Toimintakertomus. VAK ry 66. toimintavuosi

213 Toimintakertomus VAK ry 66. toimintavuosi 1

Lukijalle VAK ry on pitkän historiansa aikana toteuttanut toimintaansa sillä ajatuksella, että ihminen on tärkein. Yhdistys on aikoinaan perustettu niukkoina sodan jälkeisinä vuosina auttamaan vapaaehtoisesti riippuvuudesta eroon pyrkiviä. Yhdistyksessä on aina tehty työtä asiakkaan parhaaksi. Toimintatavat ja -edellytykset ovat vuosikymmenten kuluessa muuttuneet monella tavalla. Myös asiakaskunnassa on tapahtunut muutoksia. Suomen taloudellinen tilanne sekä edelleen käymistilassa oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus vaikuttivat kuntien halukkuuteen ja mahdollisuuksiin ostaa palveluja. Vuoden 213 aikana asiakaskysyntä vaihteli todella paljon. Valtakunnallisesti laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen kysyntä on vähentynyt ja tulee edelleen vähenemään. Päihdepalvelujen avo- ja laitosyksiköitä on maassamme viime vuosina ajettu alas ja sama kehitys näyttää jatkuvan. Taloudellista tulosta saatiin kuitenkin tasapainotettua, mutta tämä vaati monenlaisia toimenpiteitä. Yhteistoimintaneuvotteluja käytiin sekä Mikkeli-yhteisössä että Kankaanpään A-kodissa. Näiden seurauksena A-kodissa toteutettiin lomautuksia loppuvuonna ja päätettiin supistaa toimintaa vuoden 214 alusta. Lääkkeetön psykososiaalinen kuntoutus on edelleen se, mitä yhdistyksen toimipaikoissa toteutetaan ja halutaan pitää ensisijaisena. Kuntoutuksen toteuttamisessa vaaditaan yhä enemmän myös psykiatrian osaamista, koska asiakkaiden psyykkinen kunto on usein heikko kuntoutuksen alkaessa. Yhdistyksessä nähdäänkin nimenomaan psykososiaalisen kuntoutuksen esillä pitäminen yhä tärkeämpänä. Myös asiakkailta tullut palaute puoltaa tätä. Asiakkaat kertovat usein miten merkityksellistä on ollut, että on ollut mahdollisuus kunnolla pysähtyä oman elämäntilanteen ääreen ja saada vertaistukea sekä ammattilaisten tukea elämänmuutoksen toteuttamiseen. Fyysinen etäisyys omaan elinympäristöön on auttanut näkemään asioita selkeämmin. Yhteisö toimii korvaamattomana tekijänä muutoksessa, se on peili, jota ei voi huijata. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on elinehto järjestölle. Yhdistys toimii Suomen Terapeuttisten Yhteisöjen Ystävät ry:ssä, joka järjesti vuotuisen Huumetyöläisten Neuvottelupäivän 3.6.213. Yhteistyössä Tampereen seudun järjestöjen kanssa jatkettiin Kirkas Mieli -toimintaa alkuvuoden ja muita yhteistyöhankkeita on vuoden aikana ollut myös vireillä. Yhdistyksessä pitkään toimineita vaikuttajia jäi pois toukokuussa. Taloudenhoitaja Maili Suonperä jäi pois tehtävästään vuosikokouksen jälkeen 15.5.213 ja hallituksen jäsen Juhani Nuorala 7.5.213. VAK ry:n hallitus ja jäsenet kiittävät lämpimästi heitä työpanoksestaan yhdistyksessä ja toivottavat leppoisia päiviä tulevaisuudessa. Uutena jäsenenä yhdistyksen hallituksessa aloitti lehtori Anja Sirén 7.5.213. Yhdistys jatkaa toimintaansa hyvinä koetuin periaattein. VAK ry tuottaa edelleen valtakunnallisesti kuntoutuspalveluja erilaisiin riippuvuuksiin vapaaehtoisesti hoitoon hakeutuville naisille, miehille ja perheille. Yhdistyksen tavoitteena on aktiivinen toiminta riippuvuusongelmaisten elämäntilanteen parantamiseksi yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Toiminta on mukautunut yhteiskunnassa olevien tarpeiden mukaisesti ja tulee näin tekemään jatkossakin. VAK ry:n puolesta esitän lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille ja asiakkaille sekä erityisesti työhön sitoutuneelle osaavalle henkilöstölle. Kankaanpäässä 29.1.214 Arja Ruisniemi VAK ry:n toiminnanjohtaja 2 3

VAK ry Hallitus Yhdistyksen kokous Yhdistyksen hallitukseen ovat vuonna 213 kuuluneet: Hallitus Pj + 1 jäsentä Johtoryhmä toiminnanjohtaja (myös A-kodin johtaja) Kankaanpään a-koti TYÖVALIOKUNTA Mikkeli-yhteisö Kailio Jukka sosiaalineuvos puheenjohtaja Ahlström Salme tutkimusprofessori jäsen Jääskinen Matti sosiaalineuvos jäsen Koivisto Kalervo päätoimittaja jäsen Leistola Juha A-klinikkatyön johtaja,eläkkeellä jäsen Nousiainen Marja-Leena sosiaalineuvos jäsen, varapuheenjohtaja 7.5.213 saakka Nuorala Juhani everstiluutnantti evp. jäsen 7.5.213 saakka Saine Seppo VTM jäsen Sainio Kimmo toiminnanjohtaja jäsen, varapuheenjohtaja 7.5.213 alkaen Ruokonen Jussi lastenkodinjohtaja jäsen Savolainen Mauno sosiaaliterapeutti jäsen Siren Anja lehtori, SAMK jäsen 7.5.213 alkaen yhdistys A-kodin apulaisjohtaja Mikkeli-yhteisön johtaja Hallituksen kokouksia pidettiin yhdeksän. Hallituksen työskentelyyn ovat osallistuneet myös VAK ry:n toiminnanjohtaja Arja Ruisniemi ja Mikkeli-yhteisön johtaja Kaarina Peltonen sekä 15.5.213 saakka sihteeri Maili Suonperä. - varainhankinta - omaisuuden hoitaminen - koulutuksen myynti - tutkimustoiminta - julkaisutoiminta - viestintä - markkinointi - projektit (ulkopuolisella rahoituksella) KUNTOUTUS - vastaanottoyhteisö - peruskuntoutusyhteisöt - perheyhteisö - Joukanen-yhteisö - intervalliyhteisö TUKIPALVELUT - päiväkoti Onnela - keittiö - toiminnallinen kuntoutus AVOKUNTOUTUS - A-klinikka (Kankaanpää ja Parkano) KUNTOUTUS - yhteisöllinen yksilö-, pari ja perhekuntoutus TUKIPALVELUT - päivähoito Työvaliokunta Hallituksen nimeämään työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Jukka Kailio ja jäseninä Marja-Leena Nousiainen, Seppo Saine, Kimmo Sainio, Arja Ruisniemi sekä Maili Suonperä 15.5.213 saakka. Työvaliokunta kokoontui kahdeksan kertaa. Johtoryhmä Hallituksen nimeämään johtoryhmään kuuluivat puheenjohtajana toiminnanjohtaja Arja Ruisniemi sekä jäseninä johtaja Kaarina Peltonen ja apulaisjohtaja Pekka Suikkanen 18.3.213 saakka, jonka jälkeen apulaisjohtaja Heidi Viljanen. Tilintarkastajat ja toiminnan tarkastajat Vuosikokouksen valitsemana varsinaisena tilintarkastajana on toiminut KHT, JHTT Tom Sandell ja varalla KHT Tapani Torpo. Toiminnan tarkastajana on toiminut JHTT Jari Ritari ja varalla KHT Risto Ekholm. Henkilökunta Toiminnanjohtaja Arja Ruisniemi. Yhdistyksen kokous Vuosikokous pidettiin 7.5.213 Helsingissä. Kokoukseen osallistui 14 henkilöjäsentä. Jäsenistö Yhdistyksen yhteisöjäsenet ovat: - Jyty Helsinki ry - Liikenneraittiustyön Keskus ry - Raittiuden Ystävät ry - Suomen Elämäntapaliitto ry. - Eloset ry Henkilöjäseniä oli vuoden lopussa 34. Kuuluminen järjestöihin Yhdistys on A-klinikkasäätiön perustajajäsen ja säätiön valtuuskunnassa on yhdistystä edustanut Jukka Kailio Yhdistys on SOVATEK-SÄÄTIÖN jäsen. Yhdistyksen edustajana säätiön valtuuskunnassa on ollut Marja-Leena Nousiainen (säätiön valtuuskunta) ja hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana Kaarina Peltonen. Päihdehuollon valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (PÄIVYT) yhdistystä edustivat Arja Ruisniemi ja varajäsenenä Kaarina Peltonen. Yhdistys on myös jäsen SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä sekä Pirkanmaan päihdepalvelujärjestöt ry:ssä. Kankaanpään A-koti ja Mikkeli-yhteisö ovat Euroopan Terapeuttisten Yhteisöjen liiton EFTC:n jäseniä. Toiminnanjohtaja Arja Ruisniemi kuuluu Suomen Terapeuttisten Yhteisöjen ystävät ry:n hallitukseen. 4 5

