IMATRAN KAUPUNGINMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TAVOITTEET 2 2. IMATRAN KAUPUNGINMUSEO 2 3. IMATRAN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMAT 3 3.1. Esinekokoelmat 3 3.1.1 Karjalaisen kotitalon kokoelmat 3 3.1.2 Teollisuustyöväen asuntomuseon kokoelmat 3 3.1.3 Imatran kaupunginmuseon kokoelmat 3 3.2. Kuva-arkiston kokoelmat 5 3.3. Arvoluokitus 6 4. KOKOELMIEN KARTUNTA 6 4.1. Kokoelmien kartuntaperiaatteet 6 4.2. Kokoelmien kartuttamisen painopistealueet 7 4.2.1 Esinekokoelmat 7 4.2.2 Kuva-arkiston kokoelmat 8 4.3. Poistot 8 4.4. Kartunnan seuranta 8 5. KOKOELMIEN DOKUMENTOINTI JA TUTKIMUS 9 6. KOKOELMIEN KONSERVOINTI, HOITO JA SÄILYTYS 10 6.1. Konservoinnin, hoidon ja säilytyksen periaatteita 10 6.2. Kokoelmien nykytila ja haasteet 10 7. KOKOELMIEN TURVALLISUUS 11 8. KOKOELMIEN LAINAUS-, TALLENNUS- JA SIJOITUSPERIAATTEET 11
Museon kokoelmat ovat se perusta, jonka päälle museon toiminta rakentuu. Kokoelmiin arkistoitunut tieto saa näkyvän ilmiasun museon näyttely-, opetus- ja tutkimustoiminnassa sekä niissä moninaisissa muodoissa, joilla museo palvelee yksittäisiä asiakkaita ja yhteiskuntaa. Tätä tietoa kartutetaan tutkimuksella ja aineistot ja niihin liittyvä tieto talletetaan museoihin. Museoihin talletetut esineet ja kuvat ovat aitoja todistuskappaleita omasta ajastaan, historian tapahtumista ja erilaisista ihmiskohtaloista. Kokoelmat ovat historiantutkimuksen lähdeaineistoa ja museolla on vastuu sekä menneille, nykyisille että tuleville sukupolville siitä, mitä kustakin ajasta säilytetään ja miten menneisyys esitetään uusille sukupolville. Museon tärkein perustehtävä on kokoelmien kartuttaminen, dokumentointi, konservointi ja asianmukainen säilytys. Museon asianmukaiseen hoitoon sisältyy velvollisuus ylläpitää ja kehittää kokoelmia ja palveluita. Kokoelmapoliittisen ohjelman tavoitteena on ohjata kokoelmien kartuttamista, säilyttämistä ja hoitoa ja niihin liittyviä prosesseja. Kokoelmapoliittisen ohjelman avulla Imatran kaupunginmuseolle luodaan yhtenäinen ja perusteltu linjaus näihin perustoimintoihin. Museo valikoi ja säilyttää tarjolla olevasta aineistosta kokoelmiin liitettävän materiaalin ja hoitaa sitä ohjelman mukaisesti. Kokoelmien valintaa edellyttää jo kokoelmien säilytystilojen rajallisuus. 2. IMATRAN KAUPUNGINMUSEO Imatran kaupungin sijainti Suomen ja Venäjän raja-alueella tuo kaupungin historiaan oman erityisen leimansa. Valtioiden välinen raja on pirstonut aluetta eri aikoina ja viimeisimmän sodan tuloksena Suomen puolelle jääneistä Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon alueista muodostettiin Imatran kauppala ja myöhemmin Imatran kaupunki. Imatran kaupunginmuseo huomioikin erityisesti toiminnassaan nykyisen Imatran, Neuvostoliitolle luovutetun Jääsken sekä Vuoksen alueet. Imatrankosken sijainti kaupunginmuseon toiminta-alueella on tuonut museon toimintaan mukaan myös matkailuhistoriallisen perspektiivin. Imatran kaupunginmuseo vastaa kaupungin omistamista kulttuurihistoriallisista museoista ja niiden kokoelmista. Museo tallentaa, tutkii ja välittää tietoa toimintaalueensa kulttuurihistoriasta. Museon perustavoitteena ovat asianmukaisesti hoidetut ja säilytettävät kokoelmat, jotka antavat todenmukaisen kuvan Imatran alueen