1992 vp - LaVM 2 - HE 2 Lakivaliokunnan mietintö n:o 2 hallituksen esityksen johdosta erityissuo jelulaiksi Eduskunta on 21 päivänä helmikuuta 1992 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi otsikossa mainitun hallituksen esityksen n:o 2. Valiokunnassa ovat olleet kuultavina poliisiylijohtaja Olli Urponen ja ylitarkastaja Eero Laine sisäasiainministeriöstä, lähetystöneuvos Sirpa Masanen ulkoasiainministeriöstä, lainsäädäntöneuvos Heikki Kanninen oikeusministeriöstä, poliisineuvos Eero Kekomäki suojelupoliisista, poliisitarkastaja Jukka Riikonen Uudenmaan lääninhallituksesta, poliisikomentaja Paavo Koskela Helsingin poliisilaitoksesta, professori Pekka Koskinen, professori Antero Jyränki, professori Ilkka Saraviita, apulaisprofessori Matti Pellonpää ja oikeustieteen tohtori Martin Scheinin. Perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon n:o 1, joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi. Hallituksen esitys Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi erityissuojelulaki, jonka nojalla voitaisiin ryhtyä erityisiin turvatoimiin Suomessa oleskeleviin, kansainvälistä erityissuojelua nauttiviin henkilöihin kohdistuvien rikosten ehkäisemiseksi. Turvatoimiin saataisiin ryhtyä, jos on olemassa tällaisen henkilön henkeen, terveyteen tai henkilökohtaiseen vapauteen kohdistuvan rikoksen vaara. Lain nojalla voitaisiin suorittaa henkilöön käyviä tarkastuksia ja katsastuksia sekä rakennusten, huonetilojen, säilytyspaikkojen, kulkuvälineiden, postin ja muun tavaran tarkastuksia. Toimenpiteistä laadittaisiin pääsääntöisesti pöytäkirja. Lakia sovellettaessa kansalaisten oikeuksiin ei saisi puuttua laajemmin kuin on välttämätöntä. Toimenpiteistä ei saisi aiheutua tarpeetonta haittaa tai häiriötä myöskään sivullisille. Lain tarkoittamat turvatoimet otettaisiin käyttöön asetuksella, joka olisi hyväksyttävä eduskunnassa, ennen kuin turvatoimiin voidaan ryhtyä. Määräykset turvatoimien käyttämisestä antaisi sisäasiainministeriö, ja toimet suorittaisi poliisi. Lain mukaisia toimivaltuuksia saataisiin käyttää kuitenkin vain, jos poliisin normaalit toimivaltuudet eivät olisi riittäviä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa niin, että sitä voidaan soveltaa Helsingissä 1992 pidettävässä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen seurantakokouksessa. Valiokunnan kannanotot Hallituksen esityksessä ehdotetaan pysyvän suojeluvaltuuslain säätämistä, jotta Suomessa yhä tiuhemrnin pidettävien kansainvälisten kokousten ja korkean tason vierailujen turvallisuusjärjestelyt voitaisiin hoitaa Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla. Hallituk~en esityksen mukaan estettä pysyvän lain säätämiselle ei ole, koska turvatoimenpiteet ja niiden käyttämisen edellytykset on säännelty ehdotuksessa niin, ettei kansalaisten oikeuksiin puututa enempää kuin suojeltavien turvallisuus välttämättä vaatii. Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan lakiehdotuksen antavan poliisille niin laajat ja osaksi edellytyksiltään yksilöimättömät valtuudet puuttua yksityisen henkilön henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, kotirauhaan sekä kirjesalaisuuteen, että ehdotus on käsiteltävä \'altiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Perustuslakivaliokunnan mielestä esityksessä ehdotetun pysyvän lain säätämisen edellytyksenä tulee olla se, että lain säännöksiä täsmennetään olennaisesti esityksessä ehdotetusta. Etenkin toimivaltuuksien käyttöedellytykset pitää säännellä yksityiskohtaisemmin. Perustusla- 2200951
2 1992 vp - LaVM 2 - HE 2 kivaliokunta toteaa kuitenkin, että lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyyn jäävä aika on liian lyhyt, jotta ehdotusta ja sen muutostarpeita voitaisiin arvioida niin monipuolisesti ja huolellisesti kuin asian merkitys vaatisi. Hallituksen esityshän annettiin eduskunnalle vain runsasta kuukautta aikaisemmin kuin esityksen liitteenä olevien asetusluonnosten mukaan laissa säädettävät turvatoimet on tarkoitettu käyttöön sovellettaviksi. Lakivaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Lakiehdotusta ei ole käytettävissä olevassa ajassa eikä saatavissa olevien selvitysten avulla mahdollista tarkentaa sille asetettavat vaatimukset täyttäviksi. Näin ollen lakivaliokunta katsoo, että se ei voi puoltaa lain hyväksymistä pysyvänä. Kuluvan maaliskuun aikana Helsingissä alkaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen seurantakokous, jonka arvioidaan kestävän heinäkuun loppuun. Kokoukseen osallistuvat kaikkien 48 Etyk-valtion valtuuskunnat. Seurantakokous koostuu useista eri vaiheista ja eri tason kokouksista, joista merkittävimpiä ovat tämän kuun 24-26 päivinä järjestettävä ulkoministerikokous ja heinäkuun alkupuolelle ajoittuva valtion päämiesten huippukokous. Kokouksen turvallisuusjärjestelyt ovat vaativat. Siltä varalta, että poliisin normaalit toimivaltuudet eivät ole riittäviä seurantakokouksen turvatoimien hoitamiseen, on lakivaliokunnan mielestä tarpeen säätää laki erityissuojeluvaltuuksista. Näin tehtiin myös vuonna 1974 Etykin kolmannen vaiheen kokousta varten ja vuonna 1985 Etykin 10-vuotisjuhlakokousta varten. Valiokunta puoltaakin hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä määräaikaisena lakina. Tämä johtaa lakiehdotuksen korjaamiseen siten, että lain nimike muutetaan, pysyvää lakia varten tarkoitettu toimivaltuuksien käyttöönottojärjestelmä, joka edellyttää eduskunnan jälkitarkastettavan asetuksen antamista ja erityistä sisäasiainministeriön toimeenpanopäätöstä, muutetaan määräaikaiseen lakiin paremmin sopivaksi ja tehdään eräitä muitakin välttämättöminä pidettäviä täsmennyksiä. Myös hallituksen esityksen perustelujen täydentäminen on tarpeen. Nämä muutosehdotukset ja huomautukset esitetään jäljempänä jaksossa Yksityiskohtaiset huomautukset. Niin perustuslakivaliokunta kuin lakivaliokuntakin ovat aikaisempien suojeluvaltuuslakien käsittelyn yhteydessä yksiselitteisesti esittäneet kantanaan, että tällaisen lainsäädännön käsittelemiseen on varattava riittävästi aikaa ja että pysyvän lainsäädännön tarvetta voidaan harkita vasta, kun voimassa olevan lainsäädännön antamien valtuuksien sisältö suojelutarpeeseen nähden on perusteellisesti selvitetty. Näistä kannanotoista huolimatta hallituksen esitys on annettu arveluttavan myöhään eikä se sisällä minkäänlaista poliisille asetettujen velvoitteiden ja poliisille annettujen toimivaltuuksien keskinäistä tarkastelua kansainvälisestä vertailusta puhumattakaan. Jotta tällainen menettely ei enää vastaisuudessa toistuisi, valiokunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että -poliisille toisaalta eri laeissa ja kansainvälisissä sopimuksissa asetetut velvoitteet ja toisaalta lainsäädännössä annetut valtuudet kartoitetaan ja niiden keskinäinen vastaavuus selvitetään, - laaditaan kansainvälisoikeudellinen vertailu siitä, miten ja minkälaisin valtuuksin turvatoimet hoidetaan Euroopan suurissa konferenssikaupungeissa, -näiden tietojen pohjalta selvitetään, voidaanko kansainvälistä erityissuojelua nauttivien henkilöiden suojelu hoitaa maassamme voimassa olevien poliisin toimivaltuuksien nojalla vai tarvitaanko sitä varten erityisvaltuuksia. Mikäli erityissäännökset ovat tarpeen, laaditaan hyvää lainvalmistelutapaa noudattaen laajapohjaiseen valmisteluun ja asiantuntijakuulemiseen perustuva, riittävän seikkaperäinen ja perusteltu esitys eduskunnalle pysyvän lainsäädännön aikaansaamiseksi, sekä - varataan eduskuntakäsittelyä varten riittävä aika niin, että esitykset voidaan tarvittaessa käsitellä normaalia perustuslainsäätämisjärjestystä käyttäen. Yksityiskohtaiset huomautukset Lain nimike. Lakiehdotus on tarkoitettu pysyväksi ja lain nimike on ehdotettu sen mukaisesti. Kuten edeltä ilmenee, valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä vain määräaikaisena, jolloin se vastaa luonteeltaan vuosien 1974 ja. 1985 suojeluvaltuuslakeja. Näin ollen valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen nimikkeen muuttamista näissä kummassakin laissa käytetyn mukaiseksi: Laki toimenpiteistä kansainvälisiin kokouksiin osallistuviin, kansainvälistä erityissuojelua
Erityissuojelulaki (Etyk) 3 nauttiviin henkilöihin kohdistuvien rikosten ehkäisemiseksi. 1. Pykälässä ilmaistaan yleisluonteisesti lailla suojeltava henkilöryhmä "Suomen alueella oleskelevat, kansainvälistä erityissuojelua nauttivat henkilöt" ja se, millaisten rikollisten tekojen torjumiseksi turvatoimenpiteitä voidaan käyttää. Kun valiokunta puoltaa lakiehdotusta vain määräaikaisena, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen seurantakokousta koskevana, valiokunta ehdottaa suojeltavan henkilöryhmän rajaamista "kansainvälisiin kokouksiin osallistuviin, kansainvälistä erityissuojelua nauttiviin henkilöihin". 2. Pykälässä rajataan toimivaltuuksien käyttäminen vain niihin tilanteisiin, joissa se on lain tarkoituksen saavuttamiseksi välttämätöntä ja joissa poliisin normaalit valtuudet eivät ole riittäviä. Pykälä on kirjoitettu kaksijakoiseksi, koska toimivaltuuksien käyttöönotto on pysyvää lakia varten ehdotettu kaksiportaiseksi. Kun valiokunta ehdottaa toimivaltuuksien käyttöönottojärjestelmän muuttamista määräaikaiseen lakiin paremmin sopivaksi (ks. jäljempänä 6 ja 7 ), on tähänkin pykälään tehtävä lakitekninen korjaus. Yleinen periaate toimenpiteiden välttämättömyydestä säilyy ennallaan. 4. Pykälä sisältää yleisen syrjintäkiellon. Siinä on viittaus toimivaltuuksia koskevaan asetukseen. Samoin perustein kuin edellä 2 :n kohdalla valiokunta ehdottaa lakiteknisen korjauksen tekemistä pykälään. 5. Pykälässä määritellään suojelupaikka. Pykälä on kieliasultaan huono ja sen suhde 9 :n säännöksiin on epäselvä. Valiokunta ehdottaa, että 5 ja sitä edeltävä väliotsikko poistetaan. Säännös osittain uudelleen muotoiltuna liitetään 9 :ään uudeksi 2 momentiksi. Pykälän poistamisesta seuraa, että jäljempänä olevat pykälät muuttuvat numeroltaan yhtä pienemmiksi. 