TOKALUOKKALAISTEN TAIDERETKI 24.8.2016 Ennakkomateriaali
Valokuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen 1. KIASMAN TAIDEPAJA Taideretken teema on tänä vuonna muovin toinen elämä. Kiasman taidepajan ja Helsingin juhlaviikkojen Taiteiden yön kansalaisia osallistavan teoksen konseptin on suunnitellut eteläkorealainen taiteilija Choi Jeong Hwa, joka käyttää muovia materiaalina useissa teoksissaan. ENNAKKOTEHTÄVÄ: Muovimateriaalin keräys luokissa ennen taideretkeä Kiasman taidepajassa tokaluokkalaisten yhteistyönä muotoillaan mustekalan lonkeroiden pintoja luokkien keräämästä muovista. Kerätkää koulussa touko- ja elokuussa etukäteen pehmeää, helposti solmittavaa muovia ja leikatkaa siitä leveydeltään n. 5 cm levyisiä mahdollisimman pitkiä suikaleita. Materiaaliksi kelpaavat esimerkiksi muovipussit, rikkoontuneet uimarenkaat ja erilaiset pakkausmuovit. Materiaalin tulee olla puhdasta. Taiteilija toivoo, että mahdollisimman suuri osa muovista olisi vihreää. Luokan opettaja tuo etukäteen kerätyt suikaloidut materiaalit mukana tapahtumaan. Materiaalia on hyvä olla vähintään 10 muovisuikaletta / oppilas. Yksi luokka päällystää muovilla noin metrin mittaisen lieriön mallisen osuuden lonkerosta. Mustekalan lonkerot tulevat osaksi Taiteiden yönä torstaina 25.8. rakentuvaa yhteisöllistä Senaatintorin teosta, jossa pääosassa ovat meren eläimet. Tapahtuman järjestäjät kuljettavat lonkerot Senaatintorille Tokaluokkalaisten taideretken päätyttyä. Havainnekuva mustekalasta lonkeroineen. Kuva: Joonas Kota
Valokuvat: Kansallisgalleria / Petri Virtanen Havainnekuva mustekalan lonkeron tukirakenteesta. Luokan itse keräämä muovimateriaali solmitaan aitamateriaalin reikiin. Kiasman taidepaja tapahtumapäivänä Kiasman taidepaja järjestetään Musiikkitalon Viherkannella. Tapahtumapaikalla on useita työskentelyalueita. Yhden luokan työskentelyaika valmiiksi rakennetun mustekalan lonkeron noin metrin mittaisen palan luona on noin 20 minuuttia. Lisäksi aikaa on hyvä varata mahdolliseen eväidensyöntiin. Opettaja vie ryhmänsä vapaalle työskentelypisteelle ja jakaa etukäteen kerätyt ja leikatut muovimateriaalit oppilaille. Mustekalan lonkerot on tehty muovimateriaalista ja tukirakenteesta. Lonkerot on päällystetty oranssilla muovisella rakennusaidalla. Luokan itse keräämä muovimateriaali solmitaan aitamateriaalin reikiin. Luokka muodostaa jonon työskentelypisteen luo ja jokainen käy vuorollaan kiinnittämässä muovimateriaalit lonkeroon. Kun yksi oppilas on valmis, hän siirtyy jonon perälle. Valmis osuus jätetään paikoilleen ja luokka poistuu yhdessä syömään eväitä tai suoraan konserttiin. Taidepajan ohjaajina toimivat Aalto Artsin kuvataidekasvatuksen opiskelijat ja Kiasman pajaohjaajat. Avustajina meillä on ryhmä Lauttasaaren lukion oppilaita. Ohjaajat antavat vinkkejä muovimateriaalin kiinnittämisestä ja avustajat auttavat sopivan työskentelypisteen löytämisessä. Ohjaajat tunnistaa pinkistä liivistä ja avustajat punaisesta Helsingin juhlaviikkojen t-paidasta. Konserttiin siirrytään taidepajan jälkeen hyvissä ajoin Musiikkitaloon pääsee sisälle noin 20 minuuttia ennen konsertin alkua ja sateen sattuessa jo aiemmin. Taideretken jälkeen Mustekalojen lonkeroita voi käydä ihastelemassa Senaatintorilla osana isoa yhteistä merieläimistä koostuvaa teosta torstaista 25.8. sunnuntaihin 28.8. asti. Taiteiden yönä 25.8. aukeava veikeä teoskokonaisuus houkuttelee lomaansa puikkelehtimaan ja kiinnittää samalla huomion merten suojeluun sekä maailman valtamerillä havaittuihin valtaviin muovilauttoihin. Choi Jeong Hwan näyttely Happy Together on auki Kiasmassa sunnuntaihin 18.9. asti. Perjantaina 2.9. Kiasmassa on ilmaispäivä. Voitte myös tutustua Kiasman kouluille suunnattuun nykytaidemateriaaliin: www.kiasma.fi/oppi
