LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 83/2005/4 Dnro LSY-2002-Y-391 Annettu julkipanon jälkeen 19.7.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Juupa-Jäkälänevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Seinäjoki. Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Juupa-Jäkäläneva sijaitsee Seinäjoen kaupungissa, entisessä Peräseinäjoen kunnassa Juupakylän pohjoispuolella. Juupa-Jäkäläneva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Hankealueen pinta-ala on 164,2 ha, josta tuotantokelpoista aluetta on 133,9 ha. Vapo Oy on 30.12.2002 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Juupa-Jäkälänevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Juupa-Jäkäläneva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Hakija on vuokrannut tuotantoalueen maanomistajilta sopimuksin, joiden voimassaolo päättyy vuosina 2012 2029. Etelä-Pohjanmaan voimassa olevassa seutukaavassa Juupa- Jäkäläneva on merkitty turvetuotantoalueeksi. Myös vireillä olevassa maakuntakaavaehdotuksessa Juupa-Jäkäläneva on merkitty turvetuotantoalueeksi.
2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö Suojeltavat kohteet Asutus ja maankäyttö Juupa-Jäkäläneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueeseen kuuluvan Seinäjoen valuma-alueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kahden laskuojan kautta Juupaluomaan ja edelleen Seinäjokeen ja Kalajärveen, josta vedet virtaavat Seinäjokea pitkin Kyrkösjärveen ja edelleen Kyrönjokeen. Juupaluoma on luokiteltavissa peltojen ja metsien keskellä kulkevaksi ojaksi, jolla ei ole virkistyskäyttöarvoa eikä sen vettä käytetä talousvetenä. Juupaluomalla ei ole myöskään kalastuksellista merkitystä. Kalajärven (42.073) valuma-alueen pinta-ala on 507,8 km 2. Turvetuotantoalueiden pinta-ala on noin 1,1 % valuma-alueen pinta-alasta. Osa Kalajärven valuma-alueen vesistä johdetaan Lapuanjokeen. Kalajärvestä Seinäjokeen laskevan valuma-alueen pinta-ala on noin 770 km 2. Valuma-alueella olevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden pinta-ala on noin 2,0 % valuma-alueen pinta-alasta. Seinäjoen keskivirtaama on 8,5 m 3 /s. Kalajärven maksimijuoksutus on 15 m 3 /s (tulva-aikana 30 m 3 /s) ja minimivirtaama alapuolisessa Seinäjoessa 0,7 m 3 /s. Seinäjoen keskiosa on maa- ja metsätalouden, turvetuotannon, jokivarren maatalousvaltaisen haja-asutuksen sekä Peräseinäjoen taajaman kuormittama joki. Seinäjoen kalastoon kuuluvat Kalajärven alapuolisella osalla ainakin ahven, hauki, kiiski, kivennuoliainen, kivisimppu, made, salakka ja särki. Seinäjoen rapukannat ovat paikoin varsin runsaat. Kalajärvi on merkittävä virkistysalue. Sen rannalla on leirintäalue ja runsaasti vapaa-ajan asutusta. Kalajärven luontainen kalakanta on vahva. Sen valtalaji on hauki, lisäksi esiintyy ahventa ja lahnaa. Kalajärveen on istutettu siikaa ja kuhaa, jotka ovat menestyneet kohtalaisesti. Myös kirjolohta ja järvitaimenta on istutettu, muuta niiden menestys on ollut heikompaa. Kalajärvessä esiintyy myös muikkua. Hakemuksen mukaan Juupa-Jäkälänevan lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita, arvokkaita pienvesiä eikä pohjavesialueita. Juupa-Jäkälänevan eteläpuolella on Juupakylä ja lähimmillään noin 300 metrin päässä Juupajärvi. Tuotantoalueen koillispuolella, lähimmillään noin 50 metrin päässä sijaitsee Haapalampi. Alue on metsä- ja suomaiden ympäröimä. Lähin asuinrakennus on noin 200 metrin päässä tuotantoalueen eteläkulmasta. Alle 500 metrin etäi-
