Maakuntahallitus 79 16.05.2016 Päätös EAKR rahoitushakemusta koskevan oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä 92/03.03.03/2016 MHS 16.05.2016 79 Tiivistelmä Uudenmaan liitto hylkäsi 25.2.2016 Eka vapaa aika - suun terveydenhuollon odotusaikatiedot avoimeksi dataksi ja raportointi sujuvammaksi -hankkeen rahoitushakemuksen Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Tuen päähakija, Helsingin kaupunki, on vaatinut päätökseen oikaisua. Hankkeen muut hakijat olivat Espoon kaupunki ja Vantaan kaupunki. Päätöksen perusteet Asian taustat Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki ja Vantaan kaupunki hakivat Uudenmaan liitolta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion rahoitusta 83 751 hankkeelle Eka vapaa aika - suun terveydenhuollon odotusaikatiedot avoimeksi dataksi ja raportointi sujuvammaksi (hakemusnumero 302429). Hankehakemus saapui Uudenmaan liiton käsittelyyn 14.1.2016. Uudenmaan liitto on arvioinut hakemuksen laillisuutta ja ohjelmanmukaisuutta sekä yleisten valintaperusteiden toteutumista ja arvionsa perusteella tehnyt hankkeelle hylkäyspäätöksen 25.2.2016. Hylätty hanke osallistui 1.12.2015 15.1.2016 avoinna olleeseen, kestävän kaupunkikehittämisen 6Aika-strategian hankehakuun. Kestävän kaupunkikehittämisen yhdennetty alueellinen strategia on osa Kestävää Kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmaa. Uudenmaan liiton järjestämä hankehaku koski 6Aika-strategian painopisteitä: Avoimet innovaatioalustat sekä Avoin data ja rajapinnat. Hankehakemusten tuli kohdentua EAKR:n toimintalinjaan 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen ja sen erityistavoitteisiin: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta tai 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Alkuperäisen hylkäyspäätöksen perustelut Hanke on hylätty seuraavin perustein: Rakennerahasto-ohjelman seurantakomitea on vahvistanut hankkeiden valinnassa käytettävät yleiset valintaperusteet. Mikäli jokin yleisistä
valintaperusteista ei täyty, hanke ei voi saada rahoitusta. Hanke hylätään, koska se ei täytä kaikkia hakemuksille asetettuja yleisiä valintaperusteita. Uudenmaan liitto on arvioinut hankehakemuksen seurantakomitean yleisasetuksen (1313/2013) mukaisesti 14.1.2015 hyväksymien yleisten valintaperusteiden osalta. Yleiset valintaperusteet ovat EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia, joista rahoittajan tulee riittävästi varmistua ennen hankkeen hyväksymismenettelyä. Mikäli jokin yleinen valintaperuste ei täyty, hanke ei voi saada rahoitusta. Uudenmaan liitto päättää hankkeen hylättäväksi, koska se ei täytä kaikkia yleisiä valintaperusteita Hanke ei täytä yleisiä valintaperusteita eikä tuettavan toiminnan edellytyksiä, koska hankkeen toiminta ja toimenpiteet eivät selkeästi kohdistu tässä haussa haettuihin rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan 2 erityistavoitteisiin 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta tai 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Hylkäysperusteena on, etteivät seuraavat yleiset valintaperusteet toteudu hankkeen osalta: Hankkeen saamalla tuella tulee olla merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen, hankkeen saamaa tukea ei voi käyttää yleisenä toimintatukena sekä hankkeen tuettavan toiminnan ja toimenpiteiden tulee olla ohjelman erityistavoitteen mukaisia. Hankkeen saamalla tuella tulee olla merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen (rahoituslaki 10 ). Toimintaa on jo ollut olemassa ennen hanketta, ja tästä syystä hanketuella ei ole merkittävää vaikutusta hankkeen toteutumiseen. Hankkeen saamaa tukea ei voi käyttää yleisenä toimintatukena (rahoituslaki 10 ). Hakemuksella tukea on haettu toimiin, jotka katsotaan hakijoiden osittain lakisääteiseksikin perustehtäväksi. Hankkeen tuettavan toiminnan ja toimenpiteiden tulee olla ohjelman erityistavoitteen mukaisia (rahoituslaki 22 ). Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet eivät täysin vastaa erityistavoitteesta 5.1. rahoitettavaa toimintaa. Hankkeen ei voida katsoa riittävällä tavalla toteuttavan rakennerahasto-ohjelman erityistavoite 5.1 tavoitteita esimerkiksi tukemalla pk-yritysten tiivistä yhteistyötä tutkimus- koulutus- tai kehittämisorganisaatioiden kanssa. Vaikka hakemuksessa tuodaan esille hankkeen mahdollista vaikutusta yritysyhteistyöhön, välittömiä yrityksiin kohdistuvia toimenpiteitä hakemuksessa ei juurikaan esitetä. Oikaisuvaatimus Helsingin kaupunki on jättänyt hylkäyspäätöksestä Uudenmaan liitolle oikaisuvaatimuksen perusteluineen EURA2014-järjestelmässä. Oikaisuvaatimus saapui Uudenmaan liittoon 14.3.2016 ja se on jätetty määräajassa. Oikaisua vaaditaan seuraavin perustein:
Helsingin kaupunki katsoo, että maakuntahallituksen tulisi muuttaa Uudenmaan liiton päätöstä, koska liiton päätös on perustunut hakemuksen perusteiden väärään arviointiin ja osin myös väärään lain tulkintaan. Oikaisuvaatimus erillisenä liitteenä. Uudenmaan liitto on hylännyt hakemuksen, koska se on katsonut, että hanke ei ole täyttänyt rakennerahasot-ohjelman hankkeiden valinnassa käytettäviä yleisiä valintaperusteita. Liitto on katsonut, että hankkeen toiminta ja toimenpiteet eivät selkeäseti kohdistu tässä haussa haettuihin rakennerahasot-ohjelman toimintalinjan 2 erityistvaoitteisiin 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta tai 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Liiton näkemys on perusteeton. Eka vapaa aika hankkeen kohderyhmänä ovat nimenomaisesti avoimeen dataan digitaalisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavat sekä sellaisten tuottamisesta kiinnostuneet yritykset (hakemuksen kohta 5.4). Jo ideahakuvaiheessa on käynnistetty hankkeen avoin yrityspaneeli, johon aluksi kutsuttiin mukaan toteuttajakaupunkien nykyisten asiakastietojärjestelmien toimittajat ja muita yhteistyöyrityksiä. Hankkeen ensisijainen tavoite on yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Lisäksi hylkäysperusteena päätöksessä on, etteivät seuraavat yleiset valintaperusteet toteudu hankkeen osalta: Hankkeen saamalla tuella tulee olla merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen, hankkeen saamaa tukea ei voi käyttää yleisenä toimintatukena sekä hankkeen tuettavan toiminnan aj toimenpiteiden tulee olla ohjelman erityistavoitteiden mukaisia. Päätöksessä katsotaan, että toimintaa on jo ollut olemassa ennen hanketta ja tämän vuoksi hanketuella ei ole merkittävää vaikutusta hankkeen toteutumiseen ja että hakemuksella on haettu tukea toimiin, jotka katsotaan hakijoiden osittain lakisääteiseksi perustehtäväksi. Toisin kuin päätöksessä todetaan, toimintaa ei ole ollut olemassa ennen hanketta. Julksiten sote-palvelujen reaaliaikaisia odotusaikatietoja ei toistaiseksi ole käytettävissä avoimena datana, vaan esimerkiksi lakisääteinen sekä julkisten sote-palvelutuottajien omatoiminen jonotusaikatietojen tiedottaminen on koskenut lähes yksinomaan historiatietoja. Reaaliaikaisen odotusaikatiedon avaaminen antaa yrityksille ja muille sovelluksenkehittäjilel täysin uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen ja parantaa samalla julkisten sote-palvelujen tuottajien mahdollisuuksia tiedolla johtamiseen. Kun vapaista hoitoajoista on jatkuvasti