Kaupan ala Metsäala Terveysala

1 SISÄLTÖ REHTORIN TERVEHDYS 1 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU 4 1.1 Kuntayhtymän toimialat ja koulutusyksiköt 4 2 OPISKELU SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA 5 2.1 Seinäjoen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmat 5 2.2 Koulutuksen vastuuhenkilöt 6 2.3 Tutkintojen rakenne 8 2.4 Koulutusohjelmat 10 2.5 Kansainvälisyys opinnoissa 20 2.6 Opiskelijavalinta 23 2.7 Opiskelijaksi ilmoittautuminen 23 2.8 Opinto-oikeusaika 23 2.9 Seinäjoen ammattikorkeakoulun lukuvuosi 25 3 SEINÄJOKI, ILMAJOKI, ÄHTÄRI, KAUHAVA, KAUHAJOKI JA JURVA OPISKELUPAIKKAKUNTINA 28 4 KIRJASTO- JA INFORMAATIOPALVELUT 31 5 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAT SAMO ry. 34 6 OPINTOSOSIAALISET ASIAT 37 6.1 Opintotuki 37 6.2 Ateriatuki 39 6.3 Asuminen 40 7 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN HENKILÖSTÖ 42 LIITTEET

2

3 LUKIJALLE Lukuvuosi 2000-2001 on Seinäjoen ammattikorkeakoulun viides toimintavuosi vakinaisena ammattikorkeakouluna. Ammattikorkeakoulumme jatkaa kehitystyötään yhtenä uuden korkeakoulumuodon valtakunnallisena ja maakunnallisena suunnannäyttäjänä. Ammattikorkeakoulumme tarjoaa opetusta 17 koulutusohjelmassa noin 2500 opiskelijalle. Nuorten koulutuksen rinnalla tarjotaan aikuisille mahdollisuuksia suorittaa tutkintoja tai niiden pohjalle rakentuvia ammatillisia erikoistumisopintoja. Ammattikorkeakoulujen 40-60 opintoviikon laajuiset ammatilliset jatkotutkinnot käynnistetään lähivuosina asteittain muutamilla aloilla. Opetuksen ja opiskelumuotojen kehittäminen on edelleen ammattikorkeakoulun tärkein kehitystehtävä. Ammattikorkeakoulussamme ovat edustettuna kaikki työ- ja elinkeinoelämän kannalta keskeiset koulutusalat: tekniikka, kauppa, kulttuuri, sosiaali- ja terveysala, luonnonvara-ala sekä ravitsemisala. Ammattikorkeakoulumme yhdeksän koulutusyksikköä sijaitsevat Seinäjoella (4), Ilmajoella, Ähtärissä, Kauhavalla, Kauhajoella ja Jurvassa. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on laajentumisensa myötä vakiinnuttanut paikkansa merkittäväna maakunnallisena kouluttajana. Yhteistyö ympäröivän työ- ja elinkeinoelämän kanssa on tiivistä ja sen edelleen kehittäminen eräs keskeinen painopistealue. Tähän oppaaseen on koottu yleisinformaatioita Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, sen koulutusohjelmista, opetusyksiköistä ja opettajista. Yleisopasta täydentävät yksiköittäin toimitetut opinto-oppaat sekä vapaasti valittavien opintojen erillinen tarjotin. Seinäjoella 1. elokuuta 2000 Tapio Varmola ammattikorkeakoulun rehtori

4 1 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Seinäjoen ammattikorkeakoulu on monialainen ja monipuolinen ammattikorkeakoulu. Se tarjoaa yhdeksässä eri koulutusyksikössään ammattikorkeakouluopetusta luonnonvara-alalla, kaupan ja hallinnon alalla, tekniikan ja liikenteen alalla, sosiaali- ja terveysalalla, kulttuurialalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Opiskelijoita Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on noin 2500 ja henkilökuntaa noin 250. Seinäjoen ammattikorkeakoulua ylläpitää Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymä, jonka omistajana on 11 eteläpohjalaista kuntaa. Kuntayhtymä ylläpitää ammattikorkeakoulun lisäksi laajaa toisen asteen oppilaitosverkostoa, korkeakoulukirjastoa sekä toimialakohtaisia tutkimus- ja kehitystoiminnan yksiköitä. Koko kuntayhtymän palveluksessa on noin 450 henkilöä. 1.1 Kuntayhtymän toimialat ja koulutusyksiköt KAUPAN JA TEKNIIKAN TOIMIALA Tekniikan ala Maaseutuala Sosiaaliala Kaupan ala Metsäala Terveysala Kaupan ala / yrittäjyys LUONNONVARA- JA RAVITSEMISALAN TOIMIALA Ravitsemisala TOISEN ASTEEN AMMATILLISET OPPILAITOKSET KULTTUURI-, SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TOIMIALA Käsi- ja taideteollisuusala Seinäjoen palvelualojen oppilaitos, Ilmajoen maatalousoppilaitos, Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitos ja Tuomarniemen metsäoppilaitos A m m a t t i k o r k e a k o u l u Toinen aste

5 2 OPISKELU SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Ammattikorkeakouluopintojen tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinto, joka on itsenäinen, suoraan työelämään tähtäävä tutkinto. Suomalainen ammattikorkeakoulututkinto vastaa muissa Euroopan maissa vastaavissa korkeakouluissa suoritettuja tutkintoja. Ammattikorkeakouluopinnot järjestetään koulutusohjelmiksi koottuina kokonaisuuksina. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on 17 erilaista koulutusohjelmaa, joista kukin johtaa koulutusalansa ammattikorkeakoulututkintoon. Ammattikorkeakouluopiskelu muodostuu monipuolisista opetus- ja opiskelumenetelmistä. Kontaktiopiskelun määrä on totuttua pienempi ja vastuu omista opinnoista on korostunut. Jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa myös tieto uusiutuu nopeasti, ja siksi on tärkeätä, että ammattikorkeakoulun opiskelijat sisäistävät jo opiskeluaikanaan elinikäisen oppimisen asenteen sekä itsenäisen tiedonhankinnan valmiudet. Opinnoista säädetään tarkemmin laissa (L255/95) ja asetuksessa (A256/95) ammattikorkeakouluopinnoista sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä (ks. liitteet 1-2). 2.1 Seinäjoen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmat Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma (Ilmajoki) Metsätalouden koulutusohjelma (Tuomarniemi, Ähtäri) Elintarviketekniikan koulutusohjelma (Seinäjoki) Mekatroniikan koulutusohjelma (Seinäjoki) Puu- ja rakennustekniikan koulutusohjelma (Seinäjoki) Tuotantotalouden koulutusohjelma (Seinäjoki) Liiketalouden koulutusohjelma (Seinäjoki) Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma (Seinäjoki) Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan liikkeenjohdon koulutusohjelma (Kauhava) Ravitsemisalan tuotannon ja yrittäjyyden koulutusohjelma (Kauhajoki) Sosiaalialan koulutusohjelma (Seinäjoki) Sosiaali- ja terveysalan vanhustyön koulutusohjelma (Seinäjoki) Fysioterapian koulutusohjelma (Seinäjoki) Hoitotyön koulutusohjelma (Seinäjoki) Rakennuskonservoinnin koulutusohjelma (Seinäjoki) Sosiokulttuurisen työn koulutusohjelma (Seinäjoki) Muotoilun ja tuotekehityksen koulutusohjelma (Jurva)

