Marttilantie 28 54500 Luumäki 21.2.2018
2 (19) Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Perustiedot kohteesta... 5 3 Yhteenveto... 6 4 Toimenpide-ehdotukset... 8 5 Ilmanvaihtojärjestelmä... 9 6 Sisäilmamittaukset... 9 6.1 Kuitumääritys... 9 6.1.1. Kuitumääritysten tulokset... 9 6.1.2. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotus... 10 6.2 Huonepölyn koostumus... 10 6.2.1. Pölynkoostumusnäytteiden tulokset... 11 6.2.2. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotus... 12 6.3 Materiaali VOC (Bulk)... 12 6.3.1. Materiaalien VOC-näytteiden tulkinta... 13 6.3.2. Materiaalien VOC-näytteiden tulokset... 13 6.3.3. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotus... 14 6.4 Ilma VOC...15 6.4.1. Sisäilman VOC-näytteiden tulkinta...15 6.4.2. Sisäilman VOC-näytteiden tulokset... 16 6.4.3. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotus... 17 Liitteet Paikannuspiirustus Työterveyslaitos, analyysivastaus 371152 (ilmanäytteet) Työterveyslaitos, analyysivastaus 371152 (materiaalinäytteet) Työterveyslaitos, analyysivastaus 372306 Tarjan asbesti- ja kuitulaboratorio, analyysivastaus 6972
3 (19) 1 Yleistä Kohde Aikuissosiaalityön siipi Marttilantie 28 54500 Luumäki Tilaaja Erik Forstén Luumäen kunta Tekninen johtaja Tutkimusajankohdat ja tutkija 23.1. ja 6.2.2018 Daria Liutina, Asiantuntija, RI Sisäilmatalo Kärki Oy Toimeksianto Sisäilmaselvitys perustuu aikaisemmin suoritettuun riskiarvioon (Sisäilmatalo Kärki Oy, joulukuu 2017). Riskiarviossa havaittiin aikaisemmin tehtyjen teknisten havaintojen lisäksi (Insinööristudio Oy, 2016) myös mahdollisia mineraalikuitulähteitä sekä poikkeavaa kemiallista hajua pintaremontoidussa osastossa. Sisäilmaselvitykset toteutetaan aikuissosiaalityöosaston tiloihin. Tutkimusten tavoitteena on saada selville tekijät, jotka voivat aiheuttaa sisäilmahaittaa tilojen käyttäjille. Sisäilmaselvitysten pääpaino on lähinnä kemiallisen hajun lähteen selvittäminen sekä sisäilmaan pääsevien mineraalikuitujen määrän arviointi. Tutkimuksissa kiinteistöön kohdistetaan näytteidenottoa rajatusti/pistokoeluonteisesti tiloittain. Lisäksi ko. tilojen ympäröiviä tiloja tarkastellaan kohdetutkimusten yhteydessä. Rajaukset kohteessa Tutkimukset eivät koske muita rakennusosia eikä rakenteita.
4 (19) Osastossa tehdyt korjaus-/muutostoimenpiteet 2005 tiloja palveleva ilmanvaihtokone uusittu 2016 pintaremontti (lattiapinnoitteiden vaihto muovimatolle, seinien maalaus, alakattolevyjen uusiminen) 2016 WC-tilojen peruskorjaus Taustatiedot Taustatiedot perustuvat seuraaviin asiakirjoihin ja arviointikäyntiin osallistuneiden henkilöiden antamiin suullisiin tietoihin: - tutkimusraportti, Insinööristudio Oy, 17.5.2016 - riskiarvio, Sisäilmatalo Kärki Oy, 19.12.2017 Lisäksi tilaaja oli laatinut lyhyen yhteenvedon tilan käyttäjien oireiluista. Rakennuksen kunto on tutkittu v. 2016. Tutkimuksessa on havaittu puutteita, jotka voivat heikentää sisäilman laatua, mm. mikrobivaurioita ulkoseinärakenteissa. Kohteen neuvolan, hammashoitolan ja fysioterapian osastoihin on suunniteltu sisäilman laatua parantavia korjaustoimenpiteitä tulevina vuosina. Korjaustavaksi on valittu tiivistyskorjaukset. Riskiarviossa tarkastettuun siipeen ei ole toistaiseksi suunniteltu korjaustoimenpiteitä. Käyttäjäkysely Tilaajalta ja tilojen käyttäjiltä saadun tiedon mukaan tiloissa on esiintynyt sisäilman laatuun liitettyä oireilua. Sisäilmastokyselyä ei ole tehty pintaremontin jälkeen. Seuraavat tilat on koettu ongelmallisiksi: 200, 203, 194, 196, 197, 191, 189 ja 190. Oireina käyttäjät nimesivät mm. ihon ärsytys ja kuivuus, äänen häviäminen, ylähengitysteiden ärsytys ja kuivuus sekä hapettomuuden tunne. Kaikissa em. tiloissa v. 2016 tehdyssä pintaremontissa on uusittu lattiapinnoitteet.
5 (19) 2 Perustiedot kohteesta Yleistiedot Kuva 1. Pohjakuva. Tutkimukset kohdistettiin kuvassa rajatulle aikuissosiaalityön osalle (esitetty punaisella, viitteellinen). ten kohteena oli n tilat, joita on remontoitu vuonna 2016. Tilat sijaitsevat vuonna 1980 valmistuneen sairaalarakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Tutkimuksen kohteena olleiden tilojen alapuolella sijaitsee kellarikerros (fysioterapian osasto) sekä osittain ryömintätila. Sairaalan ulkoseinärakenteet ovat rakennuspiirustusten ja edellisten tutkimusten mukaan tiilivilla-tiilirakenteisia. Vuonna 2016 tiloissa on tehty pintaremonttia (uusittu mm. lattiapinnat ja seinät). Tilojen uutena lattiamateriaalina on käytetty muovimattoa. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmänä toimii koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtojärjestelmä on uusittu v. 2005 kokonaisuudessaan.
