Selvitys pääaulaan pystytettävästä power screenistä - osaamisen ikkunasta

Virtuaali-Frami Osaamisen ikkuna-hankeraportti SeAMK ICT-yksikkö Tapio Hellman Selvitys pääaulaan pystytettävästä power screenistä - osaamisen ikkunasta

1 Perustiedot 1.1 Seinäjoen teknologiakeskus Framin pääaula eli lämpiö on iso tila, pinta-alaltaan yli 300 m 2. Pääaulaa hallitsee kaksi tummansinistä kaarevaa seinää, joista pitemmän (kuva 1) mitat ovat seuraavat (liite 1): 1.1.1 Seinän kaarevuussäde: 7,45 m 1.1.2 Seinän leveys: 11,5 m 1.1.3 Seinän korkeus: 6,0 m 1.1.4 Katselukulma: 90 1.2 Seinä on maalattua akustointimassalla päällystettyä betonia, ja se näkyy ensimmäisenä B- osaan tulijalle. Nykyisellään seinällä ei ole varsinaista käyttöä, sillä siihen ei voi ripustaa tauluja tai muuta sen kaarevan muodon takia. Seinä toimii lähinnä tumman sinisen värinsä takia helposti tunnistettavana taustana erilaisille pääaulassa järjestettäville tilaisuuksille. Tarkemmin seinää tarkasteltaessa huomaa maalipinnan epätasaisesta kuivumisesta syntyneet lievät värierot (kuva 1). Kuva 1. Seinäjoen Teknologiakeskus Framin pääaulan kaareva seinä. Tapio Hellman. 1.3 Massapäällyste on osa seinän akustointia, jolla pyritään estämään kaikuminen tilassa. Akustoinnin käytännön merkityksen huomaa parhaiten, jos seisoo kaarevan seinän kaarevuuskeskipisteessä ja puhuu seinään päin. Oma puhe kaikuu takaisin seinästä akustoinnista huolimatta.

1.4 Arkkitehtitoimisto Arto Sipisen arkkitehdin, Ilkka Paajasen näkökanta seinän käyttöön valkokankaana on ehdottoman kielteinen: Aula ei ole luonteva vaihtoehto ko. toiminnalle, vastauksemme on: aulaan ei mitään projektiopintoja tms., tila B110.3 on jo nyt vastaavassa käytössä. Lisäksi aulan akustiikan kannalta sinisen seinän nykyisellä käsittelyllä on ratkaiseva merkitys. Suunnittelussa oli aikoinaan mukana akustinen suunnittelija, joka korosti että seinän tulee olla tuollainen. Jos seinä tasoitetaan tai levytetään, aulan akustinen tilanne huononee. Arkkitehtitoimisto Sipisen kanssa on syytä neuvotella ennen päätöksen tekoa. 1.5 Kohteelle tehtiin englantilaisen projektoritoimittajan Christie Digitalin edustajan Andy Symondsin toimesta 21.12.2005 kartoitus paikalla ( Site survey ), ja pyydettiin alustavaa tarjousta muutamasta soveltuvasta vaihtoehdosta. Kuva 2. Seinäjoen teknologiakeskus Framin aulan rakennuspiirustus. Arkkitehtitoimisto Arto Sipinen Oy.

2 Sijainti ja valaistus 2.1 Sijainti soveltuu hyvin kaarevalle projektiopinnalle seinän kaarevan muodon takia. Tästä syystä projektiopinnaksi valittiin kaareva eli sylinterimäinen pinta, ja muut vaihtoehdot (tasainen pinta) jätettiin kokonaan tutkimatta. 2.2 Paikka on erittäin hyvin näkyvissä Framiin B-osan kautta tuleville vieraille, joten se kannattaa jollakin tavalla hyödyntää. 2.3 Ympäristön valaistus vaatii vähintään 5 000 ANSI lumenin kirkkauden tarjoavat projektorit riippuen projektoreiden määrästä ja näyttöpinnan pinta-alasta. Tilaa ei voi pimentää riittävästi, jotta siellä voitaisiin käyttää tavallisia bisnesgrafiikkaan tarkoitettuja projektoreita. Ne eivät sovellu tähän tarkoitukseen seuraavista syistä: 2.3.1 tarkoitettu tyypillisesti PowerPoint-esityksiin tai vastaaviin 2.3.2 huono resoluutio eli tarkkuus 2.3.3 huono kontrasti 2.3.4 huonot animaatio-ominaisuudet eli hidas grafiikka 2.3.5 ei stereografiikkamahdollisuutta 2.3.6 huonot kuvan ja värien säätömahdollisuudet 2.3.7 huono kirkkauden tasaisuus 2.3.8 kirkkaus on luokkaa 1000 2000 ANSI lumenia, eli ne on tarkoitettu pienille projektiopinnoille ja pimennettäviin tiloihin. 2.4 Paikka on valaistuksen suhteen hyvä, sillä suoraa auringonvaloa ei tule kovin monesta suunnasta, mutta joitakin verhoja on mahdollisesti ikkunoihin ja kattoikkunoihin rakennettava. Tarkempaa verhojen tarvetta on hankala selvittää auringonvalon liikkuvan luonteen takia, mutta verhoista syntyvät kustannukset eivät liene tuhatta euroa enempää, kustannuksia lisää kattoikkunoiden sijainti lähes kymmenen metrin korkeudella, josta seuraa tarve rakennusnosturille, mikäli verhoja ei voi asentaa ulkokautta (katolta). Eräs välttämättä verhon tarvitseva kohta on suunnitellun näyttöpinnan vasemman reunan yläpuolella oleva osa pitkää kattoikkunaa, josta syntyy kuvan vasempaan alareunaan vaalea kohta (kuva 1). 2.5 Kaarevan seinän yläpuolella olevan katon kohdelamput (kuva 1) on voitava tarvittaessa sammuttaa. Tällä hetkellä pääaulan sähkökytkennät on tehty siten, että kyseisten lamppujen ohella sammuvat koko pääaulan kattolamput, joten mikäli tätä ei haluta, tarvitaan lisäkaapelointia ja sähköasennuksia. Niiden hinta ei kuitenkaan ole koko hankkeen kannalta merkittävä, arviolta ehkä korkeintaan 500 luokkaa. Tällä hetkellä paikalla olevien kohdelamppujen pimennys ilman muiden pääaulan lamppujen sammuttamista onnistuu vain sähkökeskuksessa olevan kytkinsulakkeen avulla.