6 2.2 Koulutuksen vastuuhenkilöt Kuntayhtymän luottamushenkilöjohto 31.12.2000 saakka: Yhtymävaltuusto (28 jäsentä): Puheenjohtaja: insinööri Jorma Yli-Suomu, Ilmajoki I varapuheenjohtaja: lehtori Liisa Vehkaoja, Nurmo II varapuheenjohtaja: toiminnanjohtaja Aarne Heikkilä, Seinäjoki Yhtymähallitus (9 jäsentä): Puheenjohtaja: kaupunkineuvos Raimo Yli-Uotila, Seinäjoki I varapuheenjohtaja: rakennusmestari Kauko Kotiranta, Kurikka II varapuheenjohtaja: vastaava ruuanjakaja Varpu-Liisa Viitamäki, Seinäjoki Ammattikorkeakoulun rehtori: KT Tapio Varmola, puh. 416 2778 Koulutusyksiköiden johtajat toimialoittain: LUONNONVARA- JA RAVITSEMISALAN TOIMIALA - Toimialajohtaja, Agronomi Antero Luomajärvi, Maaseutualan ammattikorkeakouluyksikkö / Ilmajoen maatalousoppilaitos, puh. 424 0212 - MML Tapani Tasanen, Metsäalan ammattikorkeakouluyksikkö / Tuomarniemen metsäoppilaitos, puh. 531 5100 - MMM Soili Tarpila, Ravitsemisalan ammattikorkeakouluyksikkö / Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitos, puh. 231 8601 KAUPAN JA TEKNIIKAN TOIMIALA - Toimialajohtaja, FL Kalevi Karjanlahti, Kaupan alan ammattikorkeakouluyksikkö, puh. 416 2444 - DI Pauli Huhtamäki, Tekniikan alan ammattikorkeakouluyksikkö / Seinäjoen teknillinen oppilaitos, puh. 416 2677 - Sosionomi Ylermi Försti, Yrittäjien ammattikorkeakouluyksikkö, puh. 431 5220 KULTTUURI-, SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TOIMIALA - Toimialajohtaja, YTT Leena Niemi, Sosiaalialan ammattikorkeakouluyksikkö, puh. 416 2417 - KM Kaija Manninen, Terveysalan ammattikorkeakouluyksikkö, puh. 419 8221 - KoTeO Taisto Tiittanen, Käsi- ja taideteollisuusalan ammattikorkeakouluyksikkö / Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, puh. 367 0226

7 Muut yksiköt: - Johtaja, FM Tarja Koskimies, Seinäjoen korkeakoulukirjasto, puh. 416 2949 - Johtaja, DI Kati Katajisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulun teknologia- ja yrityspalvelukeskus, SeiTek, puh. 416 2813 - Johtaja, TtT Paula Risikko, Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehitystoiminnan yksikkö SoTe, puh. 419 8313 Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteyshenkilönä toimii Antero Luomajärvi. Talousjohtaja: Hallintonotaari Keijo Kurkikangas, puh. 416 2879

8 2.3 Tutkintojen rakenne Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Koulutusohjelma on opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Koulutusohjelmassa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja. Kaikkiin koulutusohjelmiin sisältyy perusopintoja, ammattiopintoja, harjoittelua (käytännöllistä opiskelua), opinnäytetyö ja kypsyysnäyte. Opinnot jakaantuvat edelleen opintokokonaisuuksiin ja -jaksoihin. Opintojaksot ovat pakollisia tai valinnaisia. Koulutusohjelmiin sisältyy 10 opintoviikon laajuiset vapaasti valittavat opinnot. Opinnot voi suorittaa joko Seinäjoen ammattikorkeakoulun yksiköissä tai muissa korkea-asteen oppilaitoksissa. Opintojen opiskelijoilta edellyttämää työmäärää kuvataan opintoviikolla, jolloin yksi opintoviikko vastaa keskimäärin 40 tunnin tehokasta työskentelyä. Perusopinnot Perusopinnot antavat opiskelijalle yleiskuvan koulutusohjelmasta sekä koulutusohjelman tehtäväalueeseen liittyvästä ammattialasta. Perusopintojen tavoitteena on myös perehdyttää opiskelija tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin. Keskeinen osa perusopintoja on kieli- ja viestintätaitojen kehittäminen. Ammattiopinnot Ammattiopinnoissa tutustutaan koulutusohjelman ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin. Ammattiopinnot luovat pohjaa opiskelijan itsenäiseen työskentelyyn tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä.

9 Harjoittelu Harjoittelu on oleellinen osa opiskelua. Harjoittelun tarkoituksena on, että opiskelija oppii tuntemaan alansa käytännössä, ja että hän oppii soveltamaan oppimaansa. Tärkeä osa on myös työelämän käytäntöihin ja kulttuureihin tutustuminen. Harjoittelu on pakollinen ja sen laajuus on 20-50 opintoviikkoa koulutusohjelmasta riippuen. Opinnäytetyö Opinnäytetyö on opiskelun loppuvaiheessa tehtävä pakollinen opinnäyte, jolla opiskelija osoittaa kypsyyttä ammattialaansa liittyvien tehtävien käsittelyssä. Opinnäytetyö voi olla esimerkiksi selvitys- tai tutkimustyö tai projektiluontoinen tuotekehitys- tai suunnittelutyö. Opinnäytetyö laaditaan kirjallisen raportin muotoon. Opinnäytetyön laajuus on 10 opintoviikkoa. Opinnäytetyön loppuvaiheessa opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteen, joka osoittaa heidän perehtyneisyyttään alaan sekä äidinkielen taitoa.

10 2.4 Koulutusohjelmat LUONNONVARA-ALAN KOULUTUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Koulutusohjelman nimi on maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma ja suoritettava tutkinto agrologin ammattikorkeakoulututkinto (agrologi AMK). Koulutusohjelman tavoitteena on antaa valmius toimia asiantuntijana neuvonnan, hallinnon, koulutuksen, kehitysyhteistyön, maaseudun yritystoiminnan ja tutkimuksen tehtävissä. Tutkinto antaa valmiudet toimia maaseutuyrittäjänä tai itsenäisenä viljelijä-yrittäjänä maaseudun muuttuvissa olosuhteissa. Agrologin ammattikorkeakoulututkinto on vankkaan käytännön ammattitaitoon tähtäävä tutkinto, jossa painotetaan erityisesti tutkimuksen tuottaman tiedon soveltamista käytäntöön sekä toisaalta käytännön ongelmien tuomista tutkimuksen tietoon. Tutkinto Opintojen laajuus ja kesto Suuntautumis vaihtoehdot Koulutusohjelmavastaava Maa- ja metsätalouden ammattikorkeakoulututkinto, agrologi (AMK) 160 ov, n. 4 v Tuotantotalous Tuotantotekniikka Tiainen Juha, MMK Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalouden koulutusohjelma antaa valmiudet toimia metsätalouden suunnittelijana, toimeenpanon johtajana, sekä hallinto-, koulutus-, neuvonta-, kehittämis- ja kansainvälisissä tehtävissä. Tehtäväalue voi olla myös varsinaisen metsä- ja puutalouden ulkopuolella: esimerkiksi talouselämässä, luontoon, ympäristöön ja matkailuun liittyvissä tehtävissä. Erityinen valmius on toimia itsenäisenä yrittäjänä em. työaloilla. Koulutus on monimuotoista. Teorian ohella käytäntö on kaiken aikaa läsnä: opetus viedään luontoon oikeaan ympäristöön aina, kun se on mahdollista. Demonstraatiot, suunnitelmatyöt, itsenäinen ja ryhmissä tapahtuva opiskelu on ammattiaineiden osalta tärkeää. Ominaista alalla on myös vierailevien opettajien käyttö ja opintomatkat. Tutkinto Opintojen laajuus ja kesto Suuntautumisvaihtoehdot Koulutusohjelmavastaava Maa- ja metsätalouden ammattikorkeakoulututkinto, metsätalousinsinööri (AMK) 160 ov, n. 4 v Metsätaloustuotanto Luonto- ja maaseutumatkailu Teivaanmäki Pauli, MH