saatavilla reaaliaikainen tieto, tämä helpottaa olennaisesti viime tingassa peruttujen hoitoaikojen hallintaa. Lisäksi odotusaikatiedon avaaminen mahdollistaa käyntimääriä, toimintolajeja sekä palvelujen sijaintia koskevan tiedon paremman tuotannon ja hyödyntämisen. Koska sote-palveluntuottajien asiakastietojärjestelmiin tallennettu tieto on salassa pidettävää tietoa, odotusaikatiedon avaamisessa on huolehdittava avattavan tiedon anonymisoinnista niin, ettei avattua tietoa missään vaiheessa voida yhdistää yksittäisiin asiakkaisiin. Eka vapaa aika
hankkeessa tavoitteena on kehittää järjestelmä, jonka avulla odotusaikatietoja voidaan anonymisoidusti hakea mistä tahansa potilastietojärjestelmästä ja tarjota avoimena datana sekä sovelluskehitys-, viestintä että raportointikäyttöön. Hanke mahdollistaa myös julkisten ja yksityisten suun terveydenhuollon vapaiden aikojen tuomisen yhteen paikkaan, josta asiakas voi valita helposti itselleen sopivimman palvelun. Eka vapaa aika hanke on toimittajakaupunkien yhteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden odotusaikatietojen raportoinnin kehittämishankkeen toinen vaihe. Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin keväällä 2015 ja sen tuloksena syntyi tämän pilottihankkeen hankesuunnitelma. Toisin kuin päätöksessä väitetään, sote-palvelujen odotusaikatietojen avaamista yritysten sovelluskäyttöön ei voida katsoa hakijoiden lakisääteiseksi perustehtäväksi. Lakisääteinen perustehtävä on suun terveydenhuollon palvelujen tuottaminen. Kaupungilla ei ole lakisääteistä velvoitetta avata dataa. Tukea ei ole haettu perustehtävän hoitamiseen, vaan tämän toiminnan olennaiseen tehostamiseen yritysten innovaatiotoiminnan avulla. Päätöksen mukaisesti hankkeen ei voida katsoa riittävällä tavalla toteuttavan rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteen 5.1. mukaisia tavoitteita esimerkiksi tukemalla pk-yritysten tiivistä yhteistyötä tutkimus-, koulutus- tai kehittämisorganisaatitoiden kanssa. Lisäksi päätöksessä todetaan, että vaikka hakemuksessa tuodaan esille hankkeen mahdollista vaikutusta yritysyhteistyöhön, välittömiä yritykseen kohdistuvia toimenpiteitä hakemuksessa ei juurikaan esitetä. Hakemuksessa on kuvattu yksityiskohtaisesti hankkeen välittömästi yrityksiin kohdistuvat toimenpiteet. Tavoitteena on odotusaikatiedon avaaminen yritysten innovaatiotoiminnan kuten sovelluskehityksen käyttöön ja hankkeen toteutus nimenomaan yhteistyönä yritysten kanssa. Tavoitteena on, että ainakin yksi yritys testaa avatun datan päälle tekemäänsä sovellusta ja sovelluksen toimivuudesta tehdään arviointi osana hanketta. Hankkeen toiminnan kohdistuminen yrityksiin ja sen toteutus yritysyhteistyönä on hakemuksessa tarkkaan kuvattu, mutta tämä on jätetty kokonaan huomioimatta rahoituspäätöksessä. Ennen varsinaista hankehakua on ollut ideointivaihe, jossa Eka vapaa aika hankeideaa on käsitelty 6Aika-strategiatoimistossa. Ideasta saatu palaute on ollut hyvin myönteistä. Palautteessa todetaan, että hankeidea on kannatettava ja sillä on selvä liiketoimintapotentiaali. Idea tukee myös kaupunkien palveluiden kehittämistä. Palautteen mukaan kannattaisi rakentaa mallinnettava ratkaisu, jota muut kaupungit voivat monistaa käyttöön. Ideointivaiheessa esitetty idea ja lopullinen hakemus ovat olleet samansisältöisiä. Uudenmaan liiton päätös on täysin ristiriidassa ideaointivaiheessa saadun palautteen kanssa. Helsingin kaupunki katsoo, että maakuntahallituksen tulisi muuttaa Uudenmaan liiton päätöstä, koska liiton päätös on perustunut hakemuksen perusteiden väärään arviointiin ja osin myös väärään lain tulkintaan.
