sauna 1/2007 Sauna 1/2007 1
SISÄLLYS 3 Saunakauppaa, mutta ei kauppaa saunassa, Lasse Viinikka 4 Saunaseuramaa, Raili Vihavainen 12 Sauna ja keuhkosairaudet, Raili Vihavainen (Anssi Sovijärven kongressiesitelmä) 16 Erilaista saunomista, Arja Manelius 17 Kuivakosken savusauna, Risto Elomaa 20 Intian Abu-vuoren saunassa, Pirjo Moilanen, Jouko Nuutinen 22 Viimeiset Löylyt: Pekka Roviola, Pekka Tommila 24 Saunamuistoja- ja retkiä, Hennu Vepsä 28 Jos lähtis, sano täi löylys!, Heikki Hirvonen 30 Joulusaunan lämmitys, Seppo Pukkila 32 Kipolliset, toimittanut Raili Vihavainen 36 Kansainvälisen saunaliiton kuulumisia, Marketta Forsell 36 Ota stressilääkkettä!, Hilkka Heimonen 37 Kevätkokouksen kokouskutsu 38 Aukioloajat 39 Yhteystiedot 40 Saunaseuran 70-vuotijuhlien ennakkoilmoitus 41 Mediakortti 61.vuosikerta tilaushinta 22 /vsk Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10 00200 Helsinki puh. 09-686 05 60 fax 09-679 180 www.sauna.fi Toimituskunta: Pekka Laaksonen, pj Mikko Meronen, vpj Hilkka Heimonen, siht. Aki Arjola Tuomas M.S. Lehtonen Lisa Mäkelä Seppo Pukkila Raili Vihavainen Päätoimittaja ja toimitus: Raili Vihavainen Ilmoitukset: Pekka Alhojärvi Mesenaatinkuja 9 D 00350 Helsinki 040 517 8286 Etukansi: Sauna ja sininen hämärä Kuva: Raili Vihavainen Painopaikka: Priimus Paino Oy ISSN0357-6566 Sauna-lehti 2/2007: aineistopäivä 14.05.2007 ilmestyy viikolla 23 Saunakauppaa, mutta ei kauppaa saunassa Viime kesänä pidetyn saunakongressin rahoitus perustui merkittävältä osalta alalla toimivilta yrityksiltä saatuun sponsoritukeen ja näyttelymaksuihin. Samalla nousi esiin kysymys seuran ja yritysten välisestä yhteistyöstä laajemminkin. Aprikoitiin, pitäisikö saunatarvikkeiden myyjien päästä Vaskiniemeen kauppaamaan tavaroitaan suoraan jäsenille? Tulisiko seuran osallistua uusien saunatuotteiden kehitystyöhön testaamalla niitä Vaskiniemessä tai antaa arvovaltansa saunatarvikkeiden kaupan tueksi? Mikä olisi paras tapa saada seuran jäsenten suuri asiantuntemus edistämään suomalaisten saunatuotteiden kauppaa ulkomaille? Pekka Alhojärvi kirjoitti asiasta Sauna-lehden viime numerossa. Kanttiinissa on ollut saatavilla välittömästi saunomiseen liittyviä tarvikkeita, kuten saippuaa, perusharjoja ja viime aikoina myös suosiotaan kasvattaneita saunahattuja. Ulkopuolisia myyntiedustajia ei saunatiloihin kuitenkaan ole otettu, vaikka tarjokkaita kyllä olisi. Jäsenille on haluttu tarjota saunarauha. Tämä linjaus vastanneekin useimpien saunojien toivetta. Suurimmalle osalle meistä vaikkapa hunajaa, hattuja tai pesusuklaata saunoissa aktiivisesti kauppaava myyntiedustaja olisi todennäköisesti kauhistus pitkän päälle. Se, että saunomiseen liittyviä tuotteita kehitetään ja näin saadaan syntymään uutta elinkeinotoimintaa, on tietysti pelkästään hyvä. Vaskiniemen saunat olisivat oivallinen paikka uusien tuotteiden käyttökelpoisuuden arviointiin ja jäsentemme joukosta saa varmasti kerätyksi todella asiantuntevia testiryhmiä. Saunojemme käytölle saunatarvikkeiden kokeiluun ei liene mitään estettä, jos ehdoista päästään sopimukseen. Tällaisen testauksen tulee kuitenkin tapahtua saunarauhaa häiritsemättä - eli käytännössä pääsääntöisesti muulloin kuin jäsenten sauna-aikana. Seuran arvovaltaa on aina silloin tällöin haettu erilaisten saunaan liittyvien keksintöjen kaupan tueksi, mutta emme ole juurikaan lähteneet mukaan. Ennen kuin seura ryhtyy auktorisoimaan saunatuotteita, on ratkaistava monia ongelmia: miten taata tasapuolisuus ja varmistua siitä, että valmistajien esittämät väitteet pitävät paikkansa? Paljon huuhaata liittyy esim. saunaan tarjottujen tuotteiden väitettyihin terveysvaikutuksiin. Jäsentemme asiantuntemuksen käyttö saunateollisuutemme ja - kaupan edistämisessä olisi mitä kannatettavinta. Seuran tulisikin ehkä tarjota halukkaille nykyistä selvemmät puitteet tätä varten ja itse asiassa näin se on joskus tehnytkin. Meillä oli aikanaan saunakaupan edistämiseksi erillinen toimikuntakin, jota muistaakseni kutsuttiin vientitoimikunnaksi. Sen toiminta kuitenkin lopahti. Olisiko vientitoimikunta puhallettava uudelleen henkiin? Lasse Viinikka 2 Sauna 1/2007 Sauna 1/2007 3