11 TEKNIIKAN ALAN KOULUTUS Elintarviketekniikan koulutusohjelma Koulutusohjelmassa perehdytään elintarviketekniikkaan sekä elintarvikealan prosessitekniikkaan, biotekniikkaan ja ympäristötekniikkaan sekä yritystoimintaan. Teollisuuden tuotantoprosessit, automaatio, teollisuustalous ja johtamistaidot sekä kansainvälinen kanssakäyminen ja toiminta ovat keskeisiä teemoja opintokokonaisuuksissa. Koulutusohjelma antaa opiskelijoille valmiudet toimia elintarviketeollisuuden tuotannonjohto- ja tuotekehitystehtävissä, käyttölaboratorioiden johtotehtävissä, insinööritoimistojen suunnittelu- ja konsultointitehtävissä, vienti- ja markkinointitehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä. Tutkinto Opintojen laajuus ja kesto Koulutusohjelmavastaava Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK) 160 ov, n. 4 v Salminen Marjatta, DI Mekatroniikan koulutusohjelma Koulutusohjelman tavoitteena on perehtyä elektroniikkaan, kone- ja laitetekniikkaan sekä tietotekniikkaan ja yhdistää monitekninen tietämys korkean teknologian tuotteeksi hyödyntäen nykyaikaisia suunnittelumetodeja. Perehdytään myös teollisuuden tuotantoteknologiaan sekä teollisuustalouteen ja johtamiseen. Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijat myös kansainväliseen kanssakäymiseen ja toimintaan. Koulutusohjelma antaa opiskelijoille valmiudet toimia tuotesuunnittelu-, asiantuntija-, tutkimus-, kehittämis- ja johtotehtävissä korkean teknologian mekatroniikkateollisuuden ja konsulttiyritysten palveluksessa sekä itsenäisenä yrittäjänä. Auto- ja työkonetekniikan suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on antaa koneenrakentajan peruskoulutuksen lisäksi auto-, työkone-, kuljetus- ja moottoritekniikan erikoistiedot niin, että opiskelijoilla on valmiudet toimia kaikissa auto- ja työkonealan asiantuntijatehtävissä sekä myös konepajayritysten eri tehtävissä tuotesuunnittelusta markkinointiin ja myös itsenäisenä yrittäjänä. Tavoitteena on myös käytännönläheisyys, johon pyritään laajalla työpaikkaharjoittelulla ja opintojen suuntaamisella. Opiskelijat harjaantuvat myös kansainväliseen kanssakäymiseen. Tutkinto Opintojen laajuus ja kesto Koulutusohjelmavastaava Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK) 160 ov, n. 4 v Reinilä Hannu, DI

12 Puu- ja rakennustekniikan koulutusohjelma Puutekniikan suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on perehdyttää opiskelija mekaaniseen puunjalostukseen, tuotesuunnitteluun, tuotantoautomaatioon, tuotannonohjaukseen sekä teollisuustalouteen ja johtamiseen. Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijat myös kansainväliseen kanssakäymiseen ja toimintaan. Suuntautumisvaihtoehto antaa opiskelijalle valmiudet monipuolisiin työtehtäviin huonekalu- ja rakennuspuusepänteollisuudessa sekä muussa mekaanisessa puuteollisuudessa esim. tuotannonsuunnittelu-, tuotekehitystehtävissä, johtotehtävissä, vienti- ja markkinointitehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä. Rakennustekniikan suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on perehdyttää opiskelija ensisijaisesti puurakentamisen suunnitteluun, rakennustekniikkaan sekä yritystoimintaan ja johtamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä myös korjaus- ja teräsrakentamiseen. Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijat myös kansainväliseen kanssakäymiseen ja toimintaan. Suuntautumisvaihtoehto antaa opiskelijalle valmiudet monipuolisiin työtehtäviin rakennusalalla esim. suunnittelu-, tuotanto-, ja johtotehtävissä, vienti- ja markkinointi-tehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä. Rakennusmestarin suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on kouluttaa käytännön rakennustekniikan hallitsevia asiantuntijoita rakennustyömaiden ja rakennusteollisuuden tuotannollisiin esimies- ja asiantuntijatehtäviin erityisesti puurakentamisen uudis- ja korjausrakentamisen alueella. Tavoitteena on vastata nopeisiin muutoksiin ja uusiin vaatimuksiin, jotka liittyvät tuotantorakenteisiin, rakentamisen laatuun, työhön ja tuottavuuteen, markkinointiin, ympäristöön ja johtamistaitoon. Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija myös kansainväliseen kanssakäymiseen ja toimintaan. Suuntautumisvaihtoehto antaa opiskelijalle valmiudet monipuolisiin työtehtäviin rakennustuotannossa esim. esimies- ja asiantuntijatehtävissä, vienti- ja markkinointitehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä. Tutkinto Opintojen laajuus ja kesto Suuntautumisvaihtoehdot Koulutusohjelmavastaava Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri tai rakennusmestari (AMK) 160 ov, n. 4 v Puutekniikka Rakennustekniikka Rakennusmestari Björk Rainer, DI

13 Tuotantotalouden koulutusohjelma Tuotantotalouden koulutusohjelman teollisuustalouden suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on kouluttaa yritysjohdon ammattilaisia. Suuntautumisvaihtoehto tarjoaa liikkeenjohdollisen suunnittelun ja päätöksenteon valmiudet etenkin opiskelijan valitsemalla syventymisalueella. Syventymisalueensa mukaan opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä mekatroniikkaan (elektroniikka, tietotekniikka ja mekaniikka), rakennustekniikkaan, huonekalu-, ja puusepänteollisuuden opintoihin, mekaaniseen puunjalostukseen ja/tai elintarviketekniikkaan. Teollisuustalouden opinnoissaan opiskelija harjaantuu tämän päivän must -asioihin, kuten prosessi-, toiminto- ja laatujohtamiseen. Samoin kansainvälisten toimintojen osaaminen sekä tuorein henkilöstöjohtamistietous ja yrittäjyyden tuntemus ovat opetuksen painopistealueita. Tuotantotalouden koulutusohjelmasta valmistuu monitaitoisia asiantuntijoita tehtäviin, joissa tekniikan tuntemuksen lisäksi vaaditaan kielitaitoa, kulttuurin tuntemusta, taloudellisten asioiden hallintaa ja kykyä toimia menestyksellisesti tämän- ja huomispäivän vuorovaikutteisissa yrityksissä ja yritysympäristöissä. Tutkinto Opintojen laajuus ja kesto Suuntautumisvaihtoehto Koulutusohjelmavastaava Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK) 160 ov, n. 4 v Teollisuustalous Tarhala Lasse, DI KAUPAN ALAN KOULUTUS Liiketalouden koulutusohjelma Koulutusohjelma antaa liike-elämän ja hallinnon ja niiden kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa käytännöllispainotteista korkeakouluopetusta. Opetus perustuu tieteelliseen tietoon ja ammatilliseen osaamiseen. Käytännön esimerkit haetaan Etelä-Pohjanmaalla toimivista organisaatioista. Erityisesti yritystoiminnan opetuksessa tukeudutaan alueen pk-yrityksiin. Koulutuksessa pyritään antamaan opiskelijalle myös valmiuksia soveltavaan kehittämis- ja tutkimustoimintaan sekä kansainvälistymiseen. Tutkinto Opintojen laajuus ja kesto Suuntautumisvaihtoehdot Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi 140 ov, 3 ½ v Kohdealueen kieli, kulttuuri ja liiketoiminta Laskentatoimi Markkinointi Tietopalveluala Yrityshallinto Business Management Top Athletic Education

14 Koulutusohjelmavastaavat Komsi Anne-Maria, KTL Kytönen Erkki, KTL Laine Päivö, FL Mäkeläinen Ville-Pekka, TkL Tuotantotalouden koulutusohjelma Tavoitteena on kouluttaa kansainvälisen markkinoinnin ammattilaisia, joilla on riittävät perustiedot myöskin joltakin seuraavista tekniikan osa-alueista: puu-, rakennus- tai elintarviketekniikka. Lisääntyvä kansainvälistyminen asettaa uusia vaatimuksia, mikä on otettava huomioon jo asiantuntijoiden koulutuksessa. Tutkinto Opintojen laajuus ja kesto Suuntautumisvaihtoehto Koulutusohjelmavastaava Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi 140 ov, 3 ½ v Kansainvälinen markkinointi Mäkeläinen Ville-Pekka, TkL Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Tavoitteena on kouluttaa liiketoimintaan suuntautuneita tietotekniikan ammattilaisia, jotka verkostoituneessa ympäristössä pystyvät monipuolisiin tietojenkäsittelyn asiantuntija-, tietohallinto-, suunnittelu- ja sovelluskehitystehtäviin. Sovellustuotannon suuntautumisvaihtoehdossa keskitytään tietojärjestelmien kehittämistyöhön hyödyntäen uusimpia suunnittelumenetelmiä ja sovelluskehitysvälineitä. Elektronisen liiketoiminnan suuntautumisvaihtoehdossa keskeistä on tietoverkkojen hyödyntäminen liiketoimintaprosesseissa. Pyrkimyksenä on elekronisten liiketoimintaprojektien toteutus yhteistyössä pk-yritysten kanssa. Oppimisessa korostuu teoreettisen tiedon soveltaminen käytäntöön. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus osallistua kansainvälisiin opintoihin sekä projekteihin. Tutkinto Opintojen laajuus ja kesto Suuntautumisvaihtoehdot Koulutusohjelmavastaava Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi 140 ov, 3 ½ v Sovellustuotanto Elektroninen liiketoiminta Laine Päivö, FL Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan liikkeenjohdon koulutusohjelma Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan liikkeenjohdon koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa kielitaitoisia, kansainvälisesti suuntautuneita liikkeenjohdon ammattilaisia erityisesti pienen ja keskisuuren yritystoiminnan johtotehtäviin. Lisäksi tavoitteena on antaa asenteelliset yrittäjyysvalmiudet pk-yrityksissä toimimiseen ja oman yrityksen perustamiseen.