6 (19) 3 Yhteenveto Tehtyjen sisäilmastoselvitysten tarkoitus oli selvittää pintaremontoiduissa tiloissa koetun hajuhaitan lähde sekä arvioida sisäilmaan pääsevien mineraalivillakuitujen ja muiden epäpuhtauksien määriä pölynkoostumus- ja geeliteippinäytteillä. Aistinvaraisten havaintojen perusteella poikkeavan kemiallisen hajun lähteeksi epäilttiin v. 2016 uusittuja muovimattoja. Riskiarviossa (Sisäilmatalo Kärki, joulukuu 2017) tiloihin suoritettiin pintakosteuskartoituksen sekä viiltokosteusmittaukset kahteen kohtaan. Kosteuspoikkeamia ei havaittu pintaperusteisesti eikä viiltokosteusmittauksissa havaittu poikkeavaa kosteutta. Aistinvaraisten havaintojen tueksi matoista otettiin kaksi materiaali VOC-näytettä (Bulk-menetelmä). Mattojen mahdollisten VOC-päästöjen sisäilmavaikutuksen arvioimiseksi sisäilmasta otettiin kaksi VOC-näytettä, toinen lattian tasolta ja toinen 1,4 m korkeudelta. Sisäilmasta otetuissa VOC-näytteissä havaittiin C12-alkoholeja, joita ei yleensä ole sisäilmassa. Usein C9-C12-alkoholien esiintyminen sisäilmassa liittyy poikkeavaan, kemikaaliseen hajuun tiloissa. Molemmista muovimatoista otetuissa VOC-näytteissä todettiin Työterveyslaitoksen viitearvon ylittävä 2-etyyli-1-heksanolin pitoisuus. Molemmissa materiaali VOC-näytteissä esiintyivät C9-alkoholeja, joita havaittiin myös sisäilmassa. Tämän tiedon perusteella todennäköisin hajuhaitan lähde on muovimatto. Muovipäällysteet sisältävät tyypillisesti PVC-muovia ja pehmitinaineita. Pehmitinaineet eivät ole sitoutuneet kemiallisesti PVC-muoviin, minkä vuoksi materiaaleista haihtuu myös niistä peräisin olevia päästöjä. Päästötöntä muovimattoa ei ole olemassakaan. Lisäksi päästöjä aiheuttavat myös mattoliimat, tasoitteet ja pohjustusaineet. Monet mattoliimat sisältävät jo valmiiksi 2-etyyli-1-heksanolia. Vuoden 2007 jälkeen yleisimmin käytetyn pehmittimen DINP:n hajoamistuotteena syntyy C9-alkoholeja. Näitä kutsutaan mattovaurioiden indikaattoriyhdisteiksi. Ko. yhdisteitä todettiin molemmissa otetuissa näytteissä. Tällä hetkellä ei tiedetä, mikä päällystevaurion yhteydessä syntyvä mekanismi, yhdiste ja/tai yhdisteryhmä aiheuttaa ihmisten oireilun, joten ei tiedetä tarkkaan, mitä emissioita tulisi mitata tai tunnistaa. Terveysperusteisia ohjearvoja on pystytty asettamaan vain muutamille VOC-yhdisteille. Muiden yhdisteiden osalta tavoitellaan normaalipitoisuutta (Asumisterveysohje 2003). VOC-analyysit eivät koskaan yksinään riitä perusteeksi mattopinnoitteiden vaurioitumisen arviointiin. Ne ovat ainoastaan tukena aistinvaraisten havaintojen ja kosteusmittausten perusteella tehtävissä johtopäätöksissä. Viitearvot ovat vain suuntaa antavia. Indikaattoriyhdisteiden lisäksi tutkimuksissa havaittiin huoneen 196 muovimaton alla selvä kemiallinen tuoksu eikä matto ollut kunnolla kiinni alustassaan. Huoneen 202 muovimaton liimassa havaittiin värimuutosta. Aistinvaraiset havainnot tukevat lattiamaton vaurioitumista.
7 (19) Tehtyjen havaintojen ja koetun hajuhaitan perusteella suositellaan muovimattojen uusimista, jossa yhteydessä myös vanha tasoitekerros tulee poistaa. Suositellaan korjausten suorittamista tilassa kerrallaan ja korjausten sisäilman laatua parantavan vaikutuksen arviointia. Hajuhaitan arviointi ja korjauksen laajuus (betonin hiontasyvyys, hajun arviointi, halkeamat, tiivistykset yms.) tulee tehdä tilakohtaisesti. Työhuoneesta 189 mitattu laskeumapölyn kuitupitoisuus ylittää toimenpiderajan 0,2 kuitua/cm 2. Käytävän osalta tulos on toimenpiderajalla. Neuvotteluhuoneesta mitattu tulos alittaa toimenpiderajan. Tehtyjen tutkimusten perusteella sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä ovat teolliset mineraalikuidut, jotka kulkeutuvat todennäköisesti alakattotilasta sekä uusittujen muovimattojen VOC-päästöt. Aikaisemmin tehtyjen tutkimusten perusteella rakennuksessa on olemassa muitakin sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, mm. ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden mikrobivaurioita sekä rakenteiden liitosten epätiiveyksiä. Näiden tekijöiden poistaminen on ensisijainen toimenpide sisäilman laadun parantamiseksi.