Kankaanpään A-koti Kankaanpään A-kodin perusajatuksena on toimia turvallisena kuntoutusyhteisönä asiakkaille, jotka haluavat muuttaa elämäntilannettaan vapaaksi riippuvuudesta. A-kodissa toteutetaan yhteisöllisesti lääkkeetöntä psykososiaalista kuntoutusta. A-kodin toiminnan arvolähtökohtia ovat asiakkaan ja yksilöllisyyden arvostaminen, yhteisöllisyys ja voimavarakeskeisyys. A-kodin visiona on olla asiakkaille turvallinen ja muutosta edistävä yhteisö. Yksilöllisyys toteutuu ASTA-työskentelyssä, mikä tarkoittaa asiakaslähtöistä kuntoutuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia. ASTA-työskentely sisältää elämäntilanteen monipuolisen arvioinnin, kuntoutussuunnitelman ja kuntoutumisen etenemisen arvioinnin mittareineen. Yhteisöllisyys toteutuu arkipäivässä vertaisryhmien, vastuutehtävien ja muun yhteisöllisen toiminnan kautta. Voimavarakeskeisyys A-kodissa tarkoittaa sitä, että asiakkaan vahvuuksia tuetaan ja suuntaudutaan tulevaisuuteen. Yhteisöllisyys toteutuu arkipäivässä. Vuoden 213 toiminta A-kodissa yksilöasiakkaan kuntoutumispolku alkaa vastaanottoyhteisöstä, jossa yhdessä asiakkaan kanssa kartoitetaan hänen elämäntilanteensa. Peruskuntoutuksen ajan asiakkaat asuvat 1 asiakkaan pienyhteisössä, jossa moniammatillinen työryhmä työskentelee kuntoutuksen ajan heidän kanssaan. Arkipäivä koostuu yhdessä toimimisesta keskustellen, tehtäviä ja arjen askareita tehden. Jokaiselle laaditaan henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma, jonka pohjalta asiakas saa omaan elämäntilanteeseensa ja tavoittelemaansa muutokseen liittyviä tehtäviä. Retkahduksen ehkäisyryhmässä asiakkaalla on mahdollisuus vahvistaa taitojaan kohdata tilanteita, joissa hänen tyypillinen toimintansa on johtanut päihteiden käyttöön tai muuhun riippuvuuskäyttäytymiseen. Peruskuntoutuksen jälkeen asiakas voi jatkaa A-kodin jatkokuntoutusyhteisössä Joukasessa tai intervallikuntoutuksessa. Joukanen-yhteisö on kahdeksanpaikkainen jatkokuntoutusyhteisö, jossa tiivis yhteisö antaa mahdollisuuden oppia uudenlainen riippuvuuksista vapaa elämäntapa. Joukasessa keskitytään arjen taitojen oppimiseen ja päihteettömyyden vahvistamiseen sosiaalisen kuntoutumisen myötä. Perhekuntoutuksessa on tilaa seitsemälle perheelle ja siellä työskentelee oma perhekuntoutuksen työryhmä. Lapsia varten A-kodilla on oma päiväkoti ja kouluikäiset käyvät koulua Kankaanpäässä. Perhetyössä korostamme turvallista ja tavallista arkea ja tavoitteena on vahvistaa perheen sisäisiä suhteita ja terveitä rooleja. Perheen tilanteen tasapainottaminen on ensimmäinen tavoite ja käytännössä tämä tarkoittaa päivärytmin ja muiden rutiinien vakiintu- 6 7