Raili Vihavainen Saunaseuramaa Paitsi, että Suomi on saunamaa, se on saunaseurojen luvattu maa. Jos ei nyt aivan joka kylässä - niin ainakin jokaisella seudulla - on saunaseura. Ihminenhän - jopa suomalainen - on sosiaalinen eläin. Mikä sen mukavampaa yhdessäoloa kuin rentoutua saunomisen merkeissä, tittelittä ja vaatteitta. Eikä tiukka pipo sovi saunahatuksi! Osa saunaseuroista on syntynyt pelastamaan lähiympäristön uhanalaista saunaa. Lisäksi useilla saunaseuroilla on yleviä periaatteita, kuten suomalaisen saunaperinteen vaaliminen. Rajaportin saunan 100-vuotisjuhlassa saunaseurojen edustajien keskuudessa syntyi ajatus saunaseurojen yhteistapaamisesta. Kun Viaporin Vihtahousuilla oli kotikonnuillaan Suomen suurimmaksi puulämmitteiseksi saunaksi mainittu Merisotakoulun sauna Suomenlinnassa, syntyi idea kutsua saunaseuralaisia saunomaan Suomenlinnaan teemalla: Kun 100 hullua saunoo, ei voi olla hullumpaa. Järjestäjien sotilaallinen järjestelytaito joutui testiin, kun kutsua noudattikin kaksinkertainen määrä optimistisimmastakin arviosta. Yli 200 saunahullua noin 20 saunaseurasta ehti ilmoittautua ennenkuin oli pakko kertoa, ettei enää mahdu, edes Suomen suurimpaan saunaan! Elämys suuressa Merisotakoulun saunassa oli mahtava. Miesten puolella kuulemma jopa tiiviin mahtava, kun 100 hengen saunaan ahtautui noin 150 saunahullua. Hyvän saunomisen jälkiviettoon kuuluvan aterioinnin lomassa vieraina olleet saunaseurat esittäytyivät. Tässä tarinaa muutamasta mukana olleesta. Suomenlinnalaisen saunaperinteen vaalija Viaporin Vihtahousut perustettiin vuonna 1995. Yhdistys vaalii universaalia, suomalaista ja erityisesti suomenlinnalaista puhdistautumis- ja saunaperinnettä. Tarkoituksena on lujittaa ja lisätä rauhanomaista, inhimillistä kanssakäyntiä sekä yhteenkuuluvuutta kylpemisen, yhdessäolon ja puhtauden ilmapiirissä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys kerää, tallentaa ja jakaa saunaperinnettä koskevaa tietoa, järjestää kokous- ja esitelmätilaisuuksia, tekee aloitteita saunojen rakentamiseksi ja kunnostamiseksi Suomenlinnassa sekä osallistuu talkoohengessä ko. projektien toteuttamiseen. Lisäksi saunaseura järjestää 88 jäsenensä voimin saunailtoja yleisissä ja yksityisissä saunoissa sekä tutustumisretkiä kaukaisiin saunoihin, vierailee kutsusta kotisaunoihin, toimeenpanee jäsenistön keskuudessa saunaremontointi-, makkara-, vihta-, sinappi- ja mottitalkoita sekä illanistujaisia ja solmii yhteistyösuhteita muihin saunaseuroihin sekä paikallisiin asukasyhdistyksiin ja viranomaisiin. Käytännössä vuoden aikana järjestetään jäsenille kymmenisen saunatilaisuutta suomenlinnalaisiin ja pääkaupunkiseudun saunoihin, kaukomatka sekä pikkujoulujuhla. Kaukomatkat ovat vuosien varrella suuntautuneet Viroon, Pietariin, Riikaan, Lylyyn ja Tampereelle. Yhteistyösuhteita on yllä- Rajaportin sauna, kuvassa keskellä, sulautuu Pispalan kaupunkiympäristöön. Saunakortteli on Tampereen kaupungin omistuksessa. (Kuva Ari Johansson) pidetty kyläilemällä paikallisten saunaseurojen luona mm Pispalassa ja Kotkassa ja isännöimällä edellä mainittu saunaillanvietto Suomenlinnassa marraskuussa 2006. Yhdistyksellä ei ole varsinaista kotisaunaa, mutta hyvät suhteet yli kolmeakymmentä suomenlinnalaista saunaa hallinnoivien tahojen kanssa ovat avanneet näiden ovia yhdistyksen saunatilaisuuksille. Lisäksi lukuisat puolustusvoimien saunat varuskunnissa ja linnakkeilla ovat tulleet tutuiksi. Rajaportin saunan pelastaja Tampereen tunnetuimmassa kaupunginosassa, Pispalassa, Pispalan valtatien varressa, toimii edelleen suomen vanhin yleinen sauna, Rajaportin sauna. Tarkkaa rakennusajankohtaa ei ole selvillä, tuolloin Pispala kuului Pohjois-Pirkkalan pitäjään eli Nokiaan. 1937 Tampere liitettiin Pispalaan (tai Jäähdyttelyä löylyn ja meressäkastautumisen jälkeen. Merisotakoulun naistensaunassa kylpivät Suomen Saunaseurasta saunasiskomme Sinikka ja Liisa (oikealla) kirjoittajan lisäksi. (Kuva Raili Vihavainen) päinvastoin). Tuolloin ei pidetty rakentamisesta niin tarkkaa lukua, kuin mitä oli Tampereen puolella. Saunaa ylläpitää nykyisin 18.4.1989 perustettu Pispalan Saunayhdistys. Perustamisen syynä oli halu säilyttää liki viimeinen Tampereen yleisistä saunoista, kun kaupunki aikoi purkaa saunan parkkipaikan tieltä. 4 Sauna 1/2007 Sauna 1/2007 5