15 Ohjelma koostuu perusopinnoista, kieliopinnoista, ammattiopinnoista, kansainvälistymisjaksosta, työharjoittelusta, syventävistä ammattiopinnoista ja opinnäytetyöstä, joka tehdään elinkeinoelämän. Koulutusohjelmalle on ominaista vankka käytännön kansainvälisyys. Jokainen opiskelija suorittaa vähintään yhden lukukauden mittaisen jakson opinnoistaan Yrittäjien ammattikorkeakouluyksikön ulkomaisessa yhteistyökorkeakoulussa. Tutkinto Opintojen laajuus ja kesto Suuntautumisvaihtoehdot Koulutusohjelmavastaava Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi 160 ov, 4 v Markkinointi Tietojenkäsittely Tuotantotalous Pekka Nieminen, ekonomi RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN KOULUTUS Ravitsemisalan tuotannon ja yrittäjyyden koulutusohjelma Ravitsemisalan tuotannon ja yrittäjyyden koulutusohjelma antaa opiskelijalle laaja-alaiset valmiudet toimia asiantuntija- ja esimiestehtävissä tai yrittäjänä ruokapalvelualalla. Koulutus luo vahvan pohjan käytännön ammattitaidolle ja tutkitun tiedon soveltamiselle käytännön työtilanteisiin. Koulutusohjelma antaa opiskelijoille valmiudet valintojensa avulla suuntautua esim. ruokapalveluyrittäjäksi, suurkeittiön esimies- tai konsultointitehtäviin, henkilöstöravintoloiden ravintola- tai aluepäälliköksi, tuotekehitystehtäviin tai menekinedistämis- ja neuvontatyöhön ravitsemispalvelualalla. Tutkinto Opintojen laajuus ja kesto Suuntautumismoduulit (kaksi valittava) Koulutusohjelmavastaava Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi AMK 140 ov, 3 1/2 vuotta Ravitsemispalvelujen kehittäminen ja johtaminen Syventävät ravitsemusopinnot Yrityskuvan kehittäminen ja markkinointiviestintä Ruokapalveluyrittäjyys Helena Ranta-Muotio, MMM

16 SOSIAALIALAN KOULUTUS Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma luo edellytykset tukea ja turvata inhimillistä kasvua ja kehitystä sekä edistää yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalista selviytymistä voimavaroja vahvistamalla ja sosiaalista osallisuutta tukemalla sekä vaikuttamalla palvelujärjestelmiin ja yhteiskuntaan. Valmiuksissa korostuvat asiakaslähtöinen ja kansalaiskeskeinen toiminta, luovan toiminnan menetelmien käyttö sosiaalialan työssä, yhteisöihin suuntautuva työ, palveluiden kehittäminen ja organisointi sekä projektitehtävät ja yrittäjyys. Em. valmiuksiin kytkeytyvien sisältöjen lisäksi koulutusohjelman opinnoissa ovat keskeisiä yksilön toimintakyvyn ja sosiaalisen osallisuuden tarkastelu, sosiaalista turvallisuutta tuottavan palvelujärjestelmän tunteminen, sosiaalilainsäädäntö sekä ammattityötä tukevat äidinkielen ja viestinnän, vieraan kielen ja tietotekniikan opinnot. Sosiaalialan koulutusohjelman suorittaneet saavat sosionomi (AMK) -nimikkeen ja voivat työskennellä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla esim. erilaisissa järjestöissä. Tutkinto Opintojen laajuus ja kesto Koulutusohjelmavastaava Sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK) 140 ov, 3½ vuotta Rinne Päivi, YTM TERVEYSALAN KOULUTUS Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelmasta valmistuu sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia. Opiskelijat saavat valmiudet toimia laaja-alaista ammattitaitoa vaativissa terveydenhuollon tehtävissä. Näitä ovat hoitotyön ja terveydenhoitotyön suunnittelu-, toteutus- ja kehittämistehtävät. Toimintaan kuuluu kaikenikäisten terveiden ja sairaiden ihmisten auttaminen, hoitaminen, tukeminen ja ohjaaminen sekä yhteistoiminta terveyden- ja sosiaalihuollon alueilla, osallistuminen päätöksentekoon ja toiminta kansainvälisissä tehtävissä. Hoitotieteen ja lähitieteiden tutkittu tietoaines muodostaa opintojen ydinsisällön. Perusopinnoissa opiskelija perehtyy hoitamisen perusteisiin ja ammattiopinnoissa terveen ja sairaan hoitamiseen ihmisen elämän eri vaiheissa. Tälle perustalle rakentuvat syventävät ammattiopinnot. Opinnot tarkentuvat ja ajankohtaistuvat vuosittain yhteistyössä työelämän ja yliopiston kanssa. Opintoihin sisältyy EU-direktiivien mukainen harjoittelu (50 ov), josta osan voi suorittaa ulkomailla. Vapaasti valittavat opinnot tukevat ammatillisia opintoja. Opiskelija perehtyy oman työnsä sekä työyhteisön kehittämiseen myös työelämäprojekteissa ja opinnäytetyön avulla. Opis-

17 kelu toteutuu jatkuvana vuoropuheluna opiskelijan, asiakkaan/potilaan, ohjaajan ja opettajan sekä opiskelijakollegojen välillä erilaisissa hoito- ja toimintaympäristöissä. Tutkinto Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK) tai terveydenhoitaja (AMK) Opintojen laajuus ja kesto 140 ov, 3½ v. Suuntautumisvaihtoehdot Hoitotyö Terveydenhoitotyö Koulutusohjelmavastaava Rahko Raija, TtM Fysioterapian koulutusohjelma Fysioterapian koulutusohjelmasta valmistuu fysioterapeutteja, jotka saavat valmiudet toimia fysioterapian ja kuntoutuksen asiantuntijoina terveydenhuollon ja liikuntatoimen suunnittelu, -toteutus- ja kehittämistehtävissä. Fysioterapeutin työ sisältää kuntoutus- ja fysioterapiatarpeen ja mahdollisuuksien määrittämistä yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Fysioterapian erityisosaaminen painottuu ihmisen motorisen käyttäytymisen ymmärtämiseen sekä motoriseen oppimiseen ja opettamiseen. Toiminnassa korostuu yhteistyö muiden kuntoutukseen osallistuvien työntekijöiden, kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä kanssa. Toiminta kansainvälisissä tehtävissä on osa fysioterapeutin työtä. Perusopinnoissa opiskelija perehtyy viestintään ja kuntoutuksen sekä fysioterapian asemaan ja merkitykseen yhteiskunnassa. Ammattiopintojen keskeinen sisältö on ihmisen toimintakyky, siinä esiintyvät häiriöt ja toimintakyvyn tukeminen. Syventävissä opinnoissa opiskelija syventää osaamistaan valitsemallaan fysioterapian alueella ja perehtyy oman työnsä sekä työyhteisön kehittämiseen moniammatillisissa työelämäprojekteissa ja opinnäytetyön avulla. Opinnot tarkentuvat vuosittain yhteistyössä työelämän ja yliopiston kanssa. Opintoihin sisältyy EU-direktiivien mukainen harjoittelu (50 ov), josta osan voi suorittaa ulkomailla. Vapaasti valittavat opinnot tukevat opiskelijan ammatillisia opintoja. Tutkinto Opintojen laajuus ja kesto Koulutusohjelmavastaava Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, fysioterapeutti (AMK) 140 ov, 3½v Mäkiniemi Marja, THM