mista. Perheen tilanteesta riippuen työskentely painottuu joko päihdetyöhön tai perhetyöhön. Yksilökuntoutuksen tapaan perheen vanhemmille tehdään kuntoutussuunnitelma, jonka painopisteiden mukaisesti kuntoutumista toteutetaan. Perhetyö tarkoittaa käytännössä esimerkiksi vanhempien tukemista ja ohjaamista erilaisissa tilanteissa tai perheen vuorovaikutussuhteiden tarkastelua ja vahvistamista yhdessä koko perheen kanssa. ASTA-työskentely takaa asiakkaille yksilöllisen elämäntilanteen arvioinnin. Viikoittain tehtävän hyvinvoinnin arvioinnin myötä saatu palaute pitää sekä asiakkaan että henkilökunnan ajan tasalla kuntoutumisen etenemisestä. Kuntoutussuunnitelma päivitetään tarpeen mukaan ja pidemmillä kuntoutusjaksoilla säännöllisesti. Asiakaspaikkojen kysyntä oli vuoden aikana vaihtelevaa. Käyttöaste oli 73,54 % (212 79 %). Keskeyttämisprosentti oli 15,74 (212 18 %). Vuoden aikana A-kodin palveluja käytti 75 eri kuntaa (212 7). Intervallikuntoutukseen osallistui 58 asiakasta (212 73 asiakasta) ja intervallijaksoja toteutui 22 (212 2 jaksoa). Asiakkaista oli naisia 35 % (212 32 %) ja miehiä 65 % (68 %). Asiakkaista 6 % ilmoitti pääasialliseksi päihteeksi alkoholin, 39 % oli moniainekäyttäjiä ja lääkeriippuvaisia 1 %. Uusina asiakasryhminä ovat lisääntyneet turvakotiasiakkaat, peliriippuvaiset sekä A-kodissa toteutetut tuetut ja valvotut lasten tapaamiset. Vuoden 213 alussa turvakotisopimuksen A-kodin kanssa tekivät Harjavalta, Luvia, Nakkila, Eurajoki, Kokemäki ja Huittinen. Pohjois-Satakunnan Perusturvaliikelaitoskuntayhtymän (Posan) asukkaille turvakotipalveluja on tuotettu jo vuosia. Posaan kuuluvat seuraavat kunnat: Kankaanpää, Honkajoki, Karvia, Jämijärvi ja Pomarkku. Asiakkaita on ollut koevapaudessa ja vankilatuomiota suorittamassa useista eri vankiloista. Peliriippuvuus ilman päihderiippuvuutta vuonna 213 oli kahdella asiakkaalla, mutta peliriippuvuus päihderiippuvuuden ohella on yhä useammalla asiakkaalla. Henkilökunnan valmiutta vastata peliriippuvuuden erityiskysymyksiin on vahvistettu muun muassa Gambling Councelor- koulutuksella. Peliriippuvaiset ja turvakotiasiakkaat ovat lisääntyneet. A-kodin henkilöstössä tapahtui muutoksia vuoden aikana. A-kodin pitkäaikainen emäntä Marjatta Salonen jäi eläkkeelle syyskuussa toimittuaan yhdistyksen palveluksessa yli 3 vuotta. Apulaisjohtaja Pekka Suikkanen jäi myös syyskuussa eläkkeelle. Ohjaaja Aino Heinonen jäi eläkkeelle lokakuussa. Uutena apulaisjohtajana aloitti 1.3. YTM Heidi Viljanen. Toiminnan kehittäminen ja toimintasuunnitelman toteutuminen Toimintasuunnitelmassa vuoden 213 keskeisimmiksi tavoitteiksi asetettiin A-kodin toiminnan rakenteiden ja resurssien käytön kehittäminen niin, että viikko-ohjelma palvelee paremmin asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena oli myös henkilöstöhallinnon vahvistaminen niin, että päävastuu henkilöstöhallinnosta siirtyy johtajalta uudelle apulaisjohtajalle. Nämä tavoitteet toteutuivat niin, että vuoden alussa otettiin käyttöön uudenlainen viikko-ohjelma, jossa asiakkailla on enemmän mahdollisuuksia valita toimintoja, joihin osallistuvat. Apulaisjohtaja on ottanut päävastuun henkilöstöhallinnosta ja organisaatiota muutettiin syksyllä niin, että lähiesimiesjärjestelmästä luovuttiin ja johtaja ja apulaisjohtaja vastaavat lähiesimiestehtävistä. Tämä on selkiyttänyt toimintaa ja tuonut henkilöstöresurssin käyttöön entistä parempaa joustavuutta. Laatutyöskentelyä on tehty resurssien sallimissa rajoissa. Käytännössä auditointeja ei ole pystytty toteuttamaan, vaan on keskitytty poikkeamien ja laatutyössä muuten esiin tulleiden puutteiden korjaamiseen. Tällaisia ovat olleet mm. perehdytyksen parantaminen, kuntoutuksen viikko-ohjelman kehittäminen ja kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen. Apulaisjohtaja Pekka Suikkasen läksiäistunnelmia. Emäntä Marjatta Salosen eläkkeelle siirtymisen juhlallisuuksia. 8 9

Koulutuksiin osallistuminen Asiakaspalautetta kerätään kuntoutuksen aikana monella tavalla. Jokaisella asiakkaalla on päivittäin mahdollisuus antaa palautetta toiminnasta. Kerran viikossa kaikki asiakkaat arvioivat kuntoutustoimintaa ASTAtyöskentelyyn kuuluvalla toiminnan arvio- mittarilla. Kuntoutuksen päättyessä jokaisen asiakkaan toivotaan Peliriippuvaiset ja turvakotiasiakkaat ovat lisääntyneet. täyttävän anonyymi asiakaspalautelomake, josta tehdään yhteenveto kuukausittain. Tämä yhteenveto käydään läpi sekä henkilökunnan kokouksessa että koko yhteisön yhteisökokouksessa. Palautelomakkeessa asiakkaat arvioivat kuntoutuksen eri osa-alueita asteikolla 1 5 ja olemme asettaneet laatutavoitteeksi vähintään 4, mikä on toteutunut. Asiakkaat antoivat yleisarvion 4.54 A- kodin toiminnasta. Parhaan arvion yleensä sai kokemus yhteisön turvallisuudesta ja myönteisestä ilmapiiristä sekä vertaistuesta. Alhaisia arvioita tuli yleisimmin kokemuksista toiminnallisesta kuntoutuksesta sekä sääntöjen ja käytäntöjen selkeydestä. Toimintaa kehitetään jatkuvasti sekä asiakkailta saadun että kunnista saamamme palautteen avulla. Kehittämiskohteet on kirjattu myös omavalvontasuunnitelmaan, joka päivitetään kaksi kertaa vuodessa. Asiakkaat tekivät vuoden aikana kolme muistutusta, jotka käsiteltiin kunkin asiakkaan kanssa henkilökohtaisesti. Heikko asiakaskysyntä on hidastanut toiminnan kehittämistä. Loppuvuoden aikana toteutuneiden lomautusten vaikutus kuntoutustoiminnan laatuun on pyritty välttämään kaikin tavoin. Henkilöstöresurssia on käytetty siellä, missä on tarvetta ja käytetty luovuutta toimintojen järjestämisessä. Henkilöstön vahva ammatillisuus on ollut tärkeä laadun tae tässä tilanteessa. Tärkeimpänä asiana on koko ajan ollut asiakas ja hänen tarpeensa. Koulutuksen avulla on henkilöstön osaamista pidetty yllä. Sisäisissä koulutuksissa on välitetty omaa osaamista koko työyhteisölle mm. psykiatriasta, työsuojelusta ja peliriippuvuudesta. Henkilöstö on osallistunut organisaation ulkopuolisiin koulutuksiin seuraavasti: Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi), päihteet ja syrjäytyminen Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (sairaanhoitaja) kliininen asiantuntija, mielenterveys- ja päihdetyön suuntautumisvaihtoehto Yhteisöhoidon koulutus Laatukoulutus Omavalvontasuunnitelmaan liittyvä koulutus Turvallisuuskoulutus Kognitiivisen terapian koulutus Lastensuojelulakikoulutus Työsuojelukoulutus Lääkekoulutus (psykiatriset lääkkeet) Tietosuoja- ja tietoturvakoulutus Lääkehoidon koulutus Peliriippuvuuskoulutus (Gambling Counselor) Psykiatrinen hoitotyö (verkko-opinnot) Johtamisen Erityisammattitutkinto JET- arvioijakoulutus Sairaanhoitajan AMK- pätevyyskoulutus Lisäksi henkilöstö on osallistunut seuraaviin alueellisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin: Sosiaalialan asiantuntijapäivät Henkilöstön työnohjaajana on ollut VTM Heikki Kupiainen. Työnohjaus on toteutettu ryhmätyönohjauksena. Yhteistyötä vuoden aikana on tehty lukuisten eri tahojen kanssa. Opiskelijoita on ollut työssäoppimisjaksoilla Satakunnan Ammattikorkeakoulusta, Porin Diakoniaammattikorkeakoulusta, Sataedusta, Winnovasta ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta. Monia eri opiskelijaryhmiä on käynyt tutustumassa A-kodin toimintaan. Myös monista kunnista on käynyt henkilöstöä tutustumassa toimintaamme ja A-kodin henkilöstö on käynyt esittelemässä toimintaa kunnissa. Kankaanpään A-kodissa on toimia seuraavasti: johtaja, apulaisjohtaja, 2 sosiaalityöntekijää, 6 sairaanhoitajaa, 17 ohjaajaa, 3 toimistosihteeriä, emäntä, kolme keittäjää ja siivouspäällikkö. A-kodissa toimii osa-aikainen lääkäri. Huumetyöläisten neuvottelupäivät SATSHP päihdeseminaari THL opioidihoidon työpaja Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Päihdehoito 13 seminaari A-koti: asiakkaiden ikäjakauma vuosina 212 213 18 9 1 1 213 % 34 18 12 1 212 % 34 7 18 24 25 34 35 44 45 54 55 64 23 14 27 8 65 69 7 1 1 11