Tällä hetkellä sauna voi hyvin. Rakennukset on suojeltu ja kävijöitä riittää parikymmentätuhatta vuodessa. Naisia tosin vain viisituhatta tuosta määrästä. Jäsenkunta on monen kirjavaa, hanusta insinööriin. Asiakaskunta on hyvin laajalta alueelta. Vakikävijöitä on ympäri Suomen. Ulkomaalaisten osuus on huomattava. Afrikka, Aasia ja Etelä-Amerikka on myös vieraskirjassa usein esillä. Rajaportti lienee suomalaisista saunoista tunnetuin maailmalla. Saunalla on vieraillut lukuisia TVryhmiä sekä toimittajia eri puolilta maailmaa. Sauna lämpiää maanantaisin, keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin. Muulloin tilaussaunana. Sauna juhlisti monin tavoin 2006 satavuotista taivaltaan. Sekä kansainvälisenä saunanpäivänä että loppukesästä nautittiin saunomisen lisäksi juhlaohjelmasta. Lapsille ja Koukkuniemen vanhuksille oli omat saunapäivänsä. Saunan historiasta kertovasta Puhrasta tuli kirjasta otettiin uudistettu painos sekä DVD- levyn julkaisutyö aloitettiin. (Rajaportin saunasta oli artikkeli Rajaportin sauna 100-vuotias Sauna 4/06 lehdessä) Tunnelmaa Rajaportin saunan vilvoittelutiloissa. (Kuva Ari Johansson) Suomalaisen savusaunaperinteen elvyttäjä Tamperelainen Kansainvälinen Savusaunaklubi perustettiin klubi-isännän savusaunassa Mouhijärven Häijäässä elokuussa vuonna 1990. Tällöin perustajat totesivat, että savusaunan know-how on suomalaisilta unohtunut viimeisimmän puolen vuosisadan aikana, mutta kiinnostus savusaunaa kohtaan on uudestaan kasvanut. Puutteellisen asiantuntemuksen vuoksi nykyään tehdään paloarkoja, huonosti toimivia savusaunoja; niitä ei osata lämmittää eikä niissä enää osata saunoa. Klubin tärkeimmäksi tehtäväksi nähtiinkin suomalaisten perehdyttäminen esi-isiemme alkuperäiseen ja tuhansien vuosien aikana kehittämään saunomistapaan, joka on terveellinen, rentouttava ja ylivertainen. Asuupa missä vain, juurilleen pääsee kun rakentaa itselleen savusaunan. Klubi opastaa myös paloturvallisen, toimivan ja ympäristöön sulautuvan savusaunan tekoon ja on julkaissut savusaunaoppaan. Kansainvälisenä Savusaunaklubi lukuisten yhteyksiensä kautta sekä yhteistyössä Suomen Saunaseuran kanssa levittää suomalaisista moraalisista terveellisistä saunatavoista tietoa myös ulkomaille. Norjaan on klubin innostamana perustettu ensimmäinen ulkomainen savusaunaklubi. Klubi on Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) hyväksymä valtakunnallinen savusauna-asiantuntija. Pyynnöstä klubi tutkii ja testaa savusaunoja ja sekä antaa opastusta ja palautetta omistajille heidän saunoistaan. Testauksessa tärkeimpänä näkökohtana on savusaunan paloturvallisuus. Saunafestivaaleilla heinäkuun kolmantena viikonloppuna valitaan yhdessä Ikaalisten löylynlyöjien kanssa Vuoden savusauna. Hyville perhe- ja yrityssavusaunoille myönnetään klubin suosituslaatta. Savusaunaklubi pyrkii järjestämään savusaunaretkiä useamman kerran vuodessa. Ne on tarkoitettu yhdistyksen jäsenille ja heidän ystävilleen. Kotimaan lisäksi retkiä on tehty Inkeriin, Karjalaan, Vepsään ja jopa Marinmaalle. Toimintaperiaatteet Klubi elvyttää suomalaista savusaunaperinnettä ja tekee sitä tunnetuksi maailmalla. Klubin jäsenet suhtautuvat savusaunaan aina kunnioittavasti. Kylpeminen savusaunassa suoritetaan rauhallisesti, melua pitämättä. Löylyveden on oltava puhdasta - lemmen lähtehestä, heraisesta hettehestä noudettua. Vilvoittelutaukojen aikana ja kylpemisen jälkeen saunoja on oikeutettu nauttimaan mietoja virvokkeita. Ruokaa ja kännyköitä ei savusaunan lähettyville saa tuoda. Vihta eli vasta, Kalevalan satalatva/simasulka kuuluu saunomisperinteeseen. Saippuan käyttö savusaunassa on sallittua vain poikkeustapauksissa. Kutsuvieras on savusaunassa aina kutsujansa vastuulla. Savusaunadirektiivi (Savusaunaklubi on direktiivissä määrittänyt, mikä on savusauna ja tämän määrittelyn täyttävä savusauna on jopa yhdellä Euroopan keskuspankin johtajalla:) I 1. Savusauna edustaa kestävää kehitystä, jossa maan ja veden tuotto jatkuu loputtomiin ilman ympäristön tuhoutumista ja elämän biodiversiteetin