18 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan vanhustyön koulutusohjelma Koulutusohjelma on luotu vastaamaan nykyhetken ja erityisesti tulevaisuuden lisääntyviin vanhustyön palvelutarpeisiin. Sosiaali- ja terveysalan vanhustyön koulutusohjelmasta valmistunut geronomi saa laaja-alaiset valmiudet toimia vanhustyön erityistehtävissä. Geronomi voi toimia kuntatasolla esimerkiksi vanhustyön koordinoijana ja ohjaajana sekä vanhuksen henkilökohtaisena palveluneuvojana. Geronomilla on valmiudet vastata myös kehittyvän dementiatyön ja omaishoidon vaatimuksiin. Koulutus antaa valmiuden erilaisten vanhuspalvelujen tuottamiseen. Opetussuunnitelman sisältövalintojen lähtökohtana ovat sosiaali- ja terveysalan sekä vanhustyön viitekehykset, tietoperusta ja käytännön toiminta sekä näihin liittyvät lähitieteet. Opintoihin sisältyy käytännön harjoittelua erilaisissa vanhustyön palvelujärjestelmissä 50 opintoviikkoa, josta osan voi suorittaa ulkomailla. Opinnäytetyöprosessissa opiskelija syventää osaamistaan oman työnsä tutkijana ja kehittäjänä. Vapaasti valittavat opinnot tukevat opiskelijan ammatillista kehittymistä. Tutkinto Opintojen laajuus ja kesto Koulutusohjelmavastaava Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, geronomi (AMK) 140 ov, 3½ v Vallejo Medina Aila, THM KULTTUURIALAN KOULUTUS Rakennuskonservoinnin koulutusohjelma Rakennuskonservoinnin koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia rakennuskonservointityössä sekä opettaa ammatissa tarvittavat tiedolliset ja taidolliset työasenteet ja menetelmät. Koulutus painottuu puurakennusten konservointiin. Opiskelussa syvennytään ammattialan teoreettisiin, eettisiin ja käytännön ongelmiin. Sisällöllisesti opinnot jakautuvat perus-, ammatti- ja vapaasti valittaviin opintoihin sekä työharjoitteluun ja opinnäytetyöhön. Opiskelu on kokopäivätoimista ja siihen sisältyy oppitunteja, työryhmäopiskelua ja harjoitustöitä. Tärkeän osan opiskelusta muodostaa työskentely konservointia ja restaurointia vaativissa harjoittelukohteissa. Työmaille ja tutkimuskohteisiin tehdään paljon opintomatkoja. Myös yritystoimintaan omalla ammattialalla kiinnitetään huomiota. Tutkinto Opintojen laajuus ja kesto Koulutusohjelmavastaava Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto 160 ov, 4 v Laine Matti, konservaattori

19 Sosiokulttuurisen työn koulutusohjelma Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa modernin kulttuuri- ja yhteisötyön asiantuntijoita. Koulutus tuottaa valmiudet toimia johto-, organisointi- ja suunnittelutehtävissä paikalliskulttuurien sekä erilaisten alueellisten yhteisöjen ja ryhmien tukemiseen tähtäävässä työssä. Koulutuksen antamat tiedot ja taidot luovat edellytykset kansalaisryhmien toimintaprojektien ohjaamiseen, kansalaisten osallistumismuotojen kehittämiseen sekä paikallisyhteisöjen omaehtoisten toiminnan virittämiseen. Ohjaamis- ja organisointitaitojen ohella koulutuksessa tuetaan opiskelijan omaa käytännön harrastuneisuutta valitulla taide-, taito tai osaamisalueella. Ammattikäytäntönä sosiokulttuurinen työ on perinteiset sektorirajat ylittävää: koulutusohjelman suorittaneet voivat toimia kehittämis- ja yhteistyöohjelmissa, joiden osapuolia ovat keskushallinnon organisaatiot, kunnat, eri hallinnon alat, aluejärjestöt, yritykset ja vapaiden kansalaisfoorumien edustajat. Pitkäjänteisen suunnitteluja organisointitoiminnan lisäksi työhön kuuluu lyhytkestoisten projektien toteuttaminen sosiaali-, nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan alueilla. Keskeisimpiä eri vaihtoehdoista ovat paikallisyhteisöjen aktivointitoiminta kylä- ja lähiötyön muodossa sekä nuorten, vanhusten, pakolaisten ym. erityisryhmien kanssa tehtävä työ. Tutkinto Opintojen laajuus ja kesto Koulutusohjelmavastaava Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto 140 ov, 3½ v Toikko Timo, YTL Muotoilun ja tuotekehityksen koulutusohjelma Muotoilun ja tuotekehityksen koulutusohjelman keskeinen osaaminen on tuotevalmistuksessa ja taitavassa tekemisessä, mikä näkyy valmistettavissa tuotteissa. Koulutuksen tavoitteena on edistää yrittäjyyttä ja tuotekehitystoimintaa yhdessä yritysten, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Muotoilun ja tuotekehityksen koulutusohjelmassa opiskellaan kolmella ammattialalla, joko kalusteiden, vaatetuksen, sisustustekstiilien suunnittelua ja valmistusta sekä niiden esineellis-visuaalista viestintää. Ammattiopinnoissa opiskelija valitsee joko muoto-, taito- tai kuva-osaamisalueen. Eri osaamisalueiden opintojaksojen välillä tapahtuu yhteistyötä lähinnä projektityöskentelyn kautta. Tutkinto Opintojen laajuus ja kesto Koulutusohjelmavastaava Käsi- ja taideteollisuusalan ammattikorkeakoulututkinto, artenomi (AMK) 160 ov, 31/2 4 v Irmeli Jussila, TaM

20 2.5 Kansainvälisyys opinnoissa Kansainvälisyys on osa ammattikorkeakouluopintoja. Opiskelun aikana perehdytään siihen, millaisia haasteita kansainvälistyminen tuo eri alojen asiantuntijoille. Opiskelija voi hankkia valmiuksia, joita tarvitaan kotimaisen työelämän kansainvälistyessä. Tarvittaessa myös siirtyminen työelämään ulkomaille tai työskentely kansainvälisissä projekteissa on helpompaa. Kielitaidon ja kulttuurien tuntemuksen lisäksi tämän päivän asiantuntija tarvitsee valmiuksia uusimman tutkitun tiedon ja tietoliikenneyhteyksien hyödyntämiseen, laaja-alaista tietoutta yhteiskunnan eri sektoreilta sekä muutosvalmiutta ja joustavuutta. Opiskelu vieraalla kielellä Kaikissa koulutusohjelmissa on tarjolla opetusta vieraalla kielellä, pääasiassa englannin kielellä. Vieraalla kielellä toteutetaan kokonainen koulutusohjelma kaupan alalla ja tämän lisäksi laajahkoja 20-40 opintoviikon opintokokonaisuuksia ja lyhyempiä 1-2 opintoviikon intensiivikursseja. Opettajina toimivat omat opettajat ja ulkomaisten yhteistyöoppilaitosten luennoitsijat. Osa opiskelussa käytettävästä kirjallisuudesta ja muusta oheismateriaalista on vieraskielistä. Kielten ja kulttuurien opiskelu Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen sisältyy pakollisena molempien kotimaisten kielten ja yhden tai kahden vieraan kielen opiskelua. Kieliä on mahdollista opiskella myös vapaasti valittavina opintoina tavoitteena kielitaidon syventäminen tai uuden kielen ja kulttuurin opiskelu. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat viime aikoina olleet Aasian kielet ja kulttuurit, joita on mahdollista opiskella myös etäopintoina korkeakoulujen ja yliopistojen muodostamassa verkostossa. Tarve Etelä-Amerikan tuntemukseen ja espanjan kielen opiskeluun on myös kasvamassa. Sähköposti- ja Internet yhteydet ympäri maailman sekä videoneuvottelumahdollisuudet totuttavat opiskelijaa vieraan kielen käyttämiseen ja helpottavat yhteistyötä ulkomaille. Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Ammattikorkeakoululla on yhteistyötä yli sadan korkeakoulun kanssa Euroopassa ja muissa maanosissa. Lukuvuosittain noin kahdella sadalla Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijalla on mahdollisuus ulkomailla suoritettuun opintojaksoon. Jakso sovitetaan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan. Opiskelun tai harjoittelun ulkomailla on kestettävä vähintään 3 kuukautta, tavallisimmillaan kesto on 4-6 kuukautta. Suosituimmat kohdemaat ovat Saksa, Iso-Britannia ja Alankomaat. Lähtijöitä on myös mm. Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Japaniin, Ugandaan ja itäisen Euroopan maihin. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan liikkeenjohdon koulutusohjelmassa kaikki opiskelijat opiskelevat yhden lukukauden ulkomaisessa korkeakoulussa. Harjoittelun voi suorittaa ulkomailla myös itsehankitussa harjoittelupaikassa, mikäli se vastaa opiskelun tavoitteita. Kesäksi voi anoa harjoittelijavaihtoon esim. työvoimatoimiston kautta. Lisäksi yhteistyökorkeakoulut auttavat löytämään kohdemaasta halutun harjoittelupaikan. Kaupan ja hallinnon alan harjoittelijavaihtoa helpotta-