A-koti: asiakkaiden hoitoajat/vrk vuosina 212 213 A-koti: päihdeaineet vuosina 212 213 (määrä prosentteina) 53 212 % 12 18 17 34 13 213 % Asiakaspalautteissa parhaan arvion yleensä sai kokemus yhteisön turvallisuudesta ja myönteisestä ilmapiiristä sekä vertaistuesta. 13 4 6 7 3 31 6 61 1 Alkoholi Lääkkeet Huumeet Huume+lääkkeet Liuottimet Alkoholi+lääke Alkoholi+huume Alk.+lääk.+huume Alkoholi+korvike Korvikkeet Ei päihdettä 4 1 4 3 3 4 1 1 8 8 12 11 15 12 1 2 3 4 5 6 7 8 53 6 Vuosi 212 Vuosi 213 A-koti: asiakkaiden työsuhteet vuosina 212 213 16 6 3 6 212 % 21 58 213 % 31 työssä työtön eläkeläinen 5 opiskelija 12 13

A-klinikka Muutoksen näkeminen ja kokeminen mahdollisuutena oman palvelun kehittämisessä tuo tulevaisuuteen työn imua ja haastetta tekijöilleen. Kankaanpään ja Parkanon A-klinikan perustehtävä on tarjota mahdollisimman laadukasta, monipuolista ja kokonaisvaltaista avohoidon palvelua eri riippuvuuksista kärsiville ja heidän läheisilleen. Toimintaa ohjaavat arvot ja toimintaperiaatteet ovat: asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, asiakkaan oman asiantuntijuuden arvostaminen, asiakas- ja elämäkeskeisyys. A-klinikkatyöskentely toteutuu moniammatillisessa työryhmässä. Vuoden 213 toiminta Asiakaskäyntejä A-klinikoilla oli vuoden 213 aikana yhteensä 1656. Parkanon A-klinikalla on palveluja tuotettu kahtena päivänä ja Kankaanpään A-klinikalla viitenä päivänä viikossa. A-klinikalla työskenteli alkuvuoden kolme työntekijää. Heidi Viljasen siirryttyä A-kodin apulaisjohtajaksi klinikat ovat toimineet kahden työntekijän voimin. A-klinikat ottivat uuden asiakastietojärjestelmän käyttöön 1.6.13 ja kulunut vuosi oli ohjelman toimintojen testausta ja kehittämistä yhdessä ATK-palvelu Hakosalon kanssa. A-klinikkojen palvelujen markkinointiin panostettiin kuluneena vuotena ja Siikaisten, Honkajoen, Pomarkun, Parkanon ja Jämijärven sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille esiteltiin A-klinikan palveluja. Erityisesti on kiinnitetty huomiota sujuvaan tiedonkulkuun yhteistoimijoiden henkilöstön vaihtuessa. Yhteistoiminta eri yhteistyökumppaneiden kanssa on kuluneen vuoden aikana toiminut hyvin sekä Kankaanpäässä että Parkanossa. Uutena yhteistoiminnan kumppanina toimintansa aloitti Kankaanpäässä vuoden alussa Posan Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus. Asiakkuuksia on tämän toiminnan piiriin ohjattu A-klinikalta vuoden aikana muutamia. Parkanossa yhteistoimintaa on tiivistetty kaupungin Työpajatoiminnan kanssa mm. asiakkaille suunnatun koulutusiltapäivän merkeissä. A-klinikan toiminnan esittely työpajan henkilökunnalle toteutui elokuussa. Kankaanpäässä Valtti ja Knuuttila -työpajojen kanssa yhteistoimintaa jatkettiin asiakastapaamisissa ja Pitohankkeen (pitkäaikaistyöttömille suunnattu työllistämistä edistävä hanke) kanssa. Työpajan asiakkaille suunnattu koulutusiltapäivä toteutui suunnitellusti kolme kertaa vuoden aikana. Posan (Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä) aikuispalvelujen johdon kanssa tapaamisia oli kaksi, joissa käsiteltiin vuoden vaihteessa käytäntöön tulevaa Posan asiakkaiden maksusitoumuskäytäntöä A- klinikalle. Posan ja Parkanon perhepalvelujen kanssa on yhteistyötä jatkettu tuloksellisesti. Koko perheen tai yksittäisten lasten ja nuorten pulmiin on varhaisessa vaiheessa kyetty yhteistoimin puuttumaan ja vahvemman tuen tarve on pystytty ehkäisemään. Yhteistyö poliisitoimen kanssa sekä Parkanossa että Kankaanpäässä on toiminut vastavuoroisesti. Keväällä järjestettiin molempien toiminta-alueiden poliisin, A-klinikan ja terveystoimen yhteispalaveri ajo-oikeus seurantoihin liittyen. Palaverissa päivitettiin käytettävät materiaalit ajooikeus ohjelman sisältö sekä hoitosopimuskaavakkeet. Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa yhteistyötä jatkettiin asiakkaiden päihdearviointien työssä Kankaanpäässä ja Parkanossa. Akupunktio-hoidot eivät ole enää sidottu tiettyyn aikaan ja palvelevat siten paremmin asiakkaiden tarpeita sekä Parkanossa että Kankaanpäässä. Avoin ryhmä halukkaille on viikoittain Kankaanpäässä, toimintavuotena siihen osallistui säännöllisesti 1 3 henkilöä. Yhteistyökumppaneille järjestettiin tutustumismahdollisuus korva-akupunktion menetelmään ja kokeiluun marraskuussa. A-klinikan työntekijän on osallistunut Satakunnan korvaushoitoverkoston toimintaan yhdessä Posan korvaushoitosairaanhoitajan kanssa. Parkanon opioidikorvaushoitotiiminä on osallistuttu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) opioidikorvaushoidon työpajassa. Tavoitteena on mallintaa Innokylään opioidikorvaushoitoa pienillä paikkakunnilla. A-klinikan henkilöstö on toteuttanut konsultaatiota Vaajakosken SOS-lapsikylä Nuortentaloon, Kankaanpään Opistolle koulutusta aiheesta päihteet, perheet, nuoret ja lapset sekä A-kodin perhekuntoutukseen kerran kuukaudessa vanhempainryhmän ohjausta. Kankaanpään A-klinikalla on kuluneen vuoden aikana työllistynyt yksi henkilö Posan aikuispalvelujen ja TEtoimiston kuntouttavan työtoiminnan kautta. Tehtävänä henkilöllä on ollut toimistosiivoustyö. Opiskelijaohjausta oli A-klinikalla kahdelle opiskelijalle (AMK) toimintavuoden aikana. Tiimipalavereita pyrittiin pitämään viikoittain, nämä toimivat hyvin informatiivisena kanavana sekä työnjaollisina tilanteina. A-klinikan kehittämispäivä toteutui syyskuussa. A-klinikan henkilöstön työnohjaajana on toiminut VTM Heikki Kupiainen. Kulunutta vuotta kuvaa avopalvelujen kentässä tapahtuvat muutokset, esimerkiksi yhteistoimijoiden omien toimintojensa kehittäminen ja toimintojen yhdistäminen, henkilöstömuutokset yhteistoimijoiden kentässä sekä kuntakentän rakenteelliset muutossuunnitelmat. Oman A-klinikkatoiminnan palvelujen markkinoinnin merkitys ja palvelujen tarjonnan kehittäminen on sekä kuluneen vuoden, että tulevan toimintakauden tärkeä olemassaolomme nimittäjä. Muutoksen näkeminen ja kokeminen mahdollisuutena oman palvelun kehittämisessä ja asiakkaiden laadukkaan palvelun varmistajana tuo tulevaisuuteen työn imua ja haastetta tekijöilleen. A-klinikalla työskentelee sosionomi YAMK ja psykiatrian sairaanhoitaja. A-klinikan henkilöstö on osallistunut seuraaviin koulutuksiin: Johtamisen erikoisammattitutkintoon valmentava koulutus Sairaanhoitajan tutkinnon päivittämiskoulutus AMK-tasoon. 14 15

