Kyyvesi kuntoon vesienhoidon toimeenpano. Toimintakertomus vuodelta 2012. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa



Samankaltaiset tiedostot
Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa

Kyyvesi kuntoon vesienhoidon toimeenpano. Toimintakertomus vuodelta Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa

1. Kokouksen avaus - Puheenjohtaja Veli Manninen toivotti osanottajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen.

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta

Kyyvesi kuntoon vesienhoidon toimeenpano. Toimintakertomus vuodelta Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Aika : alkaen klo Paikka: Ympäristötalo, neuvotteluhuone Pyöreä torni. Jääkärinkatu 14, MIKKELI

Muistio Kyyvesi kuntoon -hankkeen työnyrkin kokouksesta

Muistio Kyyvesi kuntoon -hankkeen työnyrkin kokouksesta. 1. Avaus Puheenjohtaja Veli Manninen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja avasi kokouksen

Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY

Aika: alkaen klo Paikka: Ympäristötalo, nh. PUULA, 2 krs. Jääkärinkatu 14, MIKKELI

Aika: klo alkaen. Kahvitarjoilu klo alkaen Paikka: Sanomalehti Länsi-Savon kokoustila, Teollisuuskatu 2-6 Mikkeli (2.

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Poistokalastuksen suunnittelu Kyyveden valuma-alueen pohjoisosalla

Joroisselän alueen toiminta 12/2011

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Joroisten vedet Joroisten vesienhoitotilaisuudet P.Manninen/ Etelä-Savon ELY- keskus

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA. KOKOUS 1/2015 Joroisten toimintaryhmä, kunnanvirasto alkaen

Puheenjohtaja Tapani Mähönen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja avasi kokouksen.

Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet) kokous Pieksämäellä alkaen klo 13.00

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 2/

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO

OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN

Aika: alkaen klo Paikka: Pieksämäki Kanttila, kokoushuone 3, osoite: Vilhulantie 5, NAARAJÄRVI

Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Puula-forum Kalevi Puukko

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta Pirjo Särkiaho

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA. KOKOUS 1/2016 Joroisten toimintaryhmä, kunnanvirasto alkaen

Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Aika: Torstai klo Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie Vieremä. Hyväksytty

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

Muistio Kyyvesi kuntoon -hankkeen ohjausryhmän kokouksesta

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin.

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA

Kalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019

Vesien tila ja vesiluvat

Paimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kyyveden osa-alueiden Nordic koekalastustuloksia

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vesienhoito Joroisissa

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, MIKKELI, NH Pyöreä torni

Uutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta. Anne Mäkynen

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, Kerava

1. Hallinto ja kokoukset

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta Pirjo Särkiaho

Vetovoimaa maaseudulle

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Vesienhoito Joroisissa

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä

Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007

Vesistövaikutusten arviointi

Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen

Perinnebiotoopit ja hoidon rahoitus

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Transkriptio:

Etelä-Savo Etelä-Etelä-Savo Kyyvesi kuntoon vesienhoidon toimeenpano Toimintakertomus vuodelta 2012 Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemän (7) vesienhoitosuunnitelmaa 10.12.2010. Tausta-aineistona hyväksyttiin lukuisa joukko maakunnallisia pohjaja pintavesien toimenpideohjelmia, joissa esitetyt vesienhoitotoimet yksilöidään vesienhoitosuunnitelmia tarkemmin. Ensimmäinen hoitokausi kattaa vuodet 2010 2015. Etelä-Savoon perustetaan viisi (5) toiminta-/hankeryhmää vesienhoidon painopistealueille (Mikkelin seutu, Pieksämäen seutu, Kyyveden vesistöalue, Juva - Joroinen - Rantasalmi (JJR) -kunnat sekä Savonlinnan seutu). Ryhmissä käsitellään sekä pinta- että pohjavesiin liittyviä asioita. Ryhmät edistävät kohdealueilla vesienhoidon toimenpiteiden toteutumista eri tavoin. Ne koostuvat keskeisistä vesien käyttäjistä ja vesien tilaan vaikuttavista toimijoista. Kyyvedelle toimintaryhmän työskentely järjestettiin 15.12.2009. Järjestäytymiskokouksessa Kyyveden hoitoa edistämään ja ohjaamaan määriteltiin ohjausryhmä ja asioita valmistelemaan "Työnyrkki" ryhmä. Ohjausryhmä Hankkeen ohjauksesta vastaa ohjausryhmä, jossa on nimetty 19 edustajaa 15 eri osallistujatahosta. Edustajilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Edustettuina ovat seuraavat tahot: Mikkelin kaupunki + Haukivuoren aluejohtokunta, Pieksämäen