21 maan on rakennettu vientitiimi projekti Saksaan. Tekniikan, terveys- ja kaupanalan opiskelijoiden harjoittelua tuetaan ja rahoitetaan EU:n Leonardo da Vinci koulutusohjelmaan kuuluvan HecaMechaBus projektin avulla. Mahdollista on lisäksi osallistuminen lyhyemmälle intensiivikurssille, mukana olo kehittämis- tai tutkimusprojektissa tai opinnäytetyön tekeminen ulkomailla. Työn suorittamista ohjaa ja valvoo oman opettajan lisäksi vastaanottavan korkeakoulun opettaja. Kaikista, myös kotimaassa toteutetuista, opinnäytetöistä laaditaan vieraskielinen tiivistelmä eli abstrakti. Ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi opinnoissa ja ne korvaavat tai täydentävät oman oppilaitoksen opintoja. European Credit Transfer System (ECTS) on eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä, joka mahdollistaa opintosuoritusten laajuuden vertailtavuuden eurooppalaisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Oppimissopimuksen mukaisesti yhteistyökorkeakoulussa suoritettujen opintojen ECTS-pisteet muunnetaan vastaamaan suomalaisia opintoviikkomääriä. Yhteydenpito ulkomaisiin vaihto-opiskelijoihin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opiskelee ja harjoittelee vuosittain lähes sata yhteistyökorkeakouluista tullutta ulkolaista opiskelijaa. Omia kansainvälistymisvalmiuksia ja taitoja voi kehittää tukemalla aktiivisesti vaihtoopiskelijoita opinnoissaan ja auttamalla heitä selviytymään ja viihtymään eteläpohjalaisessa kulttuurissa. Ammattikorkeakoulussa on aktiivista kv-tutortoimintaa. Ulkomailla suoritettavien opintojen tukeminen Opiskelija- ja harjoittelijavaihtoa tuetaan taloudellisesti. Valtion opintorahaa saa yleensä myös ulkomaanjakson ajalta, mikäli opinnot kestävät vähintään 8 viikkoa ja opintoja suoritetaan vaadittava määrä. Ammattikorkeakoululta on mahdollista hakea mm. Socrates-, Leonardo- tai Nordplus-apurahaa. Ammattikorkeakoululla ja opiskelijayhdistyksellä on opiskelijalle omat vakuutuksensa ulkomailla suoritettavien opintojen ajalle. Tämän lisäksi opiskelijan kannattaa ottaa matkavakuutus sekä selvittää, tuoko ammattijärjestön opiskelijajäsenyys hänelle tarvittavan vakuutusturvan. Kelan toimistosta saatavalla henkilökohtaisella vakuutuslomakkeella E111 (joissakin tilanteissa lomake E109 tai E106) opiskelija saa EU-maissa samat terveydenhuollon palvelut kuin kotimaassaan. Ennen matkaa tulee laatia rokotussuunnitelma terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa. Kansainvälisyyteen liittyvä neuvonta ja ohjaus Kansainvälisyyden sisällyttämisessä opintoihin auttavat ja neuvovat yksiköissä koulutusohjelmien vastuuopettajat, opintojaksojen opettajat, opinto-ohjaajat, tutorit, kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöt eli kv-koordinaattorit ja kv-opiskelijatutorit. Aktiivinen osallistuminen ammattikorkeakoulun ja koulutusyksikön järjestämiin informaatiotilaisuuksiin ja kansainvälisyyspäiviin sekä tutustuminen opinto-oppaisiin ja Study Guide julkaisuihin auttaa omien opintojen suunnittelussa. Samoin auttaa keskustelu ja kokemusten vaihto ulkomailla jo opintoja suorittaneiden opiskelijoiden tai ammattikorkeakoulussa olevien ulkomaisten opiskelijoiden kanssa.

22 Kansainvälisten asioiden koordinaattoreina toimivat: Luonnonvara-ala / maatalous Heikki Harmanen, puh. 424 0222 Luonnonvara-ala / metsätalous Pirkko Kivinen, puh. 531 5113 Tekniikan ala Tapio Pihlajaniemi, puh. 416 2699 Hallinnon ja kaupan ala / Seinäjoki Ritva Leppänen, puh. 416 2881 Hallinnon ja kaupan ala / Kauhava Marja Arola, puh 431 5223 Ravitsemisala Tuija Pitkäkoski, puh. 231 8615 Sosiaaliala Arja Hemminki, puh. 416 2855 Terveysala Marja Joensuu, puh. 419 8278 Kulttuuriala Teppo Tiittanen, puh. 367 0211 Kv-päällikkö Helli Kitinoja, puh. 416 2975, GSM 050-554 8059 Opiskelijakunta SAMO ry:n kv-vastaavana toimii: Kirsi Sasi, puh. / fax. 06-423 5834 Sähköpostitse edellä mainitut henkilöt tavoittaa osoitteella etunimi.sukunimi@seamk.fi (ä ja ö korvataan kirjaimilla a ja o)

23 2.6 Opiskelijavalinta Seinäjoen ammattikorkeakouluun haetaan ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa yhteishaussa. Aikuiskoulutuksen koulutusohjelmiin ja vieraskielisiin koulutusohjelmiin sekä ammatillisiin erikoistumisopintoihin järjestetään erilliset haut. Koulutusalakohtaiset valintaperusteet noudattavat saman alan vakinaisten ammattikorkeakoulujen yleisiä valtakunnallisia perusteita. Valintaperusteet ovat opiskelijan aiempi koulumenestys, työkokemus sekä valinta- tai soveltuvuuskoe, mikäli alalla sellainen järjestetään. Lisätietoja opiskelijaksi hakemisesta saa mm. valtakunnallisesta hakuoppaasta, Seinäjoen ammattikorkeakoulun omasta opiskelijavalintaoppaasta, Seinäjoen ammattikorkeakoulun www-sivuilta (www.seamk.fi) tai soittamalla ammattikorkeakoulumme yksiköiden opintotoimistoihin (yhteystiedot löytyvät tämän oppaan takakannen sisäsivulta). 2.7 Opiskelijaksi ilmoittautuminen Jokaisen Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijan tulee ilmoittautua vuosittain kirjallisesti läsnä- tai poissaolevaksi (A473/2000, 22 a ). Ilmoittautumisen voi tehdä koko lukuvuodeksi tai lukukausittain. Syyslukukaudella on ilmoittauduttava 8.9.2000 mennessä ja kevätlukukaudella 12.1.2001 mennessä. Ainoastaan läsnäoloilmoituksen tehneellä opiskelijalla on oikeus käyttää opinto-oikeutta ja saada opintotukea. Poissaolevaksi voi ilmoittautua vain perustellusta, pätevästä syystä. Poissaoloilmoitukseen on aina liitettävä todistus poissaolon syystä. Poissaolon peruste on myös esitettävä yksikön johtajalle, joka antaa siitä lausunnon. Näin menetellen piskelija varmistaa opiskeluoikeuden säilymisen poissaolonsa aikana. Lisätietoa ilmoittautumiskäytännöstä saa yksiköiden opintotoimistoista ja opinto-ohjaajilta. 2.8 Opinto-oikeusaika Opiskelun kesto Opintojen laajuus mitataan opintoviikkoina ja se vaihtelee koulutusohjelmittain. SeAMK:n koulutusohjelmien laajuudet ovat 140 ov (säännönmukainen opintojen suoritusaika 3½ vuotta) tai 160 ov (4 vuotta). Ammattikorkeakouluopinnot on saatava päätökseen opinto-oikeusaikana (opinto-oikeusaika = tutkinnon säännönmukainen suoritusaika + 1 vuosi). Säännönmukaisena suoritusaikana opiskelija voi suorittaa myös ylimääräisiä opintoja rajoituksetta.