Valokuva: Heikki Tuuli 2. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERIN KONSERT TI Kiasman taidepajan jälkeen Musiikkitalossa on vuorossa Helsingin kaupunginorkesterin konsertti, jossa kuullaan Markus Fageruddin osallistava teos muovipulloille ja sinfoniaorkesterille sekä Felix Mendelssohnin alkusoitto teoksesta Kesäyön unelma. Konsertin kesto on noin 30 min. Kaupunginorkesteria johtaa Dalia Stasevska. Markus Fagerudd (1961 ) Uusi teos (2016) 8 min Felix Mendelssohn (1809 1847) Alkusoitto näytelmästä Kesäyön unelma (1826) 12 min ENNAKKOTEHTÄVÄ MUSIIKIN TUNNILLE: Tutustuminen Kesäyön unelmaan Felix Mendelssohn oli saksalainen säveltäjä, joka sävelsi vain 17-vuotiaana alkusoiton Kesäyön unelman tarinaan. Kesäyön unelma on kuuluisan englantilaisen näytelmäkirjailijan William Shakespearen teos, joka sijoittuu vehmaaseen taikametsään antiikin ajan Ateenan lähellä. Halutessanne voitte tutustua tiivistelmään Shakespearen tarinasta: On unelias juhannusyö, mutta metsän keijuyhteisössä kuohuu, sillä ihmispoika on löytänyt keijujen salaisen asuinpaikan! Keijukuningatar Titania haluaisi pitää pojasta huolta, mutta mustasukkainen keijukuningas Oberon ei ole tästä lainkaan mielissään. Hän käskee veijaritonttu-puckia käyttämään Titaniaan maagista lemmenrohtoa, jonka vaikutuksesta hän rakastuisi ensimmäiseen olentoon, jonka hän herätessään näkee. Matkallaan Titanian luo ilkikurinen Puck törmääkin joukkoon työläisiä, ja muuttaa huvikseen Perä-nimisen miehen pään aasin pääksi. Kaiken kukkuraksi Titania ei herätessään ensimmäisenä näekään keijukuningas-oberonia, vaan aasipäisen Perän ja rakastuu korviaan myöten häneen. Puckin metkut eivät lopu tähän, vaan hän käyttää samalla rohtoa myös neljään ateenalaisnuoreen, kahteen pariskuntaan. Kun he heräävät, he eivät näekään ensimmäisenä omia rakastettujaan, vaan rakastavaisten parit sekoittuvat täysin. Minkä valtavan sotkun Puck saikaan aikaiseksi! Lopulta Oberon määrää Puckin purkamaan kaikki taiat ihmisten nukkuessa: palauttamaan Perän pään normaaliksi ja vapauttamaan Titanian sekä ateenalaisnuoret lemmenrohdon lumouksesta. Herätessään ihmiset ovat pyörällään päästään: Onko keijuja oikeasti olemassa, vai oliko kaikki vain outoa kesäyön unta?
Juhannusyö Edward Robert Hughes, 1908 Hermia ja Lysander John Simmons, 1870 Pohdittavaa: Shakespearen kuolemasta on tänä vuonna kulunut 400 vuotta. Hän eli noin 200 vuotta ennen Mendelssohnia. Laskekaa montako vuotta on Mendelssohnin syntymästä (v. 1809) ja asettakaa nämä suurmiehet aikajanalle ja lisätkää mukaan myös vuosi 2016. (Huomataan, että kaikki tapahtumat ovat noin 200 vuoden päässä toisistaan.) Ajatusleikki: Millaistakohan elämä on 200 vuoden päästä, vuonna 2216? Mendelssohn oli vain 17-vuotias säveltäessään Alkusoiton. Keksittekö ketään 17-vuotiasta suomalaista lahjakasta muusikkoa? (Robin) Kuuntelutehtävä: Kuunnelkaa ensimmäiset n. 7 minuuttia (06:50) Mendelssohnin Alkusoitosta: https://www.youtube.com/watch?v=sudvzaml4ru Mendelssohn on kuvannut alkusoitossaan keijuja ja ihmisiä. Musiikki alkaa pitkillä soinnuilla, joilla säveltäjä vie kuulijan taikametsän öisiin tunnelmiin. Sitten heräilevät keijut (0:25). Kohdassa 1:14 kaikki keijut ovat heränneet, myös keijukuningas Oberon ja hänen kuningattarensa Titania. Sitten on ihmisten vuoro (3:12). He marssivat metsään reippain askelin Ateenan prinssi Theseuksen johdolla. Metsästystorvet soivat. Keijut tulevat katsomaan, kuka metsään on saapunut (4:03). Oberon pelkää ihmisten vievän kuningatar Titanian huomion, metsästystorvet soivat uudelleen (4:40). Toiminnallisia ideoita: Keksikää tarinalle loppu. Mitä keijuille tapahtuu? Entä ihmisille? Pohtikaa miten keijut liikkuvat. Entä metsästysväki? (Voitte hyödyntää vastinpareja kevyt voimakas, pieni suuri, satu todellisuus) Jakakaa roolit: keijut ja kuningaspari, ihmiset ja prinssi Theseus. Liikkukaa luokassa musiikin soidessa ja eläytykää rooleihinne sekä musiikissa vaihtuviin tunnelmiin.