Mikkeli-yhteisö Yhteisöllinen Mikkeli-yhteisön henki on onnistuttu säilyttämään varsin hyvin. Mikkeli-yhteisö on yhteisöhoidollinen ja -kasvatuksellinen yhteisö, jossa toivutaan päihderiippuvuudesta oppilaiden vertaisryhmän ja henkilökunnan tukemana. Kuntoutumisessa yhdistyy yhteisön auttava voima ja yhteisvastuu jokaisen oppilaan yksilölliseen kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Mikkeli-yhteisössä oppilaat saavat osakseen välittämistä ja oppivat itse välittämään muista. Mikkeli-yhteisön perustehtävänä on tuottaa laadukkaita yhteisöllisiä päihde- ja perhekuntoutuspalveluita yksin kuntoutukseen tuleville, pariskunnille ja perheille. Mikkeliyhteisö on 2-paikkainen. Paikkalukuun sisältyvät myös perheille tarkoitetut paikat. Perheitä Mikkeli-yhteisöön mahtuu enimmillään 4 5. Mikkeli-yhteisössä perhekuntoutus toimii kiinteänä osana muuta yhteisöä. Tämä on havaittu perheiden kuntoutusta edistäväksi ja koko yhteisöä lujittavaksi järjestelyksi. Mikkeli-yhteisössä nähdään, että kuntoutumisen edellytys on ajattelun ja arvojen muutos ja sitä kautta uuden elämäntavan oppiminen. Siksi asiakkaita kutsutaan oppilaiksi. Mikkeli-yhteisön toiminnan perustana on yhteisöllisyys, joka merkitsee mm. oppilaiden vastuuta toistensa kuntoutumisesta ja yhteisön toimivuudesta, avoimuuden ja rehellisyyden opettelua sekä oppilaiden ja henkilökunnan yhteistä päätöksentekoa. Yhteisöllisyyteen kuuluu myös oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen. Asiakastyön lähtökohtana Mikkeli-yhteisössä on ASTAtyöskentely, joka tarkoittaa asiakaslähtöistä suunnittelua, toteutusta ja arviointia. ASTA-työskentelyssä jokaiselle oppilaalle tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jonka tavoitteiden saavuttamiseksi työskennellään erityisesti ryhmissä. Jokaisen oppilaan hyvinvointia ja kuntoutuksen etenemistä arvioidaan jatkuvasti. Vuoden 213 toiminta Kysyntä oli alkuvuonna 213 varsin heikkoa ja keväällä Mikkeli-yhteisön tulevaisuus alkoi näyttää epävarmalta. Kesällä asiakasmäärä kuitenkin nousi ja pysyi kohtuullisen hyvänä koko loppuvuoden. Kuntoutusjaksojen pituudet vaihtelivat parista kuukaudesta seitsemään kuukauteen. Mikkeli-yhteisön palveluja käytti vuoden aikana 27 kuntaa. Markkinointi otettiin Mikkeli-yhteisössä painopisteeksi, kun asiakaskysyntä oli hiipunut. Tärkeäksi nähtiin ensikäden tieto, joten oppilasinfoille pyrittiin saamaan mahdollisimman paljon väkeä. Infoilla kävikin oppilaiden omien sosiaalityöntekijöiden ja opiskelijaryhmien lisäksi viitisentoista ammattilaisten ryhmää. Lisäksi Mikkeli-yhteisöä käytiin esittelemässä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille eri puolilla maata kymmenkunta kertaa. Lisäksi Mikkeli-yhteisön toiminta on ollut esillä muutamia kertoja paikallisessa sanomalehdessä. Kesällä yksi kansanedustaja vieraili Mikkeli-yhteisössä ja syksyllä Mikkeli-yhteisön henkilökunnan ja entisten oppilaiden nelihenkinen lähetystö kävi eduskunnassa esittelemässä kahdelle kansanedustajalle huolensa lääkkeettömän päihdekuntoutuksen tulevaisuudesta. Mikkeli-yhteisöllä oli esittelypöytä Sosiaalialan asiantuntijapäivillä, TerveSos -messuilla ja Itä- ja Keski-Suomen päihdepäivillä. Laatutyöskentelyä jatkettiin alkuvuodesta, mutta kesällä ja syksyllä toimittiin suurehkon oppilasmäärän kanssa tavallista pienemmällä henkilökunnalla, jolloin jouduttiin tilapäisesti tinkimään erilaisesta kehittämistyöstä. Siten myös ryhmätoiminnan kehittäminen jätettiin odottamaan parempaa aikaa. Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi ovat tässä tilanteessa nousseet keskustelun kohteeksi. Kesän ja syksyn aikana on käynnistetty erilaisia prosesseja työssä jaksamisen turvaamiseksi. Yhteisöllisyyden ylläpitäminen on ollut haasteellista, kun oppilasmäärä on ajoittain ollut pieni, kuntoutusjaksot suhteellisen lyhyitä ja henkilökunnan työtilanne vaativa. Yhteisöllinen Mikkeli-yhteisön henki on kuitenkin onnistuttu kaikesta huolimatta säilyttämään varsin hyvin. Perheitä oli vuoden aikana kuntoutuksessa varsinaisilla kuntoutusjaksoilla yhteensä seitsemän. Viikon tai toisinaan kahden viikon mittaisia intervallijaksoja perheille kertyi kahdeksan. Yhteensä perhekuntoutukseen osallistui vuoden aikana yksitoista aikuista ja yksitoista lasta. Jatkohoidon viikonloppuja on vuoden aikana pidetty neljä. Yksi niistä oli perhekuntoutuksen jatkohoidon viikonloppu Perhekuja. Jatkohoidon viikonloput ovat olleet osallistujilleen tärkeitä ja ne ovat myös vahvistaneet yhteisöä. Vankeustuomioita on Mikkeli-yhteisössä suoritettu edelleen. Mikkeli-yhteisössä on toimia seuraavasti: johtaja, sosiaalityöntekijä, 3 sairaanhoitajaa, 5 ohjaajaa, lastenhoitaja Lisäksi Mikkeli-yhteisössä on työskennellyt yksi oppisopimusopiskelija sekä muutamia lyhytaikaisia sijaisia. Lääkäri toimii yhteisössä osa-aikaisesti. Mikkeli-yhteisön työryhmän työnohjaajana on toiminut kouluttaja KM Reetta Kekkonen. Yhteistyö SOVATEK-säätiön kanssa on viritelty uudenlaista yhteistyötä tarkoituksena luoda toimintamalli korvaushoidosta irrottautumiselle. Tässä keskustelussa on ollut mukana myös A-klinikkasäätiön ja Kalliolan edustajia. Yhteistyö on tiivistynyt Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Mikkeli-yhteisön edustaja on ollut mukana muun muassa ISOn päihdefoorumissa. Yhteistyötä on jatkettu eri sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitosten kanssa. Opiskelijaryhmiä on käynyt tutustumassa Mikkeli-yhteisöön ja opiskelijoita on ollut yhteisössä käytännön jaksoilla. Suomen nuoriso-opiston opiskelijat ovat lisäksi järjestäneet toimintaa Mikkeli-yhteisön oppilaille. Yhteistyötä on ollut myös oppisopimustoimiston kanssa. Kuntien sosiaalityöntekijöiden ja A-klinikoiden työntekijöiden kanssa on tehty jatkuvasti yhteistyötä asiakasasioissa. Erityisen tiivistä yhteistyö on ollut perhekuntoutuksessa olevien osalta. Tällöin yhteistyökumppanina on ollut myös Mikkelin itäinen neuvola. Lisäksi yhteistyötä on ollut runsaasti Kankaanpään A-kodin sekä myös Sovatek-säätiön ja STERYn kanssa. Vankien sijoittamisasioissa yhteistyötä on tehty vankiloiden ja rikosseuraamuslaitoksen kanssa. 16 17