2/12 kaupunki, Kangasniemen kunta, Etelä-Savon metsäkeskus, Haukivuoren metsänhoitoyhdistys, Kangasniemen metsänhoitoyhdistys, MTK Etelä-Savo, Kyyveden kalastusalue, Etelä-Savon maanmittaustoimisto, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri, vapaa-ajan-asukkaat, Suovu siistiksi hanke ja Etelä-Savon ELY. Lisäksi alueen osakaskunnat ovat edustettuna mm. Kyyveden kalastusalueen, vapaa-ajan asukkaiden, Haukivuoren metsänhoitoyhdistyksen sekä MTK Etelä-Savon edustuksen kautta. Rauhajärven osakaskunnat tulivat ohjausryhmään vuoden 2012 alusta. Ohjausryhmän puheenjohtajan toimii Veli Manninen Haukivuoren aluejohtokunnasta, varapuheenjohtajana Pekka Partti Kyyveden kalastusalueelta ja sihteerinä Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY:stä. Ohjausryhmä kokoontui toimintavuoden aikana kaksi (2) kertaa. Työnyrkki Työnyrkissä on kahdeksan (8) jäsentä ja sen tehtävänä on asioiden valmistelu ja toimeenpano. Edustettuna ovat Mikkelin kaupunki + Haukivuoren aluejohtokunta, vapaa-ajan asukkaat, Kyyveden kalastusalue, kalavesien omistajat (osakaskunnat), MTK Etelä-Savo, Etelä-Savon metsäkeskus ja Etelä-Savon ELY. Työnyrkin puheenjohtajana toimii Veli Manninen ja sihteerinä Reijo Lähteenmäki. Työnyrkki kokoontui toimintavuoden aikana neljä (4) kertaa. Suovu siistiksi - ryhmä Suovu siistiksi - toimintaryhmässä on viisi jäsentä ja lisäksi ryhmässä on kaksi asiantuntijajäsentä. Ryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä toimii Yrjö Takkinen. Ryhmä on toimintavuonna 2012 edistänyt Purukorvenojan suualueelle kosteikon toteuttamista mm. maanomistajaneuvotteluin sekä teettämällä alustavan urakkaarvion. Kosteikko toteutetaan Kapustasalmen osakaskunnan vesialueelle ja vesiluvan tarve rakentamiselle on ilmeinen. Ryhmän yhteydenpito on hoidettu puhelimitse ja sähköpostilla, kokoontumista ei toimintavuoden aikana ole tarvinnut järjestää.

3/12 Viikarinlahti -yhdistys ja Luusniemen alue Yhdistys toimii Viikarinlahden alueella. Yhdistyksestä on ohjusryhmässä ja työnyrkissä edustus. Alueen osakaskunnat osallistuivat toimintavuonna 2012 talkootyöllä koeverkkokalastukseen. Luusniemen alueella järjestetyssä kylätapahtumassa kerrottiin mm. Kyyveden alivedenkorkeuden nostohankeen vaihetta sekä vesiensuojelun etenemistä Kyyvedellä. Kylätapahtuman järjesti kylätoimikunta yhdessä Luusniemen osakaskuntien kanssa. Luusniemen kylätapahtumassa 9.6.2012 kuunneltiin mielenkiinnolla esityksiä Kyyveden hoidosta. Kuva: Matti Salonen Härkäjärven Siikalahden alue Härkäjärven ja Siikalahden alueella valmisteltiin vesikasvillisuuden niitot seuraaville kahdelle vuodelle. Siikalahdella on ollut yksi paunetti hoitopyynnissä keväällä. Härkäjärven laskuyhtiön on hoitanut alueellista tiedotusta hankkeen etenemisestä. Eri toimintakokonaisuudet Kyyveden vedenkorkeuden suunnittelu Kyyveden alivesien nostamismahdollisuuksia selvittelemään on perustettu toimintaryhmä. Ryhmässä on 8 jäsentä ja sen puheenjohtajana toimii Nyyrö Koskela (vapaa-ajan asukkaiden edustaja) ja sihteerinä Varpu Rajala ELY keskuksesta. Ryhmä on kokoontunut vuoden aikana kolme kertaa.

