LAPIN LAAJAKAISTARAKENTAMISEN HANKEOHJELMA

LAPIN LIITTO LAPIN LAAJAKAISTARAKENTAMISEN HANKEOHJELMA 20.11.2009 Diaarinumero 1080/9521/2009

2 Sisällysluettelo 1. VIESTINTÄVERKON KEHITTÄMISTARPEET JA NOPEIDEN LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN KYSYNTÄ LAPISSA... 3 1.1 Tietoliikenneyhteyksien nykytila... 3 1.2 Väestö... 3 1.3 Elinkeinot... 4 1.4 Laajakaistapalveluiden kysyntä... 4 1.5 Palvelut... 5 2. YHTEENVETO LAPIN LAAJAKAISTAHANKKEISTA JA HANKKEISIIN OSOITETTAVASTA KUNTARAHOITUKSESTA... 5 2.1 Hankeohjelman kattavuus... 5 2.2 Kuntarahoitus... 6 2.3 Hankeohjelman laskentaperiaatteet, kartan julkisuus ja lukuohjeet... 7 2.4 Kuntakohtaisia täydennyksiä hankekuvauksiin... 7 LIITTEET... 14 Liite 1. a) Hankeyhteenveto kunnittain, b) Hankeluettelo, c) kuntien rahoitussuunnitelma hankealueittain ja d) kartta hankealueista Liite 2. Lapin laajakaistahankkeeseen liittyvää perustietoa kunnittain Liite 3. Lapin kuntien laajakaistahankkeen alustava rahoitussuunnitelma vuosittain

3 1. VIESTINTÄVERKON KEHITTÄMISTARPEET JA NOPEIDEN LAAJAKAISTAYH- TEYKSIEN KYSYNTÄ LAPISSA 1.1 Tietoliikenneyhteyksien nykytila Lapissa viestintäverkon kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää pitkien etäisyyksien vuoksi. Lapissa laajakaistayhteydet on saatavilla arviolta n. 97 % väestöstä vuosina 2004-2006 toteutetun laajakaistahankkeen ansiosta. tavoitetaso oli tuolloin vähintään 512 Kbit/s, joka on riittämätön tämän päivän tarpeisiin. Lisäksi verkko rakennettiin ADSL-teknologialla. Tuetun verkon ulkopuolella operaattorit ovat monin paikoin Lapissa purkamassa ko. teknologialla rakennettuja yhteyksiä. Tästä johtuen langattomien yhteyksien varassa toimii yhä suurempi osa lappilaisista. Langattomat yhteydet ovat puutteellisia, koska GSM- verkossa on runsaasti katvealueita eri puolilla Lappia. Erityisesti Utsjoki sekä muut rajakunnat ovat kärsineet puutteellisista yhteyksistä. Utsjoki on ainut kunta Suomessa, jonne ei ole valokuituyhteyttä. Lapissa on useita alueita, joista on onnettomuuden sattuessa täysin mahdotonta saada minkäänlaista yhteyttä pelastushenkilökuntaan. Myöskään viranomaisten käyttöön tarkoitettu viranomaisverkossa toimivat puhelimet eivät aina toimi näillä alueilla. Olemassa olevan verkon ongelmana Sallan, Savukosken, Pelkosenniemen, Utsjoen ja Enontekiön kunnissa ovat varmistamattomat yhteydet, jolloin yhteyden jostain syystä katketessa verkkoliikenteellä ei ole vaihtoehtoista reittiä esim. toisen kunnan kautta. Sallassa valokuidun katkeaminen maankaivutöiden yhteydessä aiheutti viime kesänä seitsemän tunnin katkoksen kunnan ja myös viranomaisverkon verkkoliikenteeseen. Verkkoliikenteen ollessa poikki avun hälyttäminen onnettomuuspaikalle olisi ollut täysin mahdotonta. Vuonna 2008 67 %:lla Lappilaisista oli internetyhteys ja 61 %:lla laajakaistayhteys käytössä. Lapin luvut jäävät jälkeen valtakunnan keskiarvoista (71% ja 64%) mm. verkon puutteiden vuoksi. Tällä hetkellä Lapissa ei ole 100 Mbit/s-kuluttajayhteyksiä tarjolla kuin Rovaniemen, Kemin sekä Tornion keskusta-alueilla. Myös nk. markkinaehtoisilla alueilla laajakaistarakentamisen tarve on suuri, jotta 99 % kattavuus voidaan saavuttaa 100 Mbit/s laajakaistatarjonnassa. 1.2 Väestö Lapin väestökehitys on viime vuosikymmeninä ollut laskeva, mutta tasaantunut viime vuosina merkittävästi. Kuluvan vuoden väestömäärän arvioidaan vähenevän vain muutamalla sadalla hengellä, kun pahimpina vuosina muuttotappio oli lähes 3 000 asukasta. Lapin maakuntasuunnitelman v. 2030 tavoitteena on muuttoliikkeen pysäyttäminen ja kääntäminen voitolliseksi lähivuosina. Lapissa on suunnitteilla useita suurhankkeita, joiden toteutuminen edellyttää uuden työvoiman saamista alueelle. Alue- ja palvelurakenne tulee edelleen jonkin verran tiivistymään. Maakunnan väestö sijoittuu pääasiassa keskuksiin ja niiden työssäkäyntialueille. Kylistä elinvoimaisimpia ovat vahvan kehittämistahdon omaavat kylät, jotka sijaitsevat toimivan asiointimatkan päässä keskuksista ja kykenevät tarjoamaan laadukkaita tontteja rakentamiseen. Haja-asutusta on nauhamaisesti teiden ja jokien varsilla. Matkailukeskusten merkitys palvelukeskittyminä lisääntyy. Myös kaivokset tasapainottavat aluerakennetta. Nopeiden laajakaistayhteyksien myötä väestön vähenemistä haja-asutusalueelta voidaan hidastaa, kun mahdollisuudet perustaa uusia yrityksiä ja käyttää sähköisiä palveluita olisivat samanlaiset kuin kaupungeissa. Tavoitteena onkin, että Lapin laakakaistahankkeen aikana saadaan

4 rakennettua valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti laajakaistaverkko yli 99 %:lle lappilaisista. 1.3 Elinkeinot Kun uusia kaivoksia avataan, nopeiden laajakaistayhteyksien tarve kasvaa. Tällä hetkellä Lapissa on kolme toimivaa kaivosta, ja vireillä useita mm. Savukoskella, Sodankylässä Kolarissa ja Posiolla. Laajakaistayhteyksiä tarvitaan sekä kaivosten itsensä, että niihin liittyvän muun yritystoiminnan ja työvoiman käyttöön. Eri puolilla Lappia on ajoneuvo- ja rengastestaustoimintaa (Ivalo, Muonio, Rovaniemi ja Sodankylä) ja muuta erityistoimintaa. Toiminnot sijoittuvat haja-asutusalueille ja niille hyvät tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömiä. Matkailun kehittäminen on keskittynyt matkailukeskuksiin, mutta erilaisia ohjelmapalveluita tarjotaan laajalti eri puolilla Lappia. Safariyrityksiä ja maatilamatkailupalveluita tarjoavia yrityksiä toimii huonojen tietoliikenneyhteyksien päässä eri puolilla Lappia. Kaksisuuntaisten tietoliikenneyhteyksien kehittäminen on näille yrityksille elinehto, koska tuotteiden markkinointi ja myynti hoidetaan yhä enenevässä määrin internetin kautta. Tälläkin hetkellä useat matkailuyritykset eri puolilla Lappia mm. Inarissa ja Utsjoella joutuvat toimimaan huonosti toimivien ja tarpeeseen nähden riittämättömien langattomien yhteyksien varassa. Lapissa toimivia maatiloja on n. 2300 kpl. Maatalouden rakennemuutoksen myötä työpaikat ovat vähentyneet Lapissa 5-8 prosentin vuosivauhtia. Maatilojen vähenemisestä huolimatta maataloustuotannon volyymi ei ole juurikaan pienentynyt. Luonnonolosuhteista johtuen Lappi erottuu maatalouden valtakunnallisesta tuotantoprofiilista selvästi painottuen maidon- ja lihantuotantoon. Lapin maaseutuelinkeinojen tunnuspiirteitä ovat metsien monipuolinen käyttö, porotalouden yhteydet matkailuun ja toimeentulon muodostuminen eri lähteistä. Porotaloudessa sähköiset järjestelmät on otettu kattavasti käyttöön ja siitä johtuen hyvien tietoliikenneyhteyksien tarve on kasvanut. Viime vuosina on etenkin kaupunkien ja matkailukeskusten läheiselle maaseudulle virinnyt yritystoimintaa uusille toimialoille majoitus- ja ohjelmapalveluihin, kalastukseen sekä käsi- ja luonnontuotealaan liittyen. Tulevaisuuden kehittämistavoitteena on pitää maaseutu asuttuna monipuolistamalla maaseudun elinkeinoja mm. maaseutumatkailu ja luonnon tuotealaa kehittämällä vahvan perusmaatalouden ohella. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kyetään turvaamaan ja kehittämään kylien peruspalvelut ja rakentamaan hyvät tietoliikenneyhteydet. Tulevaisuudessa ihmisten palvelutarpeet kasvavat ja palvelut siirtyvät yhä enenevässä määrin verkkoon. Hyvillä tietoliikenneyhteyksillä tuetaan paitsi nykyisten elinkeinojen kehittymistä niin myös kasvavia palvelutarpeita. 1.4 Laajakaistapalveluiden kysyntä Lapissa kysyntäkartoitusta 100 Mbit/s laajakaistayhteyksien hankkimiseksi on tehty kartoitusvaiheessa vain Pellon kunnassa. Siellä kysely lähetettiin kaikkiin kiinteistöihin, joissa on pysyvää asutusta tai yritystoimintaa. Kysely lähetettiin yli 500 kiinteistölle ja kyselyyn vastasi 15 % kiinteistöjen omistajista. 100 Mbit/s laajakaistayhteyden ilmoitti haluavansa 57 kiinteistön omistajaa. Kaistayhteyksien kysyntään vaikuttaa tilaajayhteyden hinta sekä yhteydestä maksettava kuukausittainen käyttömaksu. Tässä vaiheessa laajakaistahanketta asiakashinnat eivät ole tiedossa. Tämän johdosta kysyntäkartoituksiin ei saada vastauksia. On selvää, että tilaajayhteyden hinnan noustessa korkeaksi,