menetyksiä. I 2. Savusaunan know-how-perusta on esiisiemme laulamissa väitöskirjoissa. Savusauna on luontoon sulautuvaa ympäristöystävällistä suomalaista kulttuuria ja kansanperinnettä. II 1. Savusaunan kiuas kootaan kiviaineksista ja lämmitetään PUILLA. II 2. Savusaunan seinässä tai katossa, kaukana kiukaasta on SAVUAUKKO - räppänä tai lakeinen. Savusaunalla on ominaistuoksu, sisällä saunassa on lauteet, löylykauha, vesiastioita sekä satalatvoja. III 1. Lämmityksen jälkeen luodaan häkälöylyt ja tuuletetaan häkä häyry, tiku kitu kitku kitsku kitka kisu katku katsku katskusa tikara tikura tikerä tikkerä tikkerö tikelä tikkelä pois saunasta. III 2. LÖYLY henki henkäys elämä sielu elinvoima saadaan aikaan luomalla kauhalla vettä kiukaalle. Löyly on käytettyjen polttopuiden mukaisesti simainen pehmeä kipakka tervaksinen. Mitään hyötypuuta savusaunan pesässä ei polteta. Savusaunan löylyssä kenenkään ei tarvitse kyyristellä. IV 1. Saunominen savusaunassa tapahtuu rauhallisesti; se ei ole meuhtomista kuumailmapallossa, helikopterissa, moottorikelkassa, kilpa-/koskiveneessä tai kansanautossa. IV 2. Saunottaessa savusaunassa muistetaan myös niitä, joilla ei EU:ssa ole savusaunaa. 6 Sauna 1/2007 Sauna 1/2007 7
V 1. Savusaunoja ovat ne saunat, jotka täyttävät tässä direktiivissä mainitut ehdot; muita saunoja klubi ei hyväksy savusaunoiksi. Löylyä Elämään Joutsassa! Vuonna 2002 perustettu Löylyä elämään -yhdistys vaalii sauna-, vasta- ja sahtikulttuuria. Se on mökkiläisten ja paikallisten asukkaiden oma yhdistys, jonka toimintaa koordinoi ja johtaa yhdistyksen hallitus. Jäseniä on ympäri Suomen noin 70. Yhdistyksen maan alle rakennettu saunakokonaisuus valmistui vuonna 2005 ja siihen kuuluu kaksi saunaa, joista toinen on savusauna, wc-tilat, saunatupa, jonka yhteydessä on sahtikellari, isot ulkogrillit sekä hyvä uimaranta, jossa avanto talvella. Saunakokonaisuus sijaitsee noin 10 km etäisyydellä Joutsan keskustasta upean Suontee-järven rannalla. Suontee on mökkiläisten suosima järvi, joka on noin 38 km pitkä ja kuuluisa puhtaudestaan sekä kauneudestaan. Suonteen muikku on maan kuulua herkkua. Maan alle rakennettu sauna uppoaa hyvin maisemaan. Lumihangen keskeltä pilkottaa vain kaksi savuavaa lakeista (vas.) ja kesälläkin päällepäin näkyy vain ruohottunut kukkula (alla). (Kuvat Matti Pynnönen) Majoitustilat soveltuvat noin 30 hengen ryhmille, ja ne ovat käytettävissä ympäri vuoden. Saunatuvassa on sähköistetty keittiö jossa eväitä voi myös valmistaa. Saunatuvan kellarista saattaa löytyä joutsalaista sahtia löylyjanoon! Löylyä elämään -yhdistys on monessa mukana. Se järjestää vuosittain vastanheiton SM- kisat, ja valitsee saunaneidon sekä julistaa saunarauhan. Heinäkuussa järjestetään sotaveteraanien saunapäivä ja tehdään saunamatka. Elokuun lopulla on rosvopaistiyö saunoineen. Syksyn hämärtyessä on kuutamouintia ja saunomista. Joulusaunat lämpiävät aatonaattona. 8 Sauna 1/2007 Kipakkalaisia Kotkan meripäivien saunaparaatissa. (Kuva Saunaseura Kipakan nettisivuilta) Lisäksi yhdistyksen toimintaa sisältyy sahdinvalmistuksen saloihin perehdyttämistä, savusaunan rakentamisen ja turvallisen lämmittämisen, päre- ja turvekaton rakentamisen, vastan teon sekä kalankäsittelyn neuvontaa. Joutsa on savusaunaisin kunta - meillä voit toteuttaa saunaunelmasi. Tervetuloa saunan, vastan ja sahdin seudulle! Kipakat löylyt Kotkassa Kotkalainen Saunaseura Kipakka on perustettu vuonna 2000. Oma sauna otettiin käyttöön kunnostuksen jälkeen lokakuussa 2001. Se on alunperin vanha Nikkolan sauna, joka oli lopettanut toimintansa 80-luvulla. Sauna on säilytetty alkuperäisessä 40-luvun asussaan. Tarkoituksena oli elvyttää vanhat, hyvät saunomisperinteet ja kuinkas muuten, kuin ottamalla käyttöön vanha yleinen sauna. Onhan se monelle viikon kohokohta ja joillekin jopa viikon ainoa sosiaalinen tapahtuma. Seura tekee useita retkiä vuodessa, etupäässä kotimaahan, ja kerran vuodessa muun muassa Viroon. Jäsenistö on hyvin miesvoittoista, vain noin10% on naisia. Mutta naisjäsenten määrä on kasvussa, niin kuin koko seuran jäsenmäärä, joka on tällä hetkellä 98. Mieleenpainuvimpia vierailuja ainakin viime vuodelta