4/12 Kyyveden vesistön käyttäjille suunnattu kysely toimeenpantiin 1.5.-31.7.2012. Tavoitteena oli selvittää mielipide alustavasta pohjapatosuunnitelmasta, alivedenkorkeuden noston tarpeellisuudesta, vedenkorkeuden noston mahdollisista haitoista sekä yleensä vedenkorkeuden vaihteluun liittyvistä näkemyksistä. Kyyveden puolelta vastauksia saatiin 322, joista 24 ei ollut ranta-asukkaita. Rauhajärven kyselyyn tuli 75 vastausta. Työryhmä on todennut vastausmäärän riittäväksi johtopäätösten tekoa varten ja niiden antavan perusteet projektin jatkamiselle tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen. Viestintä/tiedotus Viestinnässä keskityttiin tekemään kunnostus- ja hoitotoiminnan etenemistä tutuksi alueen asukkaille. Työnyrkki laati viestintäsuunnitelman, jonka toteutumista arvioitiin loppuvuoden kokouksessa. Suunnitelma toteutui hyvin mm. kylä- ja toritapahtumien, Kyyvesi luentojen sekä poistokalastuksen osalta. Maakunnallisissa ja paikallislehdissä hankkeesta oli useita eri artikkeleita. Mm. Suovunselän kehityksestä ja tilasta oli sanomalehti Länsi-Savossa puolen sivun artikkeli. Samoin lehti julkaisi artikkelin vesienhoidon toimijoiden retkeilypäivästä Kyyveden valuma-alueella. Kangasniemen kunnallislehdessä on julkaistu artikkeli Kyyveden hoidosta. Haukivuoren seutu lehdessä on ollut useita artikkeleita. Käsitelty on mm. luentosarjaa Kyyvedestä ja poistokalastusta. Toimintaryhmällä on blogisivusto, jota on ylläpidetty ja tietoja on sinne lisätty tarpeen tullen koko vuoden aikana. Haukivuoren satamassa oli maaliskuussa Lasten pilkkitapahtuma. Järjestäjänä toimi Jussi Pulliainen. Tapahtumaan osallistui yli sata lasta ja nuorta. Tapahtuma on erittäin hyvä nuorten aktivoinnissa kalastukseen ja sitä kautta myös vesien hoitoon. Luusniemen kylätapahtuma, yksi päivä, 100 kävijää. Hankkeesta kertomassa Nyyrö Koskela ja Reijo Lähteenmäki. Lisäksi jätevesineuvoja Tuula Pirttimäki

5/12 OMAVESI hankkeesta oli kertomassa haja-asutusalueen jätevesien käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä. Haukivuoren kotiseutumarkkinat, yksi päivä, 250 kävijää. Hankkeesta kertomassa Pekka Partti, Yrjö Takkinen (Suovu siistiksi), Nyyrö Koskela ja Reijo Lähteenmäki sekä Jarmo Lautamäki. Esittelyteltta oli tapahtumassa varsin keskeisellä paikalla. Markkinaisäntä kävi useaan otteeseen tekemässä teltalla haastatteluja, joten päivän mittaan markkinayleisö sai tuhdin annoksen tietoa Kyyveden hoidosta. Haukivuoren kotiseutumarkkinoilla 7.7.2012. Kuva: Reijo Lähteenmäki Pieksämäki, syysmarkkinat, kaksi päivää, 300 kävijää. Hankkeesta kertomassa Reijo Lähteenmäki. Teemana Pieksämäellä oli: "Latvavedet - selvät vedet?" Jätevesineuvoja Tuula Pirttimäki OMAVESI hankkeesta oli kertomassa haja-asutusalueen jätevesien käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä. Hanna Kakriainen Keski-Savon ympäristötoimesta oli myös mukana tilaisuudessa. Pieksämäen torilla esiteltiin hanketta 4 5.9.2012. Kuva: Reijo Lähteenmäki