5 vain ne joille laajakaistayhteyden hankkiminen on, esim. yritystoiminnan kannalta välttämätöntä, ottavat sen käyttöön. Jotta kaikki halukkaat saataisiin verkon käyttäjiksi, olisi hinnan oltava kohtuullinen ja houkutteleva. Lapin kylätoimintapäivillä lokakuussa 2009 tehtiin osallistujille laajakaistakysely. Tilaisuuteen osallistui yli 200 ihmistä, jotka koostuivat kylätoimijoista luottamus- ja virkamiehistä. Vastauksia saatiin yhteensä 87 kpl. Vastaajista 60 %:lla oli käytössään internetyhteys. Jos yhteyttä ei ollut, syyksi ilmoitettiin palvelun korkea hinta. Lähes kaikki vastaajat pitivät laajakaistayhteyksien rakentamisen erittäin tärkeänä asiana (5, asteikolla 1-5). Vain 4 vastaajaa ilmoitti asian olevan 'ei niin tärkeä'. Laajakaistapalveluiden kysynnässä on huomioitava myös loma-asutus, koska vapaaajan asuntoja ollaan muuttumassa enenevässä määrin pysyviksi asunnoiksi. 1.5 Palvelut Harva asutus yhdistettynä pitkiin välimatkoihin asettaa haasteita kuntien palvelujen järjestämiselle. Lapissa ja koko Suomessa on kehitetty tietoteknologiaan perustuvia palveluita sosiaali- ja terveydenhuoltoon vuodesta 2005 lähtien monilla EU-hankkeilla. Terveydenhuollossa on kehitetty etäterveydenhoitopalveluita, videoiden kautta tapahtuvia terapiapalveluita ja virtuaalilääkäripalveluita. Lisäksi on kehitetty kotihoidon työntekijöiden käyttöön sähköisiä välineitä sekä erilaisia vanhusten kotona asumista tukevia turvapalveluita. Näiden palveluiden laaja käyttöönotto ei ole mahdollista kaikkialla nykyisillä tietoliikenneyhteyksillä. Lapissa monien sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluiden saanti (esim. tulkkipalvelut ja terapiapalvelut) on vaikeaa ja teknologiaa hyödyntämällä palvelut pystyttäisiin tarjoamaan myös pieniin kuntiin. Tulevaisuudessa on nähtävissä myös, että kuntien asiointipalvelut siirtyvät verkkoon kannattavuus syistä, jonka vuoksi olisi tärkeää saada kaikille verkon tarjoamat palvelut käyttöön. Tälläkin hetkellä Lapissa on meneillään sähköisen asioinnin kehittämisprojekteja sekä yksityisille että yrityksille, joiden tarkoituksena on parantaa ja helpottaa sähköistä asiointia. Erityisesti Lapin pienille yrityksille tietoteknologian tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen on tulevaisuudessa elinehto. Siirtyminen sähköiseen liiketoimintaan avaa uuden markkinointikanavan ja helpottaa asiointia ja säästää resursseja. 2. YHTEENVETO LAPIN LAAJAKAISTAHANKKEISTA JA HANKKEISIIN OSOI- TETTAVASTA KUNTARAHOITUKSESTA 2.1 Hankeohjelman kattavuus Kartoitusvaiheeseen ovat osallistuneet kaikki Lapin kunnat Kemin kaupunkia lukuun ottamatta. Kemissä ei ole tukikelpoista aluetta. Suunnitelmien mukaan Lapin alueelle rakennettavaa uutta valokuitua olisi n. 6 700 km ja liityntäpisteitä n. 830 kpl. Lapin väestöstä n. 14 % eli 25 433 henkilöä asuu tukikelpoisella alueella. Kuntien esitysten ulkopuolelle heistä jää n. 950. Valokuituverkon kuuluisi n. 11 000 ja sen ulkopuolelle jäisi vielä n. 350 asuntokuntaa. Valtakunnallisesti koko Suomen alueella hankealueiden ulkopuolelle on arvioitu jäävän n. 2 000 asuntokuntaa. Lapin osuus valokuituverkon ulkopuolille jäävistä asuntokunnista olisi n. 18 %. Hankealueilla on kuntien ilmoitusten

6 mukaan yhteensä 2 019 yritystä tai julkisen sektorin toimipaikkaa. Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmän (YKR) mukaan loma-asuntoja hankealueilla on 20 600 kpl. Hankeyhteenveto on liitteessä 1. Hankealueita 20 kunnassa on yhteensä 130 kpl. Osa hankealueista on melko pieniä, joita toteutusvaiheessa voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Vuonna 2010 rakentamisen on valmis aloittamaan 12 kuntaa, joista kuusi on aikatauluttanut hankkeensa. 2.2 Kuntarahoitus Lapin laajakaistahankkeen arvioidut kokonaiskustannukset nousevat pitkistä välimatkoista ja harvasta asutuksesta johtuen erityisen korkeiksi yhteensä liki 90 M. Hankkeeseen osallistuvista Lapin kunnista Utsjoki, Enontekiö, Muonio, Keminmaa ja Pelkosenniemi ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 mukaisia kriisikuntia. Kattamatonta alijäämää on Lapissa yhdeksällä kunnalla, joista neljä on erityisen vaikeassa asemassa. Vuodet 2010-2011 ovat ennusteiden mukaan kuntataloudelle ja kuntapalvelujen tuottamiselle vaikeita, koska taloudellisen taantuman vaikutukset kuntien tulopohjaan tulevat osin viiveellä. Taloudellisesta tilanteesta johtuen, kunnat tekivät elokuussa ehdollisia päätöksiä mukaan lähtemisestä riippuen siitä, mikä on kunnan lopullinen rahoitusosuus ja kustannukset hankkeiden kilpailutuksen jälkeen. Lapissa tulisikin pääsääntöisesti soveltaa kuntaosuuksissa eduskunnan käsittelyssä olevan lain alinta maksuluokkaa 8 % niin, että Lapin kuntien laajakaistakustannukset eivät missään kunnassa ylitä valtakunnan keskimääräistä asukaskohtaista kustannusta. Joissakin kunnissa 8 % kuntaosuudella laskettunakin kunnan kustannus on vielä yli 170 /asukas. Liitteeseen 2. on koottu Lapin laajakaistahankkeeseen liittyvää perustietoa kunnittain. Lapin laajakaistarakentamiseen rahoitustarve vuoteen 2015 mennessä on 83 M, josta kuntien rahoitusta olisi 7 M (8%), teleoperaattoreiden 28 M (34 %) ja valtion 48 M (58%). Kustannusarvio tarkentuu vuosittain tehtävissä hakumenettelyissä. Valtion rahoitustarve jakaantuu karkeasti arvioiden vuosille 2010-2015 kuntien alustavien rakentamissuunnitelmien mukaan seuraavasti: vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015 yhteensä milj. 5 8 9 10 9 7 48 Hankeohjelma on alustava. Kuntien kannalta laajakaistahankkeeseen osallistuminen on ollut erittäin haastavaa, suunnitelmia ja päätöksiään tehdessään kunnilla ei ole ollut tiedossa, mikä tulee olemaan lopulta kunnan osuus hankkeen kustannuksista. Hankesuunnitelmat on laadittu nopeassa aikataulussa ja kysyntäkartoituksia ei aikataulusyistä ja puutteellisista loppukäyttäjien hinnoista johtuen ole juurikaan tehty. Näistä syistä hankeohjelmien toteuttamisessa tulee turvata riittävä joustavuus mm. hankkeiden toteuttamisjärjestyksen ja aluerajausten tarkentamisen osalta. Puolet Lapin kunnista on tehnyt esityksen hankealueiden toteutusjärjestyksestä ja rahoituksesta sen mukaan. Puolet kunnista on ilmoittanut hankkeeseen käytettävissä olevan rahoituksen tekemättä vielä päätöstä hankkeiden toteutusjärjestyksestä. Tästä johtuen Lapin hankeohjelmassa ei ole priorisoitu hankkeita. Koska kaikki Lapin kunnat ovat tehneet alustavat rahoitussuunnitelmat hankkeiden rahoittamiseksi vuosittain (Liite 3.), voidaan suunnitelman pohjalta laskea tarvittava valtion tuki. Vuosittain toteutettavat hankkeet tarkentuvat, kun valtionapu laitetaan haettavaksi v. 2010 alkaen.