on ollut Rajaportin saunan 100-vuotisjuhlat ja ykkösenä marraskuinen Suomenlinnan vierailu, joka jäi mieleen sen valtavan saunahullujen määrän vuoksi. Vuoden hauska tapahtuma on Kotkan meripäivien avajaisissa järjestettävä paraati, jossa saunomme lavalle rakentamassamme saunassa kaupungin halki. Saunan ystävät Olympiasaunan pelastajina Turun Urheilupuiston Saunan Ystävät on ottanut saunojat ensi kerran huomaansa vuonna 1948. Urheilupuiston Saunan ystävät merkitty yhdistysrekisteriin vuonna 2002. Yhdistyksen tarkoituksena on urheilupuiston saunan säilyttäminen, suomalaisen saunaperinteen (yleiset saunat) vaaliminen, saunomisen merkityksen korostaminen sosiaalisena tapahtumana ja terveiden elämäntapojen ylläpitäjänä. Jäseniä on 56 joista 11 on parempaa sukupuolta. Yhdistyksen kotisauna on tämä urkkarin sauna. Mikä sijaitsee puistossa keskellä kaupunkia. Kun saunan nykyinen pitäjä sanoi irti vuokrasopimuksen, Urheilupuiston Saunan ystävät perusti työryhmän laatimaan kirjettä kaupungin instansseille ja päättäjille siitä, kuinka tärkeää on pitää sauna toiminnassa. Niinpä Turun Urheilupuiston nostalginen kivinen sauna säilytettiinkin ja avattiin remontoituna uudelleen - nyt Olympiasaunan nimellä. Ja jälleen Urheilupuiston sauna saa kantaa Olympiasaunan nimeä. Saunan ensimmäiset avajaiset pidettiin vuonna 1948. Tuolloin sen nimeksi tuli Sauna 1/2007 9
Olympiasauna tulevien Helsingin olympialaisten kunniaksi. Olympiasaunan kohdalla voidaan puhua uudesta tulemisesta. Sauna sai aikoinaan nimensä tulevien Helsingin olympialaisten kunniaksi. Nyt nimi on pyyhitty pölystä ja vanha rakennus on saanut taas komealle nimelleen sopivan ryhdin. Paavo Nurmen ja monien muiden kuuluisien urheilijoiden ja merkkihenkilöiden tiedetään aikanaan nauttineen saunan löylyistä. Vanhaa kiuasta lämmitettiin aluksi puilla, myöhemmin se muutettiin öljylämmitteiseksi ja sellaisena se toimii vielä tänäkin päivänä, entisellä paikallaan. Seurakseen se on saanut nopeasti lämpiävät sähkökiukaat. Urheilupuiston Saunan ystävät tekee vierailuja eri saunoihin kaksi kertaa vuodessa. Mieleen painuvimmat on Rajaportin sauna sekä Helsingissä sijaitseva Yrjönkadun uimahalli ja sauna, joka on erityisesti jäänyt mieleen upeana rakennuksena. Wihdassa vihdotaan Suomenlahdella Moni mökkiläinen Suomenlahden rannalla hieraisee silmiään, kun komea Wihta1 ilmestyy näkökenttään. (Kuva seuran nettisivuilta) Woimisteluseura Wihdan siemenet kylvettiin, kun yhdeksänkymmentä luvun alussa eräissä illanistujaisissa alkoi keskustelu aiheesta, että vanhat kaverit eivät näe enää toisiaan kuin perheympyröissä. Ainut paikka, missä miehet voivat vaihtaa syvällisiä ajatuksiaan, on sauna. Tästä syntyi jalo ajatus perustaa saunaseura, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa iloisen saunomisen ja menneiden muistelun merkeissä. Ensimmäinen kokous pidettiin Inkoossa. Värikkäiden vaiheitten jälkeen vuonna 1999 seura hankki omistukseensa uljaan Suomenlahden joutsenen, WIHTA 1:n. Neitsytmatka kelluvalla saunalla tehtiin loppukesästä vuonna 2000 ahkeran rakennusprojektin päätteeksi. Vuonna 2001 kehitystyö saavutti huippunsa, kun viimeistelytyöt saatiin päätökseen ja alus varustettiin flybridgellä, kattoterassilla ja kahdella 10 hp nelitahtimoottorilla. Saunan voi nähdä seilaavan ainakin Itä-Uudenmaan rannikolla ja sen kotisatama on tällä hetkellä Tolkkinen. Seurassa on noin 20 jäsentä. Rauhaniemen kansankylpylästä Viikinkisaareen Tampereen Työväen Uimarit perustettu vuonna 1919, nykyään on jäseniä yli 650. Kotisaunana uimarit pitävät Rauhaniemen kansankylpylää, joka on nykyään Tampereen suosituin avantouintipaikka. Kylpylässä on kaksi saunaa, suihkut, lämpimät pukeutumistilat ja avantoon johtava lämmitetty matto. Vaikkakin kylpylä on rakennettu jo vuonna 1929 niin se on ulkomuodoltaan lähes alkuperäisessä muodossa. Uimalaitosta alueelle alettiin suunnitella alueelle 1920-luvun alussa, mutta sen rakentamista jouduttiin lopulta odottamaan aina vuoteen 1928 asti. Kun tuolloin tehtiin uudet luonnokset uimalaitosta varten ja urheilulautakunta teki uuden aloitteen kansankylpylän rakentamisesta tällä kertaa Rauhaniemen kärkeen Näsijärven Viaporin