Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti)

Samankaltaiset tiedostot
Kohti vedenlaadun kokonaisjärjestelmää

Mikrobiologisen veden laadun online-seuranta

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiepidemiat Suomessa

Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus

Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio

Vesiturvallisuus. Ilkka Miettinen

Mikrobien kulkeutuminen pohjavedessä, Tuloksia Polaris-hankkeesta

Uhkaako vesistöjen likaantuminen terveytemme?

Talousveden laadun varmistaminen riskien arviointi

VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto

Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen

CONPAT- mikrobit ja haitalliset aineet raakavedessä

Kaivosvesien riskinarviointimalli KAVERI työkalu kaivosvesien riskien arviointiin ja hallintaan

Talousveden laadun jatkuvatoiminen mittaaminen pohjavesilaitoksen vedenjakeluverkostossa

Pintavesilaitoksen riskienhallinta paranee vedenlaatu- ja virtausmallinnuksen avulla

Verkostoveden mikrobiologiset uhat. Ilkka Miettinen 10/24/2019 Finnish Institute for Health and Welfare

Vedenlaadun poikkeamien pilot-testaukset laboratoriossa ja kentällä - Polaris-hankkeen kokemuksia -

Vesiturvallisuuden uhat ja niiden mittaaminen

Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK)

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki

Verkostovesien mikrobiologiset uhat havaintoja 20 vuoden ajalta

TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen

Vesianalyysit saneerauksessa

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY

Vesihygienian arviointi- uusi työkalu vedenkäsittelyprosessien arviointiin

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

Tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutus verkossa

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Vesitornien vaikutus talousveden laatuun

Vesihuollon häiriötilanne ja siihen varautuminen

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

POAKORI KEMIALLISESTI HUONOSSA TILASSA OLEVIEN POHJAVESIALUEIDEN KOKONAISVALTAINEN RISKINHALLINTA LIISA KOIVULEHTO, ESA ROUVINEN, KIMMO JÄRVINEN

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Mittaukset ja säätö pintavesiprosessien hallinnassa

VESITURVALLISUUDEN KOULUTUSMODUULIT KV-PALVELUNA

Prosessimittaukset. Miksi prosessikierroista tehdään mittauksia

Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d)

Savilahden alueella tekee päivittäin on töitä n henkilöä.

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Makeutusaineet, lääkeaineet ja perfluoratut aineet Kokemäenjoen vesistössä CONPAT-hankkeen tuloksia

Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa

Laboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa

Desinfiointiaineen ja putkimateriaalin vaikutus talousvesiverkostojen bakteeristoon pilot-tutkimus. Eila Torvinen, Vesihuoltopäivät 23.5.

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ

IP Perusertifiointi Kasviksille

Testausseloste. Sieniojanharjun VO. N.ottopaikka: Sieniojanharju vo P-koord: I-koord: Koordinaatisto: ETRS-TM35FIN

Optiset vedenlaadun kenttämittaukset

Vesihuoltolaitosten varautuminen erityistilanteisiin Pienten vesilaitosten WSP-malli

Ympäristökemia_Yhteenveto_03_05 _2016. Vanhempi yliopistonlehtori PhD Petri Peltonen

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta

Vesihuollon riskinhallintatyökalut WSP, SSP ja BWSP. Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö

Riskinarviointi konsultin näkökulmasta. Riskinarviointiseminaari Terhi Svanström, FCG

Testausseloste. Pittiövaaran vo, lähtevä vesi. Yksikkö Tulos Enimmäispitoisuus Menetelmä / Laboratorio

POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT Ruka. Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen edellyttämä vesilaitoksen riskinarviointi

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja. Maria Nikkarinen Liitu-päivä

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

Nousiaisten vesikriisi Into-päivät Dipoli Kaisa Nivola Ympäristöterveydenhuollon johtaja, Uusikaupunki

Alueellinen vesihuoltopäivä , Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Elintarvikkeiden noroviruskontaminaatioriski tuotantoprosessin aikana

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT ALKAEN

Kestävä sanitaatio Jätevedet

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

Vesilaitosten kriittisten laboratoriopalveluiden saatavuuden varmistaminen

RAMBOLL WATER TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON OPEROINNISSA

Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien purkuvesien laatu

THL tutkii ja kehittää Anne Hyvärinen YMIK, Timo Lanki YMEP, Ilkka Miettinen YVES, Hannu Kiviranta YKAT ja Hannu Komulainen YMYH

Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2017

Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE

Vesiensuojeluseminaari Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Toteutetut sensoriverkkosovellukset. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Informaatioteknologian yksikkö LuTek-seminaari