3 syydellä tuotantoalueesta on 10 asuinrakennusta, jotka sijaitsevat alueen etelä- ja koillispuolella. Peltoja on tuotantoalueen etelä- ja länsipuolella. Lähin pelto on 20 metrin päässä tuotantoalueesta.timanttimaan kylätie kulkee tuotantoalueen läpi ja Juupakyläntie on alueen eteläpuolella. Hakijan Pirjatannevan turvetuotantoalue sijaitsee noin 1,5 km Juupa-Jäkälänevasta etelään. TURVETUOTANTO Hankealueen koko on yhteensä 164,2 ha, josta tuotantokelpoista suota on 133,9 ha. Tuotannosta on poistunut 1,0 ha, joka on nyt tukialueena. Juupa-Jäkälänevan kuntoonpano on aloitettu vuonna 1979 ja tuotanto vuonna 1986. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2015. Juupa-Jäkälänevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta imumenetelmällä sekä palaturvetta ja ympäristöturvetta. Tuotantopäiviä on kesän aikana 30 50. Jyrsinpolttoturve kuljetetaan lähinnä Seinäjoelle Vaskiluodon Voima Oy:lle. Palaturve menee Alavudelle Alavuden Lämpö Oy:lle ja vähittäisasiakkaille. Vuotuinen tuotantomäärä on ollut enimmillään noin 55 000 m 3 ja keskimäärin noin 36 000 m 3. Tuotannon on arvioitu olevan vuoteen 2005 saakka keskimäärin 67 000 m 3 /a. Tuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät maanomistajat. Todennäköisin käyttö on maa- tai metsätalous. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Juupa-Jäkälänevan kuivatusvedet on tarkoitus puhdistaa seuraavin vesiensuojelurakentein: - sarkaojien lietesyvennykset - päisteputket tai päisteputkipidättimet - 4 virtaamansäätöpatoa - 3 laskeutusallasta Sarkaojissa olevista lietesyvennyksistä vedet johdetaan päisteputkien tai veden viipymää pidentävien päisteputkipidättimien kautta kokoojaojiin, joihin voidaan rakentaa virtaamansäätöpadot. Kokoojaojista vedet johdetaan laskeutusaltaisiin. Altaista vedet johdetaan kahta laskuojaa pitkin purkuvesistöihin. Hakemuksen mukaan tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannusten lisäys, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvasta kaivutyöstä. Hakija on esittänyt, että sarkaojapidättimiä ja lietesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Käytössä olisivat päisteputkipidättimet ja laskeutusaltaat.
4 Käytöstä poistuneiden alueiden käyttö pintavalutukseen ei tällä hetkellä ole mahdollista, koska tuotannosta on poistunut vain 1,0 ha, joka on hajallaan keskellä tuotantoaluetta. Tuotannosta poistuneiden alueiden laajetessa arviolta viiden vuoden kuluttua niitä voidaan ottaa vesiensuojelun tehostamista edistävään käyttöön rakentamalla esimerkiksi ruokohelpi- tai muita kasvillisuusaltaita. Hakija on esittänyt, että seuraavan kerran lupamääräyksiä tarkistettaessa hakija laatii suunnitelman tuotannosta poistuneiden alueiden hyödyntämisestä vesiensuojelurakenteiksi. Päästöt vesistöön Juupa-Jäkälänevalla ei ole ollut päästötarkkailua. Hakijan muiden Länsi-Suomen turvetuotantoalueiden tarkkailutulosten perusteella Juupa-Jäkälänevan nettopäästöt vuonna 2000 on arvioitu seuraaviksi: Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine 30 kg/a 1 100 kg/a 6 500 kg/a Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölypäästöjä voidaan parhaiten vähentää sijoittamalla aumat suojaisiin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta. Näkyvää turvepölyä voi ajoittain esiintyä enimmillään 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueelta. Pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pitoisuuksina noin 1 000 metrin vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Melua syntyy työkoneiden ja rekkojen toiminnasta ja sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Juupa-Jäkälänevalta on kuljetusreitti Timanttimaan kylätielle suon pohjoisosasta ja Juupakyläntielle suon eteläosasta sekä näiltä edelleen Virrat Peräseinäjoki tielle. Tuotantoaikana touko-syyskuussa on 30 50 vuorokauden ajan kevyttä ja raskasta liikennettä 10 15 ajoneuvoa vuorokaudessa. Energiaturpeen toimitusaikana lokahuhtikuussa on 15 25 vuorokauden ajan raskasta liikennettä 25 40 ajoneuvoa vuorokaudessa. Varastointi ja jätteet Tuotannossa kuluu vuosittain polttoaineita noin 60 000 l, voiteluöljyjä noin 400 l ja vaseliinia noin 90 kg. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineet siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella. Tuotantoalueelle laaditaan jätehuoltosuunnitelma. Jäteöljyjä arvioidaan kertyvän vuosittain 400 l, muuta öljyistä jätettä 70 kg, akkuromua 20 kg, sekalaista talousjätettä 2 m 3 ja aumanpeittomuovia
5 3 400 kg. Työmaalle järjestetään keräyspisteet, joihin erilaiset jätteet kerätään. Ongelmajätteet toimitetaan edelleen ongelmajätelaitokselle ja muut jätteet hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan voimalaitoksille poltettavaksi tai käytetään kokonaisena tienrakentamiseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Alue on jo turvetuotannossa, joten tuotanto ei enää muuta maisemaa. Hakemuksen mukaan lähialueilla on paljon muita marjastuskohteita. Tuotantoajan ulkopuolella alueella voidaan metsästää. Hakijalla on samalla vaikutusalueella seitsemän tuotantoaluetta, joiden työllistävä vaikutus on yhteensä noin 57 henkilötyövuotta. Lisäksi tuotanto vilkastuttaa ja sivuelinkeinona tukee muita elinkeinoja. Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueen ei voida olettaa aiheuttavan Seinäjokeen merkittävää lisäkuormaa. Hakemuksen mukaan Juupa-Jäkälänevan kuormitus ei aiheuta Seinäjoessa tai Kalajärvessä sellaisia veden laadun muutoksia, jotka haittaisivat kalastoa tai kalastusta. Laskuojissa ei kalasteta. Turvetuotannosta peräisin oleva näkyvä pöly voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Turvetuotanto ei kuitenkaan aiheuta terveysriskiä, joka voitaisiin epidemiologisin menetelmin todeta. Haittaa voidaan vähentää menetelmien valinnalla sekä huomioimalla tuulen suunta ja voimakkuus tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Turvepöly saattaa tahrata kasvillisuutta tuotantoalueen lähellä, mutta haitta on väliaikainen ja lähinnä esteettinen. Liikenteen pöly voi aiheuttaa satunnaista haittaa. Hakemuksen mukaan tuotannon tai kuljetusten ei arvioida aiheuttavan melun ohjearvojen ylityksiä asuinalueilla. Tuotantoalueelle nimetään palo- ja pelastusorganisaatio. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitelma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän ohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti.
