KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (8) 10.1.2008 Taltionumero 22 Diaarinumero 1245/3/07 Asia Valittaja Kansalaisuutta koskeva valitus Somalian kansalainen A Päätös, josta valitetaan Asian aikaisempi käsittely Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu Helsingin hallinto-oikeuden päätös 15.3.2007 nro 07/0336/6 Ulkomaalaisvirasto on 22.3.2005 antamallaan päätöksellä hylännyt vuonna 1947 syntyneen Somalian kansalaisen A:n kansalaisuushakemuksen, koska hän ei täytä kielitaitoedellytystä, eikä hänen kohdallaan ole sellaisia erityisiä syitä, joiden nojalla olisi ollut perusteltua poiketa kielitaitoedellytyksestä. Espoon oikeusaputoimisto on 16.6.2005 tekemällään päätöksellä myöntänyt A:lle oikeusapua 19.4.2005 lukien ilman perusomavastuuta. A:n oikeudenkäyntiavustajaksi on määrätty asianajaja Kristiina Heimonen. Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n Ulkomaalaisviraston päätöksestä tekemän valituksen. Päätöksensä perusteluina hallinto-oikeus on selostanut asiassa soveltamansa kansalaisuuslain 13 :n 1 momentin 6 kohdan, 17 :n ja 18 :n sisällön sekä todennut seuraavaa: A ei ole toimittanut sellaista kielitodistusta, josta kävisi ilmi, että hän täyttäisi edellä mainitun kielitaitoedellytyksen.
2 (8) Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa A on pyytänyt, että kielitaitoedellytyksestä poikettaisiin hänen terveydentilansa vuoksi. Kansalaisuushakemuksen liitteenä on ollut 27.8.2004 päivätty lääkärintodistus, jonka mukaan A ymmärtää suomen kieltä jonkin verran, niin että katsoo selviävänsä esimerkiksi kaupassa. A ei lausunnon mukaan kykene kieliopintoihin. Lääkärinlausunnossa on A:n ikä ja kokonaistilanne huomioon ottaen esitetty kielitaitoedellytyksestä luopumista kansalaisuutta haettaessa. Lääkärinlausunnon 19.5.2005 mukaan A on kertonut, ettei hän ole käynyt koulua ja että hän on luku- ja kirjoitustaidoton. Lääkärintodistuksessa on A:n ikä ja kokonaistilanne huomioon ottaen suositeltu kielitaitovaatimuksesta luopumista kansalaisuutta haettaessa. Ottaen huomioon edellä mainitut kansalaisuuslain kielitaidon osalta mainitut edellytykset kansalaisuutta myönnettäessä, hallinto-oikeus katsoo että A:n mahdollinen luku- ja kirjoitustaidottomuus ei muodosta edellytystä poiketa säädetystä kielitaitoedellytyksestä. Edellä mainituin perustein Ulkomaalaisviraston päätöksen muuttamiseen ei ole syytä. A on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa Helsingin hallinto-oikeuden ja Ulkomaalaisviraston päätökset, ja että asia palautetaan Ulkomaalaisvirastolle Suomen kansalaisuuden myöntämiseksi. Hän on toimittanut kansalaisuushakemuksensa tueksi lääkärinlausunnon, jossa lääkäri on todennut, ettei A kykene vaativiin kieliopintoihin ikänsä ja kokonaistilanteensa vuoksi. Hän on eläkeikää lähenevä, vailla koulutuspohjaa oleva luku- ja kirjoitustaidoton henkilö. Ilmeisesti hänellä ei ole mitään elimellistä vikaa, mutta kansalaisuuslaki perustuukin sellaiseen terveydentilaan, jonka johdosta hakija ei pysty täyttämään kielitaitoedellytystä. Mitä iäkkäämmäksi henkilö tulee, sitä vaikeammaksi kielen oppiminen tulee. Vanhentuminen muiden seikkojen ohella tulisi ottaa huomioon lain edellyttämänä terveydellisenä seikkana, silloin kun se estää kielen oppimisen, kuten A:n tilanteessa. Koska A pystyy selviytymään suomen kielellä jokapäiväisistä asioista kuten kaupassa käynnistä, on kohtuutonta edellyttää häneltä enempää suomen kielen taitoa.
