Rivitaloyhtiön aurinkolämpöinvestointi, Kangasala

Transkriptio

1 Rivitaloyhtiön aurinkolämpöinvestointi, Kangasala Tekniset ja taloudelliset tiedot: Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: Asunto-osakeyhtiö Erämiehentie, 25 asuntoa ja noin 70 asukasta, Kangasala Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi, teho ja koko: Aurinkolämpövoimala, huipputeho 27,6 kwth, tasokeräinten kokonaispinta-ala 30 neliömetriä Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Sundial Oy, 2014 Aurinkolämpöjärjestelmän arvioitu tuotanto vuodessa: Noin kwh eli noin 733 kwh/keräinneliö Järjestelmän elinikä: 30 vuotta Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus (sis. alvin 24 %) Maksetut tuet: Ei tukia Rahoitus: Tasalyhenteinen laina, korko 3 % ja laina-aika 15 vuotta Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: 1,41 % laskettuna 25 viiden vuoden ajalta kun vertailukohtana maalämpö ja 11% kun vertailukohtana öljylämmitys Takaisinmaksuaika vuotta koko järjestelmän osalta Aurinkolämmön tuotantohinta 25 vuoden ajalle (omakustannushinta) Noin 38 euroa/mwh Aiempi energialähde ja sen vertailukustannus Öljylämmitys, hinta 106 euroa/mwh

2 Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit Maalämpöjärjestelmä, 90 kw:n maalämpöpumppu ja porakaivo Toimenpidelupa, koska investointi Lupa käsitti maalämpöjärjestelmän porauksineen Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin? Aurinkolämmön hankinta tehtiin osana lämmitysjärjestelmän uudistusta maalämmölle, koska öljylämmitys oli tulossa elinkaarensa päähän. Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkolämmöllä tuetaan kesäaikana maalämpöjärjestelmää ja esilämmitetään taloyhtiön käyttövettä. Aurinkolämpöjärjestelmän odotetaan tuottavan noin puolet yhtiön vuotuisesta lämpimän käyttöveden tarpeesta. Kesällä, kun aurinkolämmön tuotto on suurempi kuin lämmön kulutus yhtiössä, ylijäämälämpö syötetään maalämpöjärjestelmän maapiiriin. Miten hankinta eteni? Taloyhtiön hallitus teetti selvityksen eri vaihtoehdoista vanhan öljylämmityksen korvaamiseksi. Vaihtoehtoina olivat uusi öljylämmitys, kaasulämmitys ja maalämpö. Kaikissa vaihtoehdoissa lisälämmönlähteenä oli aurinkolämpö. Hanketta varten palkattiin pääsuunnittelija, joka hoiti kilpailutuksen ja asennusten valvonnan. Yhtiökokous päätti toteutettavan lämmitysmuodon marraskuussa Tarjouspyynnöt jätettiin tammikuussa 2014, helmikuussa tehtiin toimittajien valinta, poraukset alkoivat maaliskuussa ja kesäkuussa hanke oli valmis. Oliko ongelmia? Pääsuunnittelija teki jossain määrin ylisuunnittelua ennen kilpailutusvaihetta. Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin? Hanke on sikäli esimerkillinen, että hankkeelle palkattiin heti alusta pääsuunnittelija/valvoja, joka toteutti yleissuunnittelun ja kilpailutukset. Kuva:

3 Lisätietoja: Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Karoliina Auvinen Lähteet Haastattelu ja sähköpostivaihto: Jarno Kuokkanen. FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa. Aurinkosähköinvestointi omakotitaloon, Nurmijärvi Tekniset ja taloudelliset tiedot: Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: Omakotitalo, Nurmijärvi Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi ja teho: Aurinkosähkövoimala, paneeliteho 4,59 kw p

4 Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Playgreen Finland Oy, 2014 Aurinkoenergiajärjestelmän arvioitu tuotanto vuodessa: Järjestelmän on arvioitu tuottavan noin 800 kwh/kwp ensimmäisenä toimintavuonna. Järjestelmän elinikä: 30 vuotta Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus (sis. alvin 24 %) Ei hyödynnettyjä tukia, ostaja on Maksetut tuet: todennäköisesti oikeutettu 1440 euron suuruiseen kotitalousvähennykseen. Rahoitus: Asuntolaina, korko 1,419 %, laina-aika 2 vuotta Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: Sijoituksen sisäinen korkokanta 1,54 % Takaisinmaksuaika 20 vuotta, jos oletetaan 800 kwh/kwp vuosituotto ja koroton maksutapa Aiempi energialähde ja sen vertailukustannus Sähkölämmitys, hinta 123,6 6 /MWh, olettaen vuosittainen 2 %:n sähkön hinnan nousu Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit Ilmalämpöpumppu Lupa Ei lupia. Järjestelmätakuu Paneeleilla on 10 vuoden ja invertterillä 5 vuoden valmistustakuu. Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin? Aurinkosähkövoimala hankittiin tuottamaan sähköä ilmalämpöpumpun energiankäyttöön.

