LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 27/2005/3 Dnro LSY-2004-Y-305 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Santalahden venesataman aallonmurtajapenkereen rakentaminen (kolmas vaihe) sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Tampere Tampereen kaupunki HAKEMUS SUUNNITELMA Tampereen kaupunki on 4.11.2004 toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Santalahden venesataman kolmannen vaiheen rakentamiseen Tampereen kaupungin Santalahden kaupunginosassa sekä lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hakijan tarkoitus on laajentaa Santalahden venesatamaa rakentamalla aallonmurtajapenger Näsijärven vesialueelle. Kysymyksessä on venesataman laajennuksen kolmas rakennusvaihe. Aallonmurtajapenkereen toisen vaiheen rakentaminen on aloitettu vuonna 2003. Sille on myönnetty ympäristölupaviraston lupa 9.4.2003 annetulla päätöksellä nro 17/2003/2. Alueen yleiskuvaus Tampereen kaupungin asukasluvun ja veneiden määrän kasvu on aiheuttanut venepaikkojen kysynnän lisääntymisen. Nykyisin kaupungilla on noin 3 500 allasvenepaikkaa. Venesatamien kehittämisessä on tavoitteena olemassa olevien satamien laajentaminen, jolloin niiden ylläpitäminen tehostuu ja helpottuu. Samalla voidaan välttää uusien satamien rakentamisesta aiheutuvat haitat. Santalahden venesataman laajentaminen luo edellytyksiä satama-alueen palveluiden parantamiseen, jolloin alueen matkailu- ja virkistyskäyttö monipuolistuu. Venesatama on alttiina pohjoismyrskylle, mikä edellyttää sen suojaamista aallonmurtajapenkereellä. Nykyinen, 1970-luvun alussa rakennettu venesatama sijaitsee Näsijärven rannassa vilkkaasti liikennöidyn valtatien 12 (Paasikiventie) välittömässä läheisyydessä. Satamassa on noin 200 venepaikkaa, jotka on suojattu aallonmurtajapenkereellä. Alueella on veneiden telakointialue.
Vesistötiedot 2 Ranta-alue on täyttöaluetta noin 50 metrin matkalta. Sataman kohdalla Paasikiventie on rakennettu täytön varaan. Näsijärven ja Paasikiventien välinen alue Santalahden kohdalla on nykyisin satama- ja virkistyskäytössä. Näsijärven vedenkorkeudet vuosina 1961-1990 ovat olleet seuraavat: Ylivesi (HW) Keskiylivesi (MHW) Keskivesi (MW) Keskialivesi (MNW) Alivesi (NW) NN +95,57 m NN +95,44 m NN +95,05 m NN +94,28 m NN +93,94 m Näsijärven vedenpinnan korkeutta säännöstellään Tammerkosken vesivoimaloilla Länsi-Suomen vesioikeuden Näsijärven säännöstelyyhtiölle 9.10.1978 myöntämän luvan nro 150/1978 A mukaisesti. Suunnitellun aallonmurtajapenkereen kohdalla vesisyvyys on 3-7 metriä. Veden virtausnopeus sataman kohdalla on melko pieni. Järven pohjassa suunnitellun laajennuksen kohdalla on 1-3 metriä paksu lietekerros ja sen alla on pehmeä perusmaa. Kalastus Näsijärvellä harjoitetaan sekä virkistys- että ammattikalastusta. Järven tärkeimmät talouskalat ovat ahven, hauki, kuha, siika, made ja lahna. Satama-alueella ei harjoiteta merkittävää kalastusta. Kaavoitus ja suojelukohteet Suunnitellut rakenteet Voimassa olevassa (1979) asemakaavassa on esitetty rannan täyttäminen ja laajan vesistöpenkereen rakentaminen. Nyt suunniteltu venesataman laajennuksen yleissuunnitelma poikkeaa kaavan mukaisesta ratkaisusta täyttöjen sijainnin ja laajuuden osalta. Voimassa olevassa asemakaavassa täyttömäärät ovat huomattavasti suuremmat ja laajemmat. Santalahden uuden osayleiskaavan laatiminen on vireillä. Osayleiskaavavaihtoehdoissa esitetään rannan virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamista ja venesataman toimintojen monipuolistamista. Venesataman alueella tai sen läheisyydessä ei ole muinaismuistotai suojelukohteita. Aallonmurtajan kolmas rakennusvaihe mahdollistaa noin 200 lisävenepaikan rakentamisen. Suunniteltu louherakenteinen aallonmurtajapenger on tarpeen venepaikkojen suojaksi. Aallonmurtajan kokonaispituus on noin 435 metriä ja pengerkorkeus on 4-8 metriä.