6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jossa vesistöön joutuvat päästöt lasketaan pääsääntöisesti voimassa olevan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Juupa-Jäkälänevalla tehdään täydentävää päästötarkkailua kahtena vuonna tulevalla lupakaudella. Näytteet otetaan touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa vesiensuojelurakenteiden alapuolelta. Tuotannon vaikutuksia vesistöön ja kalatalouteen on tarkoitus seurata viranomaisten hyväksymällä tavalla. Hakija ei pidä tarpeellisena pöly-, melu- tai pohjavesitarkkailua. Hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Peräseinäjoen kunnassa ja Virtain kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 26.2. 29.3.2004 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 19.2.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoimaja elinkeinokeskukselta, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Peräseinäjoen kunnan ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Peräseinäjoen kunnalta ja Virtain kaupungilta. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että valtioneuvoston periaatepäätös edellyttää turvetuotannon vähentävän fosfori- ja typpikuormituksen määrää 30 % vuoden 1993 tasosta vuoteen 2005 mennessä. Erityisesti on vähennettävä tuotantoalueiden kuivatusvesien kiintoaineen ja liuenneen humuksen määrää. Hakija on esittänyt kasvillisuusallasta kuivatusvesien puhdistusmenetelmäksi. Ympäristökeskus on katsonut, että pitkään kestävillä turvetuotantoalueilla on otettava perustason vesiensuojelumenetelmien lisäksi käyttöön kuivatusvesien puhdistus pintavalutuksella tai muulla
7 vastaavan tehoisella puhdistusmenetelmällä. Hakijan on esitettävä ympäristölupavirastolle suunnitelma lupajaksolla päättyvien tuotantoalueiden jälkikäytöstä. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Juupaluomaa luonnehditaan erittäin reheväksi, rautapitoiseksi ja lievästi happamaksi humusvedeksi. Juupaluomassa on Juupajärven kunnostamisen yhteydessä tehty koekalastuksia ja kalastustiedustelu (2001). Sähkökoekalastuksessa Juupaluomasta saatiin saaliiksi ainoastaan ahventa. Luoman kalasto koostuu kevättulvan aikaan nousseista paikallislajiston kaloista. Kalastustiedustelun mukaan alueen kalastus suuntautuu kutupyyntinä Juupaluomaan. Juupaluomasta oli tiedustelun mukaan saatu vuonna 2000 ahventa 13,5 kg, särkeä 20,9 kg sekä haukea 42 kg. Pyyntivälineinä oli käytetty katiskaa, onkea ja atrainta. Juupaluoman kalaston arvioitiin pääsääntöisesti vähentyneen tai pysyneen paikallaan. Myös liettymistä ja pyydysten limoittumista raportoitiin sekä Juupajärvessä että Juupaluomassa. Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että vesiensuojelumenetelmiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työvoima- ja elinkeinokeskus on pitänyt pintavalutusta tai vastaavantasoista muuta menetelmää virtaaman säätöä tehokkaampana menetelmänä kuormituksen pienentämiseksi. Koska hankkeen aiheuttamaa kala- ja raputaloudellista haittaa ei voida kokonaan estää esitetyillä vesiensuojelutoimenpiteillä, luvan saajan on maksettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua Pirjatannevan ja Juupa-Jäkälänevan osalta yhteensä 3 000 euroa vuodessa lupamääräysten tarkistamiseen saakka käytettäväksi kala- ja rapukannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Kalatalousmaksun määritysperusteena on käytetty turvesuolta tulevan kiintoaine-, humus- ja ravinnekuorman suuruutta sekä kalaston ja ravuston hoidollisten toimenpiteiden kustannuksia suhteutettuna purkuvesistön kala- ja raputaloudelliseen arvoon. Hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräyksiä on tarkistettava viiden vuoden kuluttua. 3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta on katsonut, että toimintaa voidaan harjoittaa hankealueella, jos suunnitelmassa esitetyt vesienkäsittelyrakenteet tehdään ja olemassa olevien rakenteiden riittävyys tarkastetaan ja rakenteet pidetään kunnossa koko tuotantojakson ajan. Lisäksi Juupanevan vesienkäsittelyä on tehostettava pintavalutuksella tai kemiallisella käsittelyllä Juupaluoman välittömän läheisyyden vuoksi. Laskeutusaltaiden puhdistustyöt on toteutettava mahdollisuuksien mukaan kuivana aikana.
