LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 21.9.2007 Liikenneturvallisuusyksikkö hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen LAUSUNTOYHTEENVETO Ajokorttiseuraamusjärjestelmän kehittäminen - liikennerikkomusten pisteytys Liikenne- ja viestintäministeriö on saanut liikennealan toimijoilta lausunnot virhepistejärjestelmästä tehdystä muistiosta. Lausuntoja toimitettiin yhteensä 20. Nykyisen ajokieltojärjestelmän kehittämistä pidettiin yleisesti kannatettavana. Pistemallin jatkotyö sai tukea useilta lausunnonantajilta. Jos rikkomusten pisteyttämiseen päätetään siirtyä, sen valmisteluun toivottiin laaja-alaista työryhmää. Järjestelmän perusrakenteen lisäksi aiheeseen sisältyy suuri määrä selvitettäviä yksityiskohtia. Monissa lausunnoissa pisteisiin suhtauduttiin neutraalisti. Tärkeänä pidettiin kuitenkin sitä, että huomattavia parannuksia voitaisiin toteuttaa myös ilman rikkomusten pisteyttämistä. Ajokieltoon johtavina rikkomuksina voitaisiin ottaa huomioon turvalaitteiden käyttämättömyys, matkapuhelimen luvaton käyttö ajon aikana ja vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät rikkomukset. Pistemalli sai osakseen myös selvää arvostelua nykyistä monimutkaisempana ja voimavaroja vievänä vaihtoehtona, ja pisteiden valmistelusta ehdotettiin luovuttavan kokonaan. Pistelaskun tarpeettomuutta perusteltiin myös sillä, että rikkomusten vakavuuserot otetaan huomioon jo nykyisin päiväsakkojen lukumäärässä, mikä taas vaikuttaa ajokiellon pituuteen. Pisteitä vastustavissakin lausunnoissa pidettiin mahdollisena kehittää voimassa olevaa järjestelmää niin, että lisätään siihen uusia rikkomuksia. Toistuvasti rikkomuksiin syyllistyneelle annettavan henkilökohtaisen palautteen kehittämistä kannatettiin erittäin laajasti. Palaute käsittää varoituskirjeen, poliisin puhuttelun ja kuljettajien koulutuksen. Poliisin puhuttelukäytännön tehostamisen ja ohjeistamisen tarve on ollut esillä aiemminkin. Koulutustarpeisiin voitaisiin kehittää ja jatkokouluttaa olemassa olevia koulutusorganisaatioita. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee päätökset hankkeen jatkosta syksyn aikana. 1
Lausunnonantajilta: 1. Oikeusministeriö Oikeusministeriön arvion mukaan pistejärjestelmän porrastuksen tulisi olla suhteellisen laaja, jotta uudella mallilla olisi nykytilanteeseen nähden etua. OM kannattaa myös koulutuksen mahdollisuuksien selvittämistä, vaikka se veisikin aikaa, koska muutos on muutoinkin mahdollista toteuttaa vasta tietojärjestelmien muutosaikataulussa. Monet muutkin kohdat edellyttävät jatkovalmistelua, kuten rikkomusten pisteytys ja muutoksenhaku. 2. Oikeusrekisterikeskus Oikeusrekisterikeskus toteaa, että pistejärjestelmä ei aiheuttaisi muutoksia ORK:n rekisteriin, jos liikennerikosilmoituksen sisältöön ei tehdä muutoksia ja pisteytys tapahtuu AKE:ssa. Jos rangaistusmääräysmenettelyssä annetaan yhteinen sakkorangaistus useasta rikoksesta, ja jokainen rikos tai rikkomus haluttaisiin pisteyttää erikseen, pitäisi myös tietojärjestelmään tehdä muutoksia. 3. Liikkuva poliisi Liikkuva poliisi ehdottaa, että tarkasteluun pitäisi ottaa koko tieliikennelain mukainen ajokorttiseuraamusjärjestelmä eikä vain pistejärjestelmää. Uudelleen arvioinnin kohteita olisivat esimerkiksi ehdollisen ajokiellon käyttömahdollisuudet ja aikaisempien ajokieltojen vaikutus uutta ajokieltoa määrättäessä. LP kannattaa, että ajokorttiseuraamuksia määrättäessä tulisi ottaa huomioon nykyistä laajemmin eri rikkomuksia: turvalaitteiden käyttämättömyys, matkapuhelimen luvaton käyttö ja vaarallisten aineiden kuljetusrikkomukset. Tällä olisi turvallisuutta lisäävä vaikutus toisin kuin pelkällä pistemallin käyttöönotolla. LP ei kuitenkaan näe estettä pistejärjestelmään siirtymiselle, joskin järjestelmän yksityiskohtien valmistelua varten tulisi perustaa työryhmä. 