Aurinkosähkövoimala, Espoo Tekniset ja taloudelliset tiedot: Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: tyyppi, teho ja koko: Järjestelmän toimittaja ja asennusvuosi: arvioitu tuotanto vuodessa: Järjestelmän elinikä: hankintakustannus Mahdolliset tuet: Rahoitus: Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: Takaisinmaksuaika Aurinkoenergian tuotantohinta 25 vuoden ajalle (omakustannushinta) Omakotitalo, Espoo Aurinkosähkövoimala, 6 kw p, noin 66 m 2 Solarvoima, 2015 4500 kwh 30 vuotta 13 750 Järjestelmän asennuksen osalta aiotaan hakea 2060 euron suuruinen kotitalousvähennys. Käteinen 5 7 prosenttia 13 vuotta; olettaen, että 100 % tuotetusta energiasta kulutetaan itse 11,5 c/kwh
Aiempi energialähde, oletettu sähkön vertailuhinta Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit Lupa Järjestelmätakuu Ostosähkö, 12,1 c/kwh ja sen hinnan arvioitiin nousevan 2 % vuodessa Ei remontteja Myyjä hoiti tarvittavat luvat 25 vuoden takuu Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin? Tärkein peruste aurinkoenergiainvestoinnille oli rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen. Myös talon brändi sekä tunne siitä, että voi vaikuttaa oman kulutuksen ympäristöystävällisyyteen, motivoivat investoimaan aurinkoenergiaan. Ostaja halusi hankintapäätöksellään näyttää esimerkkiä myös muille. Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään? Omakotitaloon. Aurinkoenergian hyödyntäminen vähentää ostosähkön määrää ja ylituotanto myydään verkkoyhtiölle. Miten hankinta eteni? Nopeasti. Hankintapäätöksestä järjestelmän käyttöönottoon ei mennyt montaa viikkoa. Oliko ongelmia? Ei. Prosessi oli helppo ja vaivaton. Toimittaja hoiti asiat sovitulla tavalla ja tarpeelliset järjestelyt sähköyhtiöiden kanssa menivät mutkattomasti. Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin?
Sähköyhtiöiden tulisi pohtia, miten tarjota lähienergian tuottajille ostosähkösopimus, joka vastaa kuluttajien tarpeisiin. Ostajalla oli vaikeuksia löytää sähköyhtiötä, joka maksaa kohtuullisen hinnan verkkoon syötetystä aurinkosähköstä, mutta pystyy samalla tarjoamaan uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua energiaa. Kuva: Kirjoittanut: Julia Müller Lähteet: Sähköpostinvaihto Janne Käpylehto 6.7.2015. Puhelinhaastattelu Hannele Cantell 7.7.2015.
Arvoketjut ja kotimaisuusaste Suomessa: neljä tapaustarkastelua FinSolar-hankkeessa on kevään aikana selvitetty aurinkoenergiainvestointien arvoketjun kotimaisuusasteita. Tarkastelu koski neljää investointia, joista kaksi edustivat aurinkolämpöä ja kaksi aurinkosähköä. Tarkastelunkohteiksi valittiin kaksi investointia, jossa aurinkosähköpaneelit tai aurinkolämpökeräimet olivat kotimaista tuotantoa. Kahdessa muussa investoinnissa paneelit tai keräimet tulivat ulkomailta. Tarkasteltuja aurinkolämmön investointitapauksia olivat Helsingin Energian Sakarinmäen koululla toteuttama aurinkolämpövoimala, johon asennettiin suomalaisen Savosolarin aurinkokeräimet, sekä nelihenkisen omakotitalon aurinkolämpöjärjestelmä Porissa. Aurinkosähkö-tapauksina tarkasteltiin porilaisen Kiinteistö Oy Aurinkopajan aurinkosähköjärjestelmää, joka toimii kotimaisen Valoen paneeleilla, sekä Tampereen Vuoreksen asuntoalueella sijaitsevaa uuden koulukeskuksen järjestelmää. Analyysin lähtötietojen kokoamiseksi kontaktoitiin