Muistutukset ja mielipiteet 8 Päästötarkkailua varten on perustettava näytteenotto- ja virtaamamittauspiste Juupanevalle. Juupanevan näytteenottopisteestä tulisi ottaa näytteet myös talvikaudella, mikäli vesitilanne sen sallii. Virtaamamittauksen tulisi olla jatkuvatoimista, jotta kuormitus voidaan laskea luotettavasti. Alueella sijaitsevien polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliötä tai niiden on oltava tiiviillä alustalla maaperän likaantumisen estämiseksi. Jätteet on käsiteltävä asianmukaisesti. Aumamuovit on kerättävä pois ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Hakemuksessa ei ole esitetty suunnitelmaa alueen jälkikäytöstä. Ympäristöluvassa pitäisi ottaa huomioon myös alueen käyttö tuotannon lopettamisen jälkeen. Ennen tuotantoa alueet ovat olleet usein ojittamattomia soita, joiden kuormitusvaikutukset ovat olleet vähäiset. Tuotannosta poisjääneen suon käyttöratkaisujen tulisi aina perustua kohteessa tehtäviin tutkimuksiin ja niiden pohjalta päätettyihin ratkaisuihin, joilla ei enää aiheutettaisi mainittavaa ympäristökuormitusta. 4) Peräseinäjoen kunnan tekninen lautakunta on lausunut, että Peräseinäjoen järvien ja jokien virkistyskäyttömahdollisuudet on turvattava tehostamalla vesistötarkkailua ja varmistamalla tarkkailuohjelmalla, että tehdyt vesiensuojelurakenteet toimivat siten, että päästöt vesistöihin eivät ylitä arvoja, joista olisi haittaa järvien ja jokien laajentuvalle virkistyskäytölle. Turvetuotantoalueilla on hyvissä ajoin ennen tuotannon päättymistä oltava maanomistajien kanssa yhteistyössä laadittu jälkikäyttösuunnitelma. Suunnitelmaa laadittaessa on kuultava useita tahoja mahdollisimman laajasti. 5) AA Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevan tilan Sillankorva RN:o 16:156 omistajana on todennut, että irtoturpeen ja turvepölyn talteenotto on ollut todella heikkoa, sillä jokaisen sateen jälkeen alapuolinen vesistö on muuttunut erittäin turvepitoiseksi. Muistuttaja on esittänyt, ettei lupaa myönnetä, ellei saada takuuta siitä, että turpeen ja turvepölyn pääsy vesistöön estetään tehokkaasti. 6) Mummantupa Oy on ilmoittanut omistavansa Kalajärven rannalla vapaa-ajan viettoon tarkoitetun kiinteistön. Muistuttaja on todennut, että Kalajärven vedessä on viime vuosina ollut selvästi todettavissa valumavesien vaikutus. Kesien aikana veden laatu muuttuu siten, että siinä on runsaasti limalevää. Järven vesi on täynnä hienoa ainesta, joka laskeutuu järven pohjaan ja rantaa käytettäessä sekoittuu veteen ja tarttuu ihoon. Jos lupa myönnetään, turvetuotantoalueelle on asetettava riittävän ankarat vaatimukset saostusaltaiden teosta, jotta kiinteä aines ei pääse valumaan vesistöihin. Tuotantoalueiden luonnossa aiheuttamat muutokset vanhojen lupien varassa tapahtu-
9 neen turpeennoston jälkeen on perusteellisesti selvitettävä ennen uusien lupien myöntämistä. 7) BB Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevan tilan Hakkoomäki RN:o 4:733 omistajana on esittänyt, että hakijan on tehostettava merkittävästi toimiaan estääkseen turpeen pääsyn kuivatusojien ja nostopölyn kautta vesistöön. Muistuttaja on käyttänyt Kalajärveä virkistyskäyttöön jo vuodesta 1977 lähtien. 1990-luvun loppupuolelta saakka on ilmennyt vedestä noustessa ruskean liman tarttumista ihoon. Tällaista ilmenee vasta lämpimällä osalla kesää, jolloin turvetta nostetaan. Loppusyksystä ongelma taas poistuu. Myös kalastusvälineet ovat turpeen noston aikana likaiset. 8) CC Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevien tilojen Toivonniemi RN:o 4:724 ja Jukanranta RN:o 4:732 omistajana on esittänyt, että hakijan on tehostettava merkittävästi toimiaan estääkseen turpeen pääsyn kuivatusojien ja nostopölyn kautta vesistöön. Kalajärvessä uinnin jälkeen iho on ruskea. Myös kalastusvälineet likaantuvat. 