Päätöksen perustelut Oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi Helsingin kaupungin oikaisupyytö esitetään hylättäväksi. Hanke ei täytä kaikkia hakemuksille asetettuja yleisiä valintaperusteita seuraavin perustein: Hankkeen tuettavan toiminnan toimenpiteiden tulee olla ohjelman erityistavoitteen mukaisia (rahoituslaki 22 ): Haetun erityistavoitteen 5.1 mukaisissa hankkeissa toiminnan kohderyhmänä tulee olla yritykset. Erityistavoitteella autetaan yrityksiä kehittämään innovatiivisempia tuotteita, prosesseja, markkinointia ja palveluita sekä saattamaan niitä markkinoille. Vaikka hakemuksessa tuodaan esille hankkeen mahdollista vaikutusta yritysten liiketoiminnallisten edellytysten parantamiseksi, ei hankkeen toimenpiteiden katsota kohdistuvan välittömästi ja konkreettisesti yrityksiin. Myöskään kustannusarviossa ei ole riittävästi tuotu esille välittömästi yrityksiin kohdistuvia toimenpiteitä eikä niihin ole haettu rahoitusta. Rakennerahasto-ohjelman mukaisesti rahoitettavissa hankkeissa tuetaan pääsääntöisesti toimenpiteinä esimerkiksi: yritysten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys huomioiden tuetaan uusien tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita kehitetään elinkeinoelämää tukevaa soveltavaa tutkimusta, selvityksiä ja kokeiluja sekä toiminta-, palvelu - ja kaupallistamisprosesseja Eka vapaa aika -hankkeessa konkreettiset toimenpiteet koostuvat pääosin julkisen datan avaamisesta, tietohallinnollisten rajapintojen suunnittelusta ja luomisesta ja datan hyödynnettävään muotoon saattamisesta sekä tietohallinnollisten prosessien automatisoinnista. Toimenpiteinä nämä pitkälti kohdistuvat tuenhakijoiden omaan organisaatioon. Vaikka hankkeen kohderyhmänä mainitaan digitaalisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavat sekä sellaisten tuottamisesta kiinnostuneet yritykset, datan ja rajapinnan avaamisen jälkeistä yritysten innovaatiotoiminnan kehittämistä ja aktiivista tukemista ei ole kuvattu hankesuunnitelmassa juuri lainkaan. Hakemuksessa kuvatut toimenpiteet voivat avata yrityksille mahdollisuuksia avatun datan hyödyntämiseen. Kuitenkin yritysten tuotteiden, palvelujen ja sovellusten kehitystyön ja yritysten innovaatioprosessien aktiivinen tukeminen jää hankkeessa vähäiselle huomiolle. Vaikka datan avaaminen antaa yrityksille mahdollisuuden hyödyntää sitä innovaatiotoiminnassaan, toimenpiteenä datan avaamisen tms. katsotaan kohdistuvan yrityksiin vain välillisesti mahdollistavana tekijänä. Hankkeella voi olla jossain määrin liiketoiminnallisten edellytysten parantamiseen vaikuttavia sisältöjä kun dataa avataan, mutta vaikutukset yrityksiin ovat välillisiä ja vain mahdollistavia.
Lisäksi hakemus ei tuo esiin sellaisia hankkeen toimenpiteitä, joilla voitaisiin katsoa syntyvän niitä seurantatietoja, jotka hankehakemuksessa ilmoitetaan hankkeen tuotoksina. Hankesuunnitelmassa ei ilmoiteta sellaisia välittömästi yrityksiin kohdistuvia toimenpiteitä, joiden kautta hakemuksessa arvioituja tuotosindikaattoreita voitaisiin katsoa syntyvän. Hallintoviranomaisen ohjeen mukaisesti hankkeen tuotosten (tuotoksilla viitataan tässä ainoastaan tuotosindikaattoreihin) tulee olla todennettavissa hankkeen toimenpiteillä aikaansaaduiksi. Hakemusvaiheessa tuenhakija on arvioinut hankkeen tuotosindikaattorit seuraavasti: Yritykset, jotka kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille (tuote on uusi markkinoilla): 10 yritystä Yritykset, jotka kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille (tuote on uusi yrityksille): 5 yritystä Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa: 5 yritystä Yritykset, joihin syntyy uusiutuviin energiaratkaisuihin tai vähähiilisyyden tukemiseen perustuvaa uutta liiketoimintaa: 3 yritystä Start-up yritykset, joilla on merkittävät valmiudet uuden