menneisyydestä ja nykyisyydestä ja joiden kautta voidaan palvella kattavasti yksilöitä, yhteisöjä ja yhteiskuntaa. Mikäli museolla ei esimerkiksi resurssien vähäisyyden vuoksi ole mahdollista kartuttaa kokoelmia suunnitelmallisesti, kokoelmiin syntyy aukkoja ja puutteita, jotka vaikuttavat museon mahdollisuuksiin hoitaa tulevaisuudessa tehtäviään. Imatran kaupunki on sitoutunut museoiden toimintasäännössä niiden ylläpitoon ja kokoelmien säilyttämiseen. Toiminta on yhteensopiva Imatran kaupunkiorganisaation sääntöjen, määräysten ja toimintastrategioiden kanssa. 1
3. IMATRAN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMAT Imatran kaupunginmuseoon kuuluvat Teollisuustyöväen asuntomuseo ja Imatran kaupunginmuseo. Teollisuustyöväen asuntomuseo on avoinna kesäisin ja kaupunginmuseo ympäri vuoden. 3.1. Esinekokoelmat 3.1.1 Karjalaisen kotitalon kokoelmat Imatran kotiseutuyhdistys perusti Karjalaisen kotitalo -ulkomuseoalueen vuonna 1959. Vuoksen varrelle siirrettiin tuolloin tuparakennus, entinen savupirtti Taipalsaarelta. Ajan myötä alueelle siirrettiin lähialueelta saatuja rakennuksia, kuten aittoja ja riihi. Alue siirtyi vuonna 1973 Imatran kaupungille, jolloin alueella oli jo kaksitoista museorakennusta. Kaksi museona toimivista rakennuksista, läävä-talli ja paja eivät ole alkuperäisiä historiallisia rakennuksia, vaan alkuperäisen mallin mukaan vanhoista hirsistä rakennettuja. Muut alkuperäiset museorakennukset ovat peräisin 1800-luvulta. Kotitalon esinekokoelmassa on 987 esinekorttia. Aiempien tietojen mukaan sekä luetteloitua että luetteloimatonta esineistöä kotitalolla on arveltu olevan noin 2500 kappaletta. Kokoelman vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta, mutta pääosa esineistä ajoittuu 1800- ja 1900 lukujen vaihteeseen. Esinekokoelma sisältää maatalouteen ja talonpoikaiseen elämään liittyvää esineistöä. Karjalaisen kotitalo -kokonaisuuden rakennukset ja esineet on saatu pääsääntöisesti lahjoituksina. Karjalaisen kotitalon esinekokoelma on osittain siirretty pois museoalueelta, joka on vuokrattu ulkopuoliselle taholle. 3.1.2 Teollisuustyöväen asuntomuseon kokoelmat Teollisuustyöväen asuntomuseon rakennukset ovat viimeiset jäljellä olevat rakennukset paikalla sijainneesta Ritikanrannan teollisuustyöväen asuinalueesta. Alue liittyy läheisesti Vuoksen varren teollistumiseen: Tornator-yhtiö ryhtyi rakentamaan teollisuuslaitoksia Vuoksen Tornansaareen vuonna 1895 ja seuraavana vuonna alkoi työväen asuntoalueen rakentaminen Ritikanrantaan. Asuinalue purettiin näitä rakennuksia lukuun ottamatta 1960-luvulla. Jäljelle jääneet rakennukset kunnostettiin työväen asumista ja olosuhteita esitteleväksi museoksi vuonna 1975. Museoalue koostuu viiden perheen asuinkasarmista ja huoltorakennuksesta, jossa on sauna, pyykkitupa, mankeli ja leipomo. Asuinrakennuksesta neljä asuntoa on kunnostettu esittelemään työväen asumista 1900-luvun alusta kasarmien purkuun 1960-luvulle saakka. Viides asunto on huolto- ja henkilöstötilana. Pihan huoltorakennuksessa on näyttelytiloja. Asuntomuseon esine- ja kuvakokoelmassa on 1888 esinekorttia. Luetteloimatonta esineistöä on runsaasti, mutta sen määrää on toistaiseksi vaikea arvioida. Aiempien 2