Mikkeli-yhteisön henkilökunta on osallistunut seuraaviin koulutuksiin: Mikkeli: Ikäjakauma vuosina 212 213 Yhteisöhoidon 2-vuotinen koulutus Erityistason perheterapiakoulutus Lähihoitajaopinnot Sosionomiopinnot Sosiaalipsykologian opinnot Luottamusmieskoulutus Avaimet yhteisölliseen johtamiseen Sisäinen koulutus yhteisöllisyydestä (1 pv) Mikkeli-yhteisön henkilökunta on osallistunut seuraaviin valtakunnallisiin ja alueellisiin tapahtumiin ja seminaareihin: 35 212 % 1 55 34 213 % 1 2 1 53 7 18 24 25 34 35 44 45 54 55 1 Sosiaalialan asiantuntijapäivät Tervesos-messut Huumetyöläisten neuvottelupäivät Päihdehoito 13 Itä- ja Keski-Suomen päihdepäivät Kahdessa viimemainitussa oli puheenvuoro myös Mikkeli-yhteisöstä. Lisäksi Mikkeli-yhteisön johtaja Kaarina Peltonen kävi Päihdetyön Talentian matkalla tutustumassa Norjan päihdekuntoutukseen. Mikkeli: päihdeaineet vuosina 212 213 (määrä prosentteina) Alkoholi Lääkkeet Huumeet Huume+lääkkeet Liuottimet Alkoholi+lääke 4 6 1 12 17 17 Vuosi 212 Vuosi 213 Alkoholi+huume Alk.+lääk.+huume Alkoholi+korvike Korvikkeet Ei päihdettä 1 51 69 1 2 3 4 5 6 7 8 18 19

Tilastovertailu 212-213 Kankaanpään A-koti Mikkeli-yhteisö 213 % 212 % 213 % 212 % Asiakkaiden lukumäärä saapui uusia 177 69 227 76 87 89 76 92 - joista siirtyi intervalliasiakkaaksi 27 4 uudet intervalliasiakkaat 31 12 33 11 lapsia 33 13 37 12 11 11 7 8 turvakotiasiakkaita 15 6 3 1 muita + omaisia Yhteensä uusia asiakaskäyntejä 256 1 3 1 98 1 83 1 siirtyi edelliseltä vuodelta 37 29 11 21 useammat hoitokerrat / vuosi 172 119 23 32 Yhteensä kaikki asiakaskäynnit 465 448 132 136 Hoitopäivät asiakasryhmittäin varsinaiset asiakkaat 9 158 71 1 731 78 4 789 85 4 557 88 uudet intervalliasiakkaat 768 6 866 6 lapset 2 783 22 2 186 16 866 15 66 12 turvakotiasiakkaat 135 1 3 muita + omaisia Yhteensä hoitopäiviä 12 844 1 13 786 1 5 655 1 5 163 1 2 21

A-klinikka Kankaanpää Parkano 213 212 213 212 Asiakkaiden lukumäärä asiakkaita yhteensä Asiakaskäyntejä asiakaskäyntejä yhteensä 132 216 45 49 1 241 1 856 415 33 Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön palveluja ovat käyttäneet seuraavat kunnat: Akaa, Espoo, Eura, Eurajoki, Forssa, Hanko, Harjavalta, Heinola, Helsinki, Hollola, Honkajoki, Huittinen, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Jalasjärvi, Joensuu, Jokioinen, Juankoski, Jyväskylä, Kaarina, Kangasala, Kankaanpää, Karstula, Karvia, Kauhajoki, Kauhava, Keuruu, Kiiminki, Kihniö, Kokemäki, Kontiolahti, Kotka, Kouvola, Kuopio, Kurikka, Kustavi, Kärkölä, Liperi, Lahti, Laihia, Laitila, Lieto, Lohja, Loimaa, Luvia, Luumäki, Masku, Mikkeli, Mustasaari, Mynämäki, Naantali, Nokia, Nousiainen, Nurmijärvi, Outokumpu, Parkano, Pieksämäki, Pomarkku, Pori, Porvoo, Pöytyä, Raisio, Rauma, Rusko, Saarijärvi, Sauvo, Savonlinna, Seinäjoki, Siikainen, Somero, Säkylä, Sastamala, Tampere, Turku, Tuusula, Urjala, Uusikaupunki, Vaasa, Vantaa, Vihti, Virrat, Ylöjärvi ja Äänekoski. Kankaanpään ja Parkanon A-klinikoita ovat käyttäneet seuraavat kunnat: Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Lavia, Parkano, Pomarkku ja Siikainen. VAK ry Tilinpäätös 31.12.213 22 23