Vihtahousujen puheenjohtaja Tommi Ranta (portailla keskellä) jakelee toimintaohjeita 200 saunahullulle Suomenlinnan porteilla. Etualalla Kv. Savusaunaklubin räppänämestari Seppo Leskinen. (Kuva Raili Vihavainen) rantaan, päätyi rahatoimikamari lopulta ajatuksen kannalle. Tampereen Työväen Uimarit järjestää vuosittain myös Suomen vanhimman avovesiuinnin Viikinsaaren ympäriuinnin. Noin 2,1 km pitkän uintireitin voi kiertää omaan tahtiinsa. Viikinsaaren ympäriuinti järjestettiin ensimmäisen kerran jo 1919. Sauna-lehdessä on tarkoitus kertoa jatkossakin erilaisten saunaseurojen toi- minnasta. Saunaseurojen esittelyt ovat tervetulleita! Ota yhteyttä tai lähetä teksti kuvineen: raili.vihavainen@sauna.fi. Artikkeliin olen saanut tietoja: Jaakko Harja, Viaporin Vihtahousut www.suomenlinna.fi Ari Johansson, www.pispala.fi/rajaportinsauna Teija Meriläinen, Saunaseura Kipakka, www.saunaseurakipakka.fi Matti Turunen, Urheilupuiston Saunan Ystävät, www.olympiasauna.fi Olavi Närhi ja Matti Pynnönen, Löylyä Elämään, www.saunaan.com Kari Kainulainen, www.wihta.com sekä edellisten lisäksi kotisivuilta: www.kolumbus.fi/savusaunaklubi/ www.tatu.fi, www.rauhaniemi.net/ 10 Sauna 1/2007 Sauna 1/2007 11
Raili Vihavainen Sauna ja keuhkosairaudet Sauna on köyhän miehen lääkäri. Vanhan kansan käyttämässä sanonnassa lienee perää myös muilla lääketieteen alueilla kuin keuhkosairauksissa. Miten sauna vaikuttaa keuhkojen toimintaan Lähtökohtana on se, mitä hengitämme keuhkoihimme. Miten saunan ilma poikkeaa tavallisesti hengittämästämme ilmasta ja mitä vaikutuksia erolla on. Suomalaisessa saunassa lämpötila on suhteellisen korkea 70-90 o c ja suhteellinen kosteus on vain 5-30%, eli hengitysilma saunassa on kuumaa ja kuivaa, jos ei heitetä vettä kiukaalle. Löylynheitossa kosteus nousee vain hetkellisesti. Ulkoilman suhteellinen kosteus on selvästi suurempi, 40-70 %. Eli saunassa, jossa ei heitetä löylyä, ilma on kuivaa, millä on merkitystä keuhkoille ja keuhkoputkille. Merkitystä on myös hengitysilman happipitoisuudella ja hiilidioksidipitoisuudella. Tutkimuksissa ei ole tässä todettu suuria eroja eri saunatyyppien välillä. Jatkuvalämmitteisissä, puilla lämmitettävissä saunoissa ilman happipitoisuus voi olla hieman matalampi, mutta ero on niin pieni, että sillä ei ole juuri elimistömme toiminnan kannalta merkitystä. Siitä millaisia ionisoituneita partikkeleita eli sähköisesti varautuvia hiukkasia on saunassa, on olemassa tutkimuksia. Sähkösaunoissa on todettu olevan enemmän positiivisia ioneja kuin puulämmitteisissä ja savusaunoissa, joissa on enemmän negatiivisia ioneja. Negatiivisilla ioneilla on jonkinlainen suotuisa terveysvaikutus; erään Kliinisen fysiologian professori Anssi Sovijärvi esitelmöi 8.8.06 Saunakongressissa otsikolla Sauna and Respiratory Diseases. (Kuva Raili Vihavainen) suomalaistutkimuksen mukaan negatiivinen ionisaatio hengitysilmassa paransi lievästi fyysistä suorituskykyä ja vähensi rasittavuuden tuntemusta. Perinteisen suomalaisen saunan ja keskieurooppalaisen saunan lämpötila- ja kosteuserot ovat huomattavat. Keskieurooppalaisissa saunoissa (Saksa, Itävalta) lämpötila on matalampi, ja ilma kuivempi, koska niissä ei yleensä heitetä löylyä. Niinpä keskieurooppalaisten saunojen vaikutuskin keuhkoihin on erilainen kuin suomalaisten. Kun saunassa heitetään löylyä, suhteellinen kosteus nousee hetkellisesti lähtötilannetta suuremmaksi. Kuuma ilma pystyy fysikaalisesti pitämään sisältään enemmän vesihöyryä kuin kylmä ilma (H2O g/l). Keskieurooppalaisissa saunoissa suhteellinen kosteus ilman löylyn heittoa jää noin 5-10%:iin ja koska niiden lämpötilat ovat matalampia kuin suomalaisessa saunassa 12 Sauna 1/2007 absoluuttinen veden määrä hengitysilmassa on huomattavasti vähäisempi kuin suomalaisessa kuumassa saunassa. Kuiva hengitysilma saunassa ei ole hyväksi hengitysteille, koska hengitysteiden sisäpinta vaatii toimiakseen normaalisti kostean ympäristön; hengitysilma keuhkoissa on normaalisti 100% kyllästetty vesihöyryllä kehon lämpötilassa 37 o c. 75 o c:n löylyssä kehon lämpötila, myös keuhkojen ja sinne virtaavan veren lämpötila, kohoaa 1 o c /10 minuutissa. Kuivassa ja kuumassa