arvioiden mukaan luetteloitua ja luetteloimatonta esineistöä museolla olisi yhteensä noin 3750 kpl. Kokoelma pitää sisällään huone-interiööreissä esillä olevan esineistön, huoltorakennuksen vintillä olevan sekalaisen selvittämättömän esineistön, henkilöstötilan vaatehuoneen tekstiilivaraston sekä merkittävän osakokoelman imatralaisia työväen toimintaan liittyviä lippuja 1900-luvun alkupuoliskolta. Asuntomuseon rakennukset ja esineistö on saatu pääsääntöisesti lahjoituksina. 3.1.3 Imatran kaupunginmuseon kokoelmat Imatran kaupunginmuseo on perustettu vuonna 1981. Museo sijaitsi pitkään Neitsytniemen kartanossa, josta toimitilat siirtyivät Imatran kulttuurikeskukseen vuodenvaihteessa 2004-2005. Kaupunginmuseon esineistö on karttunut lahjoitusten ja ostojen kautta. Suunnitelmallisimmin esineistöä on ostettu kalustamaan Neitsytniemen kartanoa. Myös matkailuun liittyvää esineistöä ja aineistoa on koottu paikallistason ohella myös valtakunnallisesti Imatralle aikoinaan perusteilla olleeseen matkailumuseohankkeeseen liittyen. Muuta esineistöä on saatu ja otettu vastaan lahjoituksina, jolloin kaupunginmuseon kokoelmasta on kokonaisuutena muodostunut melko hajanainen. Kaupunginmuseossa on silti selkeitä osakokoelmia, joista voidaan mainita Koulumuseon kokoelma, joka sisältää esineistöä ja aineistoa Imatran alueen kouluista ennen vuotta 1975, jolloin Imatralla siirryttiin peruskouluun sekä Imatran Osuusliikkeen kokoelma. Kaupunginmuseon näyttelytilassa on myös esillä osa Aune Paarman omistuksessa olevaa suola- ja pippurisirotinkokoelmaa, joka on osa keräilijän suuremmasta kokoelmasta. Osa museon kokoelmista sijaitsee edelleen entisessä kaupunginmuseon tilassa, Neitsytniemen kartanossa, joka on vuokrattu pitopalvelu- ja majoitusyrittäjälle. Kaupunginmuseon koulumuseon kokoelmia on esillä myös kaupungin muissa tiloissa. Museolla on käytössään näyttelytila Kulttuuritalo Virrassa. Esinekokoelmien säilytystilana on entiseen autotalliin rakennettu varastotila, joka on myös muun kulttuuritoimen käytössä. Lisäksi suurempikokoista esineistöä, ajopelejä, säilytetään erillisessä kylmässä varastotilassa. Museolla on lisäksi arkistotila kuva-arkiston ja museon arkiston säilyttämiseen sekä kuva- ja esinemateriaalin vastaanottoon, välivarastointiin ja käsittelyyn liittyvä säilytystila. Kokoelmatilojen esineistössä on jonkin verran sekalaista luetteloimatonta esineistöä. Työ kokoelman järjestämiseksi on käynnissä. Kaupunginmuseon esinekokoelma on osittain luetteloitu kokoelmanhallintajärjestelmä Muskettiin. 3.2. Kuva-arkisto Imatran kaupunginmuseolla on huomattava kuva-arkisto. Kuva-arkistoon kuuluu karkeasti arvioituna noin 262 000 valokuvaa, negatiivia, sähköistä tallennetta ja väridiaa sekä 30 filmikopiota ja yksi originaalifilmi. Lisäksi arkiston kokoelmiin kuuluu noin 165 kpl erityyppistä videonauhoitetta. Kuva-arkiston aineiston sähköinen luettelointi Musketti-tietokantaan aloitettiin kesällä 2006 Euroopan unionin hankerahoituksella. Kuvia on luetteloitu 3.1.2019 mennessä 37 239 kappaletta. Arviot 3