8 (19) 4 Toimenpide-ehdotukset Peruskorjauksen yhteydessä suositellaan seuraavia toimenpiteitä (kts. Riskiarvioraportti, 19.12.2017, Sisäilmatalo Kärki): Riskirakenteiden korjaaminen kosteus- ja lämpöteknisesti toimiviksi rakenteiksi. Rakenneliitosten tiivistäminen. Välittömät toimenpiteet: Uusittujen muovimattojen poistaminen ja lattian hionta. Hajuhaitan arviointi ja korjauksen laajuus tulee tehdä tilakohtaisesti. Rakenneliitosten tiivistäminen vedeneristysjärjestelmällä. Alakattotilassa olevien putkien mineraalivillaeristeiden pinnoittaminen. Alakattolevyjen pinnoittaminen/vaihto kuituvapaaksi materiaaliksi. Kuitukorjausten jälkeen tilojen tehosiivous ja kontrollinäytteiden ottaminen.
9 (19) 5 Ilmanvaihtojärjestelmä Riskiarviossa (Sisäilmatalo Kärki Oy, joulukuu 2017) todettiin että sisäilmastoselvitysten kohteena oleva rakennusosan sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero on lähellä tasapainoa. Tiloja palvelee tulo- ja poistoilmanvaihtokone. Ilmanvaihtokoneessa ei havaittu mahdollisia teollisia mineraalikuitulähteitä. Merkkisavulla todettiin vuotoilmavirtauksia rakenneliittymistä (mm. ikkunoiden karmien ja ulkoseinien liitoksista) sisätiloihin päin. Riskiarvion perusteella ikkunoiden uusimista/tiivistämistä sekä rakenneliitosten tiivistyskorjauksia suositellaan. Tässä sisäilmastoselvityksessä tilojen ilmanvaihtoa ei laajemmin tutkittu. 6 Sisäilmamittaukset 6.1 Kuitumääritys Asumisterveysasetuksen mukaan teollisten mineraalikuitujen toimenpideraja kahden viikon pölylaskeumassa on 0,2 kuitua/cm 2 (Asumisterveysasetus 2015). Työterveyslaitoksen ohjearvo teollisille mineraalikuiduille on toimistojen kahden viikon pölylaskeumassa <0,2 kuitua/cm 2. Mikäli ohjearvo ylittyy, on tarpeen selvittää kuitulähteet ja mahdollisuudet kuitupitoisuuksien vähentämiseen. (Salonen ym. 2011). Teolliset mineraalikuidut aiheuttavat tyypillisesti iho-, silmä- ja ylähengitysteiden ärsytysoireita. 6.1.1. Kuitumääritysten tulokset Yhteenveto 14 vuorokauden laskeumapölynäytteiden kuitumääritystuloksista on eristetty taulukossa 1. Laboratorion analyysivastaukset kokonaisuudessaan ovat liitteenä. Taulukko 1. Kuitumääritys Näytteenottokohta Laskeuma-aika Kuitua/cm 2 1. neuvotteluhuone 200, kulmapöydän tasopinnalta 14 vrk 0,1 2. työhuone 189, kaapin tasopinnalta 14 vrk 0,4 3. käytävä, kaapin hyllyltä 14 vrk 0,2 Määritysraja (mr) on 0,1 kuitua/cm 2. Työhuoneesta 189 mitattu laskeumapölyn kuitupitoisuus ylittää toimenpiderajan 0,2 kuitua/cm 2. Käytävän osalta tulos on toimenpiderajalla. Neuvotteluhuoneesta mitattu tulos alittaa toimenpiderajan.
10 (19) Kuva 2. Näyte 1, neuvotteluhuone 200. Kuva 3. Näyte 2, työhuone 189. Kuva 4. Näyte 3, käytävä. 6.1.2. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotus Työhuoneesta 189 otetun näytteen kuitumääritys ylitti toimenpiderajan. Käytävästä otetun näytteen kuitumääritys oli toimenpiderajalla. Neuvotteluhuoneen osalta kuitumääritys oli toimenpiderajan alla. Mahdollisia kuitulähteitä ovat alaslasketun katon levyt sekä alakattotiloissa kulkevien kanavistojen pinnoittamattomat mineraalivillaeristeet. Teollisten mineraalikuitulähteiden vähentämiseksi mineraalivillaeristeiden ja kattolevyjen pinnoitus kuitujen sitomiseksi on suositeltavaa. 6.2 Huonepölyn koostumus Huonepölyn koostumusta analysoitiin tasopinnoilta puhtaaseen salpapussiin pyyhkimällä 14 vrk kertyneestä huonepölystä. Yhteenveto analyysituloksista on esitetty taulukossa 2. Pölynkoostumus näytteitä otettiin yhteensä kolme kappaletta. Yksi näyte otettiin neuvotteluhuoneesta 200, yksi näyte otettiin työhuoneesta 189 ja yksi näyte otettiin käytävästä. Näytteenottokohdat on esitetty raportin liitteenä olevissa paikannuspiirustuksissa. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa Helsingissä.
11 (19) Muovipussiin pyyhintämenetelmällä kerätty pölynäyte tai edustava osa sitä suodatettiin tislatulla vedellä kalvosuodattimelle, joka päällystettiin kullalla ja analysoitiin elektronimikroskoopilla ja siihen liitetyllä energiadispersiivisellä spektometrillä (EDS). Suodattimella tutkittiin seuraavien hiukkastyyppien esiintyminen näytteissä: Tavanomainen huonepöly Karkea ulkoilmapöly Teolliset mineraalivillakuidut Rakennusmateriaalipöly Puupöly Metallipöly Homeitiöt (ilman lajimääritystä) Analyysiin voitiin analysoijan harkinnan mukaan sisällyttää myös muita hiukkastyyppejä, mikäli kyseisiä hiukkastyyppejä esiintyi enemmän kuin vähäisiä määriä ja/tai niillä voi olla vaikutusta ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan tai tilojen käyttäjien terveyteen. Hiukkastyypit tunnistettiin hiukkasten ulkomuodon ja/tai alkuainekoostumuksen perusteella. Menetelmä ei sovellu sellaisten orgaanisten hiukkasten analysointiin, jolla ei ole tunnusomaista muotoa. 6.1.1. Pölynkoostumusnäytteiden tulokset Yhteenveto pölynkoostumusnäytteiden tuloksista on esitetty taulukossa 2. 14 vrk laskeumapölyssä ei havaittu tavanomaisesta huonepölystä poikkeavia hiukkastyyppejä. Taulukko 2. Pölynkoostumus 14 vrk laskeumapölystä. Näytteenottokohta Laskeuma-aika Pölyn koostumus 1. neuvotteluhuone 200, kulmapöydän tasopinnalta 14 vrk Tavanomainen huonepöly 2. työhuone 189, kaapin tasopinnalta 14 vrk Tavanomainen huonepöly 3. käytävä, kaapin hyllyltä 14 vrk Tavanomainen huonepöly Määritysraja (mr) on 0,1 kuitua/cm 2.