5 Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähköllä korvataan ostosähköä, jolla kotitalous oli ennen investoimistaan aurinkosähköön kattanut koko sähkönkäyttötarpeensa. Järjestelmän hankkija aikoo tulevaisuudessa laajentaa aurinkosähköjärjestelmää niin, että sillä voidaan tyydyttää viidesosa asunnon sähkönkäyttötarpeesta. Miten hankinta eteni? Ostaja näki sosiaalisessa mediassa artikkelin, minkä innostamana hän lähetti aurinkoenergiayhtiöille tarjouspyynnön Koko hankintaprosessi tarjouspyynnöstä toiminnassa olevaan laitteistoon kesti noin 21 vuorokautta ja aurinkosähkövoimala on ollut käytössä alkaen. Oliko ongelmia? Itse hankinnassa ei tullut ostajan mielestä eteen ongelmia. Ostajaa kuitenkin harmittaa, ettei sähkön mittauksessa ole käytössä tuntinetotusta. Tämä aiheuttaa sen, että sähköä voi karata verkkoon, vaikka kiinteistössä olisikin samanaikaisesti runsasta sähkön kulutusta. Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin? Hankkeesta voi oppia sen, että kiinteistökohtainen aurinkosähkövoimala luokitellaan verotuksessa energiatehokkuusinvestoinniksi, jolloin sen hankinta voidaan rahoittaa asuntolainalla. Kuva:

6 Lisätietoja: Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller Lähteet: Haastattelu ja sähköpostivaihto: Tapio Tuomi. Naps Solar Systems paneeliesite. FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa. Kerrostalon aurinkosähköinvestointi, Helsinki Tekniset ja taloudelliset tiedot: Kyseessä on kaukolämmöllä lämmitettävä Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: kerrostalo, jonka katolle järjestelmä asennettiin, Herttoniemi Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi ja teho: Aurinkosähkövoimala, huipputeho 3,5 kw p Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Naps Solar Systems Oy, 2014 Aurinkoenergiajärjestelmän arvioitu tuotanto vuodessa: 2625 kwh vuodessa Järjestelmän elinikä: 30 vuotta Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus 6675 ( sis. alvin 24 %)

7 Maksetut tuet: Kotitalousvähennys asennustyön osalta, 675 Rahoitus: Käteinen Sijoitetun pääoman tuotto tai investoinnin sisäinen korkokanta: 0,77 % laskettuna 25 vuoden ajalta, kun arvioitiin sähkön osto- ja myyntihinnan 2 % vuosittainen nousu Aurinkoenergian tuotantohinta 25 vuoden ajalle (omakustannushinta) Noin 140 /MWh Aiempi energialähde ja sen vertailukustannus Sähkölämmitys, hinta 57 MWh Lupa Lupa asunto-osakeyhtiön hallitukselta Paneeleilla on 25 vuoden 80 % Takuu nimellistuottotakuu ja invertterillä 5 vuoden valmistustakuu Miksi aurinkoenergiajärjestelmä hankittiin? Hankinnan toteuttaja on energia-asiantuntija, ja häntä kiinnosti kokeilla miten huoneistokohtaisen aurinkovoimalan saisi asennettua kerrostaloon. Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkövoimalan on tarkoitus tuottaa järjestelmän omistajan vuosikulutuksen verran aurinkosähköä. Miten hankinta eteni? Hanke lähti liikkeelle asian käsittelyllä yhtiön hallituksessa vuonna Yhtiökokous hyväksyi suunnitelman kesäkuussa Kokoukselle pidettiin kokouksessa esitys, johon tuli kokouksessa joitakin tarkentavia kysymyksiä. Muuten prosessi hyväksyttiin sellaisenaan. Oliko ongelmia? Hankkeessa ei tullut eteen varsinaisia ongelmia, mutta aurinkosähköjärjestelmän omistaja on sitoutunut purkamaan voimalan ja asettamaan sen uudelleen katolle, jos kiin-

8 teistössä päätetään tehdä kattoremontti. Tästä aiheutuisi järjestelmän omistajalle kustannuksia, mikä alentaa investoinnin kannattavuutta. Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin? Hankkeessa mielenkiintoinen näkökohta on, että voimala asennettiin asunto-osakeyhtiön katolle, mutta osakkaan omistamana. Hanke ei ole taloudellisesti erityisen kannattava (investoinnin sisäinen korkokanta alle prosentin), koska järjestelmän mitoitus on suuri kotitalouden sähköntarpeeseen nähden. Tuotosta vain 35 % tulee omaan käyttöön, kun loput myydään verkkoon. Esimerkiksi 2 kw p kokoinen järjestelmä olisi ollut tässä tapauksessa taloudellisesti kannattavampi investointi. Kuva: Lisätietoja: Kirjoittajat: Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller Lähteet: Haastattelu ja sähköpostivaihto: Janne Käpylehto.