kuva-arkiston aineiston määrästä on koottu museon arkistoista aiempien lukujen perusteella. Kuva-arkistoon on saatu lahjoituksia, jotka muodostavat omia osakokoelmiaan. Merkittäviä kuvakokoelmia on myös ostettu kaikin käyttöoikeuksin. Kuva-arkiston merkittäviä osakokoelmia ovat: Hilda Sundholmin (lasi)negatiivikokoelma (23 099kpl) Hilda Sundholmin lasinegatiivikokoelmassa on henkilökuvia ja kuvia Imatralta. Sundholmin kokoelmaan sisältyy kulttuurihistoriallisesti arvokas, vaikkakin osin tuhoutunut Frans Engströmin (1873-1940) kokoelma. Frans Engström oli valokuvaaja ja suomalaisen elokuvan pioneeri. Engströmin lasinegatiiveissa on kuvia vuosisadan alun Imatrasta ja Itä-Suomesta. Enso-Gutzeitin valokuva- ja negatiivikokoelman talletus (noin 55 000 kpl) Enso-Gutzeitin kokoelma sisältää valokuvia ja negatiiveja Vuoksen yläjuoksun teollistumisen alkuvaiheista 1800-luvulta 1970-luvulle. Aineisto sisältää runsaasti myös luovutetun Enson materiaalia. Valokuvaamo Mellon negatiivikokoelma (67 088 kpl) Valokuvaamo Mellon aineistossa on henkilökuvia ja Imatran kaupunkikuvan taltiointeja 1920-1940-luvuilta. Paul Jyllinvuoren kuva-ja negatiivikokoelma (noin 5000 kpl) Paul Jyllinvuori oli imatralainen kotiseutuharrastaja, joka kokosi laajan kuva- ja lehtileikeaineiston Imatran historiasta. Kosken Kuvaamon kokoelma (787 sähköistä tallennetta) Kosken Kuvaamon kokoelma sisältää kuvia Imatrasta 1950-1970-luvuilta. Jääski-Seura ry:n kuva-arkiston talletus (noin 5000 kuvaa ja negatiivia) Jääski-Seura ry:n kuva-arkisto talletettiin Imatran kaupunginmuseolle syksyllä 2008. Arkistossa on kuva-aineistoa luovutetusta Jääskestä ja Ensosta. Lisäksi kuva-arkistossa on myös muiden imatralaisten valokuvaamojen lähinnä henkilökuvista koostuvia negatiivikokoelmia, kuten Valokuvaamo Hotti & Airaksisen kokoelma (32 596 kpl ) ja valokuvaamo Räikkösen kokoelma (9740 negatiivia). 3.3. Arvoluokitus Museolla ei ole toistaiseksi käytössä mitään kokoelmaesineiden arvoluokitusjärjestelmää. Arvoluokituksen pohjaksi on mahdollista soveltaa Tampereen museoiden vuonna 1994 kehittämää arvoluokitusjärjestelmää. Arvoluokitusjärjestelmässä kokoelman esineistö arvioidaan kriittisesti eri näkökulmista. Arvoluokitusta tarvitaan esimerkiksi kokoelman eri osien merkittävyyden arvioinnissa. 4
4. KOKOELMIEN KARTUNTA 4.1. Kokoelmien kartuntaperiaatteet Museon kokoelmilla on monta roolia. Yhteiskunnallisella ja yhteisöllisellä tasolla kokoelmat ovat keskeinen osa kansakunnan ja yhteisön muistia, jonka kautta voidaan hahmottaa nykymaailmaa, jäsentää menneisyyttä, saada tietoa omasta kulttuurista, jäsentää identiteettejä ja luoda siltoja menneisyydestä nykyisyyden kautta tulevaisuuteen. Kokoelmiensa kautta museot ovat myös merkittäviä sisällöntuottajia ja olennainen osa kulttuurimatkailua ja elämys- ja luovaa taloutta. Tulevaisuuden haasteet museoille elämys- ja luovan talouden sisällöntuottajina ovat kovat, ja niihin pystytään kestävästi vastaamaan vain kokoelmien asianmukaisella kartuttamisella ja hoidolla. Museon kokoelmien kartuttaminen on jatkuva prosessi, jossa myös oman aikamme esineitä ja ilmiöitä talletetaan museoon tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten. Museolla on vastuu siitä, millainen kuva menneisyydestä muodostuu. Kartuntatyötä sanelevat usein käytännön realiteetit: kartunta, dokumentointi- ja esineistön hoitotyöhön käytettävissä olevat henkilöresurssit, kokoelmien rajalliset säilytystilat ja kartuntaan varatut määrärahat. Nämä tekijät ohjaavat myös Imatran kaupunginmuseon toimintaa. Museon resurssina