VAK ry tilinpäätös TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.213 VAK ry tilinpäätös TOTEUMAVERTAILU TULOSLASKELMA Toteuma / 213 Toteuma / 212 TULOSLASKELMA TA Toteuma Poikkeama Käyttö- 213 213 1-12 % VARSINAINEN TOIMINTA VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT (varsinainen toiminta) 3 67 979,23 3 66 146,74 TUOTOT (varsinainen toiminta) 4 68 9 3 67 979,23 397 92,77 9,2 KULUT (varsinainen toiminta) HENKILÖSTÖKULUT -2 441 799,52-2 778 38,72 POISTOT -82 466,27-97 762,32 MUUT KULUT -1 42 725,4-1 245 791,69 KULUT (varsinainen toiminta) -3 566 99,83-4 121 592,73 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (varsinainen toiminta) 13 988,4-515 445,99 VARSINAINEN TOIMINTA 13 988,4-515 445,99 KULUT (varsinainen toiminta) HENKILÖSTÖKULUT -2 73 91-2 441 799,52-262 11,48 9,3 POISTOT -95-82 466,27-12 533,73 86,8 MUUT KULUT -1 288 175-1 42 725,4-245 449,96 8,9 KULUT (varsinainen toiminta) -4 87 85-3 566 99,83-52 94,17 87,3 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (varsinainen toiminta) -18 185 13 988,4-122 173,4-571,8 VARSINAINEN TOIMINTA -18 185 13 988,4-122 173,4-571,8 VARAINHANKINTA TUOTOT (varainhankinta) 2 86,3 18 993,55 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (varainhankinta) 2 86,3 18 993,55 VARAINHANKINTA 2 86,3 18 993,55 VARAINHANKINTA TUOTOT (varainhankinta) 22 85 2 86,3 2 763,7 87,9 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (varainhankinta) 22 85 2 86,3 2 763,7 87,9 VARAINHANKINTA 22 85 2 86,3 2 763,7 87,9 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT (sijoitus- ja rahoitustoiminta) 885,95 1 55,98 KULUT (sijoitus- ja rahoitustoiminta) -1 832,55-3,67 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (sijoitus- ja rahoitustoiminta) -9 946,6-1 494,69 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA -9 946,6-1 494,69 TILIKAUDEN TULOS 114 128,1-497 947,13 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 114 128,1-497 947,13 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT (sijoitus- ja rahoitustoiminta) 675 885,95-21,95 131,3 KULUT (sijoitus- ja rahoitustoiminta) -4 84-1 832,55 5 992,55 223,8 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (sijoitus- ja rahoitustoiminta) -4 165-9 946,6 5 781,6 238,8 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA -4 165-9 946,6 5 781,6 238,8 TILIKAUDEN TULOS 5 114 128,1-113 628,1 22 825,6 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 5 114 128,1-113 628,1 22 825,6 24 25

VAK ry tilinpäätös TASE VastaavAa 213 212 A Pysyvät vastaavat I Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet Kankaanpää 1 536,77 1 536,77 Mikkeli 18 437,27 28 974,4 18 437,27 28 974,4 2. Rakennukset ja rakennelmat Kankaanpää 298 721,94 332 419,67 Mikkeli 222 655,64 521 377,58 247 395,17 579 814,84 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kankaanpää 13 25,33 13 25,33 Mikkeli 39 733,45 52 983,78 38 39,95 51 56,28 4. Koneet ja kalusto Kankaanpää 31 81,64 41 942,29 Mikkeli 41 5,45 72 87,9 56 173,91 98 116,2 II Sijoitukset 1. Asunto-osakkeet As. Oy Savisto 23 743,62 23 743,62 2. Puhelinosakkeet Kankaanpää 297,69 24 41,31 879 463,8 297,69 24 41,31 962 56,67 B Vaihtuvat vastaavat I Saamiset 1. Lainasaamiset 6 5, 2. Myyntisaamiset 352 294,1 433 43,13 3. Muut tulosaamiset 67 167,85 4 647,3 4. Siirtosaamiset 15 275,47 569 737,42 162 421,35 66 971,78 VASTATTAVAA 213 212 A Oma pääoma I Toimintapääoma 352 5,62 352 5,62 II Edellisten kausien yli-/alijäämä 397 992,52 895 939,65 III Tilikauden yli-/alijäämä 114 128,1 864 126,24-497 947,13 749 998,14 B Tilinpäätössiirtojen kertymä 1. Vapaaehtoiset varaukset 16 631,15 16 631,15 C Vieras pääoma I Pitkäaikaiset velat 1. Lainat rahoituslaitoksilta Sampo Pankki 82 497,17 Oma Säästöpankki 146 586,53 146 586,53, 82 497,17 II Lyhytaikaiset velat 1. Lainat rahoituslaitoksilta Sampo Pankki, 35 431,3 Oma Säästöpankki 29 48,25, 2. Saadut ennakot 2 276,57 2 845,18 3. Ostovelat 18 664,61 188 47,25 4. Siirtovelat 84,13 213 153,56 73 132,36 299 456,9 5. Lomapalkkajaksotus 298 86,6 298 86,6 35 14,42 6. Muut velat 37 751,21 37 751,21 46 67,77 1 667 55,29 1 589 754,74 Kirjanpidossa käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 1.1. 31.12.213 II Rahat ja pankkisaamiset Kankaanpää 217 552,42 19 4,4 Yhdistys, 936,7 Mikkeli 31,65 217 854,7 299,55 2 276,29 1 667 55,29 1 589 754,74 KIRJANPITOKIRJAT Pääkirja ATK-tulosteena Päiväkirja ATK-tulosteena TOSITELAJIT JA SÄILYTTÄMISTAPA Pääkirjanpito Oikaisutositteet 5 paperitositteina Kassatositteet Kpää 1 paperitositteina Kassatositteet Mli 2 paperitositteina Muistiotositteet I 4 paperitositteina Muistiotositteet II Palkkatositteet Myyntilaskut Myyntilaskujen suoritukset Ostolaskut Jaksotukset Ostolaskujen maksut 45 paperitositteina 6 paperitositteina 7 paperitositteina 75 paperitositteina 8 paperitositteina 82 paperitositteina 85 paperitositteina 26 27