9 Naps Solar Systems paneeliesite. FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa. KOy Aurinkopajan aurinkosähköinvestointi, Pori Tekniset ja taloudelliset tiedot: Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi ja teho: Aurinkosähkövoimala, huipputeho 49,5 kw p ja invertteriteho 48 kva kw Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Kiinteistöosakeyhtiö rakennutti voimalan itse, 2014 Järjestelmän elinikä: 30 vuotta Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus Maksetut tuet: TEM:n 30 %:n energiatuki Rahoitus: Hanke maksettiin omarahoitteisesti, eikä investointia varten otettu lainaa Muut hankkeeseen sisältyneet energiaratkaisut tai remontit: Voimala rakennettiin rakennuksen valmistumisen yhteydessä Lupa: Normaali rakennuslupa Järjestelmätakuu: Paneeleilla on 25 vuoden 80 % nimellistuottotakuu Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään? Kiinteistö lämmitetään 60 kw:n maalämpöpumpulla, jonka sähkön vuosikulutuksen talon aurinkosähkövoimalan arvioidaan tuottavan vuositasolla. Miten hankinta eteni?

10 Hankinta poikkesi tavanomaisesta voimalahankinnasta siinä mielessä, ettei voimalalla ollut päätoimittajaa, vaan kiinteistöosakeyhtiö rakennutti voimalan itse, hankkimistaan komponenteista. Voimalan paneelit toimitti Valoe, invertterit ja ketjuohjaimet Fronius. Mitä hankkeesta kannattaisi ottaa opiksi niin hyvässä kuin pahassakin? Hankkeessa on mielenkiintoista se, että kiinteistö on rakennettu sillä toimintaperiaatteella, että ensin suunniteltiin energiajärjestelmä ja sitten vasta rakennus. Kiinteistössä on esimerkiksi normaalia paksummat termisenä toimivat välipohjat, joita voidaan varata jopa edellisenä päivänä seuraavan päivän lämmitystarvetta varten. Rakennuksen tasakatto on myös suunniteltu etelän suuntaan kaltevaksi aurinkovoimalaa varten. Kuva: Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller Lähteet: Haastattelu ja sähköpostivaihto: Mikko Haaslahti. Lisätietoja: Investoinnin kannattavuuslaskelmat Vuores -talon aurinkosähköinvestointi, Tampere Tekniset ja hintatiedot:

11 Rakennusleasing-sopimuksella Rakennuksen/asennuskohteen tiedot: rahoitettu, toimii koulutuskeskuksena, Tampere Aurinkoenergiajärjestelmän tyyppi ja teho: Aurinkosähkövoimala, 45 kw p Järjestelmän toteuttaja ja asennusvuosi: Areva-solar Oy, 2014 Järjestelmän elinikä: 30 vuotta Aurinkoenergiajärjestelmän hankintakustannus Maksetut tuet: TEM:n 30 % energiatuki Rahoitus: Rakennusleasing-sopimus Järjestelmätakuu Paneeleilla on 25 vuoden 80 % nimellistuottotakuu Mihin aurinkoenergiaa hyödynnetään? Tavoitteena on saada 100 % aurinkosähköjärjestelmällä tuotetusta sähköstä korvaamaan rakennuksen omaa sähkönkäyttötarvetta. Miten hankinta eteni? Laitteisto hankittiin normaalin rakennushankintaprosessin mukaisesti siten, että hankesuunnittelijaksi palkattiin aurinkosähköalan konsultti. Varsinaisen kilpailutuksen teki kaupungin tekninen toimi. Oliko ongelmia? Kilpailutusprosessi jouduttiin uusimaan valintakriteeristössä ja vaatimusmäärittelyssä olleen ristiriidan takia. Toisella kierroksella saatiin saman sisältöiset tarjoukset samoilta toimittajilta, joten tilanne ei oleellisesti muuttunut. TEM-tukiehdot aiheuttivat potentiaalisen ongelman, sillä tukiehdoissa sanotaan, ettei tuettua laitteistoa saa myydä määräaikaan tuen saannin jälkeen. Tässä tapauksessa rakennusleasing-ratkaisu katsottiin kuitenkin rahoitusjärjestelyksi, joten tuki

