HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 3. Selvitys nopeiden yhteyksien tarpeesta

Transkriptio

1 HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 3. Selvitys nopeiden yhteyksien tarpeesta VIESTINTÄVERKON KEHITTÄMISTARPEET JA NOPEIDEN LAAJAKAISTAYH- TEYKSIEN KYSYNTÄ LAPISSA Tietoliikenneyhteyksien nykytila Lapissa Lapissa viestintäverkon kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää pitkien etäisyyksien vuoksi. Lapissa laajakaistayhteydet on saatavilla arviolta n. 97 % väestöstä vuosina toteutetun laajakaistahankkeen ansiosta. Hankkeen tavoitetaso oli tuolloin vähintään 512 Kbit/s, joka on riittämätön tämän päivän tarpeisiin. Lisäksi verkko rakennettiin ADSL-teknologialla. Tuetun verkon ulkopuolella operaattorit ovat monin paikoin Lapissa purkamassa ko. teknologialla rakennettuja yhteyksiä. Tästä johtuen langattomien yhteyksien varassa toimii yhä suurempi osa lappilaisista. Langattomat yhteydet ovat puutteellisia, koska GSM- verkossa on runsaasti katvealueita eri puolilla Lappia. Lapissa on useita alueita, joista on onnettomuuden sattuessa mahdotonta saada minkäänlaista yhteyttä pelastushenkilökuntaan. Myöskään viranomaisten käyttöön tarkoitettu viranomaisverkossa toimivat puhelimet eivät aina toimi näillä alueilla. Olemassa olevan verkon ongelmana Sallan, Savukosken, Pelkosenniemen, Utsjoen ja Enontekiön kunnissa ovat varmistamattomat yhteydet, jolloin yhteyden jostain syystä katketessa verkkoliikenteellä ei ole vaihtoehtoista reittiä esim. toisen kunnan kautta. Sallassa valokuidun katkeaminen maankaivutöiden yhteydessä aiheutti viime kesänä seitsemän tunnin katkoksen kunnan ja myös viranomaisverkon verkkoliikenteeseen. Verkkoliikenteen ollessa poikki avun hälyttäminen onnettomuuspaikalle olisi ollut täysin mahdotonta. Vuonna %:lla Lappilaisista oli internetyhteys ja 61 %:lla laajakaistayhteys käytössä. Lapin luvut jäävät jälkeen valtakunnan keskiarvoista (71% ja 64%) mm. verkon puutteiden vuoksi. Tällä hetkellä Lapissa ei ole 100 Mbit/s-kuluttajayhteyksiä tarjolla kuin Rovaniemen, Kemin sekä Tornion keskusta-alueilla. Myös nk. markkinaehtoisilla alueilla laajakaistarakentamisen tarve on suuri, jotta 99 % kattavuus voidaan saavuttaa 100 Mbit/s laajakaistatarjonnassa. 2. Väestö Lapin väestökehitys on viime vuosikymmeninä ollut laskeva, mutta tasaantunut viime vuosina merkittävästi. Kuluvan vuoden väestömäärän arvioidaan vähenevän vain muutamalla sadalla hengellä, kun pahimpina vuosina muuttotappio oli lähes asukasta. Lapin maakuntasuunnitelman v tavoitteena on muuttoliikkeen pysäyttäminen ja kääntäminen voitolliseksi lähivuosina. Lapissa on suunnitteilla useita suurhankkeita, joiden toteutuminen edellyttää uuden työvoiman saamista alueelle. Alue- ja palvelurakenne tulee edelleen jonkin verran tiivistymään. Maakunnan väestö sijoittuu pääasiassa keskuksiin ja niiden työssäkäyntialueille. Kylistä elinvoimaisimpia ovat vahvan kehittämistahdon omaavat kylät, jotka sijaitsevat toimivan asiointimatkan