6/12 Kaikkiaan kylä- ja toritapahtumissa tavoitettiin vähintään 650 henkilöä. Tapahtumissa pyrittiin ja myös päästiin vuorovaikutteiseen keskusteluun asiakkaiden kanssa. Etelä-Savon ELY keskus järjesti yhdessä Mikkelin kansalaisopiston kanssa luentosarjan Kyyveden kehityksestä. Luennoista ensimmäinen pidettiin 30.11. 2011 ja seuraavat 18.1 ja 22.2.2012. Luennoitsijoina oli asiantuntijoita mm. Geologian tutkimuskeskuksesta, Pro Agria Etelä- Savosta ja Etelä-Savon ELY keskuksesta. Tilaisuuksissa oli yhteensä 56 osallistuja ja 6 eri luennoitsijaa. Maa- ja metsätalous Tammikuussa 2012 valmistui Etelä- Savon ELY -keskuksessa Kyyveden pohjoisille rantakylille Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelma. Suunnitelman teki Kalle Hellström. Suunnittelualueelta löytyi yhteensä jo tiedossa olevat arvot mukaan luettuina noin 90 kpl luonnon ja maiseman monimuotoisuuskohdetta (mm. laidunalueita, reunavyöhykkeitä, peltojen puustoisia saarekkeita, kiviaitoja ja raunioita sekä puukujia), 13 kpl perinnebiotooppeja, 2,5 km suojavyöhykkeitä, 0,9 ha pohjavesialueen peltoja sekä 7 kpl kosteikon paikkoja, joista yksi jo toteutettu. Lietjärvellä on jatkettu tulvaherkän peltoalueen vesiensuojelun suunnittelua maanomistajien ja viranomaisten välisellä selvittelytyöllä. Paikka on varsin haastava, koska alueen läpi kulkevat vesimäärät ovat isoja. Peltoalueen vesien käsittelylle ei ole mahdollista rakentaa esim. kosteikkoja. Peltojen toimiva peruskuivatus on nykyisen käsityksen mukaan paras vesiensuojelullinen lähtökohta. Heiniön pohjoisrannalle rakennettiin tammikuussa 2012 pienkosteikko, joka käsittelee sekä metsäalueelta, että peltoalueelta tulevia valumavesiä. Kosteikon rakentamisen toteutti Naakkiman osakaskunta.

7/12 Heiniön kosteikkoaluetta 28.3.2012. Kuva: Seppo Kauhanen Pöllänojan Purukorvenojan suualueelle laadittua kosteikkosuunnitelmaa täydennettiin mm. maastomittauksin ja täsmennettiin toteutussuunnitelmaa. Maanomistajien kanssa on käyty neuvotteluja ja hankkeelle haetaan vesilain mukainen lupa. Tavoitteena on saada kosteikon rakentaminen alkuun loppuvuodesta 2013. Suunnittelun on hoitanut Suovu siistiksi ryhmä. Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo on rakentanut Suovuun laskevan Purukorvenojan varrelle Kuusikummun kosteikon ja sen viimeistelytyöt valmistuivat syyskuussa 2012. Lisäksi Purukorvenojan alueelle on rakennettu putkipatoja metsätalouden vesiensuojeluun. Työnyrkki tutustui Kuusikummun kosteikon rakentamiseen 23.5.2012. Kuva: Reijo Lähteenmäki

8/12 Etelä-Savon ELY keskus tilasi Riistakeskukselta Kyyveden pohjoisosalle Siikalahdelle kahden kosteikon suunnittelutyön. Suunnitelmat valmistuivat toukokuussa 2012. Kosteikkojen maanomistajaneuvottelujen tekeminen ja kuulemistilaisuuden järjestäminen tilattiin pieksämäkeläiseltä TJ-Frille yritykseltä. Kuulemistilaisuus pidettiin 4.12.2012 Halkokummussa. Paikalla oli, luennoitsijoiden lisäksi 13 osallistujaa. Riistakeskuksen edustaja Teemu Lamberg kertoi Siikalahden kosteikkojen suunnittelutyöstä. Reijo Lähteenmäki kertoi mm. vesienhoidosta yleisesti ja erityisesti Kyyveden alueella sekä kosteikkojen merkityksestä vesienhoidossa. Kosteikkojen rakentamishankkeella on maanomistajien kannatus. Toteuttajatahona voivat olla esim. maanomistajat tai osakaskunta. Hajakuormituksen hallinta Vuonna 2012 Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on tehnyt jätevesijärjestelmien tarkastuksia seuraavilla selvitysalueilla: Halonharju Tervalahti, Lietlahden selvitysalue. Näillä alueilla on käyty läpi noin 90 kiinteistön vesihuoltotilanne. Tutkituista kohteista 10 % oli painevedellisiä kohteita, joiden jätevesijärjestelmiin ei tarvitse tehdä muutoksia. Painevedettömiä tai yli 68 - vuotiaiden omistamia/asuttamia kiinteistöjä oli kohteista 60 %. Tutkituista kohteista 30 % joutuu uusimaan jätevesijärjestelmänsä. Halonharju - Tervalahti-alueella on meneillään hankeharkinta osuuskunnan viemäristä. Yksityiskohtainen suunnittelu on käynnissä. Toteutuessaan hanke vähentää merkittävästi Suovuun kulkeutuvaa jätevesikuormitusta. Osakaskuntien yhdistäminen Kyyveden kalastusalue on edistänyt osakaskuntien yhdistymistä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Toiminnan tuloksena Hovinsalon Kurkisensaaren alueelle muodostui 3000 ha:n Kapustasalmen osakaskunta. Hankkeessa yhdistyi seitsemän (7 ) osakaskuntaa. Siikalahden kosteikkojen suunnittelun yhteydessä on esiin noussut Kyyveden luoteisosan osakaskuntien yhdistymiset tai muu yhteistoiminta.