12 (19) Kuva 5. Neuvotteluhuone 200, kulmpöydän tasopinnalta otettiin pölynkoostumusnäytteen. Kuva 6. Käytävä, kaapin hyllyn tasopinnalta otettiin pölynkoostumusnäytteen. Kuva 7. Näyte 2, näyte otettiin kaapin päältä. 6.1.2. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotus Pölynkoostumusnäytteissä ei havaittu tavanomaisesta huonepölystä poikkeavia hiukkastyyppejä. Geeliteippinäytteissä todettiin kuitenkin kohonneita kuitupitoisuuksia 14 vrk laskeumapölyssä. Suositellaan kuitulähteiden pinnoitusta. 6.3 Materiaali VOC (Bulk) Lattiarakenteista selvitettiin materiaali-näyttein maton VOC-emissiot kahdesta eri tilasta (huoneista 196 ja 202). Tiloissa 201 ja 202 muovimatto on erilainen kuin muissa tiloissa. Em. huoneissa on käytetty Upofloor Estrad ESD-muovimatto (uusittu v.2016). Näytteet otettiin puhtailla työvälineillä ja pakattiin folioon. Näytteiden VOC-määritys (kokonaisemissiomittaus) tehtiin Työterveyslaitoksella Helsingissä. Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä. Vuoteen 2007 asti muovimatoissa käytettiin yleisemmin DEHP-pehmittimiä. Vuodesta 2007 lähtien muovimatoissa käytetään yleensä DINCH, DINP tai DIDP- pehmittimiä.
13 (19) 6.1.1. Materiaalien VOC-näytteiden tulkinta Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan käytetyllä menetelmällä bulk-emissioiden viitearvot PVC-pinnoitteille, jossa pehmittimenä on käytetty di-isononyyliheksahydroftalaatti (DINCH), di-isononyyliftalaatti (DINP) tai di-isodekyyliftalaatti (DIDP) ovat: TVOC- kokonaismäärä 500 µg/m 3 g 2-Etyyli-1-heksanoli 50 µg/m 3 g C9-alkoholit 320 µg/m 3 g 6.1.2. Materiaalien VOC-näytteiden tulokset Yhteenveto tuloksista on esitetty taulukossa 3. Laboratorion analyysivastaukset kokonaisuudessaan on esitetty liitteenä. Tutkimuksien perusteella TVOC-emissiot huoneen 196 muovimatosta (M2) olivat 300 µg/m 3 g. Matto on valmistettu v. 2007 jälkeen, joten siinä on käytetty DINCH, DINP tai DIDP-pehmitintä. Analyysivastauksen mukaan 2-etyyli-1-heksanolin viitearvo (50 µg/m 3 g) ylittyy ollen 73 µg/m 3 g. Matossa on myös C12ja C9-alkoholeja sekä 1-butanolia, jonka lähde voisi olla myös liima. Aistinvaraisesti arvioitunahuoneen 196 muovimaton lähellä poikkeava kemikaalinen haju voimistuu. Näytteenotossa havaittiin, että maton kiinnitysliima on heikosti kiinni tasoitteessa. Maton alla oli aistittavissa selkeä poikkeava kemiallinen haju. TVOC-emissiot Upofloor- muovimatosta (huone 202, M1) olivat 120 µg/m 3 g. Analyysivastauksen mukaan 2-etyyli-1-heksanolia haihtuu 58 µg/m 3 g, jota ylittää viitearvon (50 µg/m 3 g). Silmämääräisesti Upofloor-maton kiinnitysliimassa on värimuutoksia, maton alla oli aistittavissa poikkeava kemiallinen haju. Matto oli melko hyvin kiinni alustassaan. Mattojen päästöjen mahdolliset syyt ovat kiinnitysliimojen/muovimattojen vaurio, jota on aiheuttanut betonitasoitteessa oleva liallinen kosteus ennen mattojen asentamista. Kosteusmittauksista kyseissä tiloissa ei ole tietoa. Toinen mahdollinen syy on matoissa alun perin olevien yhdisteiden haihtuminen sisäilmaan. Taulukko 3. Materiaali VOC-näytteiden tulokset. Näyte TVOC Yksittäisten yhdistei- Johtopäätös (μg/m³) den pitoisuudet 1. Huone 202 120 2-Etyyli-1-heksanoli: 58 µg/m 3 g 2. Huone 196 300 2-Etyyli-1-heksanoli: 73 µg/m 3 g TTL:n viitearvo ylittyy 2-etyyli-1-heksanolin osalta. TTL:n viitearvo ylittyy 2-etyyli-1-heksanolin osalta.