2 2 päässä keskuksista ja kykenevät tarjoamaan laadukkaita tontteja rakentamiseen. Haja-asutusta on nauhamaisesti teiden ja jokien varsilla. Matkailukeskusten merkitys palvelukeskittyminä lisääntyy. Myös kaivokset tasapainottavat aluerakennetta. Nopeiden laajakaistayhteyksien myötä väestön vähenemistä haja-asutusalueelta voidaan hidastaa, kun mahdollisuudet perustaa uusia yrityksiä ja käyttää sähköisiä palveluita olisivat samanlaiset kuin kaupungeissa. Tavoitteena onkin, että Lapin laakakaistahankkeen aikana saadaan rakennettua valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti laajakaistaverkko yli 99 %:lle lappilaisista. 3. Elinkeinot Kun uusia kaivoksia avataan, nopeiden laajakaistayhteyksien tarve kasvaa. Tällä hetkellä Lapissa on kolme toimivaa kaivosta, ja vireillä useita mm. Savukoskella, Sodankylässä Kolarissa ja Posiolla. Laajakaistayhteyksiä tarvitaan sekä kaivosten itsensä, että niihin liittyvän muun yritystoiminnan ja työvoiman käyttöön. Eri puolilla Lappia on ajoneuvo- ja rengastestaustoimintaa (Ivalo, Muonio, Rovaniemi ja Sodankylä) ja muuta erityistoimintaa. Toiminnot sijoittuvat haja-asutusalueille ja niille hyvät tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömiä. Matkailun kehittäminen on keskittynyt matkailukeskuksiin, mutta erilaisia ohjelmapalveluita tarjotaan laajalti eri puolilla Lappia. Safariyrityksiä ja maatilamatkailupalveluita tarjoavia yrityksiä toimii huonojen tietoliikenneyhteyksien päässä eri puolilla Lappia. Kaksisuuntaisten tietoliikenneyhteyksien kehittäminen on näille yrityksille elinehto, koska tuotteiden markkinointi ja myynti hoidetaan yhä enenevässä määrin internetin kautta. Tälläkin hetkellä useat matkailuyritykset eri puolilla Lappia mm. Inarissa ja Utsjoella joutuvat toimimaan huonosti toimivien ja tarpeeseen nähden riittämättömien langattomien yhteyksien varassa. Lapissa toimivia maatiloja on n kpl. Maatalouden rakennemuutoksen myötä työpaikat ovat vähentyneet Lapissa 5-8 prosentin vuosivauhtia. Maatilojen vähenemisestä huolimatta maataloustuotannon volyymi ei ole juurikaan pienentynyt. Luonnonolosuhteista johtuen Lappi erottuu maatalouden valtakunnallisesta tuotantoprofiilista selvästi painottuen maidon- ja lihantuotantoon. Lapin maaseutuelinkeinojen tunnuspiirteitä ovat metsien monipuolinen käyttö, porotalouden yhteydet matkailuun ja toimeentulon muodostuminen eri lähteistä. Porotaloudessa sähköiset järjestelmät on otettu kattavasti käyttöön ja siitä johtuen hyvien tietoliikenneyhteyksien tarve on kasvanut. Viime vuosina on etenkin kaupunkien ja matkailukeskusten läheiselle maaseudulle virinnyt yritystoimintaa uusille toimialoille majoitus- ja ohjelmapalveluihin, kalastukseen sekä käsi- ja luonnontuotealaan liittyen. Tulevaisuuden kehittämistavoitteena on pitää maaseutu asuttuna monipuolistamalla maaseudun elinkeinoja mm. maaseutumatkailu ja luonnon tuotealaa kehittämällä vahvan perusmaatalouden ohella. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kyetään turvaamaan ja kehittämään kylien peruspalvelut ja rakentamaan hyvät tietoliikenneyhteydet. Tulevaisuudessa ihmisten palvelutarpeet kasvavat ja palvelut siirtyvät yhä enenevässä määrin verkkoon. Hyvillä tietoliikenneyhteyksillä tuetaan paitsi nykyisten elinkeinojen kehittymistä niin myös kasvavia palvelutarpeita.