9) Aisa-Tupa Oy Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevan tilan Aisa-Tupa RN:o 4:796 omistajana on todennut, että Kalajärven humuspitoisuus on vuosien kuluessa huolestuttavasti lisääntynyt ja alkanut vaarantaa järven virkistyskäyttöä. Hakemuksessa ei ole selvitystä siitä, mikä on Kihniänjoen ja erityisesti Kalajärven nykyinen tilanne ja mikä vaikutus turvetuotantoalueiden vesien johtamisella vesistöihin tulisi olemaan. Vesistön kuormitusta on selvästi vähennettävä. Kalajärven täyttöuoman ja Kalajärven vesien laadun tarkkailua ei ole esitetty, vaikka se olisi haittavaikutusten seurannan kannalta olennaisinta. Muistuttaja on vaatinut hakemuksen palauttamista hakijalle Kihniänjoen ja Kalajärven vesien nykyisen tilan ja tuotannon vaikutuksen selvittämiseksi. Tämän jälkeen suunnitelmaa on tarpeellisilta osiltaan tarkistettava siten, että haittavaikutukset vähenisivät huomattavasti nykyisestä. 10) Kalajärven kalastuskunta on esittänyt, että hakijan on tehostettava toimiaan estääkseen turpeen pääsyn vesistöön. Saostusaltailla ei ole päästy toivottuun tulokseen, koska niitä ei ole tyhjennetty riittävän usein. Hetkelliset kovat sateet ovat huuhdelleet kuivan turpeen tuotantokentiltä jokiin. Imuvaunulla suoritettu turpeen nosto nostaa maatuneilta turvesoilta turvepölyä ilmaan kuivimpaan aikaan kesällä. Turvepöly ajautuu sopivalla tuulella vesistöön. Kalajärven vesi on ollut kesäisin terveysviranomaisten mukaan uimakelpoista eikä levähavaintoja ole ollut. Silti iho on uinnin jälkeen ollut limainen. Hakijan vastine Hakija on ilmoittanut, että Juupa-Jäkälänevalta on vuosina 2001 2003 poistunut tuotannosta 1,6 ha, joten tuotantokelpoinen pinta-ala on tällä hetkellä 132,3 ha.
10 Hakija on todennut 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta, että vesiensuojelumenetelmiä valittaessa on otettu huomioon muun muassa tuotantoalueiden koko, mahdollisuudet pintavalutukseen alueiden ulkopuolella, mahdollisuudet poistuvien alueiden käyttöön vesienkäsittelyssä sekä jäljellä oleva tuotantoaika. Toisin kuin ympäristökeskus on esittänyt, virtaamansäätömenetelmästä on olemassa myös kenttämittauksiin perustuvaa ja teoriaa tukevaa tietoa esimerkiksi Keski-Suomessa sijaitsevalta Pohjansuolta. Jälkikäytöstä tehtävää suunnitelmaa koskevasta vaatimuksesta hakijalla ei ole ollut huomauttamista. Hakija on viitannut 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnossa vesiensuojelumenetelmistä ja virtaamansäädöstä esitetyn osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Hakija on pitänyt kalatalousmaksuvaatimusta määrältään kohtuuttoman suurena. Hakija on jättänyt maksun määrän ympäristölupaviraston harkintaan ja pyytänyt samalla maksuvaatimuksen enemmälti hylkäämistä. Tarkkailun osalta hakijalla ei ole ollut huomauttamista. Hakija ei ole pitänyt tarkoituksenmukaisena, että lupamääräyksiä tulisi tarkistaa verrattain lyhyen ajan (5 vuoden) kuluttua. Hakija on viitannut 3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vesiensuojelun tehostamisvaatimusten osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen sekä hakemuksessa ja sen täydennyksessä esitettyyn. Juupa-Jäkälänevalla ei ole mahdollisuutta tuotantoalueen ulkopuoliseen pintavalutukseen, koska Juupaluoman ja tuotantoalueen välissä ei ole tarkoitukseen sopivaa aluetta. Hakija esittää suunnitelman kasvillisuuskentän tms. rakentamisesta seuraavan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. Kuivatusvesien käsittely kemikaloinnilla tekisi hankkeen taloudellisesti kannattamattomaksi. Tarkkailun osalta hakija on viitannut 4) Peräseinäjoen kunnan teknisen lautakunnan lausunnosta antamaansa vastineeseen. Aumanpeittomuovien käsittelyä, varastointia ja hyötykäyttöä on hakijan toimesta tutkittu ja tehostettu. Tällä hetkellä muovit kerätään työmaalla oleville varastopaikoille, jossa ne paalataan ja varastoidaan paaleina. Muovit toimitetaan hyötykäyttöön sitä mukaa kuin vastaanottajia ja hyödyntäjiä ilmenee. Jälkikäytön osalta hakija on hakija on viitannut 4) Peräseinäjoen kunnan teknisen lautakunnan lausunnosta antamaansa vastineeseen. Hakija on todennut 4) Peräseinäjoen kunnan teknisen lautakunnan lausunnosta, että hakemuksen täydennyksessä esitetty tarkkailuohjelma tullaan hyväksyttämään Pirkanmaan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksissa. Hakijan mielestä esitetty tarkkailu on riittävä hankealueella. Lisäksi Peräseinäjoen kunnan alueella on vireillä muitakin hakijan ympäristölupahakemuksia, joiden yhteydessä tullaan määräämään vastaavia tarkkailuvelvoitteita. Tarkkailutulosten perusteella pystytään valvomaan vesiensuojelurakenteiden toimivuutta.