6 ja 7. Pykälässä on säännökset laissa määriteltyjen turvatoimenpiteiden käyttöön ottamisesta. Turvatoimenpiteet otettaisiin käyttöön asetuksella, joka toimitettaisiin välittömästi eduskunnan tarkastettavaksi. Sisäasiainministeriö antaisi tarkemmat määräykset turvatoimenpiteiden käyttämisestä. Kiiretilanteissa sisäasiainministeriö voitaisiin valtuuttaa antamaan lyhyeksi ajaksi määräys turvatoimenpiteiden käyttämisestä välittömästi. Turvatoimenpiteiden käyttöönottojärjestelmä jälkitarkastettavine asetuksineen on tarkoitettu pysyvää lakia varten. Se on epätarkoituksenmukainen määräaikaisessa laissa. Valiokunta viittaa tältä osin vuoden 1985 suojeluvaltuuslaista annettuun perustuslakivaliokunnan lausuntoon n:o 8/1985 vp. Vuosien 1974 ja 1985 suojeluvaltuuslaeissa oli säädetty, että valtioneuvosto antaa turvatoimenpiteiden käyttämisestä määräyksen, jossa on mainittava, millä alueella ja minä aikana turvatoimenpiteitä saadaan käyttää. Jos turvaaruistoimenpiteet ovat rajoitetut tai ovat tarpeen enintään 14 päivän ajaksi, määräyksen saa antaa sisäasiainministeriö. Valiokunta ehdottaa, että tätä perustuslakivaliokunnan tuolloisissa lausunnoissaan hyväksymää menettelyä käytettäisiin tälläkin kertaa. Säännökset kootaan yhteen pykälään, josta tulee lakiehdotuksen 5 (6). Lakiehdotuksen 7 poistetaan tarpeettomaksi käyneenä. 9.Pykälässä on luettelo niistä turvaamistoimenpiteistä, joita saadaan käyttää lakiehdotuksen 1 :ssä tarkoitettujen henkilöiden suojelemiseksi. Pykälää on valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa arvosteltu ankarasti. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa on esitetty kriittisiä huomautuksia pykälän yksityiskohdista. Valiokunta ehdottaa sekä lakitekstin että pykälän perustelujen tarkistamista useissa kohdin. 9 :njohtolause. Pykälänjohtolauseen kirjoittamistapa ei vastaa lakiehdotuksen 2 :ssä asetettua välttämättömyyden vaatimusta. Valiokunta ehdottaa johtolauseen sanamuodon tiukentamista. 9 :n 1 kohta. Henkilöön kohdistuva tarkastus tai katsastus. Pykälän 1 kohdassa käytetään käsitteitä henkilöön kohdistuva tarkastus tai katsastus. Pakkokeinolaissa on otettu käyttöön termit henkilöntarkastus ja henkilönkatsastus sekä määritelty ne. Valiokunta ehdottaa pakkokeinolain mukaisten käsitteiden käyttämistä lakiehdotuksessa. Pykälän perustelujen mukaan lakiin ei ehdoteta otettavaksi nimenomaista säännöstä, joka antaisi poliisille oikeuden ottaa tarkastettava henkilö kiinni ja siirtää hänet sopivaan paikkaan tarkastusta varten, koska nämä oikeudet voidaan johtaa 9 :ssä säädettäväksi ehdotetusta oikeudesta suorittaa henkilöön kohdistuvia tarkastuksia ja katsastuksia. Perustelujen mukaan poliisilla on siis katsottava olevan oikeus ottaa henkilö kiinni tarkastuksen tai katsastuksen suorittamiseksi sekä pitää häntä kiinniotettuna toi-
4 1992 vp - LaVM 2 - HE 2 menpiteen suorittamisen ajan. Kiinniottamiseen sisältyy myös oikeus siirtää henkilö tarkastuksen tai katsastuksen suorittamiseen soveltuvaan paikkaan. Tältä osin valiokunta, viitaten Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklaan henkilökohtaisen vapauden turvaamiseksi, korostaa, ettei pykälän 1 kohdasta voi johtaa laajempaa oikeutta henkilön kiinniottamiseen kuin mitä henkilöntarkastuksen ja henkilönkatsastuksen asianmukainen ja kohtuullisen ajan kestävä toimittaminen vaatii. 9 :n 3 kohta. Kotietsintä. Pykälän 3 kohdan mukaan voidaan toimittaa kotietsintä suojeltavan turvallisuudelle vaarallisen henkilön tai esineen löytämiseksi silloinkin, kun pakkokeinolaissa säädetyt edellytykset puuttuvat. Pykälän perusteluissa todetaan, että kotietsinnän tarkoituksena saattaa olla suojeltavan turvallisuutta uhkaavien henkilöiden tavoittaminen. Tämänjälkeen on määritelty keitä pidetään suojeltavan turavallisuudelle vaarallisina henkilöinä. Valiokunta ei pidä tällaisen määritelmän omaksumista aiheellisena. Valiokunta ehdottaa tämän kohdan tarkistamista siten, että etukäteisluokittelua kuvaava sana "vaarallinen" korvataan konkreettisemmalla ilmaisulla "vaaralliseksi epäilty". Suojeltavan turvallisuudelle vaaralliseksi epäiltynä henkilönä voidaan pitää henkilöä, joka on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi kysymyksessä olevan kansainvälistä erityissuojelua nauttivan henkilön turvallisuudelle tai joka on ryhtynyt taijonka voidaan aikaisemman toimintansa perusteella tai muutoin perustellusti olettaa ryhtyvän sabotaasiin, terroritekoihin tai muihin suojeltavan turvallisuutta uhkaaviin tekoihin. Valiokunta korostaa perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevää periaatetta, että tarkastuksen toimittaminen jonkun kodissa on mahdollista vain erityisestä syystä. Nyt puheena olevan kotietsintäoikeuden osalta lakiehdotuksessa asetetut erityiset syyt ovat tavoite löytää suojeltavan turvallisuuden kannalta vaaralliseksi epäilty henkilö tai esine sekä lakiehdotuksen 2 :ssä lausuttu välttämättömyyden periaate. Kotietsintä on mahdollinen sillä alueella, jolle lain käyttöönottomääräys on annettu. 9 :n 4 kohta. Postilähetysten tarkastus. Pykälän 4 kohdan mukaan voidaan tarkastaa suojelupaikkaan osoitetut, saapuneet tai tarkoitetut posti- ja muut lähetykset. Pykälän perusteluissa ei ole tätä kohtaa nimenomaisesti perusteltu. Yleisesti todetaan, että tarkastuksella pyritään löytämään aseet, räjähteet ja muut vaaralliset aineet. Valiokunta kiinnittää tämän säännöksen osalta huomiota lakiehdotuksen 3 :n 3 momentissa säädettyyn periaatteeseen, että kirjesalaisuutta saa rajoittaa vain niin paljon kuin postilähetyksen mahdollisesti aiheuttaman vaaran torjumiseksi on tarpeen. Valiokunta toteaa, että erityisvaltuus käsittää ainoastaan ilman vastaanottajan tai lähettäjän lupaa tapahtuvan posti- ja tavaralähetysten tarkastamisen esimerkiksi läpivalaisua käyttäen. Lähetyksen takavarikointiin tai avaamiseen tulee sen sijaan olla säännönmukaisten poliisivaltuuksien tarkoittamat edellytykset. Tarkastuksen ei tarvitse välttämättä tapahtua suojelupaikassa vaan se voidaan suorittaa jossakin muuallakin tarkoituksenmukaisessa paikassa, kunhan pysytään lain käyttöönottomääräyksessä sanotulla turvallisuusalueella. 