on vuonna 2019 yksi museoammatillinen työntekijä joka vastaa museon toiminnasta. Museolla on täyttyneet ja osin museon kokoelmien säilyttämiseen sopimattomat säilytystilat ja kokoelmien kartuttamiseen, esineistön puhdistukseen tai konservointiin ei ole toistaiseksi määrärahoja. Kaupunginmuseon kokoelmatyö on suhteutettava museon käytössä oleviin resursseihin. Aineiston kartunnan kehittäminen lähtee liikkeelle museon omien kokoelmien ja toiminta-alueen tuntemisesta. Museon tulee tallettaa olennaisia alueeseen liittyviä ilmiöitä. Imatran kaupunginmuseolla aineiston kartuttaminen on lahjoitusten varassa, jolloin kokoelmat saattavat kaventua käsittämään vain joitakin alueen ilmiöitä, jolloin kokonaiskuva alueen menneisyydestä jää puutteelliseksi ja vääristyneeksi. Tilannetta korjaamaan käytetään puutelistoja esineistö- ja valokuvaryhmistä, joita museolle kaivataan lahjoitettavaksi. Jotta kokoelmapolitiikkaa voitaisiin suunnitelmallisesti noudattaa ja korjata kokoelmien puutteellisuuksia tulisi museolla kuitenkin olla myös määräraha kokoelmien kartuttamiseen. Imatran kaupunginmuseo noudattaa kokoelmiensa kartuttamisessa valtakunnallisen tallennus- ja kokoelmayhteistyö TAKO:n puitteissa määrättyä työnjakoa. Kaupunginmuseo huomioi työnjaon puitteissa karttuneen materiaalin priorisoitaessa luettelointi- ja digitointitehtäviä. Museon tallennustyönjakomallin mukaisesti Imatran kaupunginmuseon tallennus- ja kokoelmatyön painopisteiksi on määritelty teollisuustyöväen asumiskulttuurin sekä Etelä-Karjalan ja Imatran alueen matkailun menneisyyteen liittyvän aineiston tallentaminen. Esineen tai valokuvan kokoelmaan liittämisen kriteereinä ovat yleisyys, tyypillisyys, merkittävyys, alueellisuus, kunto ja kontekstitiedot. Aineiston kartuttamisessa 5
keskitytään imatralaiseen aineistoon 1800-luvulta nykypäivään saakka sekä entisen Jääsken suomalaisen ajan aineistoon. Kokoelman kartuttamisessa valitaan painopistealueet, jotka heijastavat riittävän kattavasti Imatran historiaa ja ominaispiirteitä ja näiltä osin pyritään myös täydentämään jo olemassa olevan kokoelman puutteita. Etusijalle asetetaan aineistot, joista on olemassa hyvät kontekstitiedot. Lahjoitusta vastaan otettaessa laaditaan lahjoituskirja, jolla taataan museon täysi omistus- ja käyttöoikeus aineistoon. Lahjoitustilanteessa varataan oikeus karsia lahjoituksesta pois museolle epäoleellinen osa. Aineistotalletuksia otetaan vastaan hyvin harkitusti. Talletus otetaan vastaan siinä tapauksessa, että tarjottava aineisto on museon kannalta erittäin merkittävä ja harvinainen ja uhkana on aineiston häviäminen. Kokoelmaan ei periaatteessa oteta huonokuntoista esineistöä, esineitä, joista puuttuu konteksti-, valmistus- tai muut tiedot, toimialueen ulkopuolelta olevia esineitä tai esineitä, joita museon kokoelmassa jo on. Intendentti päättää kokoelmien hankinnoista, säilyttämisestä ja poistoista. Museoamanuenssi suunnittelee hoidettavanaan olevan museoyksikön osalta kokoelmiin liitettävän aineiston ostamisen ja lahjoitusten vastaanottamisen. 