4. Helsingin kihlakunnan poliisilaitos Helsingin kihlakunnan poliisilaitos kannattaa pistejärjestelmään siirtymistä, koska se olisi nykyistä oikeudenmukaisempi. Ammattikuljettajia ei kuitenkaan tulisi kohdella muita lievemmin. Koulutuksen lisäämistä järjestelmään on syytä miettiä. Liikenneopettajien ammattitaito on korkealla tasolla, ja sitä voitaisiin hyödyntää myös seuraamusjärjestelmän kautta koulutettaviin. Taloudellisilla seikoilla ei pitäisi perustella koulutuksen pois jättämistä. 5. Tampereen kihlakunnan poliisilaitos Tampereen kihlakunnan poliisilaitos ei kannata pistemalliin siirtymistä. Rikkomusten vakavuuden porrastusta on olemassa jo nyt, koska päiväsakkojen lukumäärä otetaan huomioon, samoin rikkomusten lukumäärä. Pisteytys tekisi seuraamusjärjestelmästä vain nykyistä mutkikkaamman. Tarvittaessa nykyohjeita voidaan tarkentaa. Uusien tekojen lisääminen ajokorttiseuraamusjärjestelmään ei edellytä pisteyttämistä. Huomattava ongelma nykyjärjestelmässä on hitaus. 6. Ajoneuvohallintokeskus Ajoneuvohallintokeskus muistuttaa eri maissa käytössä olevista erilaisista pistejärjestelmistä. Niiden vaikutusta liikenneturvallisuuteen on vaikea arvioida, 2
koska kunkin maan järjestelmissä on useita muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Norjalaisen liikenneturvallisuuskäsikirjan mukaan pistejärjestelmän vähentävä vaikutus vakaviin onnettomuuksiin on selvästi pienempi kuin esimerkiksi varoituskirjeen. Hyvän lopputuloksen kannalta tärkeässä roolissa on valvonnan määrä ja rikkomuksista kiinnijäämisen todennäköisyys. AKE kannattaa, että koottaisiin vielä pistejärjestelmän ja pisteyttämättömän kehitetyn vaihtoehdon edut ja haitat. AKE muistuttaa myös eduskunnan lausumasta, jossa pyydettiin selvitystä nykyistä helpommin miellettävästä järjestelmästä. Myös nykymallin kaikki kehittämismahdollisuudet olisi otettava huomioon: uusia rikkomuksia mukaan järjestelmään, palautteen kehittämisen mahdollisuudet (kirje ja puhuttelu). Pisteyttämätön järjestelmä nykymallin kehittämisen pohjana mahdollistaisi muutoksen nopeamman toteuttamisen. 7. Liikenneturva Liikenneturvan näkemyksen mukaan seuraamusjärjestelmä ei saisi lieventyä nykyisestä. Järjestelmän laajentaminen siihen uusia rikkomuksia lisäämällä saa kannatusta. Järjestelmän pitää olla myös helposti ymmärrettävä. Liikenneturva kannattaa sitä, että ensivaiheessa olisi tärkeää ottaa käyttöön nykymallista kehitetty versio, johon lisättäisiin tehokasta tiedotusta. Liikenneturva ei kuitenkaan vastusta pisteiden käyttöönottoa. Liikenneturva ei kannata sitä, että kuljettajia kohdeltaisiin toimeentulon tai ammatin vuoksi eri tavalla. Lisäksi varoituskirjejärjestelmä tulisi säilyttää ja puhuttelun kehittäminen olisi tärkeää. 8. Liikennevakuutuskeskus Liikennevakuutuskeskus arvioi, etteivät kuljettajat tunne nykyjärjestelmää, eikä se riittävästi ohjaa rikkomuksen tehneitä kuljettajia muuttamaan käyttäytymistään. Liikennevakuutuskeskus ei pidä hyvänä sitä, että kaikilla rikkomuksilla on sama painoarvo, vaan se kannattaa pistejärjestelmän käyttöönottoa. Lisäksi LVK tekee eräitä tarkennuksia, jotka on syytä ottaa huomioon järjestelmän yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa. 9. Kuopion hallinto-oikeus Kuopion hallinto-oikeus analysoi erilaisia oikeudellisia ongelmia, joita seuraamusjärjestelmään liittyy. Tällaisia asioita ovat mm. tekojen pisteyttäminen, pisteiden vahvistaminen sekä oikaisuvaatimusmenettelyyn ja muutoksenhakuun liittyvät kysymykset. Myös siirtymäsäännöksiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota eikä niitä saisi jättää yleisten oppien varaan. 10. Vaasan hallinto-oikeus Vaasan hallinto-oikeus esittää, että Suomessa ei siirryttäisi pistejärjestelmään. Perusteluina todetaan, että muutos veisi kohtuuttomasti resursseja, ei lisäisi liikenneturvallisuutta toivotulla tavalla ja olisi nykyistä monimutkaisempi malli. Omien kokemustensa perusteella hallinto-oikeus toteaa, ettei sillä ole ollut suurta tarvetta puuttua viranomaisten soveltamiskäytäntöön ajokorttiasioissa. Hallinto-oikeus muistuttaa myös, että tekojen vakavuuserot vaikuttavat jo nyt ajokorttiseuraamuksiin. Myös muistutuskirje on toimiva elementti, eikä ajokielto tule kenellekään yllätyksenä. Hallinto-oikeus arvioi, ettei pistemalli helpottaisi järjestelmää, vaan eri pisteet, vanhentumisajat ja siirtymäsäännökset vaikuttaisivat päinvastoin. 3