9, uusi kohta. Ennakoilinen turvallisuustarkastus. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan lain nojalla voitaisiin suorittaa rakennusten, huonetilojen ja säilytyspaikkojen tarkastuksia. Lakitekstissä ei kuitenkaan ole valtuutusta tällaisten tarkastusten toimittamiseen. Kansainvälisiä konferensseja ja erityisedustustoja koskevista erioikeuksista ja vapauksista annettu laki (572/73) antaa viranomaisille oikeuden konferenssin aikana tarkistaa huonetilojen turvallisuus. Sen sijaan viranomaisilla ei ole oikeutta ennakolta tarkastaa konferenssi-, majoitus- ja oleskelutiloja. Valiokunta ehdottaa, että poliisin oikeus muiden kuin kotirauhan piiriin luettavien huonetilojen ennakkotarkastukseen lisätään turvatoimenpiteiden luetteloon uutena kohtana. Samalla valiokunta ehdottaa, että toimenpideluettelon kohdat järjestetään uuteen järjestykseen toimenpiteen kohteen mukaisesti. 9, uusi 2 mom. Suojapaikka ja turvatoimenpiteiden alueellinen ulottuvuus. Lakiehdotuksen 5 :ää, sen perusteluita ja 9 :n perusteluita ei ole sovitettu keskenään yhteen. Sen vuoksi jää epäselväksi, missä paikoissa ja millä alueilla turvatoimenpiteitä voidaan käyttää. Asian selkeyttämiseksi valiokunta ehdottaa, että 9 :ään lisätään uusi suojelupaikan määritelmän sisältävä 2 momentti. Suojelupaikalla tarkoitetaan paikkaa, esimerkiksi majoitus- tai kokoustilaa, jossa suojattava oleskelee, tai kulkuneuvoa, jolla hän liikkuu, ja niiden lähiympäristöä sekä sellaisia suojeltavan lähiympäristössä olevia tiloja, joita käytetään
Erityissuojelulaki (Etyk) 5 suojeltavan tarvitsemien palvelujen tuottamiseen. Lähiympäristö on käsitteenä vakiintunut poliisitoimeen huvitilaisuuksia koskevasta lainsäädännöstä. Lähiympäristöllä tarkoitetaan varsinaista huvitilaa ja sitä ympäröivää aluetta, jolla osanottajat tavanomaisesti liikkuvat. Kansainvälistä kokousta tai sen osanottajia uhkaava toiminta on mahdollista myös kaikilta niiltä paikoilta, joista on suora näköyhteys kokoustiloihin tai alueelle, jolla osanottajat tavanomaisesti liikkuvat. Tämän vuoksi lähialue laajenee tässä käsittämään myös kaikki tällaiset paikat, joista on mahdollista vahingoittaa osanottajia. Turvatoimenpiteitä voidaan suorittaa vain suojelupaikassa lukuun ottamatta postilähetysten tarkastusta ja kotietsintää, jotka ovat, kuten edellä on jo todettu, mahdollisia sillä alueella, jolle lain käyttöönottomääräys on annettu. 10. Pykälän mukaan tarkastuksia ja katsastuksia suoritettaessa on soveltuvin osin noudatettava pakkokeinolain säännöksiä. Pöytäkirja voitaisiin erityisestä syystä jättää pitämättä. Pykälä on epätäsmällinen. Valiokunta ehdottaa pykälän terminologista täsmentämistä ja menettelytapasäännösten tiukentamista niin, että tarkastuksia, kotietsintää, henkilöntarkastusta ja henkilönkatsastusta suoritettaessa pakkokeinolain säännöksiä on kaikilta osiltaan noudatettava. Kotietsinnästä ja henkilönkatsastuksesta on aina pidettävä pöytäkirjaa. Muistakin tarkastuksista on säännönmukaisesti laadittava pöytäkirja. Se voidaan jättää pitämättä vain silloin, kun se on toimenpiteen kohteena olevien henkilöiden suuren lukumäärän tai tarkastusolosuhteiden takia vaikeaa taikka jos siihen on muu erityinen syy. 11.Pykälä sisältää voimaantulosäännöksen. Valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään säännös, jonka mukaan lain voimassaoloaika päättyy 31 päivänä elokuuta 1992. Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta kunnioittavasti ehdottaa, että lakiehdotus hyväksyttäisiin näin kuuluvana: Laki toimenpiteistä kansainvälisiin kokouksiin osallistuviin, kansainvälistä erityissuojelua nauttiviin henkilöihin kohdistuvien rikosten ehkäisemiseksi Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään: Lain tarkoitus 1 Kansainvälisiin kokouksiin osallistuvien, kansainvälistä erityissuojelua nauttivien henkilöiden henkeen, terveyteen tai henkilökohtaiseen vapauteen kohdistuvien rikosten ehkäisemiseksi voidaan, milloin tällaisten rikosten tekemisen vaara on olemassa, suorittaa turvatoimenpiteitä tämän lain säännösten mukaisesti. Yleiset periaatteet 2 Tässä laissa tarkoitettuja toimivaltuuksia saadaan (poist.) käyttää ja panna täytäntöön vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä lain tarkoituksen saavuttamiseksi. 3 (Kuten hallituksen esityksessä) 4 Tähän lakiin perustuvia toimivaltuuksia (poist.) käytettäessä ja täytäntöön pantaessa ei ketään saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan kuin muut rodun, ihonvärin, syntyperän, sukupuolen, kielen, kansallisuuden, uskonnon, iän, poliittisen tai muun mielipiteen taikka muun näihin verrattavan syyn vuoksi. Väliotsikko ja 5 (Poist.)