12 voitiin hyödyntää alkuperäisen omistajan, eli Tampereen kaupungin puolelta. Kuva: Kirjoittaja: Markku Tahkokorpi, koonnut Julia Müller Lähteet: Haastattelu ja sähköpostivaihto: Antti Lakka. Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua, Antti Lakka Lisätietoja: Investoinnin kannattavuuslaskelmat Taloyhtiön vaihtoehdot aurinkosähkön tuotannon kytkemiseen ja mittaamiseen FinSolar-taloyhtiötyöryhmässä olemme etsineet malleja, joilla paikallinen aurinkosähkön tuotanto taloyhtiöolosuhteissa olisi sujuvaa ja kannattavaa. Tällä hetkellä tunnistettavissa on kolme toteutuskelpoista kytkentä- ja mittausmallia. Asuntokohtainen malli, jossa yksi osakas tai asunnon haltija tuottaa sähköä omiin käyttösähkötarpeisiin. Kiinteistösähkömalli, jossa taloyhtiö tuottaa sähköä kiinteistösähköksi. Takamittarointimallissa koko yhtiö tai ryhmä yhtiön sisällä siirtyy yhteisen liittymän taakse verkossa. Neljäs ns. virtuaalimittarointimalli ei ole täl-

13 lä hetkellä mahdollista säädöksien takia. Sekä asuntokohtaisessa mallissa että kiinteistökohtaisessa mallissa ongelmana on rajallinen sähkön kulutus, varsinkin peruskuorma päivisin ja tästä johtuen pieneksi jäävä aurinkosähköjärjestelmän koko. Aurinkojärjestelmän kokoa ja peruskuormaa voidaan kasvattaa yhdistämällä kaikki asuntojen sähkönkulutus ja kiinteistösähkö. Tällainen järjestelmä on mahdollista toteuttaa takamittarointimallilla, jonka perustaminen on kuitenkin suhteellisen kallista. Virtuaalimittarointimalli olisi joustavin ja nykyaikaisin palvelu, joka hyödyntäisi älymittareiden mahdollisuudet. Pohdin tässä kirjoituksessa kahden viimeksi mainittujen yhteisöllisten mallien eli taka- ja virtuaalimittarointimallien toteutettavuutta. Taustalla on ajatus löytää taloyhtiöille lähienergian taloudellisesti kannattava tuotantomalli, jossa maksimoidaan paikallinen kulutus ja toisaalta minimoidaan verkkoon syötetty energian määrä. Näin ollen ideaalimallissa paikallinen tuotanto olisi verotonta ja siirtomaksutonta samalla tavalla kuin tällä hetkellä omakotitaloasennuksissa. Takamittarointi Sekä asukas- että kiinteistösähkömallin ongelmana on heikko paikallisen kulutuksen ja tuotannon täsmäytyminen. Taloyhtiön kokoluokka mahdollistaisi eräänlaisen mikroverkon, jossa useat kuormat tasoittaisivat kysyntää, mahdollistaisivat suuremman aurinkosähköjärjestelmän kokoluokan ja sen mukana tuomat skaalaedut. Tällainen järjestelmä voidaan toteuttaa ns. takamittarointimallilla, jossa koko taloyhtiö (mukaanlukien kaikki osakkaat) tai pienempi osuuskunta (jossa kaikki taloyhtiön osakkaat eivät ole mukana) on yhden mittarin takana sähköyhtiön suuntaan. Osuuskunta mittaa ja laskuttaa aurinkosähkön piiriin kuuluvia asukkaita sen mukaan kuinka paljon sähköä ostetaan verkosta. Tuotannon jyvittämiseen osakkaille löytyy useita malleja. Yksinkertaisimmillaan voidaan mittaus ja laskutus toteuttaa esimerkiksi niin, että osuuskunnan mikroverkkoon tuotetaan sähköä, jota käytetään kiinteistösähköön ja osakkaiden asuntoihin. Laskutus ja mittaus tehdään kuukausitasolla, jolloin ostetun sähkön kustannukset jaetaan käyttöpaikkakohtaisesti mitatun kulutuksen mukaan. Osuuskunta hoitaa kulutuksen ja aurinkosähkön tuotannon mittaamisen ja ostetun sähkön osuuksien laskuttamisen. Takamittarointiin siirtyminen vaatii sähkömittareiden ostamisen verkkoyhtiöltä. (Mittareille on säädelty hinta, joka on n. 230 /kpl). Sähkökeskuksessa vaaditaan kytkentöihin muutokset. Kokonaiskustannusarvio noin /asunto, mutta kustannus voi olla korkeampikin. FinSolar-hankkeessa ei olla vielä päästy näkemään takamittaroinnin totetuttamista taloyhtiökohteessa, vaikka se periaatteessa olisikin mahdollista nykyisen lainsäädännön puitteissa. Kun verkkoyhtiön mittarit poistuvat, ryhmä siirtyy yhteen käyttöpaikkaan, jolloin sekä sähkön siirron että sähkön myynnin kiinteät kuukausimaksut peritään ryhmältä vain yhden kerran. Toisaalta laskutus on hoidettava ryhmän toimesta ja mikäli se ostetaan palveluna, aiheutuu tästä kustannuksia. Takamittarointiin osallistuva osuuskunnan koostumus voi olla jatkossa muuttuva. Au-