tuotteen, palvelun tai tuotantomenetelmän kehittämiseen: 5 start-up yritystä Yritysten avoimen tiedon ja rajapintojen avulla toteuttamat uudet sovellukset: 8 sovellusta Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämään hankkeeseen osallistuneet yritykset: 2 yritystä Hakemuksella ei esitetä esimerkiksi sellaisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin katsoa olevan merkittävä ja suora vaikutus start up yritysten valmiuksiin saattaa kehitteillä oleva tuote tai palvelu markkinoille asti. Hakemuksella ei myöskään esitetä toimenpiteitä, joilla suoraan tuettaisiin pk-yritysten tiivistä yhteistyötä tutkimus- koulutus- tai kehittämisorganisaatioiden kanssa niin, että yrityksissä käynnistyisi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tai -yhteistyötä, jota yritys jatkaa myös hankkeen päättymisen jälkeen t&k-instituution kanssa. Myös hakemuksen indikaattoritavoitteissa ilmoitettujen uusia tai parannettuja tuotteita kehittävien yritysten määrittely jää avoimeksi. Lisäksi hakemustekstissä numeerisia tavoitteita on ilmoitettu tuotosindikaattoreita pienempinä ja tavoitteita on näiltä osin esitetty ristiriitaisina. Esimerkiksi hakemuksen kappaleessa 6.1 tuenhakija ilmoittaa, että tavoitteena on, että ainakin yksi yritys testaa avatun datan päälle tekemäänsä sovellusta. Jääkin epäselväksi, mistä toimenpiteistä yritysten toteuttamat uudet sovellukset syntyisivät. Hankkeen saamaa tukea ei voi käyttää yleisenä toimintatukena (rahoituslaki 10 ): Hakemuksen kohteena olevien suun terveydenhuollon palvelujen tuottaminen ja kehittäminen katsotaan olevan tuenhakijaorganisaatioiden omaa perustoimintaa. Esimerkiksi julkisten sote-palvelujen tuottajien tiedolla johtamisen parantaminen katsotaan julkisten palvelujen tuottajien omaksi perustoiminnaksi ja sen kehittämiseksi. Uudenmaan liitto katsoo, että EAKR-tukea on haettu hakijaorganisaatioiden oman perustoiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen, jolloin hankkeen toimintaan myönnettyä
EAKR-tukea käytettäisiin yleisenä toimintatukena. Myös oikaisuvaatimuksessaan oikaisun hakija toteaa, että tukea ei ole haettu perustehtävän hoitamiseen, vaan tämän toiminnan olennaiseen tehostamiseen yritysten innovaatiotoiminnan avulla. Hankkeen saamalla tuella tulee olla merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen (rahoituslaki 10 ): Hakemuksella tuenhakijat ilmoittavat, että hakemuksen kohteena olevia toimenpiteitä on käynnistetty ja osin myös saatettu valmiiksi jo ennen hakemuksen vireille tuloa. Esimerkiksi suun terveydenhuollon nykyisten ajanvarausprosessien kuvaamisen sekä ajanvaraustiedon yhdenmukaistamisesta sopimisen kerrotaan olevan pääosin valmiina jo ennen hankkeen käynnistymistä. Hakemuksessa nämä on ilmoitettu sellaisina konkreettisina toimenpiteinä, joihin hakemuksella haetaan rahoitusta. Myös yrityspaneeli on jo perustettu ja sille on avattu verkkosivut. Koska hakemuksen kohteena olevia toimenpiteitä on käynnistetty ja ainakin osin saatettu valmiiksi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, Uudenmaan liitto katsoo, että ne toteutuvat joka tapauksessa, jolloin EAKR-tuella ei ole merkittävää vaikutusta hankkeen toteutumiseen. Vastauksia oikaisunhakijan muihin kommentteihin: 6Aika-strategian EAKR-rahoituksessa laillisuus- ja ohjelmanmukaisuusharkinta sekä tarkoituksenmukaisuusharkinta on eriytetty toisistaan. 