Pohjois-Savon ympäristöpolitiikka

Samankaltaiset tiedostot
Savolainen ympäristöpolitiikka. MYR Jari Mutanen ja Arto Saari Pohjois-Savon ELY-keskus

Arto Saari, Pohjois-Savon ELY-keskus

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous


Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Maaseudun kehittämisohjelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Kainuun metsäohjelma

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Energiatuki Kati Veijonen

Pirkkalan valtuustoryhmien

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Tervetuloa Aamukahville!

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

ROVANIEMEN, KITTILÄN JA SODANKYLÄN KUNTIEN ENERGIAPOLIITTINEN OMISTAJASTRATEGIA. Tiivistelmä

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

Maaseudun kehittämisohjelma

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Maakuntaohjelma

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä?

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

VSS Biopower Oy:n sijoittaja- ja tiedotustilaisuus Pyhäjärvi-instituutti

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

Lapin tulevaisuuskuva 2040 (luonnos)

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Ihmisen paras ympäristö Häme

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Kirkkonummen kuntastrategia

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

ja sen mahdollisuudet Suomelle

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

Uudenmaan tulevaisuuskuva Kyselyn tulokset

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

POKAT 2021 luonnos. Yhteenvetosivu. Lausunnon antajan yhteystiedot. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Kirkkonummen kuntastrategia

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

VISIOMME ELINVOIMAISESTA JA HYVINVOIVASTA SOINISTA AKTIIVINEN & YHTEENPUHALTAVA

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Transkriptio:

Pohjois-Savon ympäristöpolitiikka MYR:n äänestystulos 10.10.19

Aineisto Äänestysprosentti oli 48 %. (27/56 äänesti) Tarjolla oli 146 ratkaisua 10:een ympäristökysymykseen. Näistä oli määritetty: 33 % ympäristöratkaisuiksi 32 % hyvinvointiratkaisuiksi 36 % elinkeinoratkaisuiksi Jokainen valitsi 5 tärkeintä ratkaisua / kysymys Ääniä annettiin kaikkiaan siis 1350. Äänet jakautuivat: 26 % ympäristöratkaisuihin 29 % hyvinvointiratkaisuihin 45 % elinkeinoratkaisuihin 2

Menetelmät Määritettiin kärkiratkaisut : Vähintään 3 ja enintään 5 tärkeintä ratkaisua. Äänestysprosentti yli 50 % Mukaan alle 50 % äänestettyjä ratkaisuja vain, jos muuten kärkiratkaisujen määrä olisi jäänyt alle kolmen Kärkiratkaisuista etsittiin läpileikkaavia teemoja, joista muodostettiin koko politiikan tiivistelmä. Kärkiratkaisut tiivistettiin myös kysymyksittäin. 3

Pohjois-Savon ympäristöpolitiikka toiminta on ratkaisu Maakunnan elinkeinoelämän valinnat ovat tärkeässä asemassa ratkaistaessa ympäristökysymyksiä. Ympäristöystävälliset elinkeinot ovat kilpailukykyisiä edelläkävijöitä ympäristötavoitteiden kiristyessä. toiminta nojaa yhä enemmän biotalouteen ja kiertotalouteen. Elinvoimainen maaseutu Maaseudun elinvoimaisuus tulee säilyttää ja sitä pitää vahvistaa. Hajautetut energiaratkaisut, maatalouden kiertotalous, hyvä metsänhoito, luontomatkailu tuovat toimeentuloa maaseudulle. Maaseudun elinvoimaisuus on edellytyksenä biotalouden kehitykselle ja kulttuuriympäristöjen säilymiselle. Energiatehokkuus ja biopolttoaineet Maakunta keskittyy biokaasun tuotannon ja hyödyntämisen lisäämiseen, jolla vähennämme kasvihuonekaasupäästöjä ja nostamme maakunnan energiaomavaraisuutta. Säästämme energiaa ja parannamme energiatehokkuutta hyödyntämällä korkeaa osaamista ja teknologiaa. Luonto hyvinvoinnin tuojana Hyvinvoivan ympäristön itseisarvon kunnioittaminen on päätöksentekomme perusta ja tärkeä osa imagoamme. Tunnistamme Pohjois-Savon luontomatkailun vahvuudet ja kehitämme toimialaa. Tietoon perustuvat päätökset Päätöksemme pohjautuvat tutkittuun ja ajantasaiseen tietoon. Tuemme tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyötä ja verkostoitumista ympäristöongelmien ratkaisemiseksi, elinkeinojen kehittymiseksi ja innovaatioiden tuotteistamiseksi. 4

Teemoja, jotka eivät nousseet politiikkaan, mutta tulisiko nostaa? Mitä mieltä MYR on? 5 Perinnebiotoopit ja kulttuuriympäristö Metsien monialaisuus (metsätalous, monikäyttö ja monimuotoisuus) Kenen on vastuu ilmastotyössä? Julkiset toimijat, yritykset, asukkaat Sopeutuminen ilmastonmuutokseen Kompensaatioajattelu Raideliikenteen kehittäminen Hiilen sidonta ja nielut Uusiutuva energia Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset Vesihuolto