3 3 4. Laajakaistapalveluiden kysyntä Lapissa kysyntäkartoitusta 100 Mbit/s laajakaistayhteyksien hankkimiseksi on tehty Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelmaan liittyvässä kartoitusvaiheessa vain Pellon kunnassa. Siellä kysely lähetettiin kaikkiin kiinteistöihin, joissa on pysyvää asutusta tai yritystoimintaa. Kysely lähetettiin yli 500 kiinteistölle ja kyselyyn vastasi 15 % kiinteistöjen omistajista. 100 Mbit/s laajakaistayhteyden ilmoitti haluavansa 57 kiinteistön omistajaa. Kaistayhteyksien kysyntään vaikuttaa tilaajayhteyden hinta sekä yhteydestä maksettava kuukausittainen käyttömaksu. Kyselyn tekovaiheessa tulevat asiakashinnat eivät olleet tiedossa. Tämän johdosta kysyntäkartoituksiin ei saatu vastauksia. Lapin kylätoimintapäivillä lokakuussa 2009 tehtiin osallistujille laajakaistakysely. Tilaisuuteen osallistui yli 200 ihmistä, jotka koostuivat kylätoimijoista luottamus- ja virkamiehistä. Vastauksia saatiin yhteensä 87 kpl. Vastaajista 60 %:lla oli käytössään internetyhteys. Jos yhteyttä ei ollut, syyksi ilmoitettiin palvelun korkea hinta. Lähes kaikki vastaajat pitivät laajakaistayhteyksien rakentamisen erittäin tärkeänä asiana (5, asteikolla 1-5). Vain 4 vastaajaa ilmoitti asian olevan 'ei niin tärkeä'. Laajakaistapalveluiden kysynnässä on huomioitava myös loma-asutus, koska vapaaajan asuntoja ollaan muuttumassa enenevässä määrin pysyviksi asunnoiksi. 5. Palvelut Harva asutus yhdistettynä pitkiin välimatkoihin asettaa haasteita kuntien palvelujen järjestämiselle. Lapissa ja koko Suomessa on kehitetty tietoteknologiaan perustuvia palveluita sosiaali- ja terveydenhuoltoon vuodesta 2005 lähtien monilla EUhankkeilla. Terveydenhuollossa on kehitetty etäterveydenhoitopalveluita, videoiden kautta tapahtuvia terapiapalveluita ja virtuaalilääkäripalveluita. Lisäksi on kehitetty kotihoidon työntekijöiden käyttöön sähköisiä välineitä sekä erilaisia vanhusten kotona asumista tukevia turvapalveluita. Näiden palveluiden laaja käyttöönotto ei ole mahdollista kaikkialla nykyisillä tietoliikenneyhteyksillä. Lapissa monien sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluiden saanti (esim. tulkkipalvelut ja terapiapalvelut) on vaikeaa ja teknologiaa hyödyntämällä palvelut pystyttäisiin tarjoamaan myös pieniin kuntiin. Tulevaisuudessa on nähtävissä myös, että kuntien asiointipalvelut siirtyvät verkkoon kannattavuus syistä, jonka vuoksi olisi tärkeää saada kaikille verkon tarjoamat palvelut käyttöön. Tälläkin hetkellä Lapissa on meneillään sähköisen asioinnin kehittämisprojekteja sekä yksityisille että yrityksille, joiden tarkoituksena on parantaa ja helpottaa sähköistä asiointia. Erityisesti Lapin pienille yrityksille tietoteknologian tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen on tulevaisuudessa elinehto. Siirtyminen sähköiseen liiketoimintaan avaa uuden markkinointikanavan ja helpottaa asiointia ja säästää resursseja. Inari Hankealueita 11 kpl, 18 % asuntokunnista hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä henkilöä, vuotiaita on 65 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 14% ja yli 65-vuotiaiden osuus 21 %.