24 Säännönmukaisen suoritusajan ylittyminen (yliaikainen opiskelu) Seinäjoen ammattikorkeakoulun kokopäiväopiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan loppuun yhtä vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa, voi pätevästä syystä (esim. varusmies- tai siviilipalvelun suorittaminen, raskaus, pitkäkestoinen sairaus, lukukautta pidemmät kv-opinnot tai vaikea opiskelijan tai hänen perheensä elämäntilanne, ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtajuus, hallituksen jäsenyys ja valtakunnallisen ammattikorkeakoulujärjestön hallinnollisissa tehtävissä toimiminen) anoa opiskeluoikeuden pidennystä ammattikorkeakoulun rehtorilta. Opintoajan pidennystä voi hakea vain lukukaudeksi ja pidennys myönnetään enintään pidennyksen perusteena olevaa aikaa vastaavaksi. Opiskelija anoo opiskeluajan pidennystä asiaa varten laadittua lomaketta hyväksi käyttäen. Lomakkeita saa yksikköjen opintotoimistoista. Hakemus etenee koulutusohjelmavastaavan ja yksikön johtajan kautta ammattikorkeakoulun rehtorille, joka tekee asiasta päätöksen. Hakemuksesta tulee käydä selkeästi ilmi tutkinnosta puuttuvat opinnot sekä aikataulusuunnitelma niiden loppuunsuorittamisesta. Hakemuksesta tulee näkyä myös syy, miksi opiskelija hakee opintoajan pidennystä. Mikäli opiskeluajan pidennystä ei voida myöntää, opiskelijalle tarjotaan mahdollisuutta suorittaa opintonsa loppuun sopimusopiskelijana. Sopimusopiskelu voi sisältää vain ko. tutkinnosta puuttuvia opintoja. Sopimus tehdään asiaa varten laaditulle lomakkeelle lukukaudeksi kerrallaan, ja sen allekirjoittavat koulutusalayksikön johtaja ja opiskelija. Sopimuksessa tulee näkyä tutkinnosta puuttuvat opinnot ja suunnitelma niiden suorittamisesta. Asiaan liittyviä ohjeita ja lomakkeita saa opintotoimistoista.

25 2.9 Seinäjoen ammattikorkeakoulun lukuvuosi Maaseutualan yksikkö, Ilmajoki 1. vuosikurssi aloittaa 14.8.2000, työharjoittelu alkaa 1.5.2001 2. vuosikurssi aloittaa 2.10.2000, kenttäjakso alkaa 1.6.2001 3. vuosikurssi aloittaa 4.9.2000, erikoistumisharjoittelu alkaa 1.5.2001 4. vuosikurssi aloittaa 4.9.2000 Opetuksettomat jaksot: 16.10.-21.10.2000 21.12.2000-2.1.2001 26.2.-2.3.2001 Metsäalan yksikkö, Tuomarniemi, Ähtäri 1. vuosikurssi aloittaa 28.8.2000, työharjoittelu, 30.4.-31.5.2001 2. vuosikurssi aloittaa 4.9.2000, opetus päättyy 31.5.2001 3. vuosikurssi aloittaa 4.9.2000, työharjoittelu 30.4.-31.5.2001 ja 15.10.2001-6.1.2002 4. vuosikurssi aloittaa 14.8.2000, työharjoittelu 16.10.2000-7.1.2001, opetus päättyy 31.5.2001 Opetuksettomat jaksot: 16.-20.10.2000 18.12.2000-8.1.2001 26.2.-2.3.2001 Tekniikan alan yksikkö, Seinäjoki Lukuvuosi on jaksotettu seuraavasti: 1. luentojakso 28.8.-13.10.2000 2. luentojakso 23.10.-15.12.2000 3. luentojakso 2.1.-23.2.2001 4. luentojakso 5.3.-27.4.2001 Tenttiviikko 2.-4.5.2001 Opetuksettomat viikot; 42, 51-52 ja 9 Päättäjäiset 11.5.2001

26 Kaupan alan yksikkö, Seinäjoki Syyslukukausi 4.9.-20.12.2000 Kevätlukukausi 8.1.-31.5.2001 Viikot 42/2000 (16.-20.10.) ja 9/2001 (26.2.-2.3.) ovat opiskelijoilla itsenäisen työskentelyn aikaa. Opintojaksojen sijoittelua varten lukuvuosi on jaettu neljään jaksoon seuraavasti: 1. jakso 4.9.2000-3.11.2000 2. jakso 6.11.2000-19.1.2001 3. jakso 22.1.2001-23.3.2001 4. jakso 26.3.2001-31.5.2001 Yrittäjien ammattikorkeakouluyksikkö Syyslukukausi 4.9.2000-22.12.2000 Kevätlukukausi 8.1.2001-31.5.2001 Viikot 42 (16.-20.10) ja 9 (26.2.-2.3.) ovat opiskelijalle itsenäisen työskentelyn aikaa. 1. jakso 4.9.-6.10.2000 2. jakso 9.10.-17.11.2000 3. jakso 20.11.-22.12.2000 4. jakso 8.1.-16.2.2001 5. jakso 19.2.-6.4.2001 6. jakso 9.4.-25.5.2001 Ravitsemisalan yksikkö, Kauhajoki Lukuvuosi on jaksotettu seuraavasti: 1. jakso 14.9.-23.9.2000 2. jakso 25.9.-10.11.2000 3. jakso 13.11.-20.12.2000 4. jakso 3.1.-16.2.2001 5. jakso 19.2.-13.4.2001 6. jakso 16.4.-30.5.2001 Viikot 42/2000 ja 9/2001 ovat opetuksettomia.

27 Sosiaalialan yksikkö, Seinäjoki Syyslukukausi 14.8.-18.12.2000 - SeAmk lukuvuoden avajaiset 11.9.2000 - itsenäisen opiskelun jakso 16.-20.10.2000 - valmistujaisjuhla 18.12.2000 Kevätlukukausi 2.1.-31.5.2001 - itsenäisen opiskelun jakso 26.2.-2.3.2001 - valmistujaisjuhla 31.5.2001 Terveysalan yksikkö, Seinäjoki Syyslukukausi 2000 - joulukuussa 2000 valmistuva ryhmä aloittaa 7.8.2000 - muut jatkavat ryhmät aloittavat 14.8.2000 - uudet opiskelijat aloittavat 28.8.2000 - terveysalan yksikön avajaiset 28.8.2000 - kansainvälisyyspäivä 6.9.2000 - SeAmk lukuvuoden avajaiset 11.9.2000 - itsenäisen opiskelun jakso viikko 42 - ESR-hanke/Kyrö päättäjäiset - valmistujaiset 20.12.2000 Kevätlukukausi 2001 - lukukausi alkaa 8.1.2001 - itsenäisen opiskelun jakso viikko 9 - kansainvälisyyspäivä 7.2.2001 - lukukausi päättyy 31.5.2001 Käsi- ja taideteollisuusalan yksikkö, Jurva Syyslukukausi 4.9.-16.12.2000 - Käsi- ja taideteollisuusalan yksikön avajaiset 4.9.2000 - SeAMK:n lukuvuoden avajaiset 11.9.2000 - Syyslukukauden päätösjuhla 16.12.2000 Kevätlukukausi 8.1.-31.5.2001 - Avoimet ovet 27.1.2001 - Näyttely 25.-28.5.2001 - Kevätlukukauden päätösjuhla 31.5.2001