6 1992 vp- LaVM 2- HE 2 Toimivaltuuksien käyttäminen 5 (6) Valtioneuvosto antaa määräyksen 7 :ssä tarkoitettujen turvatoimenpiteiden käyttämisestä. Määräyksessä on mainittava, millä alueella ja minä aikana turvatoimenpiteitä saadaan käyttää. Jos määräys on tarpeen enintään neljäntoista päivän ajaksi, sen antaa sisäasiainministeriö. (2-4 mom. poist.) 7 (Poist.) Turvatoimenpiteistä päättäminen 6 (8) (Kuten hallituksen esityksessä) Turvatoimenpiteet 7 (9) Tämän lain nojalla saadaan käyttää seuraavia turvatoimenpiteitä, jos ne ovat välttämättömiä lain tarkoituksen toteuttamiseksi: 1) suojelupaikan ennakollinen turvallisuustarkastus; (uusi kohta) 2) suojelupaikassa olevan, sinne tulevan tai sieltä lähtevän henkilöntarkastus tai henkilönkatsastus: 3) pääsyn estäminen suojeltavan läheisyyteen ja siellä liikkumisen rajoittaminen; (poist.) 4) henkilön poistaminen suojelupaikasta, 5) suojelupaikassa olevan, sinne tulevan tai sieltä lähtevän kulkuvälineen tarkastus; 6) suojelupaikkaan osoitettujen, saapuneiden tai tarkoitettujen posti- ja muiden lähetysten tarkastus; sekä 7) kotietsintä suojeltavan turvallisuudelle vaaralliseksi epäillyn henkilön tai esineen löytämiseksi silloinkin, kun pakkokeinolaissa (450/87) säädetyt edellytykset puuttuvat. Suojelupaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa suojeltava oleskelee, tai kulkuneuvoa, jolla hän liikkuu, ja niiden lähiympäristöä sekä sellaisia suojeltavan lähiympäristössä sijaitsevia tiloja, joita käytetään suojeltavan tarvitsemien palvelujen tuottamiseen (suojelu paikka). (Uusi 2 mom.) 8 (10) Tarkastuksia, kotietsintää sekä henkilöntarkastusta ja henkilönkatsastusta suoritettaessa (poist.) on noudatettava, mitä pakkokeinolaissa säädetään. Kotietsinnästä ja henkilönkatsastuksesta on aina pidettävä pöytäkirjaa. Muista tarkastuksista pöytäkirja saadaan (poist.) jättää pitämättä, jos se toimenpiteen kohteena olevien henkilöiden suuren lukumäärän tai tarkastusolosuhteiden takia on vaikeata taikka jos siihen on muu erityinen syy. Lain voimaantulo 9 (11) Tämä laki tulee voimaan patvana kuuta 1992 ja se on voimassa 31 päivään elokuuta 1992. Samalla valiokunta ehdottaa, Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992 että lakiehdotus käsiteltäisiin valtiopäiväjärjestyksen 67 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Lax, varapuheenjohtaja Halonen ja jäsenet Aittoniemi, Björkenheim, Haavisto, Komi, V. Laukkanen, Lehtinen, Luhtanen, Mölsä, Niinistö, Polvi, Savela, Suhola, Tykkyläinen, Viljanen ja Vuoristo.
Erityissuojelulaki (Etyk) 7 Hallituksen esitys n:o 2 erityissuojelulaiksi on surkeasti ja amatöörimäisesti valmisteltu. Valmistelussa ei ole selvitetty lakiesityksen suhdetta voimassa oleviin ihmisoikeussopimuksiin, ei vertailtu eri Euroopan maissa voimassa olevaa käytäntöä eikä selvitetty, mihin toimiin turvallisuuden takaamiseksi nykyinen lainsäädäntö antaa valtuudet. Lain valmistelijat ovat jättäneet em. selvitykset eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan tehtäviksi. Aikaa tällaiseen selvitystyöhön on jätetty vain reilu kuukausi. Menettely ei vastaa edellytyksiä, jotka perustuslakivaliokunta vuoden 1985 lausunnossaan vastaavasta laista asetti. Vuosien 1974 ja 1985 ETYK-turvalaeista saatujen kokemusten perusteella ei erityissuojelulain tarvettakaan ole kiistatta pystytty osoittamaan. Myös kansainvälisessä vertailussa esitetyn kaltainen laki lienee ainutlaatuinen. On kuitenkin järkevää, että lain kuvaamissa erityistilanteissa poliisi toimii selkeiden, määriteltyjen valtuuksien mukaan ja että poliisin vastuukysymykset ja kansalaisten oikeussuoja ovat selkeästi laissa määriteltyjä. Vaihtoehtona on, että voimassa olevan lainsäädännön tulkintoja "venytetään" uusia tarpeita vastaaviksi. Kansainvälisten vieraiden mukanaan tuomat turvallisuusmiehet toimivat jo nyt "harmaalla vyöhykkeellä" vailla selkeitä toimivaltuuksia ja vastuita. On parempi, että kansainvälisten vieraiden turvallisuudesta ja sen vaatimista järjestelyistä vastaa ensi kädessä suomalainen poliisi. Tämä tuo myös kansalaisille selkeämmän oikeussuojan mahdollisia väärinkäytöksiä vastaan. Lain valiokuntakäsittelyssä laki on nimikettään myöten muuttunut vastaamaan erityisesti vuoden 1992 ETY-kokouksen tarpeita, ja laista on samalla tehty määräaikainen. Tämä on oikein. Vastalauseita 1 Lakiesityksen kiistanalaiset kohdat mm. kysymys henkilötarkastuksista ja -katsastuksista sekä postin tarkastamisesta ovat valiokunnan esityksessä huomattavasti parantuneet. Uuden 7 :n kohdat 1-6 voidaan perustella erityissuojelua vaativan henkilön välittömän turvallisuustarpeen kannalta, ja niissä määritellyt toimet ovat suoraan yhteydessä suojelupaikan käsitteeseen, joka laissa on määritelty. Lakiehdotuksen 7 :n 6 kohtaan olisi kuitenkin tullut kirjesalaisuuden korostamiseksi itse lakiin kirjata, että postilähetykset tarkastetaan niitä avaamatta, kuten valiokunnan mietinnössä ja sisäasiainministeriön esittämissä