3 ] Vesisideainesuhteen enimmäisarvo C30/37 P0 300 0,50 C30/37 P30 320 0,50 C35/45 P0 320 0,45 C35/45 P30 320 0,45 C35/45 P50 320 0,45 C45/55 P50 320 0,40 9

Sallitut vesimäärät Aikaisemmin kaksi vaihtoehtoista kriteeriä: a) Tehollisen vesimäärän enimmäisarvo b) Kokonaishienoainesmäärän enimmäisarvo Nyt vain tehollisen vesimäärän enimmäisarvo Arvoja hieman kasvatettu (0 5 dm 3 /m 3 ) IT-betonille sallitaan 5 dm 3 /m 3 suurempi vesimäärä 10

Pientä säätöä Tavoiteilmamäärä: Valmistaja määrittelee betonikohtaisesti tavoiteilmamäärän Minimimäärä riippuu P-luvusta ja v/s-suhteesta Maksimimäärä: 5,5% Ennakkokokeissa sallitaan: -1% +1% Tuotannossa (ja työmaalla): -1% +2,5% 8 mm kiviaines Riskialtteimmat betonit Sallitaan käyttö, mutta tehty vaativaksi (vaikeaksi) Vaaditaan: Omat ennakkokokeet Väylän hyväksyntä 11

Ennakkokokeet Tarkoituksena on varmistaa betonin valettavuus / tiivistettävyys, puristuslujuus sekä säilyvyys Säilyvyyttä ei muutoin varmisteta 2-vaiheiset ennakkokokeet Tehdaskohtaiset ennakkokokeet Normaalit ennakkokokeet Kiwan tarkastusten piirissä Kohdekohtaiset ennakkokokeet Vain vaativissa kohteissa. Väylä kontrolloi. Määrämuotoiset lomakkeet ennakkokokeille (tulossa) Ohjeistus kohdekohtaisista ennakkokokeista (tulossa) 12

Tehdaskohtaiset ennakkokokeet Tehdään sideainekohtaisesti (max) kuudelle betonille Notkein notkeusluokka (+ ITB), yksi kiviaineksen ylänimellisraja (+ < 12 mm) Pakkaskokeet tehdään kahdelle betonille Jos >P50 tai >C45/55, tarvitaan omat ennakkokokeet Toissijaiselle sideaineelle riittää kahdella betonilla Pakkaskoe C35/45 P50 Sideaineyhdistelmillä testataan ääriarvot, seosaineilla testataan maksimimäärät Muut lisäaineet tai kuidut eivät edellytä omia ennakkokokeita Infrabetonilaatu Tehollisen sideaineen vähimmäismäärä Q sid [kg/m 3 ] Vesisideainesuhteen enimmäisarvo C30/37 P0 300 0,50 C30/37 P30 320 0,50 C35/45 P0 320 0,45 C35/45 P30 320 0,45 C35/45 P50 320 0,45 C45/55 P50 320 0,40 13

Tehdaskohtaiset ennakkokokeet 1. Ilmamääräpotentiaali Ilmamäärä vähimmäissekoitusajan ja 6 min sekoituksen jälkeen 2. Notkeus ja betonin ilmamäärä Heti sekoituksen jälkeen, 60 min sekoituksen jälkeen 60 min jälkeen korjataan notkeutta ja mitataan ilmamäärä 3. Puristuslujuus 7 d, 28 d ja 91 d, á 3 kpl lieriöitä Testataan lieriöillä, arvioidaan lieriölujuuksia Yksittäiset tulokset: f ck Keskiarvo: f ck + 7 4. Pakkassuolakestävyys Laattakoe Infrabetonilaadut Sarake 1 Puristuslujuus valetuin koekappalein Tiheys Ilmamäärän muutos Notkeuden mittaus Ilmamääräpotentiaali Pakkassuolakestävyys CEN/TS 12390-9 C30/37 P30, C35/45 P30 C35/45 P50, C45/55 P50 9 kpl, jotka jakautuvat tasan (7, 28 ja 91 vrk.) Sarake 2 C25/30 P0, C35/45 P0 Tiheys määritetään tuoreesta massasta ja kaikista valetuista sekä poratuista koekappaleista. 3 ilmamäärämittausta. (eri ajanhetkinä) Ilmamäärämittaus vähimmäissekoitusajalla ja 6 min sekoitusajan jälkeen 3 kpl notkeuden mittauksia Ei tehdä. Ei tehdä. Välittömästi sekoittamisen jälkeen, 60 min sekoituksen alkamisen jälkeen sekä notkistinlisäyksen jälkeen. 4 kpl 150 mm kuutioita Tehdään vain betonilaaduilla C30/37 P30 ja C35/45 P50 Ei tehdä. 14