6Aika-strategian EAKR-rahoituksessa kuutoskaupungit harjoittavat tarkoituksenmukaisuusharkintaa ja varmistavat, että hankkeet ovat 6Aika-strategian mukaisia. Rahoittaja, Uudenmaan liitto, harjoittaa laillisuus- ja ohjelmanmukaisuusharkintaa eli varmistaa, että rahoitettavat hankkeet ovat rakennerahasto-ohjelman ja sitä ohjaavan lainsäädännön mukaisia. Hakemuksen hylkäyspäätös on tehty laillisuus- ja ohjelmanmukaisuustarkastelussa, mikä on riippumaton kuutoskaupunkien tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Vaikka hankeidea on saanut myönteistä palautetta kuutoskaupungeilta, Uudenmaan liitto ei voi tehdä myönteistä päätöstä hankkeelle, joka ei täytä laillisuus- ja ohjelmanmukaisuusperusteita (rahoituslaki 17 ). Hakemus on hylätty arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa tehdyssä laillisuus- ja ohjelmanmukaisuustarkastuksessa. Tästä syystä se ei ole edennyt arvioinnin toisessa vaiheessa tehtävään 6Aika-kaupunkien tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Myönteinen rahoituspäätös edellyttää myönteisen rahoitusesityksen kuutoskaupunkien tarkoituksenmukaisuusharkinnasta (rahoituslaki 17 ). Lisätiedot EU EAKR-asetuksen 7 artiklan (EU N:o 1301/2014) nojalla työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt 9.6.2014 ns. kuutoskaupunkien, Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu (6Aika-kaupungit) valmisteleman 6Aika-strategian Avoimet ja älykkäät palvelut toimenpiteiden pohjaksi Suomessa (ITI-strategia). Kaupungeista koostuva
strategian johtoryhmä tekee tarkoituksenmukaisuusharkintaa käyttäen esitykset rahoitettavista hankkeista Uudenmaan liitolle, joka toimii ns. välittävänä toimielimenä ja vastaa ohjelmanmukaisuus- ja laillisuusharkinnasta. Toimintamalli on kuvattu myös Suomen rakennerahasto-ohjelma-asiakirjassa (CCI 2014 FI 116M20P001, s. 60). Aluekehittämislain 31 nojalla ITI-strategian mukaisesti aluekehitysrahastosta rahoitettavat hankkeet on rahoitettava kaupunkien esityksen mukaisesti, jos ne ovat asiaa koskevan lainsäädännön ja rakennerahasto-ohjelman sekä kaupunkien laatiman kehittämissuunnitelman mukaisia (Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 7/2014). Uudenmaan liitto voi poiketa kaupunkien myönteisestä rahoitusesityksestä vain, jos hanke katsotaan säädösten tai ohjelma-asiakirjan vastaiseksi. Valtioneuvoston asettama rakennerahasto-ohjelman seurantakomitea on EU -yleisasetuksen (1313/2013) mukaisesti tutkinut ja hyväksynyt hankkeiden valinnassa käytetyt menetelmät ja valintaperusteet 14.1.2015. Hankkeiden yleiset valintaperusteet ovat EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia, joiden täyttymisestä rahoittajan tulee riittävästi varmistua ennen hankkeen hyväksymismenettelyä. Mikäli jokin yleisistä valintaperusteista ei täyty, hanke ei voi saada rahoitusta. Tuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä säädetään lisäksi rahoituslain 10 ja 22 :ssä (Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 8/2014). Uudenmaan liitto tutkii hankkeiden yleisten valintaperusteiden täyttymisen osana ohjelmanmukaisuus- ja laillisuusharkintaa. Lain 17 mukaan Uudenmaan liitto ei voi tehdä myönteistä päätöstä hankkeelle, joka ei täytä laillisuus- ja ohjelmanmukaisuusperusteita. Rahoitushakemukset jätetään EURA2014-järjestelmässä Uudenmaan liitolle. Uudenmaan liitto tarkistaa ensimmäisessä käsittelyvaiheessa hankehakemusten laillisuuden ja ohjelmanmukaisuuden sekä yleisten valintakriteerien täyttymisen. Hanke etenee 6Aika-kaupunkien toisessa vaiheessa tehtävään tarkoituksenmukaisuusharkintaan vain, jos se on laillinen ja ohjelmanmukainen sekä yleiset valintakriteerit täyttyvät. Mikäli hanke ei ole laillinen tai ohjelmanmukainen tai jokin yleisistä valintakriteereistä ei täyty, se ei voi tulla rahoitetuksi. Tällöin tarkoituksenmukaisuusharkinta on tarpeeton. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hylätä oikaisuvaatimuksen yllä mainituin perusteluin. Vastuujohtaja: Valmistelija: Juha Eskelinen 040 575 2993 Tiina Huotari 0400 418 029
Päätös: Täytäntöönpano: Maakuntahallitus päätti hylätä oikaisuvaatimuksen yllä mainituin perusteluin. Päätösote: Helsingin kaupunki Muutoksenhaku: Valitusosoitus, kunnallisvalitus hallinto-oikeuteen (Rahoituslaki 43, Kuntalaki 410/2015 147 ja kuntalaki 365/1995 91 )