Hankkeen vaikutukset 3 Rannanpuolelle aallonmurtajaan rakennetaan korkeudelle NN + 96,0 m 3 m leveä tasanne, jota myöhemmin levennetään ja tuetaan elementeistä tehtävällä kulmatukimuurilla. Tasanteen reunaan tulee noin 1,2 m leveä puukansi. Järven puolella aallonmurtajan harjakorkeus on NN + 97,0 m. Aallonmurtajan leveys järven pohjassa on 15 25 m. Aallonmurtajan kokonaistilavuus on noin 50 000 m 3. Järven pohjassa on kokoonpuristuvia liejukerroksia, mutta rakentamisen jälkeen penger ei ole herkkä painumaan. Myöhemmin rakennettavia tukimuureja ja pintarakenteita varten penkereelle varataan usean vuoden painumisaika. Aallonmurtajaan rakennetaan kaksi halkaisijaltaan vähintään 2,0 metriä leveää rumpua veden vaihtumisen turvaamiselle. Työssä ei oleteta syntyvän kaivumaita. Mikäli haitallista pohjannousua esiintyy, maa kaivetaan ja sijoitetaan ensisijaisesti lähialueen maisemanhoidollisiin täyttöihin tai meluvalleihin. Mahdollinen kaivu ja kuljetus järjestetään niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Aallonmurtaja on suunniteltu rakennettavaksi vaiheittain kaavoituksen etenemisen ja rakennusmateriaalina tarvittavan louheen tarjonnan mukaan. Vuosina 2005-2007 kaupungin muun maanrakennustoiminnan yhteydessä syntyy huomattava määrä ylijäämälouhetta, jonka sijoittaminen Santalahden aallonmurtajaan pienentää hankkeen rakennuskustannuksia merkittävästi. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa 1.4.2005. Aallonmurtajan toisen rakennusvaiheen rakentamistyöt ovat lähes valmiit. Osayleiskaavan valmistumisen jälkeen rakennetaan neljännessä vaiheessa rannan täyttö. Aallonmurtajan kolmannen rakennusvaiheen kustannukset ovat arviolta 300 000 euroa. Tampereen kaupunki omistaa aallonmurtajapenkereen kohdalla olevat maa- ja vesialueet. Venesataman laajentaminen lisää veneliikenteen määrää, mutta sen merkitys vesiliikenteen sujuvuudelle on vähäinen. Alueella ei ole säännöllistä laivaliikennettä, mutta sataman laajentaminen mahdollistaa myös laivaliikenteen. Venesataman laajentaminen ei heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Satama-alueen myöhempi laajentaminen korvataan puiston laajentamisella. Aallonmurtajapenkereen rakentaminen heikentää veden virtausta satama-altaassa. Veden virtauksen parantamiseksi tarkoitetut rummut rakennetaan penkereeseen sen jälkeen, kun penkereen mahdollinen painuminen on todettu riittävän pieneksi. Penkereen rakentaminen aiheuttaa veden tilapäistä samenemista. Moottoriveneiden potkurivirrat voivat laajennuksen käyttöönoton alkuvaiheessa aiheuttaa satama-altaassa vähäistä veden samenemista.
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 4 Venesataman laajentamisen pysyvät ja työnaikaiset haittavaikutukset kalastukseen ovat hyvin vähäiset. Rakentamistyöt aiheuttavat todennäköisesti täplärapujen tilapäisen siirtymisen kauemmaksi, mutta hakija korvaa rapukannan tilapäisen heikkenemisen istuttamalla rapuja työn jälkeen. Rakennustöiden jälkeen täpläravuille tarjoutuu uusia lisääntymispaikkoja louherakenteisessa penkereessä. Aallonmurtajan toisen rakennusvaiheen kalataloudelliset vaikutukset jäävät tehdyn selvityksen perusteella hyvin vähäisiksi. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Tampereen kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 27.1.2005. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on katsonut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Vaikka sataman I ja II vaiheiden rakentamisen vesistövaikutukset ovatkin jääneet vähäisiksi, ympäristökeskus on pitänyt vesistövaikutusten tarkkailua tarpeellisena, koska kyseessä on pitkän penkereen rakentaminen pehmeälle pohjalle Luvat voidaan myöntää aiempia lupamääräyksiä soveltaen. 2) Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on huomauttanut, että aallonmurtajan rakentaminen täyttämällä pehmeäpohjaista järveä aiheuttaa vesistössä samennusta, joka karkottaa kaloja ja rapuja ja vapauttaa ravinteita veteen. Alueella oleva täplärapukanta voi heikentyä, mutta ennalta arvioiden haitta jää tilapäiseksi. Uudet satamarakenteet sekä kasvava veneliikenne kaventavat hieman mahdollisuuksia kalastukseen ja ravustukseen sataman lähialueella. Satama palvelee osaltaan Näsijärven virkistyskalastajia ja luo edellytyksiä kalastusmatkailun kehittämiselle. Rakentamisen aiheuttamia haittoja voidaan kompensoida osittain käyttämällä aallonmurtajan pintarakenteena rapujen suojapaikoiksi soveltuvaa kivilouhetta, ja istuttamalla alueelle töiden valmistumisen jälkeen täplärapuja. Keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää, mikäli siihen sisällytetään seuraavat määräykset: - Rakentaminen on tehtävä siten, että siitä kalastukselle ja ravustukselle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Aallonmurtajan rakenteissa ja rannan täytössä ei tule käyttää hienojakoisia samennusta aiheuttavia maa-aineksia. Tarvittaessa rakennuspaikka on eristettävä muusta vesistöstä suodatinkankaalla. Aallonmurtajan ja täyttöalueen vedenalaisten rantaluiskien viimeistelyssä on mahdollisuuksien mukaan käytettävä rapujen suojapaikoiksi sopivaa kiviainesta (halkaisija 5-20 cm).