määräysluonnoksissa todetaan. Uuden 7 :n 7 kohta sen sijaan antaa edelleen valtuudet suorittaa kotietsintä vaaralliseksi epäillyn henkilön löytämiseksi. Valiokuntakuulemisessa ei ole esitetty riittäviä perusteluita, miksi tässä laissa tulisi olla kansalaisten kotirauhan suojaan voimakkaasti puuttuva valtuus, jota olisi mahdollisuus käyttää varsin epämääräisen pykälätekstin perusteella. Uuden 7 :n 1 kohta antaa riittävät mahdollisuudet suojelupaikan ennakolliseen tarkastukseen mm. aseiden tai asiaankuulumattomien henkilöiden löytämiseksi. Kotietsintä on 7 :n 7 kohdan mukaan mahdollista suorittaa muuallakin kuin suojelupaikassa eli koko sillä alueella, jolle lain käyttöönottomääräys on annettu. Tässä kohdassa on tuotu lainsäädäntöömme myös vaaralliseksi epäillyn henkilön käsite, jonka tarkempi määrittely on erittäin vaikeata. Käsite saattaa johtaa kansalaisten oikeussuojan kannalta arveluttaviin menettelyihin. Koko 7 :n 7 kohta tulisi näin ollen poistaa valiokunnan esityksestä. Ehdotan, että valiokunnan mietintöön sisältyvän lakiehdotuksen 7 hyväksyttäisiin näin kuuluvana:
8 1992 vp - LaVM 2 - HE 2 7 Tämän lain nojalla saadaan käyttää seuraavia turvatoimenpiteitä, jos ne ovat välttämättömiä lain tarkoituksen toteuttamiseksi: 1) suojelupaikan ennakollinen turvallisuustarkastus; 2) suojelupaikassa olevan, sinne tulevan tai sieltä lähtevän henkilöntarkastus tai henkilönkatsastus; 3) pääsyn estäminen suojeltavan läheisyyteen ja siellä liikkumisen rajoittaminen; 4) henkilön poistaminen suojelupaikasta, 5) suojelupaikassa olevan, sinne tulevan tai sieltä lähtevän kulkuvälineen tarkastus; sekä 6) suojelupaikkaan osoitettujen, saapuneiden tai tarkoitettujen posti- ja muiden lähetysten tarkastus niitä avaamatta; (poist.) (7 kohta poist.) (2 mom. kuten valiokunnan mietinnössä) Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992 Pekka Haavisto Hallituksen esitys (HE 2 vp.) on todettu keskeisiltä osiltaan puutteelliseksi perustuslakivaliokunnassa ja lakivaliokunnassa. Esityksessä ehdotetaan pysyvän suojeluvaltuuslain säätämistä. Perustuslakivaliokunta lausui pysyvän lain säätämisen edellytyksistä, että lain säännöksiä tulee täsmentää olennaisesti esityksessä ehdotetusta ja että etenkin toimivaltuuksien käyttöedellytykset pitää säännellä yksityiskohtaisemmin. Näiden korjausten tekemiseksi eduskunnalle sallittu aika oli perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan liian lyhyt, jotta ehdotusta ja sen muutostarpeita voitaisiin arvioida niin monipuolisesti ja huolellisesti kuin asian merkitys vaatisi. Edelleen perustuslakivaliokunta totesi, että esitys annettiin eduskunnalle vain runsasta kuukautta aikaisemmin kuin esityksen liitteinä olevien asetusluonnosten mukaan laissa säädettävät turvatoimet on tarkoitettu käyttöön sovellettavaksi. Lakivaliokunta on hyvin yksimielisesti hyväksynyt tämän kritiikin, joka on myönteinen seikka kansalaisten perusoikeusturvan kannalta. Tämän arvostelun pohjalta lakivaliokunta on varsin nopeasti muuttanut esityksen sisällön ja antanut laille uutta sisältöä vastaavan nimen. Keskeisin muutos koskee lain tekemistä määräaikaiseksi, vain Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen seurantakokousta koskevaksi. Lakivaliokunta on täsmentänyt saamiensa asiantuntijalausuntojen perusteella kansainvälisiin kokouksiin osallistuvien suojelemiseksi tarpeellisiksi katsottavien toimivaltuuksien käyttöedellytyksiä 7 :n (HE:n 9 :n) osalta. II Mielestäni lakiesityksen käsittelyn aikana on käynyt ilmeiseksi, ettei tämän lakiesityksen pohjaratkaisulta voida poistaa tyystin niitä ongelmia, jotka liittyvät muun muassa siihen, että käsite "suojeltavan turvallisuudelle vaarallinen henkilö" (jolta diplomaatteja suojataan) on tyystin epäselvä. Valiokunnan muotoilemanakin varsinainen lakiteksti väijyydessään jättää poliisin määriteltäväksi, keihin se voi kohdistaa kotietsinnän. Valiokunnan mietinnön perusteluissa käyttämä "vaaralliseksi epäillyn henkilön" määritelmä on lainattu ulkomaalaislaista ja tuosta käyttöyhteydestä irrotettuna, kohteeltaan laajempana, se mahdollistaisi niin kuin hallituksen alkuperäinenkin esitys poliisille lähes rajattoman kotietsintävaltuuden. Tämä määritelmä ei olennaisesti rajoita mietinnössä olevaa 7 :n 7 kohdan (HE 9 :n) säännöksen käyttämistä. Määritelmän loppuosa mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa, jonka mukaan vaaralliseksi epäiltynä henkilönä voidaan pitää henkilöä, jonka voidaan "muutoin perustellusti olettaa ryhtyvän sabotaasiin, terroritekoihin" johtaa siihen, että kaikilla niillä alueilla, joille lain käyttömääräys on annettu, voidaan mihin tahansa huoneistoon kohdistaa kotietsintä. Suojeltavan henkilön turvallisuuden takaamisen tarkoitus ei sinänsä rajoita tällaista kotietsintää, jos poliisi katsoo kotietsinnän tarpeelliseksi. Koska mielestäni tällainen lähes rajoittamaton kotietsintävaltuus on tarpeeton ja saattaa merkitä hyvin syvällistä puuttumista kansalaisille myös hallitusmuodossa turvattuun kotirauhaan, kannatin ehdotusta tämän säännöksen