4 4 Kunta on harvaanasuttu, asukkaita 0,5/km2. Kunnalla on yhteistä rajaa sekä Norjan että Venäjän kanssa. Pääasialliset matkailualueet ovat Saariselällä, Ivalossa ja Inarin kylässä. Safariyritystoimintaa sekä korpihotelli- ja leirintäaluetyyppistä majoitustoimintaa on kuitenkin eripuolilla kuntaa. Inarissa ovat saamelaismuseo Siida, Saamelaisalueen koulutuskeskus SAKK, Sapmi radio ja rakenteilla on saamelaiskulttuurikeskus. Kunnassa on myös ajoneuvo- ja rengastestaustoimintaa. Kunta on saamelaisten kotiseutualuetta. Kunnassa puhutaan kaikkia kolmea saamen kieltä. Inarin kunnan alueella on nostettu erityisesti esille tarve turvata sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut jokaisen asukkaan ulottuville. Myös laajakaistan rakentaminen Sevettijärven koululle on välttämätöntä koulun toiminnan tehostamiseksi. Inarin kunta hakee kolttalain perusteella Sevettijärven alueelle runkoverkon rakentamiskustannuksiin ja laajakaistaan liittyvien tilaajien kustannuksiin tukea myös maa- ja metsätalousministeriöstä. Inarissa on myös merkittävästi loma-asuntoja yli kpl. Laajakaistahankkeen toteutus on suunniteltu vuosille ja toteuttaminen käynnistetään Kaamasen ja Nellimin alueilla. Kemijärvi Hankealueita 12 kpl, 13 % asuntokunnista hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä henkilöä, vuotiaita on 58 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 22 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 18 %. Kunnan matkailukeskusalueita ovat Suomutunturi ja Pyhätunturit ja maaseutumatkailuyrityksiä on mm. Luusua-Ulkuniemen ja Raajärvi-Misin alueilla. Erityisesti Suomutunturin alueelle on ollut erittäin vaikea saada yritystoiminnan tarvitsemia riittäviä tietoliikenneyhteyksiä. Yrityksiä tai maatiloja on kaikilla hankealueilla. Loma-asutusta on erityisesti matkailukeskusten läheisyydessä, mutta järvimaisemasta johtuen lomaasutusta on myös muualla kunnassa. Hankealueilla on yhteensä n. 100 aktiivista maatilaa ja loma-asuntoa. Laajakaistaohjelman toteuttaminen on suuniteltu vuosille ja toteutus aloitetaan kunnan matkailukeskusalueista. Pyhätunturin hankealue toteutetaan yhdessä Pelkosenniemen kanssa ja Suomun hanke Sallan Hirvasvaaran hankkeen kanssa. Kittilä Hankealueita 10 kpl, asuntokunnista 28 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä henkilöä, vuotiaita on 62 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 17 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 22 %. Kunta on laaja ja harvaanasuttu, asukkaita 0,7/km2. Kunnan pääasiallinen matkailukohde on Levitunturi. Levi on osa alueen isompaa matkailuvyöhykettä, johon kuuluvat myös lähialueen tunturikeskukset. Matkailukeskuksen lähialueilla on myös aktiivista yritystoimintaa. Hankealueilla on n. 120 aktiivista maatilaa, yrityksiä yhteensä n. 400 kpl ja loma-asuntoa. Kunnassa toimii Iso-Kuusikon kultakaivos.