28 3 SEINÄJOKI, ILMAJOKI, ÄHTÄRI, KAUHAVA, KAUHAJOKI JA JURVA OPISKELUPAIKKAKUNTINA SEINÄJOKI on Etelä-Pohjanmaan keskus, lakeuden pääkaupunki, joka on kokenut voimakkaan kehittymisen 200 000 asukkaan maakunnan keskukseksi. Asukkaita on 30 000, ja elinkeinorakenne on palvelualapainotteinen. Elämä Seinäjoella on dynaamista. Kaupunki tunnetaan monista tapahtumistaan. Tangomarkkinat kutsuvat viihdemusiikin ystäviä iloiseen tanssi- ja musiikkitapahtumaan keskikesällä. Provinssirock oli jo kaksikymmentä vuotta sitten esimerkki suomalaiselle rockfestivaalikulttuurille ja kokoaa alkukesällä 1999 taas kymmeniätuhansia musiikin ystäviä Törnävänsaarelle. Seinäjoen kaupunginteatterin vuotuiset katsojaluvut ovat valtakunnallisestikin korkeat. Seinäjoen hallinto- ja kulttuurirakennusten kokonaisuus tunnetaan maailmanlaajuisesti Aalto-keskuksestaan. Aalto-keskus muodostuu 1960-luvulla rakennetuista Lakeuden Risti -kirkosta, kaupungintalosta, kirjastosta ja valtion virastotalosta. Kaupunginteatteri rakennettiin 1980-luvulla, ja niinpä tämä arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema kokonaisuus on rakennustaiteen ihailijoiden ja tuntijoiden merkittävä tutustumiskohde edustaen funktionalismia parhaimmillaan. Urheilu on Seinäjoelle tärkeää, olipa kyseessä mestaruustason urheilu (pesäpallo, jalkapallo, amerikkalainen jalkapallo, speedway jne.) tai kuntoilijan ja harrastajan mahdollisuudet liikuntaan. Täysimittainen tekojäärata, hiekkatekonurmi, uimarannat, laskettelurinne ja monet eri kaupunginosissa sijaitsevat liikuntapaikat tarjoavat opiskelijoille monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Opiskelijaelämä on vilkasta. Em. urheilumahdollisuuksia täydentävät monipuoliset taide- ja kulttuuriharrastusten kirjo baletista konserttimusiikkiin ja kuvataiteisiin. Kaupungin keskustassa on useita nuorten suosimia illanviettopaikkoja, diskoja ja pubeja. Opiskelija-asuntotilanne on hyvä. Marttilan kortteeri Oy:ltä löytyy useita nykyaikaisia opiskelija-asuntoloita, joissa on yksiöitä ja kaksioita, ja vuokrat ovat kohtuullisia. Seinäjoelle on hyvät yhteydet muualta Suomesta. Helsingistä pohjoiseen menevät junat kulkevat Seinäjoen risteysaseman kautta. Vuorokaudessa Seinäjoen rautatieasemalle saapuu 25 henkilöjunaa. Seinäjoen lentoasemalta Rengonharjun kentältä on vuorokaudessa useita lentoyhteyksiä Helsinkiin. Maanteitse matka Seinäjoelle on mm. Vaasasta 80 km, Helsingistä 325 km ja Tampereelta 180 km. ILMAJOKI sijaitsee keskellä Pohjanmaan lakeuksia. Tyypillistä pohjalaista maisemaa alavine, viljavine peltoineen ja latomerineen on myös Ilmajoella. Lisäksi lakeutta halkoo Kyrönjoki, jonka rantamaat ovat viljavia ja tehokkaasti viljeltyjä. Ilmajoki tunnetaan laajalti musiikkijuhlistaan sekä vireästä kulttuurielämästään. Ilmajoen asukasluku on noin 12.000 ja pinta-ala 609 km2. Lähimpiä kaupunkeja ovat: Kurikka 15 km, Seinäjoki 16 km ja Vaasa 75 km. Lähin rautatieasema on Seinäjoella ja lähimmät lentokentät Seinäjoella ja Vaasassa. Tampereelle on matkaa 180 km ja Helsinkiin 360 km.

29 Vapaa-ajanvietto- ja harrastusmahdollisuudet ovat Ilmajoella monipuoliset. Liikuntapaikkoja on useita kuntoilijoiden ja harrastajien käyttöön (uimahalli, kuntosaleja ja -ratoja, valaistuja latuja, liikuntahalleja, urheilukenttiä). Kansalaisopistossa on kurssitarjontaa hopeantaonnasta purjelentokurssiin. Ja keskustan illanviettopaikoissa kuulee usein elävää musiikkia. Kulttuuripalveluja ovat mm. kirjasto ja kirjastoauto. Nähtävyyksiä: Yli-Lauroselan talomuseo, Ilmajoen museo, Lauri W. Lehtolan kivikokoelma, Antti Laurosen rahakokoelma, Ilkan patsas, vanhoja tyylipuhtaita talonpoikaistaloja, Alajoki-maisema. ÄHTÄRI sijaitsee Suomenselän alueella ja kuuluu Kuusiokuntien pientalousalueeseen (Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä, Ähtäri). Ähtäri on tunnettu korkeatasoisista matkailupalveluista ja erilaisten tapahtumien järjestelypaikkakuntana. Asukkaita Ähtärissä on noin 7.500. Ähtärin kokonaispinta-ala on 906 km2, josta vesialuetta 103 km2. Lähimmät reittiliikenteen lentokentät ovat Jyväskylässä ja Seinäjoella (100 km) ja lähin merisatama Vaasassa (165 km). Etäisyydet tärkeimpiin keskuksiin: Turku 310 km, Helsinki 330 km, Tampere 160 km, Seinäjoki 80 km, Jyväskylä 120 km). Mainittuihin keskuksiin on maantie- ja rautatieyhteydet. Vapaa-ajanvietto- ja harrastusmahdollisuudet: Ähtärin monipuolinen luonto metsineen ja vesineen tarjoaa erilaisia luontoharrastusmahdollisuuksia. Tuomarniemen omien erinomaisten liikuntatilojen lisäksi Ähtärin kaupungin tarjonta on runsasta: Mustikkavuoren liikuntakeskus (valaistut ladut, joista yhteys 180 km latuverkostoon, huoltorakennus, ampumaurheilurata), urheilu-, pesäpallo- ja jalkapallokentät, jäähalli (noin 600 katsomopaikkaa), Ähtärihalli (lentopallo, sulkapallo, koripallo, squash, tennis, salibandy), kylpylä-uimahalli Hotelli Mesikämmenessä, vaellusreitit (Pirkan Taival, Suomenselän Taival, Arpaisten reitti), moottorikelkkareitit, iltarastit ja suunnistuskartat. Kulttuuritoiminnan palveluja ja tilaisuuksia on tarjolla seuraavasti: Kaupunginkirjasto, johon kuuluu pääkirjaston lisäksi kirjastoauto (Tuomarniemellä kerran viikossa) sekä kaksi sivukirjastoa, Pirkanpohjan taidekeskus, jossa pysyvässä näyttelyssä noin 200 taiteilija-professori Eero Hiirosen työtä sekä vaihtuvat näyttelyt. Nähtävyydet: Ähtärin Eläinpuisto, Mini-Suomi, kotieläinpuisto, Villa Pohjola, Pirkanpohjan taidekeskus, automuseo, kotiseutumuseo, Koskelan Keramiikka, Ähtärin kirkko. Tapahtumat: Ähtärin Lumiviikot, Ähtärin Yösoutu, Suvimarkkinat, Matkailijoiden hengelliset kesäpäivät, Tie on avoin -karismaattinen tapahtuma, Loma-asuntomessut 2000. KAUHAVA on Etelä-Pohjanmaan pohjoisosan nuori ja kehittyvä kaupunki. Kauhavasta tuli kaupunki vuonna 1986, mikä vahvisti entisestään yrittäjyydestä tunnetun Kauhavan asemaa alueen liike- ja palvelukeskuksena. Kauhava on tunnettu puukoistaan, Ilmasotakoulustaan, Lillbacka FinnPowerista, Yrittäjä-opistostaan sekä Yrittäjien ammattikorkeakouluyksiköstään. Kauhavalla on filmattu monia elokuvia (mm. Häjyt vuonna 1998 ja Lakeuden kutsu 1999), ja siksi sen kutsumanimi onkin Suomen Hollywood