5 - Luvan saajan on kahtena rakentamista seuraavana vuonna maksettava TE-keskukselle kalatalousmaksua 1 000 euroa käytettäväksi kalataloudellisen haitan vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Hankkeen valmistumisesta on ilmoitettava TEkeskukselle. 3) Järvi-Suomen merenkulkupiirillä ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. HAKIJAN SELITYS Hakija on ilmoittanut hyväksyvänsä muistutuksissa esitetyt huomautukset aiheellisina ja suostuvansa Hämeen TE-keskuksen esittämiin lupamääräyksiin. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Tampereen kaupungille luvan Santalahden venesataman aallonmurtajapenkereen (kolmas vaihe) rakentamiseen Tampereen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta kalastukselle ja ravustukselle aiheutuvan haitan estämiseksi määrätään lupamääräyksestä 6) ilmenevä kalatalousmaksu. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Aallonmurtajapenger on rakennettava hakemukseen liitettyjen, 19.7.2004 päivättyjen yleissuunnitelmakartan, mittakaava 1:1 000, ja leikkauspiirustusten, mittakaava 1:100, mukaisesti. Aallonmurtajan harjan korkeus saa olla enintään korkeudella NN + 97,0 m ja rannan puoleinen tasanne korkeudella NN + 96,0 m. Aallonmurtajan vedenalaisten rantaluiskien viimeistelyssä on mahdollisuuksien mukaan käytettävä rapujen suojapaikoiksi sopivaa kiviainesta. 2) Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle sekä kalastukselle ja ravustukselle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. 3) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen työnaikaisia vesistövaikutuksia Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 4) Aallonmurtajapenkereen syrjäyttämät haitalliset massat on poistettava. Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 5) Aallonmurtajapenger on pidettävä asianmukaisessa kunnossa.
6 6) Luvan saajan on kahtena rakentamista seuraavana vuonna tammikuun loppuun mennessä maksettava Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua 1 000 euroa käytettäväksi kalastukselle ja ravustukselle aiheutuvan haitan estämiseen hankkeen vaikutusalueella. 7) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 8) Työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Järvi-Suomen merenkulkupiirille ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä aallonmurtajapenkereen lopullisen sijainnin osoittava kartta. Perustelut Lainkohdat Aallonmurtajapenkereen rakentaminen on tarpeen Santalahden venesataman toiminnan kehittämiseksi. Rakennettava penger suojaa venesatamaa Näsijärven myrskyiltä ja mahdollistaa venepaikkojen lisäämisen venesatamaan. Hankkeesta ei aiheudu muuta haittaa kuin veden vähäistä ja tilapäistä samenemista. Hankkeesta aiheutuva kalataloudellinen haitta määrätään korvattavaksi hakijan suostumuksen mukaisesti kalatalousmaksulla. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti ja 22 :n 3 momentti Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Tampereen kaupungille luvan aloittaa työt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja sen aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haitta, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan.
Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista 7 Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Ympäristölupavirasto on ottanut Pirkanmaan ympäristökeskuksen (1) ja Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen (2) muistutukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 1 960 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 17.12.2003/1238
MUUTOKSENHAKU Liite 8 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Ulla Kuusiniemi Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Ulla Kuusiniemi sekä ympäristöneuvokset Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen Asian on esitellyt Ulla Kuusiniemi. UK/mk
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.4.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.