VESITUTKIMUSTA YHTEISTYÖSSÄ YRITYSTEN KANSSA

CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla

vedenlaatuongelmat Muoviputkien Miksi verkostovedessä on mikrobeja? Biofilmien muodostuminen Mikrobien kasvualusta ja suojapaikka

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja hallinta Risk assessment and management

Suomen ympäristökeskus Tutkii, tukee, kehittää, mallintaa ja opastaa

Pintavaluntamallinnus ja monitavoitearviointi hulevesiratkaisujen suunnittelun apuvälineenä

Tilausnro (90PYHÄRA/Verkosto), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Jyrki Nurmi

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet

Mikrobikriteereiden arviointi esimerkkinä kampylobakteeri

Transkriptio:

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Ilkka Miettinen 10.1.2013 27.11.2012 / Ilkka Miettinen 1

Juomaveden laadun hallinnan nykytila Talousvesien kemialliset ja mikrobiologiset uhat arkitodellisuutta Suomessa Nykyinen vedenlaadun monitorointi ja arviointi usein riittämätöntä Lisääntyvät vesihuollon haasteet ja mahdollisuudet Ilmastonmuutos Adenov.; 1 WSPn käyttöönotto Giardia; 1 Astrov.; Enterov.; 1 1 Salmonella; 2 Tuntematon; 26 Norovirus; 32 Rotavirus; 2 Kemiallinen; 3 Kampylob.; 15

Juomaveden mikrobiologiseen laatuun vaikuttavia tekijöitä Järvien ekologinen tila Raakavedet Luonto Ihmistoiminta Veden käsittely Veden käsittelytekniikka Veden desinfiointi Veden jakelu Jakeluverkosto Vesitornit Lähde: www.ymparisto.fi 10.1.2013 3

Vedenlaadun kokonaisjärjestelmän kehittäminen (POLARIS) -projekti Hydrologia & ilmasto WP4: Sään ääreisilmi öt & ennusteet (IL) WP2: Kohteen riskimalli (GTK) Rakenneselvitys Raakavesilähteet Veden virtaus- & aineiden kulkeutumis - mallinnus WP1: Vedenlaadun mittaukset (THL) Kontaminaatiotilanteet & tilannekuva Vesilaitos WP3: Puhdistusprosessien optimointi ja ennusteet (UEF, OY) Kuluttajat ja suurasiakkaat WP5: Raakavesiketjun riskinarviointi (THL) & kokonaisjärjestelmäkehitys (UEF) WP6: Vesilaitos- ja verkostolaboratorio (Savonia AMK)

Riskien tunnistus ja hallintajärjestelmät - Polaris Uhkien tunnistus, uhkien merkitys ja todennäköisyys Riskinarviointi Valittujen kohteiden riskinarviointi pohjautuen asiantuntijatietoon tai tutkimustuloksiin Konseptuaalimallit ja riskinarviointimallit Kontaminaation havaitseminen On-line mittaukset + laboratoriomittaukset muutosten merkityksen arviointi On-line näytteenottimet/-analyysaattorit Riskien hallintakeinot Pinta- ja pohjavesitekniikoiden toimintakyky Puhdistusteho normaali-ja häiriötilanteissa Virtaus-/Kulkeutumismallit: kontaminaation lähde ja laajuus On-line mittausdata-analyysit Eri lähteistä tulevan datan yhdistäminen tilannekuvajärjestelmäksi

Veden mikrobiologisen laadun mittaus (Polaris) Mikrobien esiintyvyys Tieto mikrobien poistumisesta pinta-/pohjavesiprosesseissa Mikrobiologisen uhan arviointi Olosuhteiden mm. sadannan vaikutus pohjavesien laatuun Kulkeutumismallien luominen Laboratoriodatan käyttö on-line datan arvioinnissa Data riskinarviointiin Parametrit Mikrobit Suolistopatogeenit, indikaattorit, kokonaislukumäärä Fysikaalis-kemialliset mittaukset: TOC,HPSEC, ph, sähkönjohtavuus, sameus, absorbanssi (254 nm), rauta, alumiini,

Menetelmänkehitys - konsentrointi Haaste: haitallisten mikrobien (yleensä) matalat pitoisuudet Tarve: mikrobien konsentroiminen tieto tarpeen riskinarvioinnissa Suodatusjärjestelmät 1. versio: lasivillasuodatinpatruuna (100-200L): alle 10% saanto* 2. versio membraanisuodatin/virosorb (5-10L) : n. 10 % saanto 3. versio. Ultrakonsentraattori-järjestelmä (1-2m3): 50-70% saanto* * Suodatus paikanpäällä 10.1.2013 7

Online-vedenlaadun mittaaminen 3G-langaton mittausjärjestelmä T, ph, UVAS, sameus, pohjaveden pinnankorkeus Tavoite: early warningsignaali vedenlaadun poikkeamasta