Erityissuojelulaki (Etyk) 9 poistamisesta. Valiokunnan enemmistö oli kuitenkin tämän kohdan osalta leväperäisempi kansalaisten perusoikeussuojaan nähden. Valiokunnan enemmistön hyväksymä ehdotus ei myöskään korjaa sitä puutetta, että mietinnön 7 :n 6 kohta, joka koskee suojelupaikkaan lähetettyjen postilähetysten tarkastamista, ei sanamuotonsa mukaan rajoita niiden avaamista, vaikka valiokunnan enemmistö onkin perusteluissa rajoittanut tarkastamisen koskemaan vain lähetysten valaisua. Tämä edustaa huonoa "perusteluilla säätämisen" lainsäädäntötekniikkaa, josta on kylliksi varoittavia esimerkkejä (esim. tasa-arvolaki). Esitinkin, että säännökseen olisi tullut lisätä sanat "niitä avaamatta", jolloin säännös olisi kuulunut: "6) suojelupaikkaan osoitettujen, saapuneiden tai tarkoitettujen posti- ja muiden lähetysten tarkastus niitä avaamatta;" Yhdyn valiokunnan mietinnön ponsilausumassa esitettyihin näkemyksiin ja erityisesti siihen esitykseen, että tulisi selvittää, voidaanko erityissuojelua nauttivien henkilöiden suojaaminen hoitaa maassamme voimassa olevin poliisin toimivaltuuksiin vai tarvitaanko ylipäätäänkään erityistoimivaltuuksia, mitä ei ole tässä yhteydessä selvitetty. Valiokunta on itsekin epävarma tällaisen erityissääntelyn tarpeellisuudesta. Mielestäni laki on tarpeeton Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen seurantakokouksen kannalta ja esitys korjattunakin on edellä yksilöimistäni syistä varsin puutteellinen. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hylkäisi lakiehdotuksen. Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992 fivo Polvi 2 2200951
10 1992 vp - La VM 2 - HE 2 EDUSKUNNAN PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Liite Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992 Lausunto n:o 1 Lakivaliokunnalle Eduskunta on lähettäessään 21 päivänä helmikuuta 1992 hallituksen esityksen n:o 2 erityissuojelulaiksi lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa lakivaliokunnalle. Valiokunnassa ovat olleet kuultavina poliisiylijohtaja Olli Urponen sisäasiainministeriöstä, lähestystöneuvos Sirpa Masanen ulkoasiainministeriöstä, poliisineuvos Eero Kekomäki suojelupoliisista, professori Antero Jyränki, professori Pekka Koskinen, vt. professori Teuvo Pohjolainen, professori Ilkka Saraviita, oikeustieteen tohtori Martin Scheinin ja eduskunnan oikeusasiamies Jacob Söderman. Käsiteltyään asian lähinnä valtiosääntöoikeudelliselta kannalta perustuslakivaliokunta esittää kunnioittaen seuraavaa. Hallituksen esitys Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi erityissuojelulaki, jonka nojalla voitaisiin ryhtyä erityisiin turvatoimiin Suomessa oleskeleviin, kansainvälistä erityissuojelua nauttiviin henkilöihin kohdistuvien rikosten ehkäisemiseksi. Turvatoimiin saataisiin ryhtyä, jos on olemassa tällaisen henkilön henkeen, terveyteen tai henkilökohtaiseen vapauteen kohdistuvan rikoksen vaara. Lain nojalla voitaisiin suorittaa henkilöön käyviä tarkastuksia ja katsastuksia sekä rakennusten, huonetilojen, säilytyspaikkojen, kulkuvälineiden, postin ja muun tavaran tarkastuksia. Toimenpiteistä laadittaisiin pääsääntöisesti pöytäkirja. Lakia sovellettaessa ei saisi puuttua kansalaisten oikeuksiin laajemmin kuin on välttämätöntä. Toimenpiteistä ei saisi aiheutua tarpeetonta haittaa tai häiriötä myöskään sivullisille. Lain tarkoittamat turvatoimet otettaisiin käyttöön asetuksella, joka olisi hyväksyttävä eduskunnassa, ennen kuin turvatoimiin voidaan ryhtyä. Määräykset turvatoimien käyttämisestä antaisi sisäasiainministeriö, ja toimet suorittaisi poliisi. Lain mukaisia toimivaltuuksia saataisiin käyttää kuitenkin vain, jos poliisin normaalit toimivaltuudet eivät ole riittäviä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa niin, että sitä voidaan soveltaa Helsingissä 1992 pidettävässä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen seurantakokouksessa. Esityksen perustelujen mukaan lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyssä järjestyksessä, koska laki antaisi viranomaisille toimivallan asetuksen ja sisäasiainministeriön määräyksen perusteella puuttua kansalaisten perusoikeuksiin, erityisesti henkilökohtaiseen vapauteen ja kotirauhaan. Valiokunnan kannanotot Lakiehdotus vastaa tarkoitukseltaan hallituksen esitykseen n:o 51/1985 vp sisältynyttä ehdotusta laiksi toimenpiteistä kansainvälisiin kokouksiin osallistuviin, kansainvälistä erityissuojelua nauttiviin henkilöihin kohdistuvien rikosten ehkäisemiseksi. Perustuslakivaliokunta katsoi tuolloin (PeVL 8/1985 vp), että "lakiehdotus antaa poliisille laajat ja edellytyksiltään yksilöimättömät valtuudet puuttua yksityisen henkilön henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, kotirauhaan sekä kirjesalaisuuteen... (ja että tämän vuoksi) lakiehdotus on käsiteltävä perustuslain säätämisjärjestyksessä". Perustuslakivaliokunta puolsi vuoden 1985 lakiehdotusta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin kymmenvuotisjuhlakokouksen järjestämisen takia. Valiokunta kuitenkin arvosteli esityksen myöhäistä antamista eduskunnalle ja lainsäädännön sisällön osalta korosti, että "mikäli samantapaisia poliisin erityisvaltuuksia tarkoittavia lakiehdotuksia myöhemmin annetaan muita yksittäistilanteita varten, on valtuuksien käyttämisen edellytykset yksilöitävä täsmäl-