4.2. Kokoelman kartuttamisen painopistealueet Imatran kaupunginmuseon kokoelmia kartutetaan harkiten. Kartuttamiseen ja kokoelmien hoitoon käytettävissä olevat resurssit määräävät kokoelmapolitiikasta ja kokoelmien kattavuudesta. Kokoelmien kartuttamisen painopistealueet ovat kokoelmittain seuraavat: 4.2.1 Esinekokoelmat Imatran kaupunginmuseon kokoelma Imatran kaupunginmuseon kokoelmaa täydennetään kokoelmapoliittisilta painopistealueilta museon käytössä olevien resurssien puitteissa. Tavoitteena on saada nykyistä hajanaista kokoelmaa kattavammaksi. Kokoelmiin ei talleteta arkistoaineistoa eikä kirjoja kuin poikkeustapauksissa, joita voivat olla luovutettuun Jääskeen tai muutoin kartuttamisen painopistealueisiin liittyvät merkittävät aineistot. Kokoelmia pyritään kartuttamaan seuraavilta painopistealueilta: 1. Teollisuus- ja yrityshistoria Imatran alueen teollisuuslaitosten historia, ja teollisuuslaitoksiin liittyvä esineistö ja aineisto Imatran alueen yritysten historia ja yrityksiin liittyvä esineistöä ja aineisto 2. Matkailun historia Imatran alueen matkailuun liittyvää aineisto 3. Vuoksenvarren talonpoikaiselämään liittyvä historia 6
Imatran alueen maaseudun elämään liittyvä esineistö ja aineisto 4. Imatraan ja luovutettuun Jääskeen liittyvä henkilöhistoria Karjalaisen kotitalon kokoelma Karjalaisen kotitalon kokoelmaa kartutetaan tarvittaessa pienesineiden kohdalta. Rikki menneiden ja varastettujen esineiden tilalle voidaan ottaa uutta esineistöä. Suurikokoisia maatalouskoneita ei oteta vastaan, sillä niiden säilyttämiseen ei ole tiloja. Teollisuustyöväen asuntomuseon kokoelma Teollisuustyöväen asuntomuseon esinekokoelmaa kartutetaan tarvittaessa. Rikki menneiden ja kadonneiden esineiden tilalle voidaan ottaa uutta esineistöä. Kuitenkin mikäli asuntokasarmeissa ollutta alkuperäistä esineistöä tai muuta Imatran alkuperäistä työväen kulttuuriin esineistöä tarjotaan lahjoitettavaksi museolle, otetaan se vastaan mikäli esineistö on hyväkuntoista. 4.2.2 Kuva-arkiston kokoelmat Kuva-arkistoon kootaan Imatran aluetta ja Jääskeä koskevaa kuvamateriaalia. Kuvaarkiston kokoelmaa kartutetaan vedoksin, negatiivein ja sähköisin tallentein. Mikäli kuvan omistaja ei halua luopua alkuperäiskuvasta, tehdään kuvasta sähköinen kopio, jonka käyttöoikeudet sovitaan kirjallisesti kuvan omistajan kanssa. 4.3. Poistot Intendentti päättää kokoelmapoistosta museoamanuenssin esityksestä. Poistopäätöksessä esitetään poiston perusteet ja se, kuinka poistaminen suoritetaan. Merkintä poistosta liitetään esineluetteloon (aineisto poistettu, museonjohtajan päätös nro x ja vuosiluku). Poistetun esineen numeroa ei käytetä uudelleen. Aineisto voidaan poistaa seuraavista syistä (Juhani Kostet, Aboa 1999-2000) 1. Esine ei liity museon toiminta-alueeseen 2. Esine on sopivampi muuhun kokoelmaan 3. Esine on ennestään kokoelmassa. Toisaalta esineen käyttöhistoria voi olla perusteena sille, että useampi samanlainen esine talletetaan 4. Esine on huonokuntoinen 5. Esine on merkityksetön: esine on kokoelman kannalta tai historialliselta todistusvoimaltaan merkityksetön 6. Esine on luetteloimaton ja kontekstitiedoton, jolloin esine historiallisena lähteenä on merkityksetön Esine voidaan poistaa kokoelmasta 1. Siirtämällä se rekvisiitta- tai opetuskokoelmaan 7