Coliline: automaattinen mikrobien tunnistusjärjestelmä vesilaitoksiin Kaupallisen mittausjärjestelmän kehittäminen ja testaus osana Polaris-projektia: Mikrobikontaminaation early warninghavainnointi

Likaantumisen on-line havaitseminen PMEU Coliline-laitteisto. Koliformisten ja E. coli bakteerien havaitseminen 1.versio 2. versio Suurempi näytetilavuus (100 ml) Fluoresenssidetektori (E. coli) Automaattinen näytteenotto Langaton tiedonsiirto

Mikrobit pohja/tekopohjavesilaitoksilla Vähän patogeenisia mikrobeja tutkituissa raakavesissä (virukset-bakteerit-alkueläimet) Pohjavesikohde Heterotrofinen pesäkelukumäärä vaihtelu Satunnaiset koliformisten bakteerien löydökset Rankkasade-episodi (11.7.2011) Kolifaageja kaivovesissä muutama vuorokauden viiveellä Tekopohjavesi-kohteet Mikrobiluvun vähenemä imeytymisen edistyessä Haitallisten mikrobien nopea poistuminen imeytymisen aikana Yksittäiset indikaattoribakteerit imeytymisen alkuvaiheessa olevissa havaintopisteissä

Kolonnikokeet Tavoitteena selvittää miten mikrobit kulkeutuvat maaperässä Tulosten hyödyntäminen mikrobien kulkeutumismallin valmistelussa Vedellä saturoidut ja osittain saturoidut maakolonnit Eri maalajit (analysoidut maat) E. coli, norovirukset ja kolifaagit (MS2)

C/Co Mikrobien kulkeutuminen pohjavedessä 1 0,1 Kontaminantin syöttö lopetettu Noro MS2 E. coli KBr 0,01 0,001 0,0001 0,00001 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Maaperän raekoko vaikuttaa erittäin voimakkaasti mikrobien poistumaan Virukset läpäisevät bakteereja paremmin maaperän Vedellä osittain kyllästynyt maaperä pidettää mikrobeja paremmin kuin kokonaan vedellä kyllästynyt maaperä: virusten kulkeutuminen! PV

Mikrobien kulkeutumismallinnus Tavoite: skenaariot mikrobikontaminaatiolle: kulkeutuminen TPo-imeytyksessä tuotantokaivoille Ulkopuolisen saastutuslähde 1. Rakennemalli - maastomittaukset - 2D/3D rakennemalli harjusta 2. Veden virtausmalli Mitatut virtausnopeudet harjussa Virtaustietojen sovittaminen 3D rakennemalliin Tulos: virtausmalli 3. Kulkeutumismalli Maaperän vaikutus mikrobien kulkeutumiseen Kolonnikokeet ja kenttämittaukset Tulos: mikrobien kulkeutumismalli

Säätietojen hyödyntäminen Tavoite: sään vaikutus erityisesti pohjavesien laatuun Reaaliaikainen data + ennustemallit Rankkasade-jakso 19.7.2011 Kaupungin keskusta: 27,6 mm(vrk Vedenottamo: 42,4 mm/vrk Max. 37,8 mm/h tulos riippuu mittarin sijainnista Keskusta Vedenottamo Tutkakuva 19.7. klo 22 Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 10.1.2013 15

Pilot-vesilaitoskokeet Saostus poistaa hyvin mikrobeja Saostuksen pitää häiriintyä todella pahoin että mikrobien poistuma heikkenee merkittävästi

Ohjelmistoalusta prosessimittausten monitorointiin Prosessin tilan onlinemonitorointi Veden laadun hallinta Laatuongelmien nopeampi havaitseminen Ongelmatilanteiden diagnostiikka

VESIOPAS verkkopohjainen riskinarvioinnin työväline (THL) Työväline vesilaitoksien riskinarvioinnin toteuttamiseksi. Juomaveden mikrobiologiset (ja kemialliset) terveysriskit. http://fi.opasnet.org/fi/vesiopas

Yhteenveto Polaris-projekti kehitti ja testasi erilaisia menetelmiä mikrobiologisen kontaminaation havaitsemiseen ja vedenlaadun hallintaa Uhkien tunnistaminen - Riskinarviointi (uhkien todennäköisyys ja merkitys) - On-line mittaukset ja niiden hyödyntäminen - Automatisoitu näytteenotto ja inkubointi Mikrobiologisen laadun hallinta Pintavesitekniikka: prosessin ohjaus mahdollista Pohjavedet maaperän tuntemus - virtausmalli + kulkeutumismallit 10.1.2013 Esityksen nimi / Tekijä 19