Ympäristöpolitiikka kysymyksittäin Taulukoissa kärkiratkaisut kysymyksittäin ja yhteenvedot Äänestysprosentti esitetty MYR:n äänestyksestä sekä vertailukohtana ympäristöpoliittisen työryhmän äänestyksestä (kesäkuussa 2019) 6

1. Kuinka toimimme kestävästi herkkien vesistöjemme äärellä? Vahvistamme elinkeinoja ja edistämme niiden päästöttömyyttä sekä ympäristöratkaisujen ja - teknologioiden käyttöönottoa. 74 % 73 % Varmistamme laadukkaan pohjaveden saannin. Hyvinvointi 48 % 55 % Hyödynnämme ja kehitämme vesiosaamisen klusteriamme liiketoiminnan tukemiseksi. 48 % 45 % Hyödynnämme puhtaiden vesien imagoa erityisesti alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa, matkailussa ja European gastronomy region -brändissä. 48 % 27 % Kehitämme toimialojen yhteistyötä ja edistämme kiertotaloutta. 48 % 45 % Elinvoimaiset elinkeinot minimoivat vesistöpäästöt hyödyntämällä ympäristöteknologiaa ja -ratkaisuja. Liiketoiminta pohjautuu entistä enemmän kiertotalouteen. Yhteistyö toimialojen välillä on vahvaa ja vesiosaamisen klusteri tukee liiketoimintaa. Puhtaiden vesien imago on ansaittu ja se tukee alkutuotantoa, elintarviketeollisuutta ja matkailua. Varmistamme laadukkaan pohjaveden saannin. 7

2. Miten vastaamme ilmastonmuutoksen haasteisiin? Edistämme biopolttoaineiden jalostustoimintaa ja kehitämme biopolttoaineiden jakelua. 67 % 73 % Kehitämme biotuotteita korvaamaan fossiilisia tuotteita. 67 % 64 % Huomioimme kaikessa yritystoiminnassamme ilmastovaikutukset ja parannamme siten kilpailukykyä. 59 % 36 % Teemme yhteistyötä toimialojen kesken ilmastotyössä. 52 % 9 % Ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä nojaamme biotalouteen. Kasvihuonekaasupäästöjen minimointi kaikessa elinkeinotoiminnassa takaa kilpailukykymme ilmastotavoitteiden kiristyessä. Hyödymme ilmastotyössä tiiviistä toimialojen yhteistyöstä. 8

3. Mitä teemme muuttuvalle kulttuuriympäristöllemme? Huolehdimme koko maakunnan asutuksesta ja elinvoimaisuudesta. Hyvinvointi 74 % 45 % Kehitämme matkailua ja muuta elinkeinotoimintaa kulttuuriympäristöjen ympärille. 74 % 82 % Etsimme uusia menetelmiä osallistaa asukkaita sekä rahoittaa ja organisoida kulttuuriympäristöjen hoitoa. Hyvinvointi 67 % 45 % Teemme rakennuksista pitkäikäisiä, terveellisiä ja korjattavia. Nykyrakennukset ovat tulevia kulttuurikohteita. Ympäristö 63 % 91 % Priorisoimme kulttuuriympäristöjen hoitoa tärkeimpiin kohteisiin. Kaikkea ei ole varaa pitää kunnossa. 63 % 45 % Huolehdimme koko maakunnan elinvoimaisuudesta ja kehitämme kulttuuriympäristöjä hyödyntävää elinkeinotoimintaa. Kulttuuriympäristöjen hoidon organisointiin etsitään uusia menetelmiä. Huolehdimme siitä, että arvokkain kulttuuriympäristö pysyy hoidettuna. Teemme nykyrakennuksista tulevia kulttuurikohteita. 9

4. Kuinka sovitamme yhteen metsiemme hakkuutarpeet ja luontoarvot? Edistämme puurakentamista ja puun jalostusasteen nostoa maakunnassa. Korvaamme biotuotteilla fossiilisia tuotteita. 78 % 67 % Tunnistamme metsäelinkeinojen merkityksen maaseudun elinvoimaisuuden ja työpaikkojen luojana. Hyvinvointi 67 % 33 % Pidämme metsät kasvukuntoisina ja varmistamme puun saatavuuden kasvavan metsäteollisuuden tarpeisiin. Tuotamme tehokkaammin puuta siellä missä siihen on parhaat edellytykset, jotta voimme tinkiä hakkuumääristä siellä missä on luontoarvoja. 67 % 33 % 63 % 33 % Edistämme puurakentamista ja jalostamme puun korkean jalostusasteen biotuotteiksi. Puun saatavuuden takaamiseksi huolehdimme metsien kasvukunnosta. Metsätalous tuo elinkeinomahdollisuuksia maaseutualueille. Pystymme tinkimään hakkuumääristä luontoarvojen hyväksi tehostamalla metsätaloutta toisaalla. 10