11 Turvetuotannosta poistuvien maa-alueiden jälkikäyttömuodosta päättää ensisijaisesti maanomistaja. Hakijan mielestä pienten yksittäisten maa-alueiden osalta ei ole tarpeen tehdä erillisiä jälkikäyttösuunnitelmia. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidon osalta riittävät tavanomaiset määräykset. Hakija on viitannut 5) AA:n vesiensuojelutoimien tehostamisvaatimuksen osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Luvan epäämisvaatimus on hylättävä aiheettomana. Hakija on viitannut 6) Mummantupa Oy:n vesiensuojelutoimien tehostamisvaatimuksen osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Hakijan käsityksen mukaan hakemuksessa on esitetty asian ratkaisemisen kannalta riittävät vaikutusselvitykset. Muistutuksen muilta osin hakija on viitannut 10) Kalajärven kalastuskunnan muistutuksesta antamaansa vastineeseen. Hakija on viitannut 7) BB:n ja 8) CC:n vesiensuojelutoimien tehostamisvaatimusten osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Muistutusten muilta osin hakija on viitannut 10) Kalajärven kalastuskunnan muistutuksesta antamaansa vastineeseen. Hakija on todennut 9) Aisa-Tupa Oy:n muistutuksesta, että kysymys on luvan hakemisesta olemassa olevalle toiminnalle. Lupamenettelyn seurauksena on muistutuksessa vaadittu kuormituksen pienentäminen. Muilta osin hakija on viitannut edellä lausumaansa. Hakija on viitannut 10) Kalajärven kalastuskunnan vesiensuojelun tehostamisvaatimuksen osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen sekä hakemuksessa ja sen täydennyksessä esittämiinsä suunnitelmiin. Kalajärven pintaan saattaa satunnaisesti laskeutua Amerikannevan tuotantoalueelta peräisin olevaa turvepölyä vähäisiä määriä. Pöly kelluu hetken veden kalvolla, jolloin se voidaan silmin havaita. Veden laatuun vähäisillä pölymäärillä ei ole vaikutusta. Muistutuksessa esitetty ihon limoittuminen uidessa johtuu todennäköisesti ns. limalevän esiintymisestä Kalajärvessä. Paljain silmin näkymätön limalevä viihtyy melko rehevissä humuspitoisissa järvivesissä. Uimarin iholla leväsolut hajoavat ja iho tulee limaiseksi. Iholla kuivuessaan limakerros muuttuu kiristäväksi. Limalevä on myrkytön, mutta voi aiheuttaa iho-oireita. MERKINTÄ Seinäjoen kaupunki ja Peräseinäjoen kunta on lakkautettu vuoden 2005 alusta lukien. Tilalle on perustettu uusi Seinäjoen kaupunki. Ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 82/2005/4, 84/2005/4, 85/2005/4, 86/2005/4, 87/2005/4 ja 88/2005/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvat Amerikannevan, Pirjatannevan, Hie-
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 12 tasalonnevan, Tuurannevan, Peurannevan ja Sammattinevan turvetuotantoon Seinäjoella ja Virroilla. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Juupa- Jäkälänevan turvetuotantoon Seinäjoen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee noin 165 ha:n hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 132,3 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden, virtausta säätävien patojen ja lupamääräyksessä 3) tarkoitetun kasvillisuusaltaan kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Virtaamansäätöpadot on tehtävä 31.12.2005 mennessä. Suunnitelma kasvillisuusaltaasta on toimitettava Länsi-Suomen ympäristö-
13 keskukselle 1.3.2006 mennessä. Vähintään 6 ha:n suuruisen kasvillisuusaltaan on oltava toiminnassa 1.5.2008. Edellä mainitut vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuulen nopeuden ollessa yli 1 m/s pölyämistä aiheuttava toiminta Jäkälänevalla on kielletty, kun tuulee luoteen ja koillisen väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Lomaasuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.