VAK ry tilinpäätös TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 213 212 Koneet ja kalusto Kirjanpitoarvo 1.1. 98 116,2 71 851,85 Lisäykset tilikaudella 61 469,77 Vähennykset tilikaudella -2,1-2 5, Tilikauden poistot -24 29,1-32 75,42 Kirjanpitoarvo 31.12. 72 87,9 98 116,2 1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet - Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. 4. Oman pääoman muutokset - Hankintamenon vähennykseksi on kirjattu investointiin saadut avustukset. Toimintapääoma 352 5,62 - Rakennusten, koneiden ja kaluston poistot on laskettu menojäännöspoistoina, asuin-, solu-, Edellisten kausien yli-/alijäämä 1.1. 895 939,65 89 467,82 hallintorakennukset 1 %, talous-, verstas- ym. ei asumiseen tarkoitetut rakennukset 2 % 352 5,62 - Kalusto ja koneet 25 % Edellisen kauden yli-/alijäämä -497 947,13 5 471,83 Edell. kausien yli-/alijäämä 31.12. 397 992,52 895 939,65 Tilikauden yli-/alijäämä 114 128,1-497 947,13 2. Henkilöstökulut 213 212 Omapääoma yhteensä 864 126,24 749 998,14 Palkat 2 7 23,25 2 38 63,97 Eläkekulut 372 54,3 439 739,61 Muut henkilöstösivukulut 16 148,68 89 872,27 Henkilöstökorvaukset -43 426,71-59 637,13 Yhteensä 2 441 799,52 2 778 38,72 3. Käyttöomaisuuden muutokset Maa- ja vesialueet Kirjanpitoarvo 1.1. 28 974,4 28 974,4 Lisäykset tilikaudella,, Vähennykset tilikaudella,, Kirjanpitoarvo 31.12. 28 974,4 28 974,4 Rakennukset ja rakennelmat Kirjanpitoarvo 1.1. 579 814,84 643 2,91 Lisäykset tilikaudella 1 868,83 Vähennykset tilikaudella, Tilikauden poistot -58 437,26-65 56,9 Kirjanpitoarvo 31.12. 521 377,58 579 814,84 Kiinteät rakenteet ja laitteet Kirjanpitoarvo 1.1 51 56,28 5 23,41 Lisäykset tilikaudella 1 423,5 1 536,87 Kirjanpitoarvo 31.12. 52 983,78 51 56,28 5. Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua Oma Säästöpankki 16 29,13, Yhteensä 16 29,13, 6. Annetut pantit ja vastuusitoumukset Omasta velasta Kiinnitykset 733 767, 383 773,16 Yhteensä 733 767, 383 773,16 7. Käyttöomaisuusosakkeet ja -osuudet Satakunnan Puhelin Oy 297,69 297,69 Asunto Oy Savisto, VAK ry:n 1 % omistama 23 743,62 23 743,62 24 41,31 24 41,31 8. Käyttöomaisuuden verotusarvot Maa- ja vesialueet 9 224,66 8 857,74 Rakennukset ja rakennelmat 1 973 23,55 1 966 644,76 1 982 455,21 1 975 52,5 9. Omaisuus, jonka hankkimiseen on saatu avustusta palautusehdoin Rakennukset Tase-arvo 31.12. 273 321,18 33 69,19 Avustuksen määrä RAY 1 5 9,71 1 5 9,71 28 29

Tilintarkastuskertomus Toiminnantarkastuskertomus VAK ry:n vuosikokoukselle VAK ry:n vuosikokoukselle Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella 12 937,68 Leasingvastuut yhteensä 51 75,72 Helsinki 18.3.214 Jukka Kailio Salme Ahlström Matti Jääskinen Kalervo Koivisto Juha Leistola Marja-Leena Nousiainen Jussi Ruokonen Seppo Saine Suoritetuista tarkastuksista on tänään annettu kertomukset. Hyvinkäällä 17. päivänä huhtikuuta 214 Kimmo Sainio Mauno Savolainen Arja Ruisniemi Anja Siren Olen tarkastanut VAK ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilivuodelta 213. Tilinpäätös, joka on laadittu voimassa olevan tilinpäätössäännöstön mukaisesti, sisältää tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta sekä siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus on vastuussa myös yhdistyksen hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä tilivuonna. Olen tarkastanut tilivuoden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilintarkastuslain edellyttämän hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa olen tarkastanut riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä eikä puutteita. Hallinnon tarkastuksessa olen selvittänyt hallituksen jäsenten ja toiminnanjohtajan toiminnan lainmukaisuutta yhdistyslain perusteella. Olen tehnyt tarkastuksen riittävän varmuuden saamiseksi siitä, onko hallintoa hoidettu lain ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti. Käsitykseni mukaan olen hankkinut tilintarkastuksessa lausuntojeni perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa näyttöä. Lausunnot Tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää 114.128,1 euroa, ja toimintakertomus antavat noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot VAK ry:n toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tiedot ovat ristiriidattomat. Puollan tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille tarkastamaltamme tilivuodelta. Olen tarkastanut VAK Ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilivuodelta 1.1. 31.12.213. Hallituksen allekirjoittama tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta sekä siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa myös siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toiminnantarkastajan velvollisuudet Velvollisuuteni on riippumattomana toiminnantarkastajana antaa lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä hallinnon tarkastuksen osalta tarvittaessa esittää tilintarkastuslain mukainen huomautus vastuuvelvollisille. Toiminnantarkastuksen olen suorittanut Suomessa noudatettavan hyvän tarkastustavan mukaisesti. Toiminnantarkastukseen kuuluu toimenpiteitä, joiden tavoitteena on kohtuullisen varmuuden saaminen siitä, että tilinpäätös ja toimintakertomus ovat olennaisilta osin oikein laaditut ja että hallituksen jäsenet ovat toimineet yhdistyslain mukaisesti. Olosuhteisiin nähden asianmukaisten tilintarkastustoimenpiteiden suunnitteleminen ja valitseminen perustuvat toiminnantarkastajan harkintaan, johon kuuluu vahingosta tai väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Käsitykseni mukaan olen suorittanut tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoani varten. Lausunto Lausuntonani esitän, että tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää 114.128,1 euroa, ja toimintakertomus, antavat noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tiedot ovat yhdenmukaisia. Puollan tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille ja toiminnajohtajalle tarkastamaltani tilikaudelta. Helsingissä 17. päivänä huhtikuuta 214 Helsingissä, huhtikuun 17. päivänä 214 Jari Ritari JHTT Tom Sandell KHT, JHTT Tom Sandell, KHT, JHTT Pohjolankatu 27 B 61 Helsinki puh. 4 58 11 353 Jari J. Ritari, JHTT Asemakuja 1 A 3, 54 Jokela 3 31

Yhteystiedot Yhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Sainio Väänteläntie 143, 2135 Ilmarinen kimmo.sainio@irtihuumeista.fi Puh. 4 937 128 VAK ry Kankaanpään A-Koti Toiminnanjohtaja Arja Ruisniemi Hirvikankaantie 226, 387 Kankaanpää Puh. 2 572 82 Fax 2 572 1377 a-koti@vakry.fi www.a-koti.com Mikkeli-yhteisö Johtaja Kaarina Peltonen Norolantie 19, 535 Norola Puh. 15 321 28 Fax 15 337 333 yhteisohoito@mikkeliyhteiso.com www.mikkeliyhteiso.com Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Y-tunnus 133623-5