Kohdekohtaiset ennakkokokeet Vaativat rakenteet Vaikeasti valettavat rakenteet Erottumisherkät rakenteet Jos P 50 tai C45/455 Tehdään yhteistyössä betonin valmistajan ja urakoitsijan kanssa Erillinen ohje tulossa Väylä päättää kohdekohtaisista kokeista Valetaan koerakenne: Mahdollisimman samankaltainen tutkittavan rakenteen kanssa Rakenteessa käytettävä betoni Valutapa ja tiivistys kuten rakenteessa 15

Kohdekohtaiset ennakkokokeet Tuoreen betonin kokeet Notkeus painuma tai leviämäkokeella Ilmamäärä (-1%...+2,5%) Betonin tiheys Kokeet betoniasemalla Puristuslujuus: 3 lieriötä Tiheys Notkeus Valu ja tiivistys Tärysauva Tärytysaika (s/m 3 ) Kovettuneen betonin kokeet. 80 mm poralieriöt Puristuslujuus, muunnetaan lieriölujuuksiksi, vaatimus: 85% Porakappaleiden tiheys vs. lab.koekappaleiden tiheys (50 kg/m 3 ) Porakappaleiden tiheyden keskihajonta (50 kg/m 3 ) Lab.koekappaleiden puristuslujuus Testataan lieriöillä, arvioidaan lieriölujuuksia Yksittäiset tulokset: f ck Keskiarvo: f ck + 7 16

Lujuusvaatimukset Betonin lujuus kolmessa kohtaa valmistusprosessia Eroja aiheutuu Muutokset ilmamäärässä Koekappaleiden tiivistykset Lujuusmuunnokset Rakenteen valu, tiivistys ja jälkihoito Kovettumisen aikainen lämpötila Koekappaleiden poraus ja testaus Lujuusmuunnokset Betonin lujuus betoniasemalla Betonin lujuus työmaalla Betonin lujuus rakenteessa Luonnollinen ja helppo testauspiste Betonin maksimaalinen lujuus Optimaalinen tiivistys Vastuukysymysten kannalta oikea testauspiste: toimituspaikka Haasteena olosuhteet Ei ota huomioon rakenteen työnsuoritusta (valu, tiivistys, jälkihoito) Olennaisin testauspiste: rakenne Hankalaa, kallista Ongelmatapauksissa ei kerro mistä ongelmat johtuivat 17

Lujuusvaatimukset Perimmäinen ongelma Mikäli betonin valmistaja tekee betonia, joka juuri ja juuri täyttää EN206:n asettamat vaatimukset betonin lujuus rakenteessa (sillassa) ei ole suunnitteluolettamuksia mukainen (Eurokoodi) Näin erityisesti huokostetulla betonilla Vaaditaan 85%, mutta siihen ei keskimäärin päästä Lujuuksien muunnokset sekoittavat asiaa entisestään Väylän vaatimukset sekä betoniasemalla että työmaalla: Käytetään lieriölujuuksia (ja lieriöitä) Yksittäiset tulokset: f ck Keskiarvo: f ck + 7 Betoniasemalla tarkastellaan kolmen liukuvaa keskiarvoa 18

Lyhyesti betonin valmistajan kannalta Riittävä lujuusmarginaali Tarvitaan noin lujuusluokan suuruinen kohotus Riippuu kuitenkin v/s-suhteesta Maksimilämpötilojen kanssa oltava tarkkana Ilmamäärällä myös yläraja Tavoiteilmamäärä: max. 5,5% Mittaustulos: max. 8,0% Ennakkokokeiden tekeminen 2-vaiheiset ennakkokokeet Valvotaan aikaisempaa tarkemmin Yhteistyö urakoitsijan ja suunnittelijan kanssa Kohdekohtaiset ennakkokokeet tarvittaessa 19