Jatkakaa kuuntelua ja katselua kohdasta 6:50, jossa aiemmin kuulemamme kertaantuu. Musiikin loppuajan hyödynnämme joidenkin orkesterisoittimien tunnistamiseen. PUUPUHALTIMET JOUSISOITTIMET VASKIPUHALTIMET LYÖMÄ- SOITTIMET Oboe (7:15) Sinfoniaorkesteri virittää soittimensa ennen konsertin alkua soitinryhmittäin, ja tällä puupuhaltimella annetaan koko orkesterille viritysääni. Oboen ääni soveltuu hyvin melodisiin kulkuihin ja nopeisiin juoksutuksiin. Oboen suukappaletta kutsutaan rööriksi. Huilu (7:30) Huilu luokitellaan puupuhaltimeksi, vaikka useimmiten sinfoniaorkesterin huilut on valmistettu erilaisista metalliseoksista. Huilu muodostaa musiikillisen kokonaisuuden puisten sukulaistensa, oboen, klarinetin ja fagotin kanssa. Pikkolohuilu on poikkihuilun pienoisversio, ja sen terävä ja korkea ääni erottuu suuressakin orkesterissa. Kontrabasso (7:52) Kontrabasso on sinfoniaorkesterin suurin ja matalin jousisoitin. Sitä voi soittaa jousella, näppäillen tai jopa läiskien. Kontrabasson jousesta voidaan pitää kiinni kahdella eri otteella, alhaalta päin (saksalainen jousi) tai ylhäältä, kuten muissakin jousisoittimissa (ranskalainen jousi). Viulu (8:04) Viuluja on sinfoniaorkesterin soittimista lukumäärällisesti eniten, ja ne jaetaan I- ja II-viuluihin. Viulua soitetaan jousella tai näppäillen. Jousen jouhiin on hierottava hartsia, jotta saadaan tarvittava kitka ja viulun ääni kuulumaan. Soitinten rakentaminen on tarkkaa työtä: esimerkiksi viulu rakennetaan noin 70 osasta, jotka liimataan yhteen. Tuuba (9:18) Tuuba on sinfoniaorkesterin matalin vaskisoitin, ja sillä on bassosoittimen rooli omassa soitinperheessään ja koko orkesterissa. Tuubia voi olla erivireisiä. Taitava tuubansoittaja voi soittaa yllättävän nopeita juoksutuksia, mm. Rimski-Korsakovin Kimalaisen lennon soolo-osuuden. Trumpetti (9:38) Trumpetille on sävelletty paljon solistisia osuuksia. Sen kirkas ja läpitunkeva ääni on soveltunut kautta historian fanfaarien soittamiseen; fanfaareilla ilmoitetaan tärkeiden henkilöiden saapumisesta paikalle. Kornetti lasketaan mukaan trumpettiperheeseen, ja sitä voidaan pitää käyrätorven ja trumpetin välimuotona. Patarumpu (9:59) Lyömäsoitinten paikka on sinfoniaorkesterin takarivissä. Patarummut otettiin ensimmäisenä lyömäsoittimena käyttöön sinfoniaorkesterissa. Ne koostuvat metallipadoista, jotka ovat usein valmistettu kupariseoksesta, ja nahka- tai muovikalvosta. Patarumpuja voi virittää pedaalilla, mutta sen herkkä kalvo vaatii kuitenkin soittajaa painamaan korvansa lähelle patarumpuja soiton aikana hienovirityksen tarkistamista varten. Lähteet: tekijät, Sinfoniaorkesteri ja sen soittimet (WSOY 1996), www.yle.fi/orkesterikone Keskusteltavaa: Mitä muita soittimia orkesteriin kuuluu? (esim. alttoviulu, sello, klarinetti, käyrätorvi, pasuuna, piano, harppu) Mikä on kapellimestarin tehtävä? (johtaa orkesteria joko käsin tai tahtipuikolla, tuntee teoksen kaikki osat ja orkesterisoitinten osuudet, näyttää orkesterille äänenvoimakkuuden ja tempon muutokset) Mikä on yleisön rooli konsertissa? (tekee esitystilanteesta esityksen, kuuntelee, kokee tunnekokemuksia ja assosioi kuulemaansa musiikin ulkopuolisiin tapahtumiin, osoittaa suosiota) Palatkaa vielä teoksen alkuun. - Mikä soitinryhmä johdattaa meidät satumetsään? (puupuhaltimet) - Mitkä instrumentit kuvaavat keijuja? (jousisoittimet) - Entä metsästysjoukkoa? (vaskipuhaltimet, lyömäsoittimet)