3 (8) Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa Ulkomaalaisvirasto on antanut lausunnon. Kuten A itsekin myöntää, hän on rajoittanut elämänpiirinsä lähinnä kotiinsa, ja tämä on estänyt kielessä harjaantumista. A ei ole integroitunut Suomeen pitkästä asumisestaan huolimatta, jolloin kielitaidon kehittymättömyys johtuu pääosin hänen omasta passiivisuudestaan. Ulkomaalaisvirastossa on nähty lukuisia esimerkkejä siitä, että vähän vanhempikin hakija on pystynyt saavuttamaan ainakin tyydyttävän suullisen kielitaidon melko pienelläkin yrittämisellä ja nimenomaan kodin ulkopuolelle suuntautuvan sopeuttavan elämäntavan myötä. A:n ikä ei ole seikka, joka sinänsä perustelisi kielitaitovaatimuksesta poikkeamisen, ottaen etenkin huomioon, että hän on ollut vasta noin 50-vuotias Suomeen saapuessaan. Lisäksi hänen esittämänsä lääkärintodistus on ylimalkainen. A on antanut vastaselityksen ja toimittanut uuden, 26.4.2007 päivätyn psykiatrian erikoislääkärin todistuksen. Heimonen on esittänyt 444,08 euron palkkiovaatimuksen. Korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Perustelut Kansalaisuuslain 13 :n 1 momentin 6 kohdan mukaan yhtenä edellytyksenä kansalaisuuden myöntämiselle on, että hakemusta ratkaistaessa hakijalla on suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito tai suullisen kielitaidon sijasta vastaavan tasoinen suomalaisen viittomakielen taito (kielitaitoedellytys). Lain 17 :ssä säädetään kielitaidon osoittamisesta. Kansalaisuuslain 18 :n 1 momentin mukaan ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 :n 1 momentin 6 kohdan estämättä jos: 1) hänellä on lailliseen ja pitkäaikaiseen Suomessa oleskeluun taikka muuhun tähän verrattavaan syyhyn perustuen kiinteät siteet Suomeen; sekä 2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on viimeksi kuluneet kaksi vuotta ollut keskeytyksettä Suomessa ja jos:
4 (8) a) Suomessa olevan, vakinaisen ja päätoimisen työn hoitaminen on kohtuuttoman vaikeaa ilman Suomen kansalaisuutta; b) 65-vuotiaan tai sitä vanhemman hakijan elinolot huomioon ottaen kansalaistamiselle on erittäin painavat perusteet; c) hakijaa on ilman omaa syytään virheellisesti pidetty Suomen kansalaisena vähintään 10 vuotta suomalaisen viranomaisen sellaisen erehdyksen takia, josta on johtunut Suomen kansalaisen oikeuksiin tai velvollisuuksiin liittyvä merkittävä seuraus; tai d) muutoin on olemassa painava a-c alakohdassa mainittuun verrattavissa oleva erityinen syy. Edelleen mainitun lainkohdan 2 momentin mukaan ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 :n 1 momentin 6 kohdan estämättä, jos hän ei pysty terveydentilansa taikka aisti- tai puhevammansa takia täyttämään kielitaitoedellytystä. A on saapunut Suomeen vuonna 1998 ollessaan tuolloin 51-vuotias. Hän on 6.9.2004 jättämässään kansalaisuushakemuksessa pyytänyt poikkeusta kielitaitoedellytyksestä. Hakemuksen liitteeksi hän on toimittanut 27.8.2004 päivätyn lääkärinlausunnon, jossa todetaan A:n ymmärtävän suomen kieltä jonkin verran, mutta että hän ei kykene vaativiin kieliopintoihin. Lausunnossa esitetään A:n ikä ja kokonaistilanne huomioonottaen kielitaitovaatimuksesta luopumista. Ulkomaalaisvirasto on 22.2.2005 päivätyllä täydennyspyynnöllä pyytänyt A:ta toimittamaan uuden lääkärintodistuksen, jossa on yksilöity se sairaus tai vamma, joka estää häntä oppimasta suomen tai ruotsin kieltä. A ei ole toimittanut uutta todistusta Ulkomaalaisvirastolle. A on vasta Ulkomaalaisviraston päätöksen jälkeen esittänyt 5.9.2005 päivätyn Opetushallituksen suomen kielen kielitutkintolautakunnan jäsenen antaman kielitodistuksen, jonka mukaan A on luku- ja kirjoitustaidon testien perusteella luku- ja kirjoitustaidoton. A ei ole esittänyt todistusta kielitaidostaan. Hän ei täytä kansalaisuuslain 17 :ssä säädettyä kielitaitoedellytystä. Arvioitavaksi jää, voidaanko A:n kohdalla poiketa kielitaitoedellytyksestä kansalaisuuslain 18 :n nojalla, lähinnä mainitun lainkohdan 1 momentin 2 kohdan b tai d alakohdan nojalla taikka 2 momentin nojalla.