investointihankkeissa mukana olleet tahot, joilta kerättiin tiedot investointien kokonaisbudjeteista sekä budjetin jakautumisesta eri arvoketjun osa-alueisiin. Valmistuksen kotimaisuusaste laskettiin ottaen huomioon kotimaisten laitevalmistajien ulkomaan hankinnat ja päätyen siten kotimaisen valmistuksen kotimaan arvontuottoon. Ulkomaisen valmistuksen kotimaan arvontuotto laskettiin perustuen asiantuntijalausuntoihin maahantuojien katteista. Investoinnin paikalliseen toteutukseen ja järjestelmän ylläpitoon liittyvät työkustannukset oletettiin 100 % kotimaiseksi työksi. Järjestelmien käyttöiäksi oletettiin 25-30 vuotta, ja eliniän aikaiset huolto- ja ylläpitokustannukset perustettiin asiantuntijahaastatteluihin. Aurinkolämmön huoltokustannukset pitävät sisällään järjestelmän tarkastukset sekä paisuntaastian ja lämmönsiirtonesteiden vaihdon. Aurinkosähkön ylläpitokustannuksiin sisällytettiin ainoastaan invertterin vaihto 15 vuoden jälkeen. Nykyisen markkinatilanteen johdosta invertteri oletettiin ulkomaiseksi, ja sen osuus kokonaisinvestoinnista laskettiin perustuen saksalaisen Fraunhofer instituutin arvioon inverttereiden hintakehityksestä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Heli Nissilän FinSolar-hankkeessa toteuttama arvoketjuanalyysi laskentaperiaatteineen löytyy kokonaisuudessaan täältä: Arvoketjuanalyysi suomalaisesta aurinkoenergiasta Heli Nissilä 07/2015 from FinSolar Aurinkolämpöinvestointien kotimaisuusaste vaihteli välillä 48%-71%, mikä kertoo siitä että aurinkolämpökeräinten tuotantomaa vaikutti tässä tarkastelussa merkittävästi koko arvoketjun kotimaisuusasteeseen. Aurinkosähköinvestointien kotimaisuusaste vaihteli välillä 59%-62%. Vaihteluväli oli tässä yllättävän pieni riippumatta paneelien tuotantomaasta. Tämä johtuu osittain siitä, että tutkimuskohteena olleeseen Vuores-taloon, johon paneelit tulivat ulkomailta, liittyi
merkittävä osuus toteutukseen liittyvää työtä: sähkötöitä, automaatiojärjestelmään liittyviä töitä sekä asennustöitä. Tarkastelu koski vain neljää aurinkoenergiakohdetta. Keskimääräisten kotimaisuusasteiden arviointi vaatisikin huomattavasti suuremman otoksen. Tämän tarkastelun etuna on kuitenkin sen tarkkuus ja laskelmien perustaminen hankkeissa mukana olleiden osapuolten haastatteluihin ja heidän toimittamiinsa todellisiin lukuihin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että aurinkoenergiainvestointien kotimaisuusaste nousi yllättävän suureksi silloinkin kun aurinkolämpökeräimet tai paneelit olivat ulkomailla valmistettuja. Kotimaisuusaste ei jäänyt missään tapauksessa merkittävästi alle 50 %:n. Ilmeistä on myös, että aurinkoenergiainvestoinnit teettävät kotimaista työtä mm. suunnittelun, asennuksen ja maanrakennuksen muodossa. Lisäksi maahantuonnistakin jää siivu kotimaahan, kun hankkeisiin osallistuu suomalaisia välikäsiä. Investointien kotimaisuusasteet voivat myös kasvaa edelleen, jos kotimarkkinat vetävät alalle uusia toimijoita: komponenttivalmistajia, konsultteja, palveluntuottajia tai toimijoita, jotka erikoistuvat vaikkapa aurinkoenergian integroimiseen osaksi arkkitehtuuria. Lisätietoja: Tutkija Heli Nissilä, Aalto (etunimi.sukunimi@aalto.fi), puh. 050-4370078 Rivitaloyhtiön
aurinkolämpöinvestointi, Kangasala Tekniset ja taloudelliset tiedot: Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: tyyppi, teho ja koko: Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Aurinkolämpöjärjestelmän arvioitu tuotanto vuodessa: Järjestelmän elinikä: hankintakustannus Maksetut tuet: Rahoitus: Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: Takaisinmaksuaika Asunto-osakeyhtiö Erämiehentie, 25 asuntoa ja noin 70 asukasta, Kangasala Aurinkolämpövoimala, huipputeho 27,6 kwth, tasokeräinten kokonaispinta-ala 30 neliömetriä Sundial Oy, 2014 Noin 22 000 kwh eli noin 733 kwh/keräinneliö 30 vuotta 19800 (sis. alvin 24 %) Ei tukia Tasalyhenteinen laina, korko 3 % ja laina-aika 15 vuotta 1,41 % laskettuna 25 viiden vuoden ajalta kun vertailukohtana maalämpö ja 11% kun vertailukohtana öljylämmitys 12-14 vuotta koko järjestelmän osalta
Aurinkolämmön tuotantohinta 25 vuoden ajalle (omakustannushinta) Aiempi energialähde ja sen vertailukustannus Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit Noin 38 euroa/mwh Öljylämmitys, hinta 106 euroa/mwh Maalämpöjärjestelmä, 90 kw:n maalämpöpumppu ja porakaivo Toimenpidelupa, koska investointi käsitti Lupa maalämpöjärjestelmän porauksineen Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin? Aurinkolämmön hankinta tehtiin osana lämmitysjärjestelmän uudistusta maalämmölle, koska öljylämmitys oli tulossa elinkaarensa päähän. Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkolämmöllä tuetaan kesäaikana maalämpöjärjestelmää ja esilämmitetään taloyhtiön käyttövettä. Aurinkolämpöjärjestelmän odotetaan tuottavan noin puolet yhtiön vuotuisesta lämpimän käyttöveden tarpeesta. Kesällä, kun aurinkolämmön tuotto on suurempi kuin lämmön kulutus yhtiössä, ylijäämälämpö syötetään maalämpöjärjestelmän maapiiriin. Miten hankinta eteni? Taloyhtiön hallitus teetti selvityksen eri vaihtoehdoista vanhan öljylämmityksen korvaamiseksi. Vaihtoehtoina olivat uusi öljylämmitys, kaasulämmitys ja maalämpö. Kaikissa vaihtoehdoissa lisälämmönlähteenä oli aurinkolämpö. Hanketta varten palkattiin pääsuunnittelija, joka hoiti kilpailutuksen ja asennusten valvonnan. Yhtiökokous päätti toteutettavan
lämmitysmuodon marraskuussa 2013. Tarjouspyynnöt jätettiin tammikuussa 2014, helmikuussa tehtiin toimittajien valinta, poraukset alkoivat maaliskuussa ja kesäkuussa hanke oli valmis. Oliko ongelmia? Pääsuunnittelija teki jossain määrin ylisuunnittelua ennen kilpailutusvaihetta. Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin? Hanke on sikäli esimerkillinen, että hankkeelle palkattiin heti alusta pääsuunnittelija/valvoja, joka toteutti yleissuunnittelun ja kilpailutukset. Kuva: Lisätietoja: http://www.utuapu.fi/finsolar-tapauskuvaukset Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Karoliina Auvinen Lähteet http://www.utuapu.fi/finsolar-tapauskuvaukset
Haastattelu 15.12.2014 ja sähköpostivaihto: Jarno Kuokkanen. FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spothinnan kehitys Suomessa. Aurinkosähköinvestointi omakotitaloon, Nurmijärvi Tekniset ja taloudelliset tiedot: Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: tyyppi ja teho: Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: arvioitu tuotanto vuodessa: Järjestelmän elinikä: hankintakustannus Omakotitalo, Nurmijärvi Aurinkosähkövoimala, paneeliteho 4,59 kw p Playgreen Finland Oy, 2014 Järjestelmän on arvioitu tuottavan noin 800 kwh/kwp ensimmäisenä toimintavuonna. 30 vuotta 10 000 (sis. alvin 24 %)
Maksetut tuet: Rahoitus: Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: Takaisinmaksuaika Aiempi energialähde ja sen vertailukustannus Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit Lupa Järjestelmätakuu Ei hyödynnettyjä tukia, ostaja on todennäköisesti oikeutettu 1440 euron suuruiseen kotitalousvähennykseen. Asuntolaina, korko 1,419 %, laina-aika 2 vuotta Sijoituksen sisäinen korkokanta 1,54 % 20 vuotta, jos oletetaan 800 kwh/kwp vuosituotto ja koroton maksutapa Sähkölämmitys, hinta 123,6 6 /MWh, olettaen vuosittainen 2 %:n sähkön hinnan nousu Ilmalämpöpumppu Ei lupia. Paneeleilla on 10 vuoden ja invertterillä 5 vuoden valmistustakuu. Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin? Aurinkosähkövoimala hankittiin tuottamaan sähköä ilmalämpöpumpun energiankäyttöön. Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähköllä korvataan ostosähköä, jolla kotitalous oli ennen investoimistaan aurinkosähköön kattanut koko
sähkönkäyttötarpeensa. Järjestelmän hankkija aikoo tulevaisuudessa laajentaa aurinkosähköjärjestelmää niin, että sillä voidaan tyydyttää viidesosa asunnon sähkönkäyttötarpeesta. Miten hankinta eteni? Ostaja näki sosiaalisessa mediassa artikkelin, minkä innostamana hän lähetti aurinkoenergiayhtiöille tarjouspyynnön 7.8.2014. Koko hankintaprosessi tarjouspyynnöstä toiminnassa olevaan laitteistoon kesti noin 21 vuorokautta ja aurinkosähkövoimala on ollut käytössä 27.8.2014 alkaen. Oliko ongelmia? Itse hankinnassa ei tullut ostajan mielestä eteen ongelmia. Ostajaa kuitenkin harmittaa, ettei sähkön mittauksessa ole käytössä tuntinetotusta. Tämä aiheuttaa sen, että sähköä voi karata verkkoon, vaikka kiinteistössä olisikin samanaikaisesti runsasta sähkön kulutusta. Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin? Hankkeesta voi oppia sen, että kiinteistökohtainen aurinkosähkövoimala luokitellaan verotuksessa energiatehokkuusinvestoinniksi, jolloin sen hankinta voidaan rahoittaa asuntolainalla. Kuva:
Lisätietoja: Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller Lähteet: Haastattelu 10.11.2014 ja sähköpostivaihto: Tapio Tuomi. Naps Solar Systems paneeliesite. FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spothinnan kehitys Suomessa. Kerrostalon
aurinkosähköinvestointi, Helsinki Tekniset ja taloudelliset tiedot: Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: tyyppi ja teho: Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: arvioitu tuotanto vuodessa: Järjestelmän elinikä: hankintakustannus Maksetut tuet: Rahoitus: Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: Aurinkoenergian tuotantohinta 25 vuoden ajalle (omakustannushinta) Aiempi energialähde ja sen vertailukustannus Kyseessä on kaukolämmöllä lämmitettävä kerrostalo, jonka katolle järjestelmä asennettiin, Herttoniemi Aurinkosähkövoimala, huipputeho 3,5 kw p Naps Solar Systems Oy, 2014 2625 kwh vuodessa 30 vuotta 6675 ( sis. alvin 24 %) Kotitalousvähennys asennustyön osalta, 675 Käteinen 0,77 % laskettuna 25 vuoden ajalta, kun arvioitiin sähkön osto- ja myyntihinnan 2 % vuosittainen nousu Noin 140 /MWh Sähkölämmitys, hinta 57 MWh
Lupa Takuu Lupa asunto-osakeyhtiön hallitukselta Paneeleilla on 25 vuoden 80 % nimellistuottotakuu ja invertterillä 5 vuoden valmistustakuu Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin? Hankinnan toteuttaja on energia-asiantuntija, ja häntä kiinnosti kokeilla miten huoneistokohtaisen aurinkovoimalan saisi asennettua kerrostaloon. Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkövoimalan on tarkoitus tuottaa järjestelmän omistajan vuosikulutuksen verran aurinkosähköä. Miten hankinta eteni? Hanke lähti liikkeelle asian käsittelyllä yhtiön hallituksessa vuonna 2013. Yhtiökokous hyväksyi suunnitelman kesäkuussa 2013. Kokoukselle pidettiin kokouksessa esitys, johon tuli kokouksessa joitakin tarkentavia kysymyksiä. Muuten prosessi hyväksyttiin sellaisenaan. Oliko ongelmia? Hankkeessa ei tullut eteen varsinaisia ongelmia, mutta aurinkosähköjärjestelmän omistaja on sitoutunut purkamaan voimalan ja asettamaan sen uudelleen katolle, jos kiinteistössä päätetään tehdä kattoremontti. Tästä aiheutuisi järjestelmän omistajalle kustannuksia, mikä alentaa investoinnin kannattavuutta. Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin?
Hankkeessa mielenkiintoinen näkökohta on, että voimala asennettiin asunto-osakeyhtiön katolle, mutta osakkaan omistamana. Hanke ei ole taloudellisesti erityisen kannattava (investoinnin sisäinen korkokanta alle prosentin), koska järjestelmän mitoitus on suuri kotitalouden sähköntarpeeseen nähden. Tuotosta vain 35 % tulee omaan käyttöön, kun loput myydään verkkoon. Esimerkiksi 2 kw p kokoinen järjestelmä olisi ollut tässä tapauksessa taloudellisesti kannattavampi investointi. Kuva: Lisätietoja: http://www.utuapu.fi/finsolar-tapauskuvaukset Kirjoittajat: Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller Lähteet:
Haastattelu 4.12.2014 ja sähköpostivaihto: Janne Käpylehto. Naps Solar Systems paneeliesite. FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spothinnan kehitys Suomessa. Front Page KOy Aurinkopajan aurinkosähköinvestointi, Pori Tekniset ja taloudelliset tiedot: tyyppi ja teho: Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Järjestelmän elinikä: hankintakustannus Maksetut tuet: Rahoitus: Aurinkosähkövoimala, huipputeho 49,5 kw p ja invertteriteho 48 kva kw Kiinteistöosakeyhtiö rakennutti voimalan itse, 2014 30 vuotta 80 000 TEM:n 30 %:n energiatuki Hanke maksettiin omarahoitteisesti, eikä investointia varten otettu lainaa
Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit: Lupa: Voimala rakennettiin rakennuksen valmistumisen yhteydessä Normaali rakennuslupa Paneeleilla on 25 vuoden 80 Järjestelmätakuu: % nimellistuottotakuu Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään? Kiinteistö lämmitetään 60 kw:n maalämpöpumpulla, jonka sähkön vuosikulutuksen talon aurinkosähkövoimalan arvioidaan tuottavan vuositasolla. Miten hankinta eteni? Hankinta poikkesi tavanomaisesta voimalahankinnasta siinä mielessä, ettei voimalalla ollut päätoimittajaa, vaan kiinteistöosakeyhtiö rakennutti voimalan itse, hankkimistaan komponenteista. Voimalan paneelit toimitti Valoe, invertterit ja ketjuohjaimet Fronius. Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin? Hankkeessa on mielenkiintoista se, että kiinteistö on rakennettu sillä toimintaperiaatteella, että ensin suunniteltiin energiajärjestelmä ja sitten vasta rakennus. Kiinteistössä on esimerkiksi normaalia paksummat termisenä toimivat välipohjat, joita voidaan varata jopa edellisenä päivänä seuraavan päivän lämmitystarvetta varten. Rakennuksen tasakatto on myös suunniteltu etelän suuntaan kaltevaksi aurinkovoimalaa varten. Kuva:
Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller Lähteet: Haastattelu 5.12.2014 ja sähköpostivaihto: Mikko Haaslahti. Lisätietoja: Investoinnin kannattavuuslaskelmat Vuores -talon aurinkosähköinvestointi, Tampere Tekniset ja hintatiedot: Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: tyyppi ja teho: Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Järjestelmän elinikä: Rakennusleasing-sopimuksella rahoitettu, toimii koulutuskeskuksena, Tampere Aurinkosähkövoimala, 45 kw p Areva-solar Oy, 2014 30 vuotta
hankintakustannus Maksetut tuet: Rahoitus: Järjestelmätakuu 68 500 TEM:n 30 % energiatuki Rakennusleasing-sopimus Paneeleilla on 25 vuoden 80 % nimellistuottotakuu Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään? Tavoitteena on saada 100 % aurinkosähköjärjestelmällä tuotetusta sähköstä korvaamaan rakennuksen omaa sähkönkäyttötarvetta. Miten hankinta eteni? Laitteisto hankittiin normaalin rakennushankintaprosessin mukaisesti siten, että hankesuunnittelijaksi palkattiin aurinkosähköalan konsultti. Varsinaisen kilpailutuksen teki kaupungin tekninen toimi. Oliko ongelmia? Kilpailutusprosessi jouduttiin uusimaan valintakriteeristössä ja vaatimusmäärittelyssä olleen ristiriidan takia. Toisella kierroksella saatiin saman sisältöiset tarjoukset samoilta toimittajilta, joten tilanne ei oleellisesti muuttunut. TEM-tukiehdot aiheuttivat potentiaalisen ongelman, sillä tukiehdoissa sanotaan, ettei tuettua laitteistoa saa myydä määräaikaan tuen saannin jälkeen. Tässä tapauksessa rakennusleasing-ratkaisu katsottiin kuitenkin rahoitusjärjestelyksi, joten tuki voitiin hyödyntää alkuperäisen omistajan, eli Tampereen kaupungin puolelta. Kuva:
Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller Lähteet: Haastattelu 22.12.2014 ja sähköpostivaihto: Antti Lakka. Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua, Antti Lakka 2.10.20114 Lisätietoja: Investoinnin kannattavuuslaskelmat Pohjoisessakin riittää auringonpaistetta Senaatti-kiinteistöt ovat selvittäneet aurinkosähkön tuotantotehoja ja kannattavuuksia eri kaupungeissa. Aurinkoenergian tehoja on verrattu kolmessa kaupungissa: Inari, Jyväskylä ja Hanko.
Mittaustulosten mukaan maantieteelliset erot Suomessa eivät aiheuta merkittävää vaihtelua aurinkopaneelien tehossa. Vaikka Pohjois-Suomessa aurinko ei kesä-aikana laske, sen säteily tulee öisin paneelien kannalta väärästä suunnasta, pohjoisesta. Lisäksi säteilyn matala kulma laskee paneelien tehoa jonkin verran. Inarissa tuotto keskittyy kevätkuukausiin ja yltää maalis-huhtikuussa jopa Jyväskylää ja Hankoa korkeammille tasoille. Vuonna 2013 Inariin valmistuneen järjestelmän tuottoa on mitattu nyt lähes kaksi vuotta ja kokemukset ovat olleet pitkälti positiivisia. Tekniikka toimii ja tuotanto on jopa hieman ylittänyt tuotto odotukset. Maantieteellistä sijaintia tärkeämpää aurinkosähköjärjestelmän hankinnassa onkin asennus optimaaliseen paikkaan ja oikeaan kulmaan. Näillä on sijaintia suurempi vaikutus taloudelliseen kannattavuuteen. Lisätietoja: Kehityspäällikkö Esa Halmetoja, Senaatti-kiinteistöt esa.halmetoja@senaatti.fi