löylyssä ylähengitysteitä ympäröivän ilman suhteellinen kosteus alkaa laskea. Siksi merkityksellistä on se, kuinka kauan oleskelee saunassa. Pitkäkestoinen oleilu kuumassa alkaa vaikuttaa epäedullisesti myös veren jakautumiseen elimistössä. Eli kohtuullisuus saunomisessa on tärkeää. Astma ja saunominen Astmaa esiintyy väestöstä noin 7 %:lla. Saunan kuiva ilma voi aiheuttaa astmapotilaalle keuhkoputkien supistumista. Toisaalta se, että ilma saunassa on lämmintä, kompensoi kuivan ilman vaikutusta. Kuivan ja kylmän ilman yhdistelmä, esimerkiksi pakkasella avantouinnin yhteydessä on yleensä astmaatikolle haitallinen. On yllättävän vähän tutkimuksia siitä, mitä suomalainen sauna vaikuttaa keuhkojen toimintaan. Eräässä keskieurooppalaisessa tutkimuksessa vuodelta 1994 selvitettiin suomalaisen saunan välittömiä vaikutuksia keuhkojen toimintaan. Tutkimuksen tuloksena havaittiin se, että hengitystilavuus kasvaa saunassa, jolloin sulkeutuneet pienet keuhkoputketkin alkavat avautua. Tätä kautta saunalla on hapetusta parantava vaikutus. Saunassa hengitetään paitsi syvempään myöskin nopeammin, hengitystiheys voi kasvaa normaalista jopa 20-40 kertaan minuutissa. Tottunut saunoja ei reagoi samalla tavalla eli hengitys ei tihene niin paljon kuin tottumattomalla saunojalla, jolla hengitystiheyden lisääntyminen voi johtaa ylihengittämiseen eli hyperventilaatioon, jossa veren hiilidioksidipitoisuus voi laskea normaalia matalammaksi ja veren happamuusaste vähentyä. Se on ohimenevä ilmiö, mutta siihen voi liittyä mm. huimausta. Tämä johtuu matalasta hiilidioksidipitoisuudesta veressä minkä seurauksena aivojen verenkierto voi häiriytyä. Entä vaikuttaako sauna siihen, miten happi siirtyy keuhkorakkuloista vereen. Tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu tilastollisesti merkittäviä tuloksia, mutta keuhkojen toimintakyvyn sinänsä ei ole todettu ainakaan huonontuneen. Keuhkojen tuuletus ja kaasujen siirtyminen vereen eli veren happipitoisuus ei saunassa ilmeisesti häiriinny. Jos ollaan pitkään saunassa, jolloin veri lämpenee, voi olla, että veren happikyllästeisyys (SaO2%) saattaa kuitenkin laskea johtuen kehon lämpenemisen aiheuttamasta heikentymisestä veren punasolujen kyvyssä sitoa happea. Eräässä keskieuroopplasisessa astmaattisten lasten saunomistutkimuksessa, yksi koehenkilö sai astmareaktion jäähdyttelyvaiheessa kylmän suihkun jälkeen (todennäköisesti kuiva löyly/kylmä suihku yhdistelmä aiheutti sen). Muilla tutkituilla ei havaittu mitään merkittäviä muutoksia. Astmasta ja saunomisesta voidaan vetää yhteenvetona: Kohtuullisen lämmin kostutettu ilma voi lievittää astmaattista keuhkoputkien supistumista. Lyhytkestoiset saunomiset voivat olla astmaatikoille hyödyllisiä. Kylmä jäähdyttely saunan jälkeen voi olla Sauna 1/2007 13
astmaatikolle haitallista. Kunnollista tutkimustuloksia ei kuitenkaan ole olemassa. Tupakointiin liittyvä keuhkoahtaumatauti Vuonna 1989 Kuntoutuslehdessä esiteltiin itävaltalaissaksalainen tutkimus, jossa seurattiin keuhkoahtaumatautipotilaitten keuhkojen toimintaa saunottaessa. Tutkimus tehtiin suomalaisessa saunassa jossa 12 henkilöä tutkimusryhmä kävi ensin lämpimässä suihkussa, sitten 10 minuuttia 90 o c saunassa, jonka suhteellinen kosteus oli 15%, sitten kylmässä suihkussa tai kylmässä 15 o c:ssa vedessä. 10-15 minuutin levon jälkeen kierros uusittiin. Toiminnallinen keuhkotilavuus eli vitaalikapasiteetti parani nopeasti ja merkittävästi saunomisen seurauksena, mutta vaikutus oli hävinnyt seuraavana päivänä. Saunomisella oli välitön suotuisa vaikutus keuhkoahtaumatautipotilaille, sillä se todennäköisesti avasi pieniä hengitysteitä, joihin tässä sairaudessa yleensä kertyy tavallista enemmän limaa. Isotooppitekniikalla tehdyssä tutkimuksessa (1991) taas havaittiin, ettei saunomisella kuumassa ja kuivassa löylyssä ollut juuri vaikutusta siihen, kuinka nopeasti keuhkoputket puhdistuivat limasta kroonisissa keuhkoputkien tulehduksessa. Oletettavasti löylynheitto voisi auttaa liman irtoamista. Saunominen voi siis parantaa keuhkojen toimintaa tilapäisesti jopa 10 % keuhkoahtaumataudissa. Mekanismi lienee sileän lihaksen rentoutuminen ja hengityslihasten voiman kasvu sekä liman irtoaminen paremmin pienten hengitysteiden alueelta kohonneen lämmön vaikutuksesta. Todennäköisesti viilentymisvaiheessa ilmassa oleva vesi kondensoituu, mikä jäähdyteltäessä aiheuttaa kostutusvaikutuksen. Merkittävää saunan vaikutus flunssaan Mitä säännöllinen saunominen vaikuttaa flunssan ilmaantumiseen? Asiasta on tehty merkittävä tutkimus vuonna 1990. 