ENNAKKOTEHTÄVÄ KUVAAMATAIDON TUNNILLE: Kesäyön unelman kuvittaminen Milllaiseksi kuvittelette mielessänne keskikesän taikametsän? Miten liitelevät höyhenenkevyet keijukaiset? Entäpä miltä näyttävät keijukuninkaalliset Oberon ja Titania? Ovatko metsään marssivat ihmiset iloisia, uteliaita vai jopa hieman peloissaan? Kuunnelkaa Mendelssohnin Alkusoittoa teoksesta Kesäyön unelma kuvaamataidon tunnilla ja inspiroitukaa! Oppilailla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus saada piirroksensa osaksi konsertin visualisointia Musiikkitalon suuren Konserttisalin valkokankaille. Toivomme oppilailta piirroksia Alkusoiton eri tapahtumista ja tunnelmista, esimeriksi: kesäöinen taikametsä, keijukaisten herääminen, keijukuninkaalliset, ihmisten marssi prinssin johdolla tai metsästystorvet. Enintään 1 piirros per oppilas. Pyydättehän lapsia kirjoittamaan nimensä selkeällä käsialla piirroksensa selkäpuolelle eikä piirroksen päälle. Piirrokset tulee lähettää ti 31.5. mennessä Taideretken tuotannolle yhdellä seuraavista tavoista: Paperipiirrokset Helsingin kaupungin sisäisellä postilla osoitteeseen: Helsingin kaupunginorkesteri / Annika Koivula PL 4400 00099 Helsingin kaupunki Piirrosten skannaukset sähköisesti pilvipalvelussa (esim. OneDrive, Google Drive, WeTransfer): lähetä linkki osoitteeseen elissa.shaw@helsinkifestival.fi HUOM! Ethän liitä suurikokoisia skannauksia suoraan sähköpostiviestiin, sillä ne tukkivat helposti sähköpostilaatikon. Huomioittehan, että postitse lähetettyjä piirroksia ei palauteta. Tokaluokkalaisten taideretkellä on oikeus käyttää oppilaiden piirroksia konsertin visualisoinnissa sekä tapahtuman viestinnässä. Tapahtumapäivänä Mendelssohnin Alkusoiton lisäksi konsertissa kuullaan Tokaluokkalaisten taideretkeä varten sävelletty tilausteos Markus Fageruddilta. Tokaluokkalaiset osallistuvat omine muovipulloineen teoksen esittämiseen yhdessä kaupunginorkesterin kanssa. Luokka tuo tyhjät muovipullot ilman etikettiä tullessaan konserttiin. Pullot kerätään konsertin jälkeen ja niitä hyödynnetään osana Senaatintorin Taiteiden yön teosta, johon Kiasman taidepajassa tehdyt lonkerotkin tulevat. Fageruddin uutta teosta ja tokaluokkalaisten osuutta teoksen esittämisessä koskeva ennakkomateriaali lähetetään elokuun infokirjeen yhteydessä, kuten myös retken tarkempi aikataulu ja ohjeistus. Taideretken jälkeen Keskusteltavaa: Millainen kokemus Helsingin kaupunginorkesterin konsertti oli? Tunnistitteko sinfoniaorkesterin soittimia? Miltä tuntui musisoida yhdessä sinfoniaorkesterin kanssa? Onnistuiko elävä musiikki viemään teidät taikametsään? Oliko kokemus erilainen verrattuna luokassa kuultuun musiikkiin Youtubesta? Löydätte lisää materiaalia sinfoniaorkesterista Helsingin kaupunginorkesterin verkkosivuilta: www.helsinginkaupunginorkesteri.fi
Kohtaus Kesäyön unelmasta Edwin Landseer, 1848 Lisätietoja Maria Saarikoski tuottaja, Nykytaiteen museo Kiasma 040 537 4740 maria.saarikoski@kiasma.fi Annika Koivula tuottaja, Helsingin kaupunginorkesteri 040 158 2223 annika.koivula@hel.fi Elissa Shaw tuottaja, Helsingin juhlaviikot 040 541 8929 elissa.shaw@helsinkifestival.fi Materiaalin taitto: Elissa Shaw