7 Lähtökohtana kuntien päätöksissä on ollut, että laajakaista voidaan tarjota valtioneuvosto periaatepäätöksen tavoitteen mukaisesti lähes kaikille kuntalaisille. Mikäli kuntien maksuluokat muuttuvat esitetystä, kunnat varaavat oikeuden tehdä päätökset uudelleen. Kunnan maksuosuuden nostaminen suunnitellusta johtaisi pahimmillaan rakennettavien alueiden karsimiseen ja pakottaisi kunnat asettamaan asukkaat eriarvoiseen asemaan. Muutos aiempaan päätökseen olisi niin merkittävä, että se edellyttäisi uutta käsittelyä kunnissa. 2.3 Hankeohjelman laskentaperiaatteet, kartan julkisuus ja lukuohjeet Hankealueiden yritysten ja julkisen sektorin toimipaikkojen sijaintitiedot on saatu kunnista. Väestö- ja loma-asuntotiedot on tuotettu YKR- aineistosta. Karttapohja on maanmittauslaitoksen tuottama, eikä sille ole haettu julkaisulupaa tässä vaiheessa. ohjausryhmä on päättänyt, että kuntien tekemiä kuituverkkosuunnitelmia ei tulisi julkaista, koska kyseessä on alustava suunnitelma eikä sen toteuttaminen ole varmaa. Julkaiseminen voisi johtaa jatkossa useisiin kunnallisvalituksiin. Laajakaistahankkeen kustannusten laskennassa on sovellettu viestintäviraston ohjeita. Kahden kilometrin puskurin ulkopuolella asuva väestö on hankesuunnitelmassa arvioitu seuraavasti: 1. Sinisellä viivalla merkitty tilaajayhteydet, joissa on 1-4 asuntokuntaa. 2. Loput 2 kilometrin vyöhykkeen ulkopuolelle jäävistä asuntokunnista on laskettu olevan 3 km päässä runkoverkosta, josta 1 km tukikelpoista. Näistä 50 % on arvioitu rakentavan laajakaistayhteyden. Markkinaehtoiselle alueelle tarvittavia liittymiä ei ole digitoitu hankesuunnitelmakartoille vaan ne on laskettu erikseen. Kuitutarve on mitoitettu markkinaehtoisen alueen keskustaan viestintäviraston ohjeen mukaisesti. Kustannus on merkitty hankelomakkeille. Taulukoissa ovat sekä kilometrit että kustannukset. Yhteisrakentamismahdollisuuksia kunnat ovat alustavasti hankeohjelmia tehdessään tarkistaneet. Yhteisrakentamisesta on keskusteltu ohjausryhmässä ja sovittu menettelystä niin, että maakuntatasolla kootaan toimijat yhteen ja heille esitellään laajakaistan rakentamissuunnitelmat. Kunnat tarkistavat omat suunnitelmat tältä osin, kun hankkeita aletaan toteuttaa. 2.4 Kuntakohtaisia täydennyksiä hankekuvauksiin Enontekiö Hankealueita 8 kpl, 38 % kunnan asuntokunnista hankealueilla Hankealueiden väestöstä yhteensä 687 henkilöä, 18-64-vuotiaita on 68 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 14 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 18 %. Kunnalla on yhteistä rajaa Ruotsin ja norjan kanssa. Kunta on erittäin harvaanasuttu, asukkaita on 0,2 /km2. Kunta on myös kriisikunta. Pääasialliset matkailualueet ovat Kilpisjärvellä ja Hetassa, mutta pieniä matkailuyrityksiä toimii eri puolilla kuntaa. Kunta

kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen, joten palveluita on tarve tuottaa kahdella kielellä. Laajakaistakustannukset erittäin kalliit 8% kuntaosuudella laskettunakin vielä 169 /asukas. Laajakaistarakentamisessa huoltovarmuustekijät on otettava huomioon. Alueella sijaitsee 832 loma-asuntoa. 8 Inari Hankealueita 11 kpl, 18 % asuntokunnista hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 1 352 henkilöä, 18-64-vuotiaita on 65 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 14% ja yli 65-vuotiaiden osuus 21 %. Kunta on harvaanasuttu, asukkaita 0,5/km2. Kunnalla on yhteistä rajaa sekä Norjan että Venäjän kanssa. Pinta-alaltaan Suomen suurimassa kunnassa myös laajakaistakustannukset nousevat korkeiksi. Pääasialliset matkailualueet ovat Saariselällä, Ivalossa ja Inarin kylässä. Safariyritystoimintaa sekä korpihotelli- ja leirintäaluetyyppistä majoitustoimintaa on kuitenkin eripuolilla kuntaa. Inarissa ovat saamelaismuseo Siida, Saamelaisalueen koulutuskeskus SAKK, Sapmi radio ja rakenteilla on saamelaiskulttuurikeskus. Kunnassa on myös ajoneuvo- ja rengastestaustoimintaa. Kunta on saamelaisten kotiseutualuetta. Kunnassa puhutaan kaikkia kolmea saamen kieltä. Inarin kunnan alueella on nostettu erityisesti esille tarve turvata sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut jokaisen asukkaan ulottuville. Myös laajakaistan rakentaminen Sevettijärven koululle on välttämätöntä koulun toiminnan tehostamiseksi. Pohjois-Lapin kuntayhtymä esittää, että kolttasaamelaisten asutusalueelle vedettävän kuidun rahoittamiseksi voitaisiin hyödyntää kolttalakia. Inarissa on myös merkittävästi loma-asuntoja yli 1 800 kpl. Kemijärvi Hankealueita 12 kpl, 13 % asuntokunnista hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 1 166 henkilöä, 18-64-vuotiaita on 58 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 22 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 18 %. Itä-Lappin seutukuntaan kuuluva Kemijärvi on pitkään kärsinyt voimakkaasta rakennemuutoksesta. Kuntakonsernilainoja Kemijärvellä on toiseksi eniten Lapissa 7 600 /asukas. Kunnan matkailukeskusalueita ovat Suomutunturi ja Pyhätunturit, mutta maaseutumatkailuyrityksiä on mm. Luusua-Ulkuniemen ja Raajärvi-Misin alueilla. Erityisesti Suomutunturin alueelle on ollut erittäin vaikea saada yritystoiminnan tarvitsemia riittäviä tietoliikenneyhteyksiä. Raajärven alueella on myös rautamalmiesiintymä. Yrityksiä tai maatiloja on kaikilla hankealueilla. Loma-asutusta on erityisesti matkailukeskusten läheisyydessä, mutta järvimaisemasta johtuen loma-asutusta on myös muualla kunnassa. Hankealueilla on yhteensä n. 100 aktiivista maatilaa ja 1 457 loma-asuntoa. Keminmaa Hankealueita 3 kpl, asuntokunnista 2 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 200 henkilöä, 18-64-vuotiaita on 61 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 22 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 18 %.