9/12 Kapustasalmen osakaskunnan yhdistämistilaisuus keräsi runsaan osanoton. Kuva: Reijo Lähteenmäki Kalastus Koekalastus NORDIC - verkoilla toteutettiin Valkeajärvellä, Soukkiolla, Niittylevällä, Tervaselällä, Rauhajärvellä ja Kyyveden Asemaselällä. Tulosten käsittely on tekeillä ja tuloksia voidaan odottaa talvella 2013. Aiemmin tehtyjen kalastusten tuloksia käsiteltiin ELY keskuksessa ja niitä hyödynnetään vesistön tilaluokittelussa. Kapustasalmen yläpuolisella vesitsönosalla tehtiin koenuottauksia. Saalis oli 14 100 kg/ kahdeksan vetoa. Pääosa saaliista oli pientä särkeä (86 %), lisäksi lahnaa (9 %), salakkaa (4,3 %) ja ahventa (0,6 %) sekä kiiskeä. Takaisin vesistöön palautettiin kuhia ja haukia. Pekka Partti ja Yrjö Takkinen hoitivat paikalliset järjestelyt. Kalasaaliista 6 000 kiloa meni Varkauteen kalajalostukseen ja loput saaliista kompostoitiin. Talkootyönä tehdyn hoitokalastuksen saalis oli 6 000 kg. Kalastus toteutettiin edellisvuonna rakennetuilla rysäpyydyksillä. Vesikasvillisuuden poisto Etelä-Savon ELY keskus kilpailutti vesikasvien poiston Siikalahdella ja Härkäjärven luusuan alueella. Urakkakilpailun voitti Euro-Asennus Pieksämäeltä. Suunnitellut työt jäivät vesitilanteen ja kaluston hajoamisen vuoksi toteuttamatta. Kesällä 2012 Etelä-Savon ELY jatkoi vesikasvien niittotarpeen kartoituksia.

10/12 Viikarinlahdella on niittoa tehty omatoimisesti. Käsitelty on 12 ranta-aluetta. Viikarinlahdella on osakaskunnan oma niittokalusto. Muut toiminnat Paikalliset asukkaat ja kesäasukkaat ovat olleet aktiivisesti mukana mm. levähavaintoja tekemässä. Kyyveden alueelle tehtiin näkösyvyyskartoitus paikallisten asukkaiden toimesta edellisvuoden tapaan. Havaintoja käytetään hyväksi Kyyveden tilan kartoituksissa. Alueella toteutettiin verkkohavaksen limoittumiskoe. Havaksia pidettiin vedessä kahtena eri kertana. Ensimmäinen havaintokerta oli alkukesällä ja toinen loppukesällä. Tuloksia limoittumiskokeesta saadaan talvella 2013 Etelä-Savon ELY keskus järjesti Pieksämäen Pyhityllä ja Haukivuorella vesienhoidon toimintaryhmille tapaamisen retkeilyn muodossa. Pyhityllä tutustuttiin pienkosteikkoon, metsäojituksen vesiensuojeluun ja maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiskokeiluun. Haukivuorella käytiin Kuusikummun kosteikolla ja tutustuttiin metsätalouden vesiensuojeluratkaisuista mm. putkipatoihin. Molemmat tutustumiskohteet sijaitsevat Kyyveden valuma-alueella. Yhteinen keskustelutilaisuus oli Haukivuoren Paukun erämajalla. Tilaisuuteen osallistui 27 henkilöä. Toimintakertomuksen laati Reijo Lähteenmäki, ympäristösuunnittelija Etelä-Savon ELY Seuraavassa kartassa on esitetty muutamien toimenpiteiden sijainti Kyyvedellä

11/12 Siikalahden kosteikot Koenuottausalue Kuusikummun kosteikko Purukorvenojan kosteikko Verkkokalastukset NORDIC -verkoilla

12/12