11. 14. Yhteinen lausunto Linja-autoliitto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Suomen Taksiliitto ja Autoliikenteen Työnantajaliitto Järjestöt kannattavat pistejärjestelmään siirtymistä. Liikennerikkomusten pisteyttäminen niiden vakavuuden mukaan voisi edistää liikenneturvallisuutta. Järjestelmää pitää myös markkinoida kuljettajille. Uusi järjestelmä tulisi valmistella mahdollisimman nopeasti, jotta se voitaisiin ottaa huomioon AKE:n tietojärjestelmämuutoksia valmisteltaessa. Uusi luokittelu tulisi sisällyttää heti sisäasiainministeriön ohjeeseen. Järjestöt kaipaavat myös, että varoituksen käyttömahdollisuutta ajokiellon sijasta muutettaisiin niin, että voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon se, että ammattiliikenteen harjoittajan toimeentulo on riippuvainen ajo-oikeudesta. 15. Autokoululiitto Autokoululiitto kannattaa vapaaehtoisen koulutuksen liittämistä seuraamusjärjestelmän kehittämiseen. Vapaaehtoisessa koulutuksessa koulutettavat ovat motivoituneita ja he maksaisivat itse koulutuksensa. Liikenneopettajien täydennyskoulutuksella ja riittävällä ajallisella resursoinnilla voitaisiin saavuttaa seuraamusjärjestelmään tarvittava koulutus. 16. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT pitää pistemallia mykymallia parempana. Tärkeintä on kuitenkin, ettei nykyinen käytäntö kiristy. Ammattikuljettajia ei kuitenkaan tarvitse kohdella muita autoilijoita lievemmin, mutta ammattikuljettajien ei pidä joutua vastaamaan työnantajan tai ajojärjestelijän toiminnasta johtuvista rikkomuksista. 17. MP69 ry Moottoripyöräilijöiden yhdistys kannattaa pistemallia, jos siitä ei aiheudu suuria kuluja ja lisää byrokratiaa, mutta vastustaa uudistusta, jos tienkäyttäjille koituvat kulut lisääntyvät. Kyse on kuitenkin vain laskutavan muutoksesta. 18. Autoliitto Autoliitto toteaa, että lausunnolle lähetetyssä muistiossa oli arvioitu vain virhepistejärjestelmää eikä kokonaisuutena liikennerikkomusten seuraamuksia. Autoliitto täydentää tietoja muista maista ja ottaa esiin mm. kiinteiden sakkojen käytön Ruotsissa. Autoliitto kannattaa pistejärjestelmään siirtymistä. Autoliitolla on runsaasti yksityiskohtaisia esityksiä pistemallin kehittämiseksi ja se kannattaa koulutuksen mukaan ottamista uuteen järjestelmään. 19. Psykologian professori Esko Keskinen, Turun yliopisto Professori Esko Keskinen piti taustamuistiossa esitettyjä valintoja pääosin oikeina ja totesi, että muistion pohjalta voidaan jatkaa kehittelyä. Keskinen piti seuraamusjärjestelmään ehdotettuja rikkomuksia perusteltuina, samoin pisteytystä. Myös nopea puuttuminen uusien kuljettajien rikkomuksiin sai kannatusta. Keskinen muistutti, että lainsäädännön tehoa tutkittaessa on käytettävä luotettavia menetelmiä. Uuteen järjestelmään siirryttäessä on varauduttava huolellisesti sekä intensiiviseen tiedottamiseen että viranomaisten kouluttamiseen. 4
20. Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen, Joensuun yliopisto Professori Matti Tolvasen mielestä nykyinen järjestelmä näyttää toimivan kohtuullisen hyvin eikä hänen mukaansa ole pakottavaa tarvetta järjestelmän muutokseen. Pisteillä voitaisiin saavuttaa kuitenkin joitakin etuja ja jatkovalmistelu on perusteltua. Pisteytys, joka määräytyy teon moitittavuuden perusteella, voi vahvistaa ihmisten uskoa siihen, että liikenteen normijärjestelmä toimii tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Tolvanen kuvaili eri pisteytysmalleja; toisessa vaihtoehdossa luetellaan laissa tai asetuksessa kunkin nimetyn säännön rikkomisen pistemäärä, toisessa vaihtoehdossa pisteytysasteikko muodostuu rangaistuksen pohjalle niin, että rikesakkorikkomuksilla voisi olla tietty pisteluku ja päiväsakkojen lukumäärä olisi perusteena eri pistearvoille. Tolvanen ei kannata koulutuksen lisäämistä järjestelmään. Tolvasen mukaan jatkovalmistelussa tulee käyttää monipuolista tieteellistä tietoa sekä käytännön toimijoiden asiantuntemusta. 5