3 Stereoprojektio 3.1 Syvyysvaikutelman tarjoavaa stereoprojektiota ei kannata paikalle rakentaa, sillä ainoa mielekäs menetelmä olisi passiivistereotekniikka, joka vaatii näyttöpintaa kohden kaksi projektoria, eli yhden kumpaakin silmää varten. Tämä nostaa kustannukset kaksinkertaisiksi, ja mikäli esitettävä materiaali tulee kuten voidaan olettaa olemaan pääasiassa tavallista kuva- ja videomateriaalia, niin sijoitus stereoprojektioon on lähes turha. 3.2 Passiivistereomenetelmää käytettäessä voivat katsojat käyttää halpoja passiivistereolaseja, jotka maksavat pari euroa kappaleelta. Niissä on molempien silmien eteen tuleva toisiinsa nähden 90 asteen kulmassa oleva polarisointi (hila), joka päästää vain samaan suuntaan polarisoidun valon lävitseen. Vastaavasti projektoreiden linssien edessä on oltava samansuuntainen polarisointi, joka on voitava kääntää pois linssin edestä käytettäessä projektoria normaaliin videokuvan esittämiseen. Tämä puolestaan vaatii automaattisen servo-ohjattavan laitteen, sillä projektorit asennetaan kattoon n. 6 metrin korkeudelle. Järjestelmä tuo lisää kustannuksia. 3.3 Mikäli puolestaan käytettäisiin aktiivistereomenetelmää, yksi projektori näyttöpintaa kohden olisi riittävä, mutta projektorin hinta olisi vastaavasti huomattavasti korkeampi ja katsoja tarvitsisi aktiiviset stereolasit, joiden hinta on 600 luokkaa (esim. Stereographics Crystal Eyes III). Aktiivistereografiikkaan kykenevän projektorin korkeampi hinta johtuu siitä, että kuvan virkistystaajuus bisnesgrafiikkaan tarkoitetuilla projektoreilla (2.3) on yleensä lähes aina 60 Hz luokkaa. Stereografiikassa joudutaan näyttämään oma kuvansa molemmille silmille, joten virkistystaajuuden (pystypoikkeutustaajuus) vaatimus on lähes kaksinkertainen, eli 120 Hz. Aktiivistereolasit ovat varsin herkkää tekniikkaa, ja niiden yleinen käyttö ilman opastusta ja valvontaa ei ole suositeltavaa. Mikäli stereolaseja käytettäisiin suhteellisen harvoin, kalliiseen projektoriin sijoitetun pääoman tuottoprosentti olisi erittäin huono. Jos taas stereolaseja käytettäisiin jatkuvasti, olisi varauduttava siihen, että ne vaativat jatkuvaa kunnossapitoa. Ilman tätä suuri osa laseista ei toimi joko sen takia, että ne ovat rikki, tai siksi, että niiden paristot ovat tyhjät. Tämä on omiaan laskemaan Teknologiakeskuksen imagoa uuden teknologian ja korkean osaamisen laitoksena. Mikäli julkiseen tilaan suunnitellaan tämän kaltaista laitteistoa, sen on ehdottomasti toimittava, muussa tapauksessa se menettää merkityksensä. Molemmissa tapauksissa aktiivistereolasien käyttö sekä tuottaa jatkuvia kustannuksia että vaatii sekä henkilökunnan paikalla oloa että asiantuntevaa opastusta. Lisäksi aktiivistereomenetelmässä tarvitaan stereoemitteri, joka antaa infrapunasignaalin käyttäjän stereolasien synkronointiin, ja koska tila on varsin laaja, tulee stereoemittereitä olla paljon ja niiden tulee olla suuritehoisia, mikä nostaa jälleen kustannuksia. 3.4 Yleensä stereografiikkaa käytetään pääasiassa interaktiivisissa sovelluksissa, joissa käyttäjä pääsee itse vaikuttamaan kolmiulotteisen grafiikan tilaan, esimerkiksi navigoimaan kolmiulotteisessa tilassa, tässä tapauksessa esimerkiksi Virtuaali-Framin 3D-mallissa. Pääