YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 55/2009/2 Dnro LSY-2009-Y-59

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 55/2009/2 Dnro LSY-2009-Y-59 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Santalahden venesataman laajennusta (kolmas vaihe) koskeva hakemus sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Tampere Tampereen kaupunki AIKAISEMPI LUPAPÄÄTÖS Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan ja lainvoiman saaneella päätöksellä nro 27/2005/3 myöntänyt Tampereen kaupungille luvan päätöksessä sanotuin lupamääräyksin Santalahden venesataman aallonmurtajapenkereen (kolmas vaihe) rakentamiseen Tampereen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Päätöksen lupamääräyksen 3) mukaan luvan saajan on tarkkailtava hankkeen työnaikaisia vesistövaikutuksia Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lupamääräyksen 6) mukaan luvan saajan on kahtena rakentamista seuraavana vuonna tammikuun loppuun mennessä maksettava Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua euroa käytettäväksi kalastukselle ja ravustukselle aiheutuvan haitan estämiseen hankkeen vaikutusalueella. Lupamääräyksen 8) mukaan työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. HAKEMUS SUUNNITELMA Tampereen kaupunki on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Santalahden venesataman kolmannen vaiheen rakentamiseen Tampereen kaupungin Santalahden kaupunginosassa sekä lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hakijan tarkoitus on laajentaa Santalahden venesatamaa rakentamalla aallonmurtajapenger Näsijärven vesialueelle. Kysymyksessä on venesataman laajennuksen kolmas rakennusvaihe. Aallonmurtajapenkereen toisen vaiheen rakentaminen on aloitettu vuonna Sille on myönnetty ympäristölupaviraston lupa annetulla

2 Alueen yleiskuvaus Vesistötiedot 2 päätöksellä nro 17/2003/2. Nyt haettavalle kolmannelle rakennusvaiheelle on myönnetty ympäristölupaviraston lupa annetulla päätöksellä nro 27/2005/3. Lupa on rauennut, koska rakennustöitä ei ole aloitettu lupamääräyksen edellyttämän määräajan, kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Tampereen kaupungin asukasluvun ja veneiden määrän kasvu on aiheuttanut venepaikkojen kysynnän lisääntymisen. Nykyisin kaupungilla on yhteensä noin allasvenepaikkaa. Venesatamien kehittämisessä tavoitteena on olemassa olevien satamien laajentaminen, jolloin niiden ylläpitäminen tehostuu ja helpottuu. Samalla voidaan välttää uusien satamien rakentamisesta aiheutuvat haitat. Santalahden venesataman laajentaminen luo edellytyksiä satamaalueen palveluiden parantamiseen, jolloin alueen matkailu- ja virkistyskäyttö monipuolistuu. Venesatama on alttiina pohjoismyrskylle, mikä edellyttää sen suojaamista aallonmurtajapenkereellä. Nykyinen, 1970-luvun alussa rakennettu venesatama sijaitsee Näsijärven rannassa vilkkaasti liikennöidyn valtatien 12 (Paasikiventie) välittömässä läheisyydessä. Satamassa on noin 200 venepaikkaa, jotka on suojattu aallonmurtajapenkereellä. Alueella on veneiden telakointialue. Ranta-alue on täyttöaluetta noin 50 metrin matkalta. Sataman kohdalla Paasikiventie on rakennettu täytön varaan. Näsijärven ja Paasikiventien välinen alue Santalahden kohdalla on nykyisin satama- ja virkistyskäytössä. Näsijärven vedenkorkeudet vuosina ovat olleet seuraavat: Ylivesi (HW) Keskiylivesi (MHW) Keskivesi (MW) Keskialivesi (MNW) Alivesi (NW) NN +95,57 m NN +95,44 m NN +95,05 m NN +94,28 m NN +93,94 m Näsijärven vedenpinnan korkeutta säännöstellään Tammerkosken vesivoimaloilla Länsi-Suomen vesioikeuden Näsijärven säännöstelyyhtiölle myöntämän luvan nro 150/1978 A mukaisesti. Suunnitellun aallonmurtajapenkereen kohdalla vesisyvyys on 3-7 metriä. Veden virtausnopeus sataman kohdalla on melko pieni. Järven pohjassa suunnitellun laajennuksen kohdalla on 1-3 metriä paksu lietekerros ja sen alla on pehmeä perusmaa.

3 Kalastus 3 Näsijärvellä harjoitetaan sekä virkistys- että ammattikalastusta. Järven tärkeimmät talouskalat ovat ahven, hauki, kuha, siika, made ja lahna. Satama-alueella ei harjoiteta merkittävää kalastusta. Kaavoitus ja suojelukohteet Suunnitellut rakenteet Voimassa olevassa (1979) asemakaavassa on esitetty rannan täyttäminen ja laajan vesistöpenkereen rakentaminen. Nyt suunniteltu venesataman laajennuksen yleissuunnitelma poikkeaa kaavan mukaisesta ratkaisusta täyttöjen sijainnin ja laajuuden osalta. Voimassa olevassa asemakaavassa täyttömäärät ovat huomattavasti suuremmat ja laajemmat. Santalahden uusi osayleiskaava on vahvistettu. Venesataman alueella tai sen läheisyydessä ei ole muinaismuistotai suojelukohteita. Aallonmurtajan kolmas rakennusvaihe mahdollistaa noin 200 lisävenepaikan rakentamisen. Suunniteltu louherakenteinen aallonmurtajapenger on tarpeen venepaikkojen suojaksi. Aallonmurtajan kokonaispituus on noin 435 metriä ja pengerkorkeus on 4-8 metriä. Rannanpuolelle aallonmurtajaan rakennetaan korkeudelle NN + 96,0 m 3 m leveä tasanne, jota myöhemmin levennetään ja tuetaan elementeistä tehtävällä kulmatukimuurilla. Tasanteen reunaan tulee noin 1,2 m leveä puukansi. Järven puolella aallonmurtajan harjakorkeus on NN + 97,0 m. Aallonmurtajan leveys järven pohjassa on m. Aallonmurtajan kokonaistilavuus on noin m 3. Järven pohjassa on kokoonpuristuvia liejukerroksia, mutta rakentamisen jälkeen penger ei ole herkkä painumaan. Myöhemmin rakennettavia tukimuureja ja pintarakenteita varten penkereelle varataan usean vuoden painumisaika. Aallonmurtajaan rakennetaan kaksi halkaisijaltaan vähintään 2,0 metriä leveää rumpua veden vaihtumisen turvaamiseksi. Työssä ei oleteta syntyvän kaivumaita. Mikäli haitallista pohjannousua esiintyy, maa kaivetaan ja sijoitetaan ensisijaisesti lähialueen maisemanhoidollisiin täyttöihin tai meluvalleihin. Mahdollinen kaivu ja kuljetus järjestetään niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Aallonmurtaja on suunniteltu rakennettavaksi vaiheittain kaavoituksen etenemisen ja rakennusmateriaalina tarvittavan louheen tarjonnan mukaan. Vuosina Tampereen keskustaan rakennettavien maanalaisten pysäköintihallien rakentamisen yhteydessä syntyy louhetta, jota voidaan käyttää Santalahden aallonmurtajan rakentamiseen. Neljännen rakentamisvaiheen arvioidaan alkavan aikaisintaan vuonna 2010 ja kestävän 2-5 vuotta. Aallonmurtajan ensimmäisen ja toisen rakennusvaiheen täyttötyöt ovat jo valmiina, eikä niihin voida enää sijoittaa louhetta. Venesataman laajennuksen neljännes-

4 Hankkeen vaikutukset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 4 sä vaiheessa rakennetaan rannan täyttö. Aallonmurtajan kolmannen rakennusvaiheen kustannukset ovat arviolta euroa. Tampereen kaupunki omistaa aallonmurtajapenkereen kohdalla olevat maa- ja vesialueet. Venesataman laajentaminen lisää veneliikenteen määrää, mutta sen merkitys vesiliikenteen sujuvuudelle on vähäinen. Alueella ei ole säännöllistä laivaliikennettä, mutta sataman laajentaminen mahdollistaa myös laivaliikenteen. Venesataman laajentaminen ei heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Satama-alueen myöhempi laajentaminen korvataan laajentamalla puistoa vesialueelle. Aallonmurtajapenkereen rakentaminen heikentää veden virtausta satama-altaassa. Veden virtauksen parantamiseksi tarkoitetut rummut rakennetaan penkereeseen sen jälkeen, kun penkereen mahdollinen painuminen on todettu riittävän pieneksi. Penkereen rakentaminen aiheuttaa veden tilapäistä samenemista. Moottoriveneiden potkurivirrat voivat laajennuksen käyttöönoton alkuvaiheessa aiheuttaa satama-altaassa vähäistä veden samenemista. Venesataman laajentamisen pysyvät ja työnaikaiset haittavaikutukset kalastukseen ovat hyvin vähäiset. Rakentamistyöt aiheuttavat todennäköisesti täplärapujen tilapäisen siirtymisen kauemmaksi, mutta hakija korvaa rapukannan tilapäisen heikkenemisen istuttamalla rapuja työn jälkeen. Rakennustöiden jälkeen täpläravuille tarjoutuu uusia lisääntymispaikkoja louherakenteisessa penkereessä. Rapujen elinolosuhteet palautuvat rakennustöiden jälkeen ennalleen ja saattavat parantua aallonmurtajan tuomien lisäsuojakokojen myötä. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Tampereen kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on huomauttanut, että hakemusasiakirjoja tulisi täydentää samaa kohdetta koskevalla vanhentuneella lupapäätöksellä. Ympäristökeskus on kuitenkin katsonut, että hakijalle voidaan myöntää haettu lupa entisin lupaehdoin. Myös töidenaloittamislupa voidaan ympäristökeskuksen mukaan myöntää.

5 5 2) Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on huomauttanut, että aallonmurtajan rakentaminen täyttämällä pehmeäpohjaista järveä aiheuttaa vesistössä samennusta, joka karkottaa kaloja ja rapuja ja vapauttaa ravinteita veteen. Alueella oleva täplärapukanta voi heikentyä, mutta ennalta arvioiden haitta jää tilapäiseksi. Uudet satamarakenteet sekä kasvava veneliikenne kaventavat hieman mahdollisuuksia kalastukseen ja ravustukseen sataman lähialueella. Satama palvelee osaltaan Näsijärven virkistyskalastajia ja luo edellytyksiä kalastusmatkailun kehittämiselle. Rakentamisen aiheuttamia haittoja voidaan kompensoida osittain käyttämällä aallonmurtajan pintarakenteena rapujen suojapaikoiksi soveltuvaa kivilouhetta, ja istuttamalla alueelle töiden valmistumisen jälkeen täplärapuja. Keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää, mikäli siihen sisällytetään seuraavat määräykset: - Rakentaminen on tehtävä siten, että siitä kalastukselle ja ravustukselle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Aallonmurtajan rakenteissa ja rannan täytössä ei tule käyttää hienojakoisia samennusta aiheuttavia maa-aineksia. Veden laatua tulee tarkkailla hakemuksessa esitetyn ohjelman mukaisesti. Tarvittaessa rakennuspaikka on eristettävä muusta vesistöstä suodatinkankaalla. Aallonmurtajan ja täyttöalueen vedenalaisten rantaluiskien viimeistelyssä on mahdollisuuksien mukaan käytettävä rapujen suojapaikoiksi sopivaa kiviainesta (halkaisija 5-20 cm). - Luvan saajan on kahtena rakentamista seuraavana vuonna istutettava alueelle täplärapuemoa vuodessa Hämeen TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Istutussuunnitelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi heti hankkeen valmistumisen jälkeen. 3) Merenkulkulaitos on ympäristölupavirastoon toimittamassaan lausunnossa todennut, että venesatamaan ei johda merkittyä väylää, mutta nykyisen aallonmurtajan päässä on Tampereen kaupungin ylläpitämä ja merikarttaan merkitty apuloisto Santalahti (nro 28125), joka opastaa vesiliikennettä satamaan. Merenkulkulaitoksella ei ole huomautettavaa aallonmurtajapenkereen rakentamisen osalta. Suunnitelmasta ei kuitenkaan selviä sisältyykö laajennushankkeeseen Santalahden apuloiston siirto uuden aallonmurtajan päähän. Merenkulkulaitos on edellyttänyt, että apuloisto siirretään rakennettavan aallonmurtajan kärkeen sen valmistuttua. Paikkatieto apuloiston uudesta sijainnista sekä venesataman lopullinen yleissuunnitelma tulee toimittaa Merenkulkulaitoksen Järvi-Suomen väyläyksikölle.

6 6 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Tampereen kaupungille luvan Santalahden venesataman aallonmurtajapenkereen (kolmas vaihe) rakentamiseen Tampereen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta ravustukselle aiheutuvan haitan kompensoimiseksi määrätään lupamääräyksestä 6) ilmenevä istutusvelvoite. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Aallonmurtajapenger on rakennettava hakemukseen liitettyjen, päivättyjen yleissuunnitelmakartan, mittakaava 1:1 000, ja leikkauspiirustusten, mittakaava 1:100, mukaisesti. Aallonmurtajan harjan korkeus saa olla enintään korkeudella NN + 97,0 m ja rannan puoleinen tasanne korkeudella NN + 96,0 m. Aallonmurtajan vedenalaisten rantaluiskien viimeistelyssä on mahdollisuuksien mukaan käytettävä rapujen suojapaikoiksi sopivaa kiviainesta. 2) Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle sekä kalastukselle ja ravustukselle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. 3) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen työnaikaisia vesistövaikutuksia päätöksen liitteenä olevan päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla kuitenkin siten, että sen luotettavuus pysyy ennallaan. 4) Aallonmurtajapenkereen syrjäyttämät haitalliset massat on poistettava. Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 5) Aallonmurtajapenger on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. 6) Luvan saajan on kahtena rakentamista seuraavana vuonna istutettava alueelle täplärapuemoa vuodessa Hämeen TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Istutussuunnitelman on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi heti hankkeen valmistumisen jälkeen. 7) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyk-

7 7 sen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 8) Työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työ- ja elinkeinokeskukselle, Merenkulkulaitoksen Järvi- Suomen väyläyksikölle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä aallonmurtajapenkereen lopullisen sijainnin osoittava kartta. Merenkulkulaitoksen Järvi-Suomen väyläyksikölle tulee ilmoittaa myös paikkatieto Santalahden apuloiston uudesta sijainnista. Perustelut Lainkohdat Aallonmurtajapenkereen rakentaminen on tarpeen Santalahden venesataman toiminnan kehittämiseksi. Rakennettava penger suojaa venesatamaa Näsijärven myrskyiltä ja mahdollistaa venepaikkojen lisäämisen venesatamaan. Hankkeesta ei aiheudu muuta haittaa kuin veden vähäistä ja tilapäistä samenemista. Hankkeesta rapukannalle aiheutuva haitta määrätään kompensoitavaksi hakijan esityksen mukaisesti täplärapuistutuksin. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 14 a ja 22 :n 1 momentti Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Tampereen kaupungille luvan aloittaa työt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja sen aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haitta, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan.

8 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista 8 Ympäristölupavirasto on ottanut Pirkanmaan ympäristökeskuksen (1), Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen (2) ja Merenkulkulaitoksen muistutukset huomioon lupamääräyksistä ja päätöksestä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 1995,50 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen vesialueen täyttöä (täyttö m 3 ktr) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Maksua on alennettu 35 %:lla, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut maksutaulukossa mainittua työmäärää pienempi.

9 9 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Tarkkailusuunnitelma Ulla Kuusiniemi Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Ulla Kuusiniemi sekä ympäristöneuvokset Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen Asian on esitellyt Ulla Kuusiniemi. UK/ts

10 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

11

12

13