5 (8) A on ollut 58-vuotias, kun Ulkomaalaisvirasto on ratkaissut hänen kansalaisuushakemuksensa. Hänen ikänsä, heikko koulutuspohjansa tai luku- ja kirjoitustaidottomuutensa ja siitä johtuva heikentynyt kyky oppia kieltä eivät ole kansalaisuuslain 18 :n 1 momentin 2 kohdan a-d alakohdissa tarkoitettuja syitä poiketa kielitaitoedellytyksestä. A ei myöskään ole osoittanut, että hän ei pysty terveydentilansa taikka aisti- tai puhevamman takia täyttämään kielitaitoedellytystä. Näin ollen edellytyksiä poiketa kielitaitoedellytyksestä ei ole. Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon korkeimmassa hallintooikeudessa esitetyt vaatimukset, asiassa saatu selvitys sekä Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu ja sen perustelut, hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa. Oikeudenkäyntiavustajan palkkio Heimoselle maksetaan valtion varoista oikeusapulain 18 :n 1 momentin nojalla oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 :n 1 momentin ja 16 :n mukaisena kohtuullisena neljän tunnin mukaan laskettuna palkkiona 364 euroa. Kokonaispalkkioksi, joka sisältää arvonlisäveron 80,08 euroa, muodostuu siten 444,08 euroa. Mainittu määrä jää valtion vahingoksi. Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Korkein hallinto-oikeus: Niilo Jääskinen Irma Telivuo Anne E. Niemi Sakari Vanhala Heikki Harjula (t) Asian esittelijä, hallintosihteeri Päivi Pietarinen Asiaa ratkaistaessa on toimitettu äänestys. Äänestyslausunto ja esittelijän eriävä mielipide ilmenevät päätöksen liitteestä. LIITE Äänestyslausunto Päätös, josta valitetaan
6 (8) Eriävä mielipide Eri mieltä olleen hallintoneuvos Anne E. Niemen äänestyslausunto, johon hallintoneuvos Niilo Jääskinen yhtyi: Hyväksyn valituksen. Kumoan Helsingin hallinto-oikeuden ja Ulkomaalaisviraston päätökset ja palautan asian Ulkomaalaisvirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Perustelut A on saapunut Suomeen vuonna 1998 ollessaan tuolloin 51-vuotias. Hän on 6.9.2004 jättämässään kansalaisuushakemuksessa pyytänyt poikkeusta kielitaitoedellytyksestä. Hakemuksen liitteeksi hän on toimittanut 27.8.2004 päivätyn yleislääketieteen erikoislääkärin lääkärinlausunnon, jossa todetaan A:n ymmärtävän suomen kieltä jonkin verran, mutta että hän ei kykene vaativiin kieliopintoihin. Lääkärintodistuksessa esitetään A:n ikä ja kokonaistilanne huomioonottaen kielitaitovaatimuksesta luopumista kansalaisuutta haettaessa. Ulkomaalaisvirasto on 22.2.2005 päivätyllä täydennyspyynnöllä pyytänyt A:ta toimittamaan uuden lääkärintodistuksen, jossa on yksilöity se sairaus tai vamma, joka estää häntä oppimasta suomen tai ruotsin kieltä. A ei ole toimittanut uutta todistusta. Hän on kuitenkin myöhemmin, tosin Ulkomaalaisviraston päätöksen jälkeen, esittänyt 5.9.2005 päivätyn Opetushallituksen suomen kielen kielitutkintolautakunnan jäsenen antaman kielitodistuksen, jonka mukaan A on luku- ja kirjoitustaidon testien perusteella luku- ja kirjoitustaidoton. Lisäksi hän on toimittanut 19.5.2005 päivätyn lääkärinlausunnon, jossa todetaan hänen olevan luku- ja kirjoitustaidoton, ja esitetään kielitaitovaatimuksesta luopumista. A on toimittanut vielä korkeimmalle hallinto-oikeudelle 26.4.2007 päivätyn psykiatrian erikoislääkärin lausunnon, jossa selostetaan A:n pojan kertomaa äitinsä tilanteesta. Poika on kertonut, että A on ainakin lähes koko Suomessa asumisen ajan hoitanut vuonna 1931 syntynyttä puolisoaan. Poika on lisäksi kertonut, ettei A:lla ole kykyä oppia uusia asioita. Lääkärinlausunnossa on katsottu, että käytännössä kuvatuissa olosuhteissa vapautus kielitaitoedellytyksestä lienee perusteltua. A ei ole esittänyt kansalaisuuslain edellyttämää todistusta kielitaidostaan. Hän ei täytä kansalaisuuslain 17 :ssä säädettyä kielitaitoedellytystä. Kun kuitenkin otetaan huomioon hänen heikko koulutuspohjansa, luku- ja kirjoitustaidottomuutensa, hänen korkeahko ikänsä jo Suomeen
7 (8) saavuttaessa sekä hänen muut olosuhteensa, katson, että häneltä on kohtuutonta vaatia kielitaitoedellytyksen täyttämistä. Näin ollen asiassa on olemassa kansalaisuuslain 18 :n 1 momentin 2 kohdan d alakohdan mukainen erityinen syy kielitaitoedellytyksestä poikkeamiselle eikä A sen vuoksi tarvitse kansalaisuuslain 17 :n mukaista kielitodistusta. Edellä mainituista syistä ja kun A:n hakemusta ei siten voida hylätä kielitaitoedellytyksen puuttumisen vuoksi kumoan Helsingin hallintooikeuden ja Ulkomaalaisviraston päätökset ja palautan asian Ulkomaalaisvirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Oikeudenkäyntikulujen osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö. Asian esittelijän hallintosihteeri Päivi Pietarisen päätösehdotus asian ratkaisemiseksi oli samansisältöinen kuin hallintoneuvos Niemen äänestyslausunto. Vakuudeksi: Hallintosihteeri Päivi Pietarinen
8 (8) JAKELU Päätös A, maksutta Jäljennös Helsingin hallinto-oikeus Ulkomaalaisvirasto