Kunta on kriisikunta, jossa on erittäin korkea tuloveroprosentti 20,75. Hankealueilla toimii aktiivisia karjatiloja ja muita yrityksiä yhteensä 14 kpl. Keminmaassa on toimiva kromikaivos. Loma-asuntoja alueilla on 114 kpl. Hankealueilla asuu lapsiperheitä. 9 Kittilä Hankealueita 10 kpl, asuntokunnista 28 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 1 716 henkilöä, 18-64-vuotiaita on 62 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 17 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 22 %. Kunta on laaja ja harvaanasuttu, asukkaita 0,7/km2. Kunnan pääasiallinen matkailukohde on Levitunturi. Levi on osa alueen isompaa matkailuvyöhykettä, johon myös lähialueen tunturikeskukset. Matkailukeskuksen lähialueilla on myös aktiivista yritystoimintaa. Hankealueilla on n. 120 aktiivista maatilaa, yrityksiä yhteensä n. 400 kpl ja 1 700 loma-asuntoa. Kunnassa toimii Iso-Kuusikon kultakaivos. Kolari Hankealueita 11 kpl, asuntokunnista 30 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 1 145 henkilöä, 18-64-vuotiaita on 61 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 14 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 24 %. Kunta harvaanasuttu, asukkaita 1,5/km2. Kunnalla on yhteistä rajaa Ruotsin kanssa. Kunnan pääasiallinen matkailukohde on Ylläs, joka on osa alueen isompaa matkailuvyöhykettä. Yritystoimintaa on, yhtä hankealuetta lukuun ottamatta kaikilla hankealueilla. Kuntaan on myös ratayhteys. Kolarissa on myös varauduttava tulevaan kaivostoimintaan. Kolari-Pajala-alueella on mittava rautamalmiesiintymä. Kunnassa on myös kalkkikiviesiintymä, jonka louhimista suunnitellaan. Loma-asuntoja alueella on 697 kpl. Muonio Hankealueita 5 kpl, asuntokunnista 32 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 773 henkilöä, 18-64-vuotiaita on 61 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 20 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 20 %. Kunta on harvaanasuttu, asukkaita 1,2/km2. Kunnalla on yhteistä rajaa Ruotsin kanssa. Kunta on myös kriisikunta. Pääasialliset matkailukeskukset Olos- ja Pallastunturit. Muoniossa on myös merkittävästi ajoneuvotestaustoimintaa. Kaikilla hankealueilla on yritystoimintaa. Loma-asuntoja kunnassa on myös runsaasti, 1 045 kpl. Pelkosenniemi Hankealueita 3 kpl, asuntokunnista sijaitsee 51 % hankealueilla Hankealueiden väestöstä yhteensä 549 henkilöä, 18-64-vuotiaita on 62 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 11% ja yli 65-vuotiaiden osuus 26 %.

10 Kunta on erittäin harvaanasuttu, asukkaita 0,6/km2. Pelkosenniemi on myös kriisikunta. Pieni kunta, jolloin yhteisrakentaminen muiden lähialueiden kuntien kanssa korostuu. Hankealue 3, joka on Sallan kunnan rajalla, pyritään rakentamaan yhdessä Sallan kunnan kanssa. Pyhätunturin matkailualue sijaitsee Pelkosenniemellä ja muodostaa yhdessä Sodankylän Luoston alueen kanssa merkittävän matkailukeskusalueen Lapissa. Loma-asuntoja hankealueilla on 515 kpl. Pello Hankealueita 7 kpl, asuntokunnista 24 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 951 henkilöä, 18-64-vuotiaita on 53 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 14 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 32 %. Kunnalla on yhteistä rajaa Ruotsin kanssa. Pellon kunnassa on tehty kartoitus, jonka avulla tiedusteltiin kotitalouksien halukkuutta tilata 100 Mbit/s yhteys. Halukkuutensa ilmoitti 57 potentiaalista tilaajaa. Vastaajista 68 ilmoitti käytössään olevan internetyhteyden. Kyselyn vastausprosentti jäi alhaiseksi osin johtuen siitä, ettei voitu ilmoittaa kuinka suuret liittymis- ja rakentamiskustannukset tulevat olemaan. Lähes kaikilla hankealueilla on olemassa olevaa yritystoimintaa. Loma-asuntoja kunnassa on 749 kpl, joista kunnan ilmoituksen mukaan ympärivuotisia 52 kpl. Posio Hankealueita 8kpl, asuntokunnista 54 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 2 180 henkilöä, 18-64-vuotiaita on 60 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 15 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 24 %. Posio on harvaanasuttu, asukkaita 1,3/km2, yli puolet kunnan kotitalouksista sijaitsee hankealueilla. Asukaskohtaiset laajakaistakustannukset nousevat korkeiksi, 8 % kuntaosuudella laskettuna 129 /asukas. Kunnassa on myös kehittyvää matkailuyritystoimintaa mm. Pentikmäen ja Kirintövaaran alueilla. Kunnassa on vireillä mustavaaran kaivoshanke. Hankealueilla on runsaasti aktiivisia maatiloja yhteensä n.320 kpl ja lomaasuntoja 2 267. Ranua Hankealueita 7 kpl, asuntokunnista 45 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 2 045 henkilöä, 18-64-vuotiaita on 58 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 24 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 18 %. Ranua on harvaanasuttu, asukkaita 1,3/km2. Osalla hakealueista asuu runsaasti lapsiperheitä. Ranuan tunnetuin matkailualue on Ranuan eläinpuisto, jossa kävijöitä on vuosittain n. 100 000. Aktiivisia maatiloja hankealueilla on n.280 kpl ja loma-asuntoja 1 370 kpl.

11 Rovaniemi Hankealueita 5 kpl, asuntokunnista 6 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 3 553 henkilöä, 18-64-vuotiaita on 60 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 16 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 25 %. Rovaniemi on erittäin laaja kunta ja laajakaistarakentamisen kokonaiskustannukset ovat yli 11 miljoonaa euroa. Rovaniemi on merkittävä matkailualue ja matkailutoiminta ulottuu laajalle keskustan ja Napapiirin ympäristöön. Myös Rovaniemen ympäristön hajaasutusalueella on ajoneuvo- ja rengastestaustoimintaa. Yritystoimintaa ja/tai maatiloja on kaikilla hankealueilla. Loma-asuntoja on 3 290 kpl. Salla Hankealueita 5 kpl, asuntokunnista 38 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 1 667 henkilöä, 18-64-vuotiaita on 59 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 14 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 27 %. Sallalla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Harvaanasuttu kunta, asukkaita 0,8/km2. Huoltovarmuus on ollut ongelmana alueella sekä internet- että puhelinliikenteessä. Pääasiallinen matkailukeskus on Sallatunturi. Hankealueilla aktiivisia maatiloja 116 kpl ja loma-asuntoja 1 173 kpl. Savukoski Hankealueita 5 kpl, asuntokunnista 37 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä, yhteensä 468 henkilöä, 18-64-vuotiaita on 62 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 18 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 21 %. Savukoskella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Erityisen harvaanasuttu, asukkaita 0,2/km2. Laajakaistakustannukset ovat erittäin kalliit, 8 % kuntaosuudella laskettuna vielä 182 /asukas. Kunnassa varaudutaan Soklin kaivoksen avautumiseen. Alueella on kehittyvää luonnontuotealan yritystoimintaa. Huoltovarmuuden turvaaminen on otettava huomioon laajakaistarakentamisessa. Yrityksiä/maatiloja hankealueilla on 32 kpl ja loma-asuntoja 342 kpl. Simo Hankealueita 4 kpl, asuntokunnista 15 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 535 henkilöä, 18-64-vuotiaita on 54 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 20 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 27 %. Hankealueilla on yrityksiä 51 kpl ja n. 300 loma-asuntoa. Kuntatalous on nopeasti huonontumasta, mistä johtuen kunta esittää pääsevänsä 8 % maksuluokkaan.