5. Kuinka lisäämme ja hyödynnämme ympäristötietoa ja osaamistamme? Tuotamme ajantasaista tietoa ympäristön tilasta ja sen muutoksista. Edistämme tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyötä paikallisten ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Edistämme tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyötä ja tuemme sillä innovaatioiden kaupallistamista ja yritysten kasvua. Ympäristö Ympäristö 52 % 50 % 41 % 33 % 41 % 33 % Tuottamamme ympäristötieto on ajantasaista. Tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyö tukee ympäristöongelmien ratkaisua, innovaatioiden kaupallistamista ja yritysten kasvua. 11

6. Mikä on tiemme kohti kestävää luonnonvarataloutta? Noudatamme kiertotalouden periaatteita, hyödynnämme sivuvirrat, uudelleenkäytämme materiaaleja ja kierrätämme jätettä. 85 % 58 % Emme vaaranna pohjaveden suojelua missään tilanteessa. Otamme käyttöön parhaan mahdollisen tekniikan ympäristövaikutusten minimoimiseksi kaivostoiminnassa. Hyödynnämme kaivostoiminnan sivutuotteet. Ympäristö 56 % 42 % 56 % 17 % Luonnonvarataloutemme perustuu kiertotalouteen. Hyödynnämme parasta mahdollista tekniikkaa ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Emme vaaranna pohjaveden laatua missään tilanteessa. 12

7. Kuinka etenemme kohti elinvoimaista ja vähäpäästöistä maataloutta? Edistämme maatilojen kiertotaloutta ja tilojen yhteistyötä biokaasun tuotantoa ja lannan logistiikkaa. Parannamme maatalouden kilpailukykyä resurssiviisaalla, ilmastoystävällisellä, kustannustehokkaalla ja monipuolisella maatalouselinkeinotoiminnalla. 74 % 67 % 59 % 33 % Takaamme lähiruoan toimitusvarmuuden ja -verkostot. 52 % 58 % Maataloutemme on monipuolista kiertotaloutta ja se takaa maatalouden kilpailukyvyn. Lähiruoan toimitusvarmuus ja -verkostot ovat kunnossa. 13

8. Minkä merkityksen annamme luonnon aineettomille arvoille? Tunnistamme Pohjois-Savon luontomatkailun vahvuudet ja erikoistumme. 78 % 42 % Kehitämme tuotteita ja markkinoita sekä tarjoamme palveluita luontomatkailussa. 59 % 58 % Kunnioitamme luonnon monimuotoisuutta itseisarvona. Ympäristö 48 % 50 % Pidämme luonnon kantokyvyn reunaehtona luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön kehittämiselle. Kehitämme halutun elinympäristön imagoa maakunnan vetovoiman takaamiseksi. Työpistesidonnaisuuden väheneminen on mahdollisuus Pohjois-Savolle. Ympäristö 48 % 42 % 48 % 17 % Tunnistamme maakunnan luontomatkailun vahvuudet, erikoistumme ja kehitämme toimialaa. Kunnioitamme luonnon monimuotoisuutta itseisarvona ja pidämme luonnon kantokyvyn matkailun ja virkistyskäytön kehittämisen reunaehtona. Luontoarvot ovat Pohjois-Savon imagollinen vahvuus. 14

9. Kuinka selviydymme voittajina energiamurroksessa? Edistämme maatalouden energiaomavaraisuutta ja tuemme tilojen energiantuotantoa. 63 % 42 % Parannamme yritysten energiatehokkuutta. 63 % 42 % Vähennämme energiankulutusta ja parannamme energiatehokkuutta. Ympäristö 56 % 75 % Tuomme työllisyysvaikutuksia maaseudulle hajauttamalla energiantuotantoa. Hyvinvointi 56 % 17 % Hyödynnämme energiateknologiaa ja -osaamistamme. 56 % 50 % Tuemme maatilojen energiantuotantoa ja kehitämme maataloutta energiaomavaraiseksi. Hyödyntämällä energiateknologiaa ja osaamistamme lisäämme energiansäästöä ja energiatehokkuutta erityisesti yrityksissä. Hajautetut ratkaisut tuovat elinvoimaa maaseudulle. 15

10. Kuinka takaamme liikenteen vähäpäästöisyyden? Lisäämme biopolttoaineiden käyttöä ja muodostamme biokaasun tankkausasemien kattava verkoston. 67 % 58 % Lisäämme etätyöskentelymahdollisuuksia ja otamme käyttöön etäpalveluita. Hyvinvointi 67 % 50 % Ylläpidämme tieverkostoa elinkeinojen hyväksi. 67 % 42 % Lisäämällä etäpalveluita ja etätyötä vähennämme liikkumistarvetta. Rakennamme kattavan jakeluverkoston takaamaan biopolttoaineiden lisääntyvän tarpeen. Laadukas tieverkostomme palvelee elinkeinotoimintaa. 16