14 (19) Kuva 8. näytteen M1. Huone 202, vanhasta muovimatosta otettiin Kuva 9. Huone 196, v. 2016 uusitusta muovimatosta otettiin näytteen M2. Kuva 10. Värimuutokset vanhan muovimaton kiinnitysliimassa. 6.1.3. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotus Analyysivastausten perusteella todettiin, että uusitun muovimaton 2-etyyli-1-heksanolin emissiotaso ylittää Työterveyslaitoksen antaman viitearvon. VOC-analyysit eivät koskaan yksinään riitä perusteeksi mattopinnoitteiden vaurioitumisen arviointiin. Ne ovat ainoastaan tukena aistinvaraisten havaintojen ja kosteusmittausten perusteella tehtävissä johtopäätöksissä. Viitearvot ovat vain suuntaa antavia. Indikaattoriyhdisteiden lisäksi tutkimuksissa havaittiin uusitun muovimaton alla selvä kemiallinen tuoksu eikä matto ollut kunnolla kiinni alustassaan. Huoneen 202 muovimaton liimassa havaittiin värimuutosta. Tehtyjen havaintojen ja koetun hajuhaitan perusteella suositellaan muovimattojen uusimista, jossa yhteydessä myös vanha tasoitekerros tulee poistaa. Hajuhaitan arviointi ja korjauksen laajuus tulee tehdä tilakohtaisesti.
15 (19) 6.4 Ilma VOC Näytteenotto suoritettiin Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen, osa III mukaisesti. Molemmat näytteet otettiin huoneesta 191 (neuvotteluhuone). Näytteitä otettiin yhteensä kaksi kappaletta. Toinen näyte on otettu noin 1,5 metrin korkeudelta ja toinen on otettu lattian tasolta (ns. kohdennettu näyte). Huoneen ovet ja ikkunat olivat suljettuna näytteenoton ajan. Näytteet otettiin 23.1.2018. Ilmanvaihto oli normaalikäytöllä 1,5 vrk ennen näytteenottoa. Näytteet on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD -adsorptioputkiin ja TVOC-pitoisuus on määritetty ISO 16000-6 -standardin mukaan tolueeniekvivalentteina. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa Helsingissä. Näytteenottokohdat on esitetty alla olevassa paikannuspiirustuksessa. Pelkkä VOC-mittaus on yksinään riittämätön keino selvittää sisäilmaongelmia, se on vain apukeino kokonaisvaltaisessa tutkimuksessa. Sisäilman VOC-mittauksiin päädytään usein silloin, kun oleskelutiloissa on tavanomaisesta poikkeavaa hajua, rakenteita tai materiaaleja, joiden voidaan epäillä sisältävän haitallisia yhdisteitä. Lähes kaikista rakennusmateriaaleista vapautuu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sisäilmaan, myös täysin virheettömistä materiaaleista. Virheettömien rakennusmateriaalien VOC-päästöt pienenevät yleisesti ajan mittaan. Jos rakennusmateriaaleissa tapahtuu kosteus-/homevaurioita, niin vaurioituneen rakennusmateriaalin VOC-päästöt kasvavat ja/tai niiden koostumus voi muuttua (kemiallisten reaktioiden tai mikrobiologisen aineenvaihdunnan seurauksena). Riskiarviossa (joulukuu 2017, Sisäilmatalo Kärki Oy) tutkittujen tilojen betonivälipohjan- ja alapohjan (osittain) kosteustilannetta tarkasteltiin pintakosteusperusteisesti. Pintakosteuskartoituksessa ei havaittu poikkeavia kosteusarvoja. Kahteen tilaan suoritettiin viiltokosteusmittaukset muovimattojen alta. Viiltokosteusmittauksissa ei havaittu poikkeavia kosteusarvoja. Tehtyjen tutkimusten perusteella muovimattojen kosteusvaurio on epätodennäköistä. Noin puolet VOC-päästöistä aiheutuu rakennusmateriaaleista, toinen puoli aiheutuu mm. huonekaluista, tekstiileistä, puhdistusaineista, kosmetiikasta sekä tilojen käyttäjien aineenvaihdunnasta (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje (8/2016)). 6.1.1. Sisäilman VOC-näytteiden tulkinta Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (8/2016) 15 mukaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m³. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m³. Tästä poiketen seuraavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden huoneilman tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpiderajat ovat:
16 (19) Taulukko 4. Toimenpiderajat Yhdiste Toimenpideraja 2,2,4-trimetyyli-1,3-pentaanidioli diisobutyraatti 10 µg/m 3 (TXIB) 2-etyyli-1-heksanoli (2-EH) 10 µg/m 3 Naftaleeni ei saa esiintyä hajua, 10 µg/m 3 Styreeni 40 µg/m 3 Mikäli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus ylittää huoneilmassa 400 µg/m 3 on terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa poistamiseksi tai rajoittamiseksi ryhdyttävä toimenpiteisiin. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että jos kokonaispitoisuus jää alle toimenpiderajan, yksittäisistä haihtuvista orgaanisista yhdisteistä ei voisi aiheutua terveyshaittaa mitatussa pitoisuudessa. Mikäli kokonaispitoisuuden toimenpiderajan ylittymisen jälkeen todetaan, että ylittyminen johtui yhdisteistä, joista ei ole terveydelle haittaa, toimenpiderajan ylittyminen ei tällöin johda muihin toimenpiteisiin. Kokonaispitoisuuden toimenpiderajan ylittyminen edellyttää yksittäisten yhdisteiden merkityksen selvittämistä. Mikäli yksittäisen yhdisteen toimenpideraja ylittyy, on yhdisteen haitallisuus ja merkitys sisäilman laatuun selvitettävä ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Mikäli toimenpiderajan ylittymisen jälkeen todetaan, että ylittyminen johtui yhdisteestä, joka ei ole kyseisessä pitoisuudessa terveydelle haitallinen, toimenpiderajan ylittyminen ei johda muihin toimenpiteisiin. Tällaisia yhdisteitä voivat olla esimerkiksi terpeenit tai siloksaanit. Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan (Valtanen ym. 2016 Työpaikkojen sisäilman VOCviitearvot. Sisäilmastoseminaari 2016.) toimistotilojen tavanomainen TVOC-pitoisuus on alle 100 μg/m³. Yksittäisten yhdisteiden tavanomaiset pitoisuudet toimistotiloissa vaihtelevat yhdistekohtaisesti, tavanomaiset pitoisuudet yksittäiselle yhdisteelle ovat luokkaa 1-15 μg/m³. 6.1.2. Sisäilman VOC-näytteiden tulokset Tiloista otettiin yhteensä 2 kpl sisäilman VOC-näytteitä sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrittämiseksi. Näytteenottokohdat on esitetty liitteenä olevassa paikannuspiirroksessa. Yhteenveto sisäilman VOC-mittauksista on esitetty taulukossa 5. Laboratorion analyysivastaukset kokonaisuudessaan ovat liitteenä. Molemmissa ilmanäytteissä on C12-alkoholeja, joita ei yleensä sisäilmassa näy. Isoja alkoholeja (C9-C12) näkyy sisäilmassa harvoin ja usein tiloissa, joissa niitä havaitaan, ilmassa on selkeä muovinen/kemiallinen haju.