Erityissuojelulaki (Etyk) 11 Iisesti ja valtuudet rajattava välttämättömiin ottaen huomioon kansalaisten perusoikeudet". Valiokunta totesi lisäksi, että "pysyvän lain tarve yleensäkin voi tulla harkittavaksi vasta sen jälkeen, kun nyt voimassa olevan lainsäädännön antamien valtuuksien sisältö suojelutarpeeseen nähden on perusteellisesti selvitetty". Käsiteltävänä olevassa lakiehdotuksessa toimivaltuuksien käytön edellytyksiä on yleisellä lakiteknisellä tasolla täsmennetty vuoden 1985 lakiin verrattuna rajoittamalla valtuuksien käyttö lain 5 :ssä suojelupaikkaan, jonka määrittely on tosin lavea. Lain 5 on siten kirjoitettu, että se ja toimivaltuudet Iuetteleva 9 muodostavat kokonaisuuden. Tästä pitäisi seurata, että toimivaltuudet ovat 5 :n sanamuodon mukaisesti käytettävissä vain suojelupaikassa. Voidaan kuitenkin ajatella, että ainakin 9 :n 4 kohdan mukainen tarkastus on tarkoitettu sallituksi muuallakin kuin suojelupaikassa. Epäselvää on, onko myös 9 :n 3 kohtaan perustuva kotietsintä tarkoitettu sallituksi suojelupaikan ulkopuolellakin. Valiokunnan mielestä 5 ja 9 :n suhdetta tulisi selventää, jos tarkoitus todella on sallia jotkut toimivaltuudet suojelupaikan ulkopuolella. Itse toimivaltuudet on yleensä ilmaistu ehdotuksessa samaan tapaan kuin edellisessä laissa. Täsmennyksenä on kuitenkin huomattava kotietsinnän sitominen nimenomaiseen määrätarkoitukseen. Kun toisaalta lakiehdotuksesta puuttuu edelliseen lakiin verrattuna yleisvaltuus tarkastaa "rakennuksia, huonetiloja ja säilytyspaikkoja", lienee asia ymmärrettävä niin, että nämä tilat ovat tarkastettavissa vain, jos 9 :n 3 kohdan edellytykset kotietsinnän toimittamiselle täyttyvät. Perustuslakivaliokunta on eri yhteyksissä katsonut (esim. PeVL 6/1989 vp) olevan asianmukaista, että tarkastuksen toimittaminen jonkun kodissa olisi mahdollista vain erityisestä syystä. Kotietsinnän toimittamisedellytykset 9 :n 3 kohdan mukaan epäilemättä ovat hyväksyttäviä tämän näkökohdan kannalta. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vastaavanlaisia rajoituksia ei sen sijaan kytkeydy muiden toimivaltuuksien käyttöön yksityisen kotirauhan piiriin kuuluvilla alueilla. Lakiehdotuksen täsmentämi- Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Zyskowicz, varapuheenjohtaja Alho, jäsenet Jansson, Kosnen tältä kannalta on asianmukaista. Valiokunta viittaa täsmentämistarpeiden osalta vielä esimerkinomaisesti siihen, onko 9 :n 1 kohdan mukainen yleinen valtuus henkilöön kohdistuvan katsastuksen toimittamiseen tarpeellinen vai tulisiko tämän tarkastusta ankaramman turvatoimen olla mahdollinen vain erityisin edellytyksin. Edellä esitetty huomioon ottaen perustuslakivaliokunta katsoo lakiehdotuksen antavan poliisille niin laajat ja osaksi edellytyksiltään yksilöimättömät valtuudet puuttua yksityisen henkilön henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, kotirauhaan sekä kirjesalaisuuteen, että ehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Valiokunnan mielestä esityksessä ehdotetun pysyvän lain säätämisen edellytyksenä tulee olla se, että lain säännöksiä täsmennetään olennaisesti esityksessä ehdotetusta. Etenkin toimivaltuuksien käyttöedellytykset pitäisi säännellä yksityiskohtaisemmin, kuten edellä on eräin osin mainittukin. Käyttöedellytyksiä voidaan täsmentää myös kytkemällä esimerkiksi jonkinasteinen ilmeisyysvaatimus rikoksen tekovaaraan 1 :ssäja vaarallisen henkilön käsitteeseen 9 :n 3 kohdassa. Valiokunta kiinnittää lopuksi huomiota siihen, että hallituksen esitys annettiin eduskunnalle vain runsasta kuukautta aikaisemmin kuin esityksen liitteinä olevien asetusluonnosten mukaan laissa säädettävät turvatoimet on tarkoitettu käyttöön sovellettaviksi. Lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyyn näin jäävä aika on liian lyhyt, jotta ehdotusta ja sen muutostarpeita voitaisiin arvioida niin monipuolisesti ja huolellisesti kuin asian merkitys vaatisi. Ottaen vielä huomioon vuoden 1985lain eduskuntakäsittelyn ajalta olevat nimenomaiset kannanotot tämäntapaisen lainsäädännön vaatimasta käsittelyajasta, on tämän hallituksen esityksen kovin myöhäistä antamisajankohtaa pidettävä arveluttavana. Edellä esitetyn perusteella perustuslakivaliokunta esittää kunnioittavasti, että lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyssä järjestyksessä. kinen, Laine, M. Laukkanen, J. Leppänen, Moilanen, Nikula, Vistbacka, Vähänäkki ja Väistö sekä varajäsenet Morri ja Saastamoinen.