12 Sodankylä Hankealueita 8 kpl, asuntokunnista 27 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 2 478 henkilöä, 18-64-vuotiaita on 62 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 16 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 22 %. Kunta on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta. Kunta on myös harvaanasuttu, asukkaita on 0,8/km2. Kunnan pohjoisosa on saamelaisten kotiseutualuetta. Sodankylän alueella on matkailutoimintaa ja siihen liittyviä palveluita eri puolilla kuntaa. Matkailun keskusalueita ovat Luosto ja Kakslauttanen. Luosto muodostaa yhdessä Pyhätunturin alueen kanssa merkittävän matkailualueen. Kunnassa on myös ajoneuvotestaustoimintaa. Kunnassa toimii Pahtavaaran kultakaivos ja valmistaudutaan Keivitsan avautumiseen. Hankealueilla aktiivisia maatiloja 210 kpl ja loma-asuntoja 1 444. Sodankylässä hankealueen 8 eli Lokan alueen yhteydessä on mahdollista hyödyntää yhteisrakentamisen mahdollisuuksia. Alue on yksinään sijoitettu aloitettavaksi v. 2015, mutta se on ajateltu aloitettavaksi samana vuonna kun Lokka - Mäntypää -tien rakentaminen alkaa. Sodankylässä varaudutaan siihen, että Lokan "maksuosuus" lisätään "jonkin" vuoden kuntarahoitusosuuteen. Tervola Hankealueita 5 kpl, asuntokunnista 17 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 549 henkilöä, 18-64-vuotiaita on 54 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 19 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 27 %. Hankealueilla toimii yksi kyläkoulu sekä useita yrityksiä, mm. matkailusektorilla joille toimivat laajakaistayhteydet tärkeitä. Hankealueilla toimii lisäksi maatiloja, joilla on tehty tai suunnitellaan merkittäviä laajennusinvestointeja, mm. lypsyrobottien hankintaa. Loma-asuntoja hankealueilla on 217 kpl. Tornio Hankealueita 8 kpl, asuntokunnista 4 % on hankealueilla. Hankealueilla väestöä yhteensä 868 henkilöä, joista 18-64-vuotiaita on 53 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 19 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 29 %. Torniolla on yhteistä rajaa Ruotsin kanssa. Torniojoki-varressa kalastusmatkailu on aktiivista, jonka vuoksi jokivarteen on keskittynyt kalastusmatkailuun erikoistunutta yritystoimintaa. Kunnan alueella toimii myös kalkkilouhos. Kallkkimaan suunnalla toimii Jäkälän jäteasemaa. Kaikilla hankealueilla maatalous- sekä yritystoimintaa, joiden toiminnan jatkumiseksi laajakaistayhteyksien rakentaminen on välttämätöntä. Hankealueilla aktiivisia maatiloja n.110 kpl ja 198 loma-asuntoa.

13 Utsjoki Hankealueita 3 kpl, asuntokunnista 43 % on hankealueilla. Hankealueilla väestöä yhteensä 495 henkilöä, joista 18-64-vuotiaita on 60 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 15 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 25 %. Kunta on erittäin harvaanasuttu, asukkaita on 0,3 /km2. Kunta kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen. Kunnalla on yhteistä rajaa Norjan kanssa. Utsjoki on ainoa mantereella oleva kunta Suomessa, jonne ei ole valokuituyhteyttä. Erillisratkaisuna toteutettava runkoverkkoyhteys Kaamanen-Karigasniemi-Utsjoki tulee toteuttaa mahdollisimman pian vuoden 2010 alussa. Yhteyden rakentaminen on huoltovarmuuden turvaamiseksi välttämätön. Hankealueilla on 31 yritystä/maatilaa ja loma-asuntoja 444 kpl. Ylitornio Hankealueita 2 kpl, asuntokunnista 25 % on hankealueilla. Hankealueilla väestöä yhteensä 1120 henkilöä, joista 18-64-vuotiaita on 52 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 14 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 34 %. Ylitorniolla on yhteistä rajaa Ruotsin kanssa. Hankealueilla on 42 yritystä/maatilaa ja 1 013 loma-asuntoa.

14 LIITTEET Liite 1. a) Hankeyhteenveto kunnittain, b) Hankeluettelo, c) kuntien rahoitussuunnitelma hankealueittain ja d) kartta hankealueista Liite 2. Lapin laajakaistahankkeeseen liittyvää perustietoa kunnittain Liite 3. Lapin kuntien laajakaistahankkeen alustava rahoitussuunnitelma vuosittain Liite 4. Lapin hankelomakkeet, erillisinä tiedostoina

Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/2009 20.11.2009 Liie 1a) Hankeyhteenveto kunnitta(korjattu VERSIO) nimi Hankkeessa Hankkeessa Valokuidun Valokuidun Solmupisteet rakennettavan rakennettavien liitynnät liitynnät arvioidut kuuluva runkoverkon tilaajayhteyksien yleiseen yleiseen kpl tukikelpoiset vakituiset yritysten julkisen tilaajat väestö pituus pituus verkkoon verkkoon kustannukset asunnot vakituiset sektorin yhteensä yhteensä yhteensä, km yhteensä[1], km km * toimipaikat toimipaikat Enontekiö 333 22 1 356 687 290 17 21 262 500 20 4 046 000 Inari 565 95 4 664 1352 506 8 60 750 000 65 7 300 000 Kemijärvi 581 195 0 776 1166 303 6 61 762 500 67 4 753 700 Keminmaa 85 14 0 99 200 51 1 7 87 500 8 752 800 Kittilä 752 398 0 1150 1716 492 39 52 650 000 42 7 182 200 Kolari 512 64 0 576 1145 228 5 31 387 500 34 3 373 400 Muonio 332 28 0 360 773 172 47 15 187 500 21 2 733 600 Pelkosenniemi 276 15 0 291 549 108 6 4 50 000 11 1 470 600 Pello 465 54 0 519 951 161 25 29 362 500 33 2 635 800 Posio 941 82 0 1023 2180 430 30 22 275 000 77 6 047 700 Ranua 784 179 2 965 2045 411 24 33 412 500 32 5 813 700 Rovaniemi 1669 181 0 1850 3553 679 30 135 1 687 500 167 10 819 200 Salla 771 40 1 812 1667 414 14 38 475 000 80 5 956 000 Savukoski 211 32 0 243 468 157 79 16 200 000 18 2 762 300 Simo 236 51 2 289 535 66 1 14 175 000 16 1 048 600 Sodankylä 1096 311 0 1407 2478 523 20 57 712 500 83 7 593 300 Tervola 264 24 1 289 549 140 23 10 125 000 16 2 090 100 Utsjoki 244 79 1 324 482 231 1 14 175 000 12 3 100 700 Ylitornio 562 42 0 604 1120 147 59 24 300 000 10 2 576 500 Tornio 363 101 0 464 868 62 10 9 112 500 18 1 016 800 Yhteensä 11 042 2 007 12 13 061 24 484 5 571 445 652 8 150 000 830 83 073 000 *Tukikelpoiset kustannukset sisältävät valokuidun rungon, tilaajayhteydet mukaan lukien bufferin ulkopuoliset kilometrit, liitynnät yleiseen verkkoon markkinaehtoisella alueella ja solmupisteiden kustannukset Huom! Tässä liitteessä kuitukilometrit on siirretty paikkatietojärjestelmästä ja ovat siten usean desimaalin tarkkuudella. Hankelomakkeissa on käytetty täysiä kilometrejä. Kokonaiskustannukset sarakkeeseen M tulevat hankelomakkeista.

Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/2009 20.11.2009 Liite 1b) Hankeluettelo nimi vakituiset asunnot yritysten vakituiset toimipaikat julkisen sektorin toimipaikat tilaajat yhteensä asukaat yhteensä Hankkeessa rakennettavan runkoverkon pituus yhteensä, km Hankkeessa rakennettavien tilaajayhteyksien pituus yhteensä[1], km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon arvioidut tukikelpoiset kustannukset 3 43 2 9 112 500 571 800 2010-2015 enontekiö.shp 1 40 79 35 3 1 59 0 245 300 2010-2015 enontekiö.shp 2 55 117 19 3 61 14 10 125 000 593 300 2010-2015 enontekiö.shp 3 58 123 29 5 55 0 747 900 2010-2015 enontekiö.shp 4 50 111 59 1 22 2 25 000 340 100 2010-2015 enontekiö.shp 5 21 37 25 3 78 0 410 400 2010-2015 enontekiö.shp 6 75 153 32 315 100 2010-2015 enontekiö.shp 7 19 2 21 36 25 0 822 100 2010-2015 enontekiö.shp 8 15 2 17 31 65 1 0 inari.shp 1 18 8 26 64 9 1 2 25 000 149 700 2010-2015 inari.shp 2 25 4 1 30 67 20 24 300 000 555 200 2010-2015 inari.shp 3 14 4 18 32 49 0 625 500 2010-2015 inari.shp 4 25 4 29 53 33 2 9 112 500 549 400 2010-2015 inari.shp 5 41 1 1 43 113 4 1 4 50 000 109 600 2010-2015 inari.shp 6 32 3 1 36 86 12 0 157 800 2010-2015 inari.shp 7 69 16 85 190 120 4 50 000 1 583 800 2010-2015 inari.shp 8 65 14 1 80 156 71 0 913 500 2010-2015 inari.shp 9 111 18 129 238 47 2 3 37 500 665 000 2010-2015 inari.shp 10 138 12 150 292 115 0 1 468 700 2010-2015 inari.shp 11 27 11 38 61 26 2 14 175 000 521 800 2010-2015 Arvioitu aloitusvuosi

Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/2009 20.11.2009 Liite 1b) Hankeluettelo nimi vakituiset asunnot yritysten vakituiset toimipaikat julkisen sektorin toimipaikat tilaajat yhteensä asukaat yhteensä Hankkeessa rakennettavan runkoverkon pituus yhteensä, km Hankkeessa rakennettavien tilaajayhteyksien pituus yhteensä[1], km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon arvioidut tukikelpoiset kustannukset kemijärvi.shp 1 42 55 97 91 12,4 0 157 800 2010-2015 kemijärvi.shp 2 26 6 32 54 19,3 0 247 900 2010-2015 kemijärvi.shp 3 92 9 101 190 33,5 17 212 500 640 600 2010-2015 kemijärvi.shp 4 35 8 43 73 21,5 15 187 500 463 000 2010-2015 kemijärvi.shp 5 57 17 74 113 42,04 0 543 200 2010-2015 kemijärvi.shp 6 22 4 26 32 25,94 0 335 400 2010-2015 kemijärvi.shp 7 20 4 24 34 11,10 6 75 000 220 300 2010-2015 kemijärvi.shp 8 64 17 81 121 30,63 7 87 500 490 600 2010-2015 kemijärvi.shp 9 79 19 98 150 26,60 0 353 100 2010-2015 kemijärvi.shp 10 39 4 43 83 20,35 10 125 000 390 600 2010-2015 kemijärvi.shp 11 46 16 62 101 20,86 6 6 75 000 395 100 2010-2015 kemijärvi.shp 12 59 36 95 124 38,80 0 516 100 2010-2015 keminmaa.shp 1 54 8 62 137 32 1 6 75 000 495 000 2 011 keminmaa.shp 2 21 5 26 47 8 1 12 500 115 100 2 013 keminmaa.shp 3 10 1 11 16 11 0 142 700 2 015 kittilä.shp 1 103 45 148 228 78 8 100 000 1 085 400 2 013 kittilä.shp 2 59 48 107 124 62 4 50 000 830 200 2 013 kittilä.shp 3 60 29 89 140 49 0 625 500 2 012 kittilä.shp 4 67 183 250 226 54 1 14 175 000 867 400 2 010 kittilä.shp 5 131 34 165 292 75 5 62 500 1 023 400 2 011 kittilä.shp 6 90 25 115 194 36 13 0 548 800 2 015 kittilä.shp 7 20 14 34 42 25 20 8 100 000 565 500 2 014 kittilä.shp 8 40 16 56 82 35 1 13 162 500 612 200 2 010 kittilä.shp 9 98 2 100 199 45 1 0 579 900 2 014 kittilä.shp 10 84 2 86 189 33 3 0 443 900 2 012 Arvioitu aloitusvuosi

Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/2009 20.11.2009 Liite 1b) Hankeluettelo nimi vakituiset asunnot yritysten vakituiset toimipaikat julkisen sektorin toimipaikat tilaajat yhteensä asukaat yhteensä Hankkeessa rakennettavan runkoverkon pituus yhteensä, km Hankkeessa rakennettavien tilaajayhteyksien pituus yhteensä[1], km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon arvioidut tukikelpoiset kustannukset kolari.shp 1 63 5 68 140 16 3 4 50 000 276 200 2010-2015 kolari.shp 2 75 8 83 201 17 2 25 000 230 200 2010-2015 kolari.shp 3 34 7 41 83 23 5 62 500 357 800 2010-2015 kolari.shp 4 28 1 29 73 11 6 75 000 217 700 2010-2015 kolari.shp 5 61 9 70 132 20 9 112 500 372 900 2010-2015 kolari.shp 6 25 6 31 55 25 0 317 700 2010-2015 kolari.shp 7 38 4 42 77 19 1 0 249 700 2010-2015 kolari.shp 8 84 8 92 180 31 1 0 407 500 2010-2015 kolari.shp 9 27 9 36 51 16 0 207 800 2010-2015 kolari.shp 10 37 7 44 70 26 5 62 500 397 900 2010-2015 kolari.shp 11 40 40 83 26 0 338 000 2010-2015 muonio.shp 1 62 6 68 135 27 17 9 112 500 589 800 2 011 muonio.shp 2 55 5 60 116 23 2 25000 317 700 2 012 muonio.shp 3 135 9 144 313 63 18 0 934 300 2 013 muonio.shp 4 43 4 47 127 20 4 50 000 302 600 2 014 muonio.shp 5 37 4 41 82 40 12 0 589 200 2 015 pelkosenniemi.shp 1 134 8 142 282 63 2 25 000 828 100 2010-2012 pelkosenniemi.shp 2 130 5 135 253 45 2 2 25 000 614 500 2013-2015 pelkosenniemi.shp 3 12 2 14 14 0 4 0 28 000 2 015 pello.shp 1 78 21 99 168 27 4 50 000 408 300 2010-2011 pello.shp 2 28 5 33 65 8 0 105 200 2010-2011 pello.shp 3 98 11 109 186 16 5 0 245 400 2010-2011 pello.shp 4 80 9 89 153 20 13 12 150 000 504 000 2012-2013 pello.shp 5 152 7 159 313 63 1 11 137 500 955 400 2012-2013 pello.shp 6 12 12 29 11 0 140 100 2012-2013 pello.shp 7 17 1 18 37 16 6 2 25 000 277 400 2014-2015 Arvioitu aloitusvuosi

Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/2009 20.11.2009 Liite 1b) Hankeluettelo nimi vakituiset asunnot yritysten vakituiset toimipaikat julkisen sektorin toimipaikat tilaajat yhteensä asukaat yhteensä Hankkeessa rakennettavan runkoverkon pituus yhteensä, km Hankkeessa rakennettavien tilaajayhteyksien pituus yhteensä[1], km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon arvioidut tukikelpoiset kustannukset posio.shp 1 183 16 199 397 43 8 3 37 500 664 800 2013-2015 posio.shp 2 53 4 57 117 32 1 0 420 000 2013-2015 posio.shp 3 206 17 223 500 88 11 0 1 210 800 2013-2015 posio.shp 4 54 3 57 113 54 5 62 500 755 700 2013-2015 posio.shp 5 130 5 135 290 48 5 62 500 688 500 2013-2015 posio.shp 6 10 10 23 5 0 67 700 2013-2015 posio.shp 7 157 11 168 352 87 10 0 1 196 500 2013-2015 posio.shp 8 148 26 174 388 72 9 112 500 1 043 700 2013-2015 ranua.shp 1 164 43 1 208 484 63 11 15 187 500 1 067 600 2011-2015 ranua.shp 2 113 24 1 138 324 62 1 0 795 000 2011-2015 ranua.shp 3 33 4 37 113 23 9 112 500 402 600 2011-2015 ranua.shp 4 72 14 86 194 63 1 4 50 000 854 900 2011-2015 ranua.shp 5 173 42 215 395 88 2 25 000 1 140 600 2011-2015 ranua.shp 6 133 31 164 326 58 1 3 37 500 782 500 2011-2015 ranua.shp 7 96 21 117 209 55 10 0 770 500 2011-2015 rovaniemi.shp 2 398 31 429 848 197 2 6 75 000 2 655 500 2011-2015 rovaniemi.shp 3 618 98 716 1270 255 8 60 750 000 4 157 300 2011-2015 rovaniemi.shp 4 126 6 132 261 51 13 11 137 500 899 800 2011-2015 rovaniemi.shp 5 163 12 175 415 69 3 9 112 500 1 042 800 2011-2015 rovaniemi.shp 6 364 34 398 759 107 4 49 612 500 2 063 800 2011-2015 salla.shp 1 214 10 1 225 457 87 2 6 75 000 1 215 500 2010-2015 salla.shp 2 156 11 167 322 90 9 13 162 500 1 389 500 2010-2015 salla.shp 3 71 4 75 144 47 1 16 200 000 820 500 2010-2015 salla.shp 4 120 6 126 244 51 0 663 500 2010-2015 salla.shp 5 210 9 219 500 139 2 3 37 500 1 867 000 2010-2015 Arvioitu aloitusvuosi

Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/2009 20.11.2009 Liite 1b) Hankeluettelo nimi vakituiset asunnot yritysten vakituiset toimipaikat julkisen sektorin toimipaikat tilaajat yhteensä asukaat yhteensä Hankkeessa rakennettavan runkoverkon pituus yhteensä, km Hankkeessa rakennettavien tilaajayhteyksien pituus yhteensä[1], km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon arvioidut tukikelpoiset kustannukset savukoski.shp 1 75 12 87 160 60 1 0 770 000 2010-2015 savukoski.shp 2 32 9 41 76 24 4 50 000 360 400 2010-2015 savukoski.shp 3 47 2 49 93 24 3 4 50 000 378 800 2010-2015 savukoski.shp 4 41 7 48 99 24 1 6 75 000 392 400 2010-2015 savukoski.shp 5 16 2 18 40 25 74 2 25 000 860 700 2010-2015 simo.shp 1 37 7 44 93 16 2 25 000 235 400 2 010 simo.shp 2 89 21 1 111 208 28 1 0 375 200 2 012 simo.shp 3 57 10 1 68 110 13 0 170 300 2 011 simo.shp 4 53 13 66 124 9 12 150 000 267 700 2 011 sodankylä.shp 1 160 51 211 346 76 9 3 37 500 1 092 100 2 010 sodankylä.shp 2 81 40 121 152 93 6 75 000 1 263 500 2 011 sodankylä.shp 3 6 2 8 14 7 0 90 100 2 014 sodankylä.shp 4 131 24 155 316 41 7 87 500 613 000 2 014 sodankylä.shp 5 124 23 147 331 37 1 17 212 500 692 400 2 014 sodankylä.shp 6 229 41 270 532 96 6 0 1 296 600 2 012 sodankylä.shp 7 321 119 440 697 127 3 24 300 000 1 970 900 2 013 sodankylä.shp 8 44 11 55 90 45 1 0 574 700 2 015 tervola.shp 1 101 6 107 194 51 1 12 500 665 600 2 013 tervola.shp 2 65 4 1 70 163 38 1 4 50 000 539 800 2 014 tervola.shp 3 33 6 39 64 31 4 1 12 500 438 400 2 015 tervola.shp 4 62 8 70 122 21 8 2 25 000 351 300 2 012 tervola.shp 5 3 3 6 0 10 2 25 000 95 000 2 012 utsjoki.shp 1 48 21 69 87 40 4 50 000 557 800 2 010 utsjoki.shp 2 39 10 49 96 30 4 50 000 430 200 2 010 utsjoki.shp 3 157 48 1 206 299 161 1 6 75 000 2 112 700 2 010 Arvioitu aloitusvuosi

Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/2009 20.11.2009 Liite 1b) Hankeluettelo nimi vakituiset asunnot yritysten vakituiset toimipaikat julkisen sektorin toimipaikat tilaajat yhteensä asukaat yhteensä Hankkeessa rakennettavan runkoverkon pituus yhteensä, km Hankkeessa rakennettavien tilaajayhteyksien pituus yhteensä[1], km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon arvioidut tukikelpoiset kustannukset ylitornio.shp 1 382 24 406 733 89 31 16 200 000 1 542 500 2 011 ylitornio.shp 2 180 18 198 387 58 28 8 100 000 1 034 000 2 012 tornio.shp 1 58 9 67 108 10 0 132 800 2 014 tornio.shp 2 10 2 12 38 1 0 15 100 2 014 tornio.shp 3 17 4 21 46 2 0 27 600 2 014 tornio.shp 4 26 21 47 52 5 5 1 12 500 117 800 2 012 tornio.shp 5 83 18 101 219 11 3 2 25 000 191 300 2 013 tornio.shp 6 58 16 74 166 10 1 2 25 000 162 200 2 013 tornio.shp 7 85 19 104 183 14 1 2 25 000 212 200 2 012 tornio.shp 8 26 12 38 56 10 2 25 000 157 800 2 014 Yhteensä 130 kpl 11 042 2 007 12 13 061 24 484 5 572 445 652 8 150 000 83 073 000 Arvioitu aloitusvuosi

1/4 Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/2009 Liite 1 c) Kuntien alustava rahoitusohjelma laajakaistahankkeeseen 20.11.2009 (KORJATTU ESITYS) nimi arvioidut tukikelpoiset kustannukset hankealueittain arvioidut tukikelpoiset kustannukset tasajako vuosittain Arvioitu aloitusvuosi Kunnan sitoumus Prosentti enontekiö 1 674 333 2010 20 000 KH 28.9.2009 enontekiö 2 674 333 2011 20 000 KH 28.9.2009 enontekiö 3 674 333 2012 40 000 KH 28.9.2009 enontekiö 4 674 333 2013 20 000 KH 28.9.2009 enontekiö 5 674 333 2014 40 000 KJ 20.11.2009 enontekiö 6 674 333 2015 40 000 KJ 20.11.2009 inari 1 1 216 667 2010 80 000 KH 5.10.2009 inari 2 1 216 667 2011 80 000 KH 5.10.2009 inari 3 1 216 667 2012 93 900 KH 5.10.2009 inari 4 1 216 667 2013 93 900 KH 5.10.2009 inari 5 1 216 667 2014 93 900 KH 5.10.2009 inari 6 1 216 667 2015 93 900 KH 5.10.2009 kemijärvi 1 792 283 2010 63 383 8 KH 12.10.2009 kemijärvi 2 792 283 2011 63 383 8 KH 12.10.2009 kemijärvi 3 792 283 2012 63 383 8 KH 12.10.2009 kemijärvi 4 792 283 2013 63 383 8 KH 12.10.2009 kemijärvi 5 792 283 2014 63 383 8 KH 12.10.2009 kemijärvi 6 792 283 2015 63 383 8 KH 12.10.2009 keminmaa 1 495 000 2011 39 600 8 KH 22.9.2009, esitetään laskettavaksi keminmaa 2 115 100 2013 9 208 8 KH 22.9.2009, esitetään laskettavaksi keminmaa 3 142 700 2015 11 416 8 KH 22.9.2009, esitetään laskettavaksi Huom.

nimi arvioidut tukikelpoiset kustannukset hankealueittain arvioidut tukikelpoiset kustannukset tasajako vuosittain Arvioitu aloitusvuosi Kunnan sitoumus Prosentti kittilä 1 1 085 400 2013 86 832 8 alustava myönt., lopullinen päätös myöhemmin kittilä 10 443 900 2012 35 512 8 alustava myönt, lopullinen päätös myöhemmin kittilä 2 830 200 2013 66 416 8 alustava myönt, lopullinen päätös myöhemmin kittilä 3 625 500 2012 50 040 8 alustava myönt, lopullinen päätös myöhemmin kittilä 4 867 400 2010 69 392 8 KH 13.10.2009 kittilä 5 1 023 400 2011 81 872 8 KH 13.10.2009 kittilä 6 548 800 2015 43 904 8 alustava myönt, lopullinen päätös myöhemmin kittilä 7 565 500 2014 45 240 8 alustava myönt, lopullinen päätös myöhemmin kittilä 8 612 200 2010 48 976 8 KH 13.10.2009 kittilä 9 579 900 2014 46 392 8 alustava myönt, lopullinen päätös myöhemmin kolari 1 562 233 2010 60 000 8 KH 13.10.2009 kolari 2 562 233 2011 41 974 8 KH 13.10.2009 kolari 3 562 233 2012 41 974 8 KH 13.10.2009 kolari 4 562 233 2013 41 974 8 KH 13.10.2009 kolari 5 562 233 2014 41 974 8 KH 13.10.2009 kolari 6 562 233 2015 41 974 8 KH 13.10.2009 muonio 1 546 720 2011 50 000 KH 31.8.2009 muonio 2 546 720 2012 40 000 KH 31.8.2009 muonio 3 546 720 2013 40 000 KH 31.8.2009 muonio 4 546 720 2014 40 000 KH 31.8.2009 muonio 5 546 720 2015 40 000 KH 31.8.2009 pelkosenniemi 1 276 033 2010 22 083 8 KH 27.10.2009 pelkosenniemi 1 276 033 2011 22 083 8 KH 27.10.2009 pelkosenniemi 1 276 033 2012 22 083 8 KH 27.10.2009 pelkosenniemi 2 214 167 2013 17 133 8 KH 27.10.2009 pelkosenniemi 2 ja 3 214 167 2014 17 133 8 KH 27.10.2009 pelkosenniemi 2 ja 3 214 167 2015 17 133 8 KH 27.10.2009 Huom. 2/4