5 5 Laajakaistahankkeen toteuttaminen ajoittuu vuosille ja rakentaminen aloitetaan Kaukosen kylän ympäristöstä ja Sirkka-Rauhala alueesta. Viimeksi mainittu toteutetaan yhteishankkeena Muonion Torasiepin alueen kanssa. Muonio Hankealueita 5 kpl, asuntokunnista 32 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 773 henkilöä, vuotiaita on 61 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 20 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 20 %. Kunta on harvaanasuttu, asukkaita 1,2/km2. Kunnalla on yhteistä rajaa Ruotsin kanssa. Pääasialliset matkailukeskukset Olos- ja Pallastunturit. Muoniossa on myös merkittävästi ajoneuvotestaustoimintaa. Kaikilla hankealueilla on yritystoimintaa. Lomaasuntoja kunnassa on myös runsaasti, kpl. Laajakaistahankkeen toteutussuunnitelma on tehty vuosille ja rakentaminen aloitetaan Torasiepin alueella, joka toteutetaan yhteishankkeena Kittilän hankkeiden kanssa. Pelkosenniemi Hankealueita 3 kpl, asuntokunnista sijaitsee 51 % hankealueilla Hankealueiden väestöstä yhteensä 549 henkilöä, vuotiaita on 62 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 11% ja yli 65-vuotiaiden osuus 26 %. Pieni kunta, jolloin yhteisrakentaminen muiden lähialueiden kuntien kanssa korostuu. Pyhätunturin matkailualue sijaitsee Pelkosenniemellä ja muodostaa yhdessä Sodankylän Luoston alueen kanssa merkittävän matkailukeskusalueen Lapissa. Lomaasuntoja hankealueilla on 515 kpl. Laajakaistarakentamisen alustava toteutussuunnitelma on tehty vuosille Rakentaminen aloitetaan yhteishankkeena Kemijärven kanssa Pyhätunturin ympäristöstä. Pello Hankealueita 7 kpl, asuntokunnista 24 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 951 henkilöä, vuotiaita on 53 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 14 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 32 %. Kunnalla on yhteistä rajaa Ruotsin kanssa. Pellon kunnassa on tehty kartoitus, jonka avulla tiedusteltiin kotitalouksien halukkuutta tilata 100 Mbit/s yhteys. Halukkuutensa ilmoitti 57 potentiaalista tilaajaa. Vastaajista 68 ilmoitti käytössään olevan internetyhteyden. Kyselyn vastausprosentti jäi alhaiseksi osin johtuen siitä, ettei voitu ilmoittaa kuinka suuret liittymis- ja rakentamiskustannukset tulevat olemaan. Lähes kaikilla hankealueilla on olemassa olevaa yritystoimintaa. Loma-asuntoja kunnassa on 749 kpl, joista kunnan ilmoituksen mukaan ympärivuotisia 52 kpl. Alustava laajakaistan toteutussuunnitelma on vuosille Rakentaminen aloitetaan jokivarren alueista Juoksenki ja Turtola-Ylipää-Mämmilä sekä Jarhoisen alueista.

6 6 Salla Hankealueita 5 kpl, asuntokunnista 38 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä henkilöä, vuotiaita on 59 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 14 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 27 %. Sallalla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Harvaanasuttu kunta, asukkaita 0,8/km2. Huoltovarmuus on ollut ongelmana alueella sekä internet- että puhelinliikenteessä. Pääasiallinen matkailukeskus on Sallatunturi. Hankealueilla aktiivisia maatiloja 116 kpl ja loma-asuntoja kpl. Ralustava rakentamissuunnitelma on tehty vuosille ja rakentaminen aloitetaan Saijan alueesta ja Hirvasvaaran alueesta. Jälkimmäinen toteutetaan yhdessä Kemijärven Suomutunturin alueen kanssa. Sodankylä Hankealueita 8 kpl, asuntokunnista 27 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä henkilöä, vuotiaita on 62 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 16 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 22 %. Kunta on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta. Kunta on myös harvaanasuttu, asukkaita on 0,8/km2. Kunnan pohjoisosa on saamelaisten kotiseutualuetta. Sodankylän alueella on matkailutoimintaa ja siihen liittyviä palveluita eri puolilla kuntaa. Matkailun keskusalueita ovat Luosto ja Kakslauttanen. Luosto muodostaa yhdessä Pyhätunturin alueen kanssa merkittävän matkailualueen. Kunnassa on myös ajoneuvotestaustoimintaa. Kunnassa toimii Pahtavaaran kultakaivos ja valmistaudutaan Keivitsan avautumiseen. Hankealueilla aktiivisia maatiloja 210 kpl ja loma-asuntoja Alustava rakentamissuunnitelma on tehty vuosille ja rakentaminen aloitetaan Kevitsan kaivoksen ympäristöstä Kaivoskylät-hankealueesta. Lapin laajakaistarakentamisen kuntien ilmoittama alustava aikataulu vuosille löytyy Lapin liiton internetsivuilta osoitteesta