2. luovuttamalla esine Imatran kaupungin muihin tiloihin 3. lahjoittamalla esine julkiselle/ julkisvalvonnassa olevalle yhteisölle 4. tuhoamalla esine Kokoelmaesinettä ei saa lahjoittaa yksityiselle henkilölle. Eettisesti arveluttavaa on myös myydä museon kokoelmiin lahjoitettuina tulleita esineitä. 4.4. Kartunnan seuranta Kokoelmien karttuminen ilmoitetaan toimintakertomuksessa, joka ilmestyy vuosittain. Toimintavuoden lopussa kartunnan sisältö tarkastetaan ja arvioidaan kokonaisuutena suhteessa kartuttamisen painopistealueisiin. 5. KOKOELMAN DOKUMENTOINTI JA TUTKIMUS Aineisto siirtyy museolle seuraavan esineprosessin mukaan. Museo ottaa talletuksia vastaan vain poikkeustapauksissa. 1. Asiakas tarjoaa aineistoa lahjoitettavaksi. Museoamanuenssi arvioi museokokoelman, hankintatarpeen ja esineen kunnon pohjalta otetaanko esine kokoelmaan. Neuvottelu intendentin kanssa. Tehdään vastaanottopäätös. 2. Aineisto otetaan vastaan. Aineiston taustatiedot selvitetään mahdollisimman tarkasti. Täytetään lahjoituskirja (LIITE 1), jossa on lahjoittajan yhteystiedot ja lahjoituksen sisältö sekä aineiston tiedot, jotka siirretään myöhemmin aineiston luettelointitietoihin. Luovuttaja hyväksyy allekirjoituksellaan esineen siirtyneen museon omistukseen. Sopimus tehdään kahtena kappaleena, joista toinen jää lahjoittajalle ja toinen museolle. Lahjoitettu aineisto käsitellään tarpeen mukaan tuholaisten torjumiseksi. 3. Aineisto kirjataan diaariin eli pääkirjaan. Diaariin merkitään myös lahjoituspäivä, lahjoittajan nimi ja osoite sekä lyhyt tunnistetieto esineestä. 4. Aineistolle annetaan hankintaerä- tai päänumero. 5. Aineisto puhdistetaan. Konservoinnin tarve määritellään. 6. Aineisto numeroidaan. 7. Aineisto luetteloidaan Musketti -tietokantaan. Aineistosta tehdään arkistotutkimusta käytettävien resurssien mukaan. Tutkimustietoa voi täydentää myös jälkeenpäin. 8. Aineisto valokuvataan/ digitoidaan ja kuvamateriaali liitetään Muskettitietokantaan. 9. Aineisto suojataan ja sijoitetaan museon säilytystilaan. 10.Aineisto on esillä näyttelyissä omassa museossa tai aineiston lainauksen kautta muissa museoissa Suomessa tai ulkomailla. Imatran kaupunginmuseolla tehdään perustutkimusta esineistön ja kuvamateriaalin luetteloinnin sekä näyttelyiden tekemisen yhteydessä. Tutkimustyötä pyritään 8
tekemään myös yhteistyössä oppilaitosten, yliopistojen ja muiden museoiden kanssa. Julkaisuja pyritään tuottamaan resurssien salliessa. 6. KOKOELMIEN KONSERVOINTI, HOITO JA SÄILYTYS 6.1. Konservoinnin, hoidon ja säilytyksen periaatteita Kokoelmien säilymiseen vaikuttavat säilytystilat ja niiden ominaisuudet sekä kokoelmien hoitoon käytettävissä olevat resurssit, kuten asianmukainen konservointi, puhdistus, suojaus, pakkausmahdollisuudet sekä henkilökunnan riittävyys kokoelmien hoitoon. Kokoelmien säilymiseen vaikuttavat myös säilytystilojen puhtaus ja kokoelmien hoidon järjestelmällisyys. Säilytystilojen kaluston tulee olla asianmukaista ja esineistön suoja- ja pakkausmateriaalien tulee täyttää museosuositukset. Museoiden ja säilytystilojen olosuhteita tarkkaillaan säännöllisesti. Konservoinnilla pyritään estämään tai hidastamaan esineiden vaurioitumista ja tuhoutumista. Ennaltaehkäisevässä konservoinnissa esine suojataan asianmukaisesti ja sille järjestetään turvalliset näyttely- ja säilytysolosuhteet. Rakenteellisessa konservoinnissa puututaan esineen rakenteeseen estämällä vaurioitumisen eteneminen ja korjaamalla vaurioita. Imatran kaupunginmuseolla noudatetaan ennalta-ehkäisevän konservoinnin periaatteita resurssien puitteissa. Rakenteellinen konservointi ostetaan tarvittaessa ja tarkoin harkiten ulkopuolelta. 