17 (19) Taulukko 5. Näytetulokset kokonaispitoisuuksien osalta. Näyte TVOC (μg/m³) Johtopäätös 3. Huone 191, lp+0,01m 120 Asumisterveysasetuksen toimenpideraja ei ylity. 4. Huone 191, lp+1,4m 20 Asumisterveysasetuksen toimenpideraja ei ylity. Kuva 11. VOC-näytteiden otto sisäilmasta huoneesta 191 (neuvotteluhuone). 6.1.3. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotus Sisäilma VOC-näytteissä havaittiin poikkeavia C12-alkoholien pitoisuuksia. C12-alkoholien esiintyminen liittyy tyypillisesti kemikaaliseen hajuun sisäilmassa. C12-alkoholit esiintyivät myös huoneesta 196 otetussa matossa, joka viittaa siihen, että hajun lähde on muovimatto. Tiloissa on aistittavissa poikkeava kemiallinen haju. Lattian tasolta otetussa näytteessä todettiin korkeampia VOC-yhdisteiden pitoisuuksia kuin 1,4 m korkeudelta otetussa näytteessä. Aistinvaraisesti poikkeava haju on voimakkaampi lattian tasolla verrattuna muun huoneilmaan.
18 (19) Sisäilmatalo Kärki Oy Lappeenrannassa Daria Liutina Asiantuntija, RI Milja Kiiskinen Rakennusterveysasiantuntija, RTA Ville Vikström Aluepäällikkö, RI Viitteet Asumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje 2016, Valvira Asumisterveysopas, STM (2009) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa-d2 (2012) Rakennusalan yleisjulkaisut (RT-kortit, RIL julkaisut, toimivat katot 2013 ) Laboratorion ohjeet (Mikrobioni Oy) Liitteet 1. Paikannuspiirustus 2. Työterveyslaitos, analyysivastaus 371152 (ilmanäytteet) 3. Työterveyslaitos, analyysivastaus 371152 (materiaalinäytteet) 4. Työterveyslaitos, analyysivastaus 372306 5. Tarjan asbesti- ja kuitulaboratorio, analyysivastaus 6972 Jakelu Erik Forstén, Luumäen kunta Sisäilmatalo Kärki Oy arkisto
19 (19) Liite 1. Paikannuspiirustus
ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 371152 26.01.2018 1 (4) Sisäilmatalo Kärki Oy Daria Liutina Laserkatu 6 53850 LAPPEENRANTA VOC-analyysi ilmanäytteestä Asiakasviite: Työ 2063 Luumäen HVA Näytteen kerääjät: Daria Liutina Analyysin kuvaus: Haihtuvat orgaaniset yhdisteet; ATD-GC-MS, Tulopvm.: 24.01.2018 Käsittelijä(t): Sari Snell, Kim Kuusisto Analysointimenetelmä Näytteet on kerätty Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkeen ja analysoitu kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta kyseiset aineet mukaan lukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Yksittäisiä yhdisteitä on kvantitoitu 1-40 kpl tai niin monta, että vähintään 2/3 TVOC-alueen piikkien yhteispinta-alasta on selvitetty. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden kokonaispitoisuus tolueeniekvivalenttina ja TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Tulokset (µg/m³) perustuvat laboratoriolle ilmoitettuun ilmamäärään/keräysaikaan. Analyysimenetelmän mittausepävarmuus ilman näytteenottoa (luottamusväli 95 %) on aktiivinäytteille 9-59 % yhdisteestä riippuen, keskimäärin 19 %. Passiivinäytteille mittausepävarmuus on vastaavasti 13-68 % yhdisteestä riippuen, keskimäärin 24 %. Tolueeniekvivalenttina määritettyjen yksittäisten yhdisteiden, samoin usein myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden mittausepävarmuudet ovat edellä mainittuja suurempia, ja niiden pitoisuusmääritys on semikvantitatiivinen. Menetelmän määritysraja on yhdistekohtainen, ollen keskimäärin 4 ng/näyte eli 0,4 µg/m³ 10 dm³:n aktiiviselle tai 15 vrk:n passiiviselle näytteelle. Työterveyslaitos PL 40, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi
TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 371152 26.01.2018 2 (4) CK18-00355-1 Näyte/keräin: 255015 Mittauspaikka: Mittauskohde: Huone 191, 1p+0,01m Analysointipvm.: 250118/KKU Näytteenottoaika: 23.01.2018 06:45-23.01.2018 07:30 Ilmamäärä: 8,35 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT Heksaani 0,6 µg/m³ AROMAATTISET HIILIVEDYT Bentseeni 2 µg/m³ Ksyleenit (p,m) 1 µg/m³ Ksyleeni (o) 0,5 µg/m³ Tolueeni 2 µg/m³ HIILIVETYSEOKSET Hiilivetyseos** 1) 34 µg/m³ TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET 3-Kareeni 2 µg/m³ a-pineeni 3 µg/m³ YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 7 µg/m³ C12-alkoholit** 12 µg/m³ 2-Etyyli-1-heksanoli 3 µg/m³ Etanoli 2) 17 µg/m³ FENOLIT Fenoli 0,6 µg/m³ ALDEHYDIT Dekanaali 1 µg/m³ Heksanaali 2 µg/m³ Nonanaali 2 µg/m³ KETONIT Asetoni 3) 4 µg/m³ 6-Metyyli-5-hepten-2-oni 0,7 µg/m³ PIIYHDISTEET Dodekametyylisykloheksasiloksaani** 15 µg/m³ Oktametyylisyklotetrasiloksaani** 5 µg/m³ Dekametyylisyklopentasiloksaani 18 µg/m³ HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 120 µg/m³ 1) Seos sisältää lähinnä alifaattisia ja alisyklisiä hiilivetyjä. Seoksen kiehumispisteväli on noin 180-215 C. 2) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava, yhdiste läpäisee keräimen helposti 3) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava, yhdiste läpäisee keräimen helposti Työterveyslaitos PL 40, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi
TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 371152 26.01.2018 3 (4) CK18-00355-2 Näyte/keräin: 253513 Mittauspaikka: Mittauskohde: Huone 191, 1p+1,4m Analysointipvm.: 250118/KKU Näytteenottoaika: 23.01.2018 06:45-23.01.2018 07:30 Ilmamäärä: 9,02 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT Heksaani 0,5 µg/m³ AROMAATTISET HIILIVEDYT Bentseeni 2 µg/m³ Ksyleenit (p,m) 0,9 µg/m³ Tolueeni 2 µg/m³ TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET 3-Kareeni 1 µg/m³ a-pineeni 2 µg/m³ YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 4 µg/m³ C12-alkoholit** 6 µg/m³ 2-Etyyli-1-heksanoli 2 µg/m³ Etanoli 1) 11 µg/m³ ALDEHYDIT Heksanaali 1 µg/m³ Nonanaali 0,6 µg/m³ KETONIT Asetoni 2) 3 µg/m³ PIIYHDISTEET Oktametyylisyklotetrasiloksaani** 1 µg/m³ Dekametyylisyklopentasiloksaani 0,8 µg/m³ HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 20 µg/m³ 1) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava, yhdiste läpäisee keräimen helposti 2) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava, yhdiste läpäisee keräimen helposti Työterveyslaitos PL 40, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi
TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 371152 26.01.2018 4 (4) Tulosten tarkastelu Näytteet on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkiin. Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. ISO 16000-6 -standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Näytteestä ilmoitetaan yhdisteen omalla vasteella lasketun pitoisuuden lisäksi pitoisuus tolueeniekvivalenttina niille yhdisteille, joiden pitoisuus tolueeniekvivalenttina määritettynä on lähellä tai ylittää ns. asumisterveysasetuksen [1] toimenpiderajan. [1] Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC 17025. Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Kim Kuusisto laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi
ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 371152 31.01.2018 1 (5) Sisäilmatalo Kärki Oy Daria Liutina Laserkatu 6 53850 LAPPEENRANTA VOC-analyysi materiaalinäytteestä Asiakasviite: Työ 2063 Luumäen HVA Näytteen kerääjät: Daria Liutina Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Tulopvm.: 24.01.2018 Käsittelijä(t): Susanna Viitasaari Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Adsorptioputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos PL 40, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi
TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 371152 31.01.2018 2 (5) CK18-00356-1 Näyte/keräin: 253633 Mittauspaikka:, huone 202 Mittauskohde: M1 muovimatto+liima, P:5,47g Analysointipvm.: 25.01.2018/SMA Näytteenottoaika: 23.01.2018 Ilmamäärä: 2,12 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT 1,2,3-Trimetyylibentseeni 1 µg/m³g 1,2,4-Trimetyylibentseeni 2 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT C9-alkoholit** 41 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 58 µg/m³g 2-Propanoli 1) 10 µg/m³g FENOLIT Fenoli 2 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-(2-Butoksietoksi)etanoli 19 µg/m³g 2-Butoksietanoli 2 µg/m³g ALDEHYDIT Nonanaali 2 µg/m³g KETONIT Asetoni 2) 2 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 120 µg/m³g 1) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 2) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. Työterveyslaitos PL 40, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi
TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 371152 31.01.2018 3 (5) CK18-00356-2 Näyte/keräin: 254774 Mittauspaikka:, huone 196 Mittauskohde: M2 muovimatto+liima, P:4,17g Analysointipvm.: 25.01.2018/SMA Näytteenottoaika: 23.01.2018 Ilmamäärä: 2,39 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 94 µg/m³g C12-alkoholit** 120 µg/m³g C9-alkoholit** 8 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 73 µg/m³g 2-Propanoli 1) 1 µg/m³g FENOLIT 2,6-Di-tert-butyyli-4-metyylifenoli eli BHT** 11 µg/m³g Fenoli 1 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 1 µg/m³g ALDEHYDIT n-butanaali 2) 2 µg/m³g Heksanaali 8 µg/m³g Nonanaali 2 µg/m³g KETONIT Asetoni 3) 1 µg/m³g Sykloheksanoni 5 µg/m³g ESTERIT JA LAKTONIT Texanol 4) 2 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 300 µg/m³g 1) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 2) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 3) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 4) 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolimonoisobutyraatti Työterveyslaitos PL 40, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi
TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 371152 31.01.2018 4 (5) Tulosten tarkastelu Näytteet on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkeen. Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. ISO 16000-6 -standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Tulokset on annettu yksikössä µg/m³ haihtuneena grammaa kohti materiaalia (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehdyt näytteet eivät vastaa huoneilmasta kerättyjä näytteitä eikä materiaalien päästöluokitusta (M-luokat). Bulk-emissioiden viitearvot eri materiaalityypeille: 1) PVC, jossa pehmittimenä DEHP (di-etyyliheksyyliftalaatti) - TVOC 200 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 70 µg/m³g 2) PVC, jossa pehmittimenä DINCH (di-isononyyliheksahydroftalaatti), DINP (diisononyyliftalaatti) tai DIDP (di-isodekyyliftalaatti) - TVOC 500¹ µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 50 µg/m³g - C9-alkoholit 320¹ µg/m³g 3) Tasoitteet ja betoni - TVOC 50 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 40 µg/m³g 4) Linoleum - TVOC 650 µg/m³g - Propaanihappo 100 µg/m³g ¹ viitearvo on suuntaa antava, koska TTL:n seurantanäytteiden perusteella emissiotasot kasvavat ajan funktiona Työterveyslaitos PL 40, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi
TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 371152 31.01.2018 5 (5) Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC 17025. Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Susanna Viitasaari laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi
1 (2) ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 372306 8.2.2018 Sisäilmatalo Kärki Oy Daria Liutina Laserkatu 6 53850 LAPPEENRANTA Pölyn koostumus Analyysin kuvaus: Käsittelijä(t): Asiakkaan viite: Pölyn koostumuksen määritys elektronimikroskoopilla Reima Kämppi Työ 2063 Luumäen HVA Analysointimenetelmä Muovipussiin pyyhintämenetelmällä kerätty pölynäyte tai edustava osa siitä suodatettiin tislatulla vedellä kalvosuodattimelle, joka päällystettiin kullalla ja analysoitiin elektronimikroskoopilla ja siihen liitetyllä energiadispersiivisellä spektrometrillä (EDS). Suodattimelta tutkittiin seuraavien hiukkastyyppien esiintyminen näytteessä: tavanomainen huonepöly, karkea ulkoilmapöly, teolliset mineraalikuidut, rakennusmateriaalipöly, puupöly, metallipöly ja homeitiöt (ilman lajimääritystä). Analyysiin voitiin analysoijan harkinnan mukaan sisällyttää myös muita hiukkastyyppejä, mikäli kyseisiä hiukkasia esiintyi enemmän kuin vähäisiä määriä ja/tai niillä voi olla vaikutusta ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan tai tilojen käyttäjien terveyteen. Hiukkastyypit tunnistettiin hiukkasten ulkomuodon ja/tai alkuainekoostumuksen perusteella. Menetelmä ei sovellu sellaisten orgaanisten hiukkasten analysointiin, joilla ei ole tunnusomaista muotoa. Pintapölynäytteen analyysituloksissa ilmoitetaan näytteen sisältämät hiukkastyypit siltä osin kun näytteen koostumus poikkeaa tavanomaisen huonepölyn koostumuksesta. Tuloilmakanavanäytteen tuloksissa ilmoitetaan näytteen sisältämät hiukkastyypit. Kunkin hiukkastyypin osuus näytteessä on arvioitu silmämääräisesti kolmiportaisella asteikolla (sisältää vähäisiä määriä/sisältää/sisältää runsaasti), poikkeuksena teolliset mineraalikuidut joiden osuus on arvioitu painoprosentteina. Työterveyslaitos PL 40, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi
TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 372306 2 (2) Tulokset AE18-00049 Mittauspaikka: Näytteenottoaika: 6.2.2018 Mittauskohde 1: neuvottelihuone 200 kulmapöytä,14 vrk Näyte sisältää tavanomaista huonepölyä. Mittauskohde 2: työhuone 189 kaapinpäältä,14 vrk laskeum Näyte sisältää tavanomaista huonepölyä. Mittauskohde 3: käytävä kaapin hyllyltä,14 vrk laskeuma Näyte sisältää tavanomaista huonepölyä. Tavanomainen huonepöly koostuu lähinnä tekstiili- ja paperikuiduista sekä hilsehiukkasista. Työympäristön kehittämispalvelut Esa Vanhala tutkija Helsinki Reima Kämppi erikoismittaushygieenikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi
Tarjan asbesti- ja kuitulaboratorio Oy ANALYYSIVASTAUS 6972 08.02.2018 Sivu 1/1 Sisäilmatalo Kärki Oy Daria Liutina Laserkatu 6 53850 Lappeenranta Näytteet 06.02.2018 Olemme laskeneet geeliteippiin keräämienne mineraalivillakuitujen (MMMF) pitoisuudet stereomikroskooppisesti. Analyysitulokset teippi nro kerääntymisaika mittauspiste 1 14 vrk Neuvotteluhuone 200, kulmapöydän pinnalta 0,1 2 14 vrk Työhuone 189, kaapin päältä 0,4 3 14 vrk Käytävä, kaapin hyllyltä 0,2 MMMF pitoisuus yli 20 µm:n kuitua/cm 2 Teollisten mineraalikuitujen toimenpideraja kahden viikon pölylaskeumassa on 0,2 kuitua/cm². Toimenpiderajan ylittyessä on kuitulähteet ja mahdollisuudet kuitupitoisuuksien vähentämiseksi selvitettävä. (STM/2015) Tarja Seppänen Laboratoriomestari Tarjan asbesti-ja kuitulaboratorio Oy Tarjan asbesti-ja kuitulaboratorio Oy Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta, Y-tunnus 2658539-3 Tarja Seppänen puh. 050-549 1184 www.asbestilabra.fi tarja.seppanen@asbestilabra.fi