14 rinkosähköinvestointi on pitkäaikainen, jolloin on perusteltua odottaa muutoksia vuosien varrella ja osuuskunnassa mukana oleva asunto voi myöhemmin esim. Omistajan vaihdoksen yhteydessä haluta irrota järjestelystä. Jokaisella asukkaalla onkin jo sähkömarkkinalain pohjalta oikeus erota osuuskunnasta ja tehdä halutessaan oma sähkösopimus. Sopimuksellisesti voidaan kuitenkin määrittää osuuskunnasta eroamisen kustannuksista siten, että ne tulevat eroavan osakkaan maksettaviksi. Vaikka mittarin voi ostaa määriteltyyn hintaan verkkoyhtiöltä, sen myyminen eroamistilanteessa takaisin yhtiölle tuskin onnistuu eikä siihen velvoiteta. Takamittarointimalli ei ole täysin uusi ja ainutlaatuinen. Sitä käytetään esimerkiksi siirtolapuutarhoissa sähkön osalta, eikä sähkömarkkinalain tuomat vapaudet sähkön kilpailuttamisesta koske siirtolapuutarhamökkejä. Samantyyppistä mallia käytetään yleisesti myös kaasumittaroinnissa. Takamittarointimallin ongelma on sen joustamattomuus. Osuuskunnan perustaminen vaatii mittaroinnin suhteen investointeja ja kytkentätyö ei ole ilmaista. Myös osuuskunnasta eroamisen kustannukset voivat olla yksittäiselle osakkaalle korkeat. Takamittarointimallityyppisiä ratkaisuja on käytetty kauan sitten vuokra-asunnoissa, kuten VVO:lla. Tämä tapahtui aikaan, jolloin etäluettavia älymittareita ei ollut vielä käytössä ja VVO luopuikin järjestelystä. Nyt kun älymittarit on käytännössä asennettu kaikkiin käyttöpaikkoihin, olisi aika hyödyntää niiden tuomia mahdollisuuksia. Seuraavana esitelty virtuaalimittarointi olisikin konsepti, joka hyödyntäisi modernin teknologian tuomat mahdollisuudet ja toisi helposti käyttöönotettavan palvelun muotoon paketoidun ratkaisun yhteisölliseen paikalliseen aurinkosähkötuotantoon. Kuva 1. Takamittaroinnin kytkentä Virtuaalimittarointi

15 Virtuaalimittarointimallissa taloyhtiön asukkaiden muodostama ryhmä tuottaa yhdessä aurinkosähköä omaan käyttöönsä. Jos aurinkovoimala halutaan kytkeä paikallisesti taloyhtiössä siten, että se hyödyttää kaikkia käyttöpaikkoja, tulee aurinkovoimala kytkeä alla olevan kuvan mukaisesti. Voimala siis kytketään verkkoyhtiön johtoon, josta aurinkosähkö jyvitetään laskennallisesti osuuskuntaan osallistuville palveluntarjoajan toimesta. Tällöin osuuskunta tai ryhmä muodostetaan niin että se ei edellytä erillisiä mittareita tai johdotuksia asuntoihin. Myös ryhmästä irtautuminen on joustavaa ja ei aiheuta kustannuksia. Kuva 2. Virtuaalimittaroinnin kytkentä Virtuaalimittarointimallissa tuotettu aurinkosähkö on pakko kytkeä siten, että se kiertää asuntojen mittareihin verkkoyhtiön ja yleisen jakeluverkon puolelta. Tällaisessa tapauksessa nykyinen lainsäädäntö edellyttää että siirtomaksun ja siihen kuuluva sähköveron maksamista. Myös ALV-vero tulee maksettavaksi. Vaikka kyse on lähienergiasta ja pientuotannosta, virtuaalimittarointiin perustuvassa mallissa verottomuuden ja siirtomaksuttomuuden vaatimus ei täyty. Onkin perusteltua kysyä ovatko nykyiset säädökset tältä osin toimivia. FinSolar-hankkeessa olemme tehneet työtä ymmärtääksemme olisiko virtuaalimittaamisen malli toteutettavissa Suomessa ja löytyisikö tahtotilaa päivittää säännöksiä. Esittelimme nämä mallit sekä Energiateollisuus ry:lle että TEM:lle ja kävimme keskustelun säännösmuutoksista. Käytännössä säännökset pitäisi päivittää niin, että sähköntuotanto ja käyttö tietyn alueen sisällä (esim. tontti) ovat verottomia ja siirtomaksuttomia kytkennästä riippumatta. Virtuaalimittauksen näytännön toteutus olisi palvelu, joka perustuu älymittaroinnin tuomaan tuntikohtaiseen tietoon. Palvelukehitys voisi johtaa hiottuun tuotteeseen, jolla on myös vientipotentiaalia. On oletettavaa että aurinkoenergian pientuotannon syöttötariffi loppuu lähivuosina useissa maissa. Tällöin syntyy tarve miettiä kannattavuuden parantamista eri keinoin. Yksi tapa on pakallisen käytön lisääminen lähialueella, siten että sähkön siirtoa minimoidaan. Syöttötariffin olosuhteissa aurinkojärjestelmän tuottamalle ylijäämäsähkölle on varma ostaja hyvään hintaan. Tässä