6.2. Kokoelmien nykytila ja haasteet Näyttely- ja säilytystiloissa pyritään turvaamaan museotilojen olosuhdesuositukset. Olosuhdesuosituksiin ei aivan kaikilta osin toistaiseksi päästä. Pääsääntöisesti kokoelmat ovat suojassa, mutta myös konservoinnin, hoidon ja säilytyksen haasteita riittää. Kaupunginmuseon osalta kokoelmien ja arkistojen uudelleenjärjestämistä käytettävissä oleviin varasto- ja säilytystiloihin tulee jatkaa. Tavoitteena on saada museoesineistöä asiallisiin säilytyspakkauksiin. Tavoitteena on myös saada museoesineitä puhdistettua ja suojattua riittävässä määrin sekä saada tarvittavia kalusteita, joihin esineitä voidaan siirtää: esimerkiksi kokoelmien tekstiileille ei ole säilytysjärjestelmää. Uudelleen järjestämisen yhteydessä selvitetään luetteloimattoman esineistön ja muun aineiston määrä. Kokoelman selvittäminen, järjestäminen ja suojaaminen on hidas prosessi. Teollisuustyöväen asuntomuseon osalta haasteita kokoelmanhoitoon asettaa talousrakennuksen lämmittämättömässä yläkerrassa sijaitsevat museokokoelmat, jotka ovat jo vaihtelevien lämpötilojen, kosteuden ja lian vuoksi osin tuhoutuneet. Vintillä on myös paljon selvittämätöntä sekalaista esineistöä ja aineistoa, joista osa tulee siirtää parempiin säilytysolosuhteisiin. 9
7. KOKOELMIEN TURVALLISUUS Museoiden rakennukset ja kokoelmat on vakuutettu kaupungin vakuutuksella. Teollisuustyöväen asuntomuseon tilat on varustettu ensisammutusvälineistöllä, ja niissä on palohälytysjärjestelmä. Kaupunginmuseon näyttelytiloissa ovat ensisammutusvälineet, palo- ja murtohälytysjärjestelmät ja näyttelytiloissa on nauhoittava videovalvonta. Kokoelmien esittely-, säilytys- ja käsittelytiloissa huolehditaan mahdollisuuksien mukaan riittävästä turvallisuudesta. Museoiden turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat päivitetään riittävin väliajoin ja museoilla järjestettäviin tilaisuuksiin tehdään omat pelastussuunnitelmat. Esineistöä ja materiaalia ulkopuolelle lainattaessa lainaaja hoitaa kuljetus- ja näyttelyvakuutuksen. Vakuutusarvon määrittää Imatran kaupunginmuseo. 8. KOKOELMIEN LAINAUS-, TALLENNUS- JA SIJOITUSPERIAATTEET Museokokoelmien esineistöä lainataan muiden museoiden näyttelyihin esineistön kunnon salliessa. Lainaamisesta tehdään sopimus, jossa määritellään lainausehdot. Lainauspäätöksen tekee intendentti. Esineistön kunto tarkastetaan ennen ja jälkeen lainauksen. Esineistöä voidaan sijoittaa Imatran kaupungin omistamiin tiloihin. Sijoittamisesta ja siihen liittyvistä ehdoista sovitaan erikseen. Periaatteena silti on, että museoarvoltaan tärkeitä esineitä ei sijoiteta, sijoituspaikan on oltava olosuhteiltaan turvallinen ja sijoituspaikka maksaa sijoituksesta aiheutuvat kustannukset, kuten vitriinin tai vastaavan hankinnan ja sijoituksen vastaanottaja on velvollinen seuraamaan sijoitettavan esineistön tilaa. Museoesineiden kuljetuksen, pakkaamisen ja siirron huolehtii museon henkilökunta. Valokuva-arkiston aineiston käytöstä peritään maksu voimassaolevan palveluhinnaston periaatteiden mukaisesti. Imatralla 10.1.2019 Kalle Pakarinen 10