nimi arvioidut tukikelpoiset kustannukset hankealueittain arvioidut tukikelpoiset kustannukset tasajako vuosittain Arvioitu aloitusvuosi Kunnan sitoumus Prosentti pello 1-3 758 900 2010 50 000 8 KH 5.10.2009 304 pello 1-3 2011 50 000 8 KH 5.10.2009 304 pello 4-6 1 599 500 2012 50 000 8 KH 5.10.2009 304 pello 4-6 2013 20 290 8 KH 5.10.2009 304 pello 7 277 400 2014 20 290 8 KH 5.10.2009 304 pello 7 2015 20 290 8 KH 5.10.2009 304 posio 1 2 015 900 2013 161 272 8 KH 21.9.2009, kj tarkennus19.10.2009 posio 2 2 015 900 2014 161 272 8 KH 21.9.2009, kj tarkennus19.10.2009 posio 3 2 015 900 2015 161 272 8 KH 21.9.2009, kj tarkennus19.10.2009 ranua 1 1 162 740 2011 93 019 8 KH 14.9.2009, KJ:n tarkennus 21.9.2009 ranua 2 1 162 740 2012 93 019 8 KH 14.9.2009, KJ:n tarkennus 21.9.2009 ranua 3 1 162 740 2013 93 019 8 KH 14.9.2009, KJ:n tarkennus 21.9.2009 ranua 4 1 162 740 2014 93 019 8 KH 14.9.2009, KJ:n tarkennus 21.9.2009 ranua 5 1 162 740 2015 93 019 8 KH 14.9.2009, KJ:n tarkennus 21.9.2009 rovaniemi 1 2 163 840 2011 476 045 22 KH14.9.2009 22%, aikataulutarkennus 29.10.2009 rovaniemi 2 2 163 840 2012 476 045 22 KH14.9.2009 22%, aikataulutarkennus 29.10.2009 rovaniemi 3 2 163 840 2013 476 045 22 KH14.9.2009 22%, aikataulutarkennus 29.10.2009 rovaniemi 4 2 163 840 2014 476 045 22 KH14.9.2009 22%, aikataulutarkennus 29.10.2009 rovaniemi 5 2 163 840 2015 476 045 22 KH14.9.2009 22%, aikataulutarkennus 29.10.2009 salla 1 2 000 000 2010 160 000 8 KH 25.9.2009 160 000 salla 2 791 200 2011 63 296 8 KH 25.9.2009 salla 3 791 200 2012 63 296 8 KH 25.9.2009 salla 4 791 200 2013 63 296 8 KH 25.9.2009 salla 5 791 200 2014 63 296 8 KH 25.9.2009 salla 6 791 200 2015 63 296 8 KH 25.9.2009 savukoski 1 460 383 2010 36 831 8 KH 14.9.2009, KH 26.10.2009 savukoski 2 460 383 2011 36 831 8 KH 14.9.2009, KH 26.10.2009 savukoski 3 460 383 2012 36 831 8 KH 14.9.2009, KH 26.10.2009 savukoski 4 460 383 2013 36 831 8 KH 14.9.2009, KH 26.10.2009 savukoski 5 460 383 2014 36 831 8 KH 14.9.2009, KH 26.10.2009 savukoski 6 460 383 2015 36 831 8 KH 14.9.2009, KH 26.10.2009 Huom. 3/4

nimi arvioidut tukikelpoiset kustannukset hankealueittain arvioidut tukikelpoiset kustannukset tasajako vuosittain Arvioitu aloitusvuosi Kunnan sitoumus Prosentti simo 1 235 400 2012 51 788 22 KH 3.9.2009, KH 1.10.2009, esitys kunnan osuus 8% simo 2 375 200 2011 82 544 22 KH 3.9.2009, KH 1.10.2009, esitys kunnan osuus 8% simo 3-4 438 000 2010 96 360 22 KH 3.9.2009, KH 1.10.2009, esitys kunnan osuus 8% sodankylä 1 1 092 100 2010 64 718 6 KH 15.9.2009 sodankylä 2 1 263 500 2011 74 875 6 KH 15.9.2009 sodankylä 3 1 296 600 2012 76 837 6 KH 15.9.2009 sodankylä 4 1 970 900 2013 116 796 6 KH 15.9.2009 sodankylä 5 90 100 2014 5 339 6 KH 15.9.2009 sodankylä 6 613 000 2014 36 326 6 KH 15.9.2009 sodankylä 7 692 400 2014 41 032 6 KH 15.9.2009 sodankylä 8 574 700 2015 34 057 6 KH 15.9.2009 tervola 1 665 600 2013 53 248 8 KH1 14.9.2009, KH2 26.10.2009 tervola 2 539 800 2014 43 184 8 KH1 14.9.2009, KH2 26.10.2009 tervola 3 438 400 2015 35 072 8 KH1 14.9.2009, KH2 26.10.2009 tervola 4 351 300 2012 28 104 8 KH1 14.9.2009, KH2 26.10.2009 tervola 5 95 000 2012 7 600 8 KH1 14.9.2009, KH2 26.10.2009 tornio 1 132 800 2014 29 216 22 KH 21.9.2009 tornio 2 15 100 2014 3 322 22 KH 21.9.2009 tornio 3 27 600 2014 6 072 22 KH 21.9.2009 tornio 4 117 800 2012 25 916 22 KH 21.9.2009 tornio 5 191 300 2013 42 086 22 KH 21.9.2009 tornio 6 162 200 2013 35 684 22 KH 21.9.2009 tornio 7 212 200 2012 46 684 22 KH 21.9.2009 tornio 8 157 800 2014 34 716 22 KH 21.9.2009 utsjoki 1 557 800 2010 44 624 8 KH 15.9.2009, KH 4.11.2009 utsjoki 2 430 200 2010 34 416 8 KH 15.9.2009, KH 4.11.2009 utsjoki 3 2 112 700 2010 16 000 KH 15.9.2009, KH 4.11.2009 ylitornio 1 1 542 500 2011 123 400 8 KH 12.10.2009 ylitornio 2 1 034 000 2012 82 720 8 KH 12.10.2009 Huom. 4/4

15

17 Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/2009 18.10.2009 LIITE 2. Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelmaan liittyvää perustietoa kunnittain Väestötiedot Laajakaistakustannukset Kuntatalous Asukkaat/ Väestö Asunto- Hankealueilla Kokonais- Kunnan Kunnan Kustannus Kustannus Tulovero Ali/ Kunnan km2 hanke- kunnat %- kunnan kustan- rahoitus rahoitus /asukas /asukas % ylijäämää konsernialueilla hanke- asunto- nukset 33% 8% 33% kuntaosuudella 8% kunta- /as. lainat Kunta alueilla kunnista osuudella /asukas ENONTEKIÖ *+ 0,2 687 333 38 4 046 000 1 348 667 323 680 697 169 20,25-872 5 716 INARI + 0,5 1 352 565 18 7 300 000 2 433 333 584 000 351 85 19,00 329 6 255 KEMIJÄRVI 2,5 1 166 581 13 4 753 700 1 584 567 380 296 181 44 19,50-201 7 605 KEMINMAA* 13,8 200 85 2 752 800 250 933 60 224 29 7 20,75 175 4 211 KITTILÄ + 0,7 1 716 752 28 7 182 200 2 394 067 574 576 392 95 19,00 473 8 462 KOLARI + 1,5 1 145 512 30 3 373 400 1 124 467 269 872 288 70 20,00 105 4 513 MUONIO* + 1,2 773 332 32 2 733 600 911 200 218 688 382 93 20,50-1 100 4 250 PELKOSENNIEMI*+ 0,6 549 276 51 1 470 600 490 200 117 648 464 112 20,75 10 7 181 PELLO 2,4 951 465 24 2 635 800 878 600 210 864 211 51 20,25-424 3 077 POSIO + 1,3 2 180 941 54 6 047 700 2 015 900 483 816 496 120 19,50 55 1 836 RANUA + 1,3 2 045 784 45 5 813 700 1 937 900 465 096 433 105 19,25 835 2 292 ROVANIEMI 7,8 3 553 1669 6 10 819 200 3 606 400 865 536 60 15 19,50 159 2 508 SALLA + 0,8 1 667 771 38 5 956 000 1 985 333 476 480 456 111 19,50-125 3 954 SAVUKOSKI + 0,2 468 211 37 2 762 300 920 767 220 984 750 182 20,25-189 1 692 SIMO 2,5 535 236 15 1 048 600 349 533 83 888 98 24 20,75 263 2 920 SODANKYLÄ + 0,8 2 478 1096 27 7 593 300 2 531 100 607 464 282 68 19,50 130 5 836 TERVOLA 2,2 549 264 17 2 090 100 696 700 167 208 198 48 19,50 391 3 989 TORNIO 18,9 868 363 4 1 016 800 338 933 81 344 15 4 20,00 139 4 900 UTSJOKI * + 0,3 482 244 15 3 100 700 1 033 567 248 056 774 188 20,50-2 656 5 126 YLITORNIO 2,4 1 120 562 25 2 576 500 858 833 206 120 175 43 19,25-319 1 957 LAPPI 24 484 11 042 26 83 073 000 27 691 000 6 645 840 172 41 19,84 3 * kriisikunta Lähteet: Tilastokeskus, Kuntien tilinpäätökset + harvan-asutuksen kunta