14 Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on mitattava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotannosta aiheutuvan pölyn määrää tuotantoalueesta alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevia asuinrakennuksia edustavissa kohteissa kahtena tuotantokautena kolmen vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.
15 Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset 16) Luvan saajan on maksettava kalatalousmaksua vuosittain 1 200 euroa Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Maksu on suoritettava tammikuun aikana ja ensimmäinen maksu vuodelta 2005 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Juupa-Jäkäläneva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Juupa-Jäkälänevalla jäljellä olevan tuotantopinta-alan ja -ajan huomioon ottaen esitetty kasvillisuusallas on riittävä vesienkäsittelymenetelmä. Tehostettu vesienkäsittely on kuitenkin tarpeen saada käyttöön mahdollisimman nopeasti. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Lupa myönnetään määräaikaisena vuoden 2015 loppuun asti. Kun otetaan huomioon Juupa-Jäkälänevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.
16 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Jäkälänevan eteläisen lohkon lähialueilla on asutusta. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksessä 2). Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tarkkailua ja kalatalousmaksua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 14) ja 16) ilmenevällä tavalla. Kalatalousmaksu on mitoitettu vesiin johdettavien päästöjen määrän ja niiden vaikutusten laajuuden perusteella. Ympäristölupavirasto viittaa 3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vesienkäsittelyä koskevien vaatimusten osalta edellä luparatkaisun perusteluissa sanottuun. Vaatimukset vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta sekä polttoaineiden säilytyksestä ja jätteiden käsittelystä otetaan huomioon lupamääräyksissä 4), 5), 8) ja 9). Päästötarkkailun vesinäytteenottopaikka on määrätty siten, että keskeisimmän tuotantoalueen päästöjä ja vesienkäsittelyn tehoa voidaan seurata. Vuosipäästöt saadaan selville riittävän luotettavasti nyt määrätyn perustasoisen päästötarkkailuohjelman perusteella. Ympäristölupavirasto ottaa 4) Peräseinäjoen kunnan teknisen lautakunnan tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa 5) AA:n, 6) Mummantupa Oy:n, 7) BB:n, 8) CC:n, 9) Aisa-Tupa Oy:n ja 10) Kalajärven kalastuskunnan vesienkäsittelyn tehostamisvaatimukset huomioon lupamääräyksestä 2) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksessa on esitetty asian ratkaisemisen kannalta tarpeelliset selvitykset. Pölystä tehdyt muistutukset otetaan huomioon lupamääräyksessä 6).
17 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tämä lupa on voimassa 31.12.2015 saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
18 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 700 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)
19 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Tarkkailuohjelma Leena Simpanen Heikki Penttinen Juha Helin Johanna Juvonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Heikki Penttinen ja Juha Helin (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Johanna Juvonen. JJ/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.8.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
LIITE 2
LIITE 3 JUUPA- JÄKÄLÄNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuusallasta ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulutammikuu) kahden vuoden ajan kasvillisuusaltaan käyttöönoton jälkeen ja kahden vuoden ennen tuotannon päättymistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine COD Mn kok P kok N ph. Pitoisuuksia verrataan samalla vesistöalueella sijaitsevien vastaavalla vesienkäsittelymenetelmällä varustettujen turvetuotantoalueiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. soiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa.
LIITE 3 Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.