16 mielessä Suomi onkin ennen muita markkinoita tilanteessa, jossa on tarve kehittää ja edetä innovatiivisen yhteisöllisen paikallisenergiakonseptin kanssa. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että takamittarointi on nykyisissä olosuhteissa toteutettavissa ja ehkä jopa hieman joustavampi ja halvempi toteuttaa kuin miltä ensimmäisissä selvityksissä näytti. Sen sijaan työsarkaa riittää, jotta lainsäädäntö mahdollistaisi virtuaalimittaroinnin. Tampereen kaupunki suunnittelee aurinkoenergiainvestointeja FinSolar järjesti yhdessä Tampereen kaupungin kanssa työpajan aurinkoenergiainvestoinneista. Kokouksen fokuksessa oli erilaiset vaihtoehdot investoinnin hankintaan ja rahoittamiseen. Tilaisuuteen osallistui FinSolar verkoston yrityksiä, erityisesti rahoituksen osaajia, sekä kaupungin työntekijöitä eri sisäisistä organisaatioista. Tampere on osoittanut aktiivisuutta aurinkoenergiainvestoinneissa. Kaupunki on tutkinut aurinkoenergiateknologian potentiaalia mm. pilotoimalla järjestelmän Luhtaan päiväkotiin. Myös hyviin kannattavuusprosentteihin yltänyt Vuores-talon aurinkoenergiajärjestelmä on toteutettu Tampereella. Tampereen kaupungin ECO2 hankkeen Elina Seppänen esitteli kaupungin kokemuksia ja suunnitelmia aurinkoenergiainvestointeihin. FinSolar -hankkeen päällikkö Karoliina Auvinen kertoi hankkeen tarjoamasta tiedosta rahoitus- ja hankintamalleihin liittyen Daniel Eriksson esitteli Kuntarahoituksen tarjoamia rahoitusvaihtoehtoja. Esa Areva kertoi Salo-Solar Oy:n tarjoamasta energian ostosopimus-mallista voimaloiden hankintaan. Joukon Voima esitteli joukkorahoituksen lisäarvoa aurinkohankinnoissa. Lisätietoja työpajasta:

17 Kuinka energiainvestoinnit vaikuttavat kiinteistöjen arvoon? FinSolarin järjestämässä työpajassa selvitettiin energiainvestointien vaikutusta kiinteistöjen arvoon. Kiinteistötalouden professori Seppo Junnila kertoi kiinteistön arvonmuodostuksen lainalaisuuksista. Kiinteistösijoittajien kannalta vuokrattavuus tai myytävyys on ensiarvoisen tärkeää. Tässä konferenssipaperi aiheesta: Junnila et al. (2014) Assessment of Financial and environmental potential of a real estate energy efficiency investment Mikko Jalas kertoi kiinteistömarkkinoiden suhtautumiseen energiainvestointeihin kaukolämpö- ja maalämpöpumppu-esimerkkien avulla. Energiajärjestelmäinvestointien tekemisen kynnys madaltuu kun kiinteistön omistaja vaihtuu. Tämän vuoksi kiinteistönvälittäjillä voisi olla suurempi rooli energiainvestointien kasvattamisessa. Tällä hetkellä välittäjillä ei kuitenkaan vielä ole kokemusta aurinkoenergiajärjestelmistä. Verkon kiinteistövälityssivustotkaan eivät muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ota huomioon energiajärjestelmien merkitystä kiinteistön hankinnassa. Lisätietoja: Mikko Jalas ja Lotta Liuksiala, Aalto (etunimi.sukunimi@aalto.fi) FinSolar-hankkeen pisteellä kävi kuhina