50 henkilön tutkimusryhmä jaettiin kahtia: saunojiin ja niihin, jotka eivät tutkimusaikana saunoneet. Saunomistyhmä kävi suomalaisessa saunassa 1-2 kertaa viikossa puolen vuoden ajan. Saunomistapahtumassa ensin otettiin lämmin suihku, sitten 12 minuutin saunominen 80-95 o c kuumassa ja kuivassa saunassa, jäähdytys kylmässä tai viileässä vedessä ja sen jälkeen lepoa 15 minuuttia. Kierrosta toistettiin 2-3 kertaa. Kontrolliryhmä ei saunonut. Tutkittiin kuinka usein koehenkilöt saavat flunssaa 6 kk:n aikana. Jo 3 kk:n kuluttua saunojaryhmä erosi selvästi ei-saunovasta ryhmästä. Saunojilla oli merkittävästi vähemmän flunssia kuin ei-saunojilla. Ero oli tilastollisesti merkittävä ja tutkimus pätevästi kontrolloitu. Tutkimuksen tulos ja johtopäätös: Saunominen 1-2 kertaa viikossa jäähdyttelyineen usean kuukauden ajan voi vähentää merkitsevästi flunssan ilmaantumisen todennäköisyyttä. Tutkimus ja tulos ovat kiistattomia ja looginen mekanismi selittää tuloksen: Hypertermia eli saunan kuumuus voi lisätä veren immunoglobuliineja eli vasta-aineita sekä valkosoluja, jotka ovat tulehdusta vastaan kamppailevia soluja torjumalla bakteereja ja viruksia, määrää veressä. Täten toistuva lämpötilan vaihtelu parantaa suojamekanismia viruksia vastaan. Sopeutuminen nopeita kehon lämpötilan muutoksia eli vilustumista vastaan tapahtuu kaikilla tasoilla. Eli suomeksi sanottuna ihminen karaistuu. Elimistö tottuu 14 Sauna 1/2007 Bronchus=keuhkoputki Trachea=henkitorvi Bronchiole= pieni keuhkoputki Pulmonary artery = keuhkovaltimo Capillaries around alveolus = verisuonien kaplillaareja keuhkorakkuloiden ympärillä, Aveolus=keuhkorakkula Pulmonary capillary= keuhkoverisuoni (kapillaari) O2= happi, CO2= hiilidioksidi toistuvaan, nopeaan lämpötilan vaihteluun: limakalvot, iho, elimistön sisäinen lämpötila ja autonomisen hermoston toiminnot, verenkierron säätely ja kehon pinnassa olevat puolustusmekanismit. Saunan pienhiukkasten osuus selvittämättä Siitä miten paljon ja millaisia pienhiukkasia puilla lämmitettävissä saunoissa on, ei ole juuri tutkimuksia. Myöskään saunan pienhiukkasten osuutta keuhkojen hyvinvointiin ei ole tutkittu. Tiedetään kuitenkin, että pienhiukkasia, jotka sisältävät paljon erilaisia orgaanisia hiiliyhdisteitä, on enemmän tai vähemmän puulämmitteisessä saunassa, etenkin savusaunassa. Ja tosiasia on, että pienhiukkasilla on haitallinen vaikutus keuhkoihin ja keuhkoputkiin. EU tulee rahoittamaan seuraavassa puiteohjelmassa eli 7-vuotisessa ohjelmassaan keuhkosairauksiin, astmaan ja keuhkoahtautumaan liittyvää tutkimusta. Yksi tutkimusalue on ilmansaasteet ja pienhiukkaset. Sauna on kuitenkin vain meidän suomalaisten erikoispiirre, jota ei noteerata juuri muissa EU-maissa. Mutta, jos pienhiukkasten tutkimukseen otetaan mukaan sellaisia osioita, joita on savusaunassakin, tutkimuksesta voisi saada laboratorio-olosuhteissa lisätietoa myös savusaunasta. 75 o c:n löylyssä keuhkojen ja sinne virtaavan veren lämpötila, kohoaa 1 o c/10 minuutissa. Onko sauna köyhän lääkäri? On ilmeistä että tavallinen kohtuullinen saunominen ei aiheuta patologisia muutoksia elimistöön, ei myöskään keuhkosairauksia. Keuhkoahtaumataudissa sauna voi olla tilapäisesti hyödyllinen. Astmassa kostea, kohtalainen lämpö on hyväksi. Kuitenkin lapsilla nopea jäähtyminen voi provosoida astmakohtauksen. Tutkimustuloksia saunan vaikutuksista hengityselimistöön on kuitenkin valitettavan vähän. Kontrolloidussa tutkimuksessa on kuitenkin todettu, että säännöllinen saunominen suojelee vilustumissairauksilta eli flunssalta. Tästä on käytännön kokemuksia tämän artikkelin tekijöilläkin! Artikkelin on kirjoittanut kliinisen fysiologian professori Anssi Sovijärven Saunakongressissa pitämän esitelmän ja haastattelun pohjalta Raili Vihavainen. Sauna 1/2007 15