18 Lähienergiatori-tapahtumassa Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, kun Helsingin Narinkkatorilla tehtiin viime hetken valmisteluja ennen Lähienergiatorin avausta Paikalle oli saapunut kattava joukko yrityksiä, yhdistyksiä ja tutkimuslaitoksia jakamaan tietoa uusiutuvista energiamuodoista. Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen pisteellä kävi päivän aikana useita satoja ihmisiä. Ohjelmassa oli kahvia ja Aurinkoguru-tietokilpailu, jolla pyrittiin kumoamaan aurinkoenergiaan liittyviä myyttejä. Moni kilpailuun osallistunut hämmästeli, että Suomessa on aurinkoenergian parissa toimivia organisaatioita yli 200. Useampi vierailija visioikin aurinkoenergiajärjestelmistä uutta viennin mahdollisuutta Suomelle. Lähienergiatorilla oli esillä useita aurinkoenergiayrityksiä. Vierailijoita ohjattiin aktiivisesti myös tutustumaan niihin. Kahvin tuoksu houkutteli Aallon pisteelle myös ihmisiä, jotka eivät olleet tulleet tarkoituksella Lähienergiatorille tutustumaan puhtaan energian ratkaisuihin. Monet ikään ja kansallisuuteen katsomatta jäivät juttelemaan asiantuntijoiden kanssa aurinkoenergiasta. FinSolar-hankkeen tutkimusryhmällä oli tapahtumassa hyvä mahdollisuus tehdä havaintoja ihmisten asenteista Suomessa tuotettua aurinkoenergiaa kohtaan. Kokonaisvaikutelma oli, että ihmiset ovat kiinnostuneita aurinkoenergiasta ja suhtautuvat siihen hyvin myönteisesti. Kotimaan markkinoista heillä oli kuitenkin vielä varsin vähän tietoa. Yleinen suomalaista aurinkoenergiaa koskeva huolenaihe vaikutti olevan, voiko aurinkoenergian tuottaminen olla kannattavaa pohjoisessa pimeän talven vuoksi. Moni yllättyikin kuullessaan, että aurinkoenergiaa voi tuottaa Suomessa yhtä paljon kuin Keski-Euroopassa, mikä tekee myös Suomesta kannattavan aurinkoenergian tuotantomaan. Paneeleiden hintojen laskusta ihmiset vaikuttivat puolestaan olevan paremmin perillä, ja muutama pohti sitä, millainen hintakehitys tulee olemaan lähitulevaisuudessa. Jotkut kertoivat suunnittelevansa aurinkoenergiajärjestelmän hankintaa kesäasunnolleen tai taloyhtiöönsä, ja halusivat tietää miten aurinkoenergiajärjestelmä toimii ja mitä investointi maksaa. Monet olivat hyvillään siitä, että tutkimusprojektin nettisivuilta on mahdollisuus saada riippumatonta tietoa aurinkoenergiahankintojen tueksi. Erityisesti kannattavuusselvitykset herättivät investointia suunnittelevissa henkilöissä kiinnostusta.

19 Aurinkoguru-tietokilpailuun vastasi 200 torilla kävijää, joiden kesken arvottiin retkiaurinkopaneeli. Onnittelut FinSolar-tutkimusryhmän puolesta Ritvalle Helsingistä, joka oli arvonnan onnellinen voittaja! Lähienergiatori oli positiivinen ja innostava kokemus Aallon tiimille, kuten myös muille organisaatioille. Tapahtuman menestys on osoitus siitä, että Suomen lähienergiamarkkinoilla eletään jännittävää aikaa ja aurinkoenergiasta kuullaan vielä lisää. Julia Müller FinSolar -harjoittelija, Aalto yliopisto kauppakorkeakoulu Lue Julian ajatuksista aurinkoenergiasta harjoittelijan blogilta: l Itse tapahtumasta voi lukea lisää muun muassa Lähienergialiiton nettisivuilta: Aurinkoenergia kiinteistön arvon määrityksessä FinSolar kokouksessa käsiteltiin aurinkoenergian vaikuktusta kiinteistön arvon määritykseen. Alla muistiinpanot kokouksesta.

20 Seppo Junnila Energiatehokkuus ja uusiutuva energia kiinteistömarkkinoilla Kiinteistösijoituksessa tärkeimpänä arvoa määrittävänä kriteerinä on sijainti. Sijainnilla on suurin vaikutus vuokrattavuuteen tai myytävyyteen, joiden perusteella kiinteistö saa arvonsa. Tästä syystä saman energiasäästö investoinnin tai energiantuotantoinvestoinnin arvo voi olla erilainen vaikka se säästäisi tai tuottaisi saman määrän energiaa. Arvoon vaikuttaa ennen kaikkea se, miten investointi lisää kohteen vuokrattavuutta tai myytävyyttä. Lisäinvestointien tekeminen kiinteistöön perustuu päätökselle: investoidaanko tähän kiinteistöön vielä vai ajetaanko se alas? Aurinkoenergiainvestointia on mahdollista käyttää indikaattorina, että kiinteistöä ei olla ajamassa alas. Aikajänne kiinteistösijoittamisessa 10 vuotta, jossa ajassa investointien tulee todistaa tuottavuutensa. Investoijan logiikkana on kasvattaa omistuksensa arvoa, joka puolestaan määräytyy kiinteitön vuokrattavuuden tai myytävyyden perusteella. Kärjistettynä pelkällä rakennuksella ei ole mitään arvoa, vaan arvo syntyy ja on aina vain suhteessa kiinteistömarkkinaan. Uusiutuvan energian vaikutuksesta asunnon arvoon myytäessä ei ole valmistunut tutkimuksia. Yhdysvalloissa aurinkopaneelit tuovat noin 6% markkinapreemion. Toisin sanoen, aurinkopaneeleihin voi investoida jopa 6% asunnon myyntihinnasta, jotta myyntihetkellä saa vielä paneelien arvon verran takaisin. Aurinkoenergia mielletään osaksi energiatehokkuusinvestointeja. Aurinkovoimalaan investoinnin arvonmuodostus voidaan määritellä kahdella tavalla: 1. Aurinkovoimala osana kiinteistön arvoa tai 2. Aurinkovoimalan arvontuotanto erillisenä hyötynään. Jälkimmäiseen vaihtoehtoon perustuvat monet liiketoimintamallit. Asset stripping - toimintamallissa erotetaan kiinteistöön kuuluvat osat (kuten aurinkovoimalat) omaksi arvontuottokokonaisuudekseen. Paikalliseen hajautettuun tuotantoon liittyy kysymys optimoinnin mittakaavaasta. Suomessa optimointia voidaan tehdä joko kiinteistörajan sisällä tai sitten koko valtakunannverkon tasolla. Junnilan mukaan tarvitaan näiden kahden kokoluokan väliin mittakava, jossa voidaan tehdä tuotannon ja kulutksen optimointia muutaman kymmenen tai sadan kiinteistön tasolla. Esimerkiksi Japanissa kokoluokkana on usein community joka muodostuu noin sadasta auto+talo yhdistelmästä, jotka toimivat tuottajina ja varastoina omassa verkossaan. Kuluttajat ovat sähkön tuottajia ja myyjiä. Tämä edellyttää, että verkkoyhtiön on määriteltävä, mikä on toimitusvarmuuden hinta. Toinen Japanista nostettu esimerkki on verkko, jossa sähkönkulutus ja tuotanto on irrotettu paikkasidonnaisuudesta. Junnila kuvasi ajatusta sillä, että verkkoon avataan käyttäjälle oma putki. Toisin sanoen kukin käyttäjä voi ostaa tai itse tuottaa sähköä missä vain ja kuluttaa sitä missä vain. Ääriesimerkkinä jopa junalla matkus-

21 taessa matkustaja voi käyttää omaa sähköä. Sähköautot tulevat myös purkamaan sähköverkon monopoliasemaa, sillä ne toimivat paitsi varastona, myös välineenä siirtää sähkön käyttöpaikkaa. Mikko Jalas Tutkimuksia pientalomarkkinoilta, fokuksessa maalämpöpumput Maalämpöpumput olivat samassa vaiheessa kuin aurinkoenergia nyt on kymmeniä vuosia sitten. Katsomalla maalämmön historiaa näkyy, että sanomalehtikirjoittelun sävy on vaihdellut kriittisen ja positiivisen välillä. Pumppujen myyntimäärät ovat nousseet ennen kuin ne ovat saaneet runsaan mediahuomion osakseen. Maalämpöpumppujen perusteella voi arvioida aurinkoenergian käyttäytymistä. Tosin teknologioiden erilaiset myyntiargumentit (maalämmöllä parempi kannattavuus) saattavat vaikuttaa suuresti markkinakäyttäytymisen logiikkaan. Kannattavuusargumentin sijan, aurinkoenergiaa pidetään laatutekijänä, joka viestii nykyaikaisesta rakennuksesta. Energiajärjestelmäinvestointien tekemisen kynnys madaltuu kun kiinteistön omistaja vaihtuu. Tämän vuoksi kiinteistönvälittäjillä voisi olla suurempi rooli energiainvestointien kasvattamisessa. Tällä hetkellä välittäjillä ei kuitenkaan vielä ole kokemusta aurinkoenergiajärjestelmistä. Myöskään välityssivustot eivät vielä tunnista tällaista energiajärjestelmää; OPKK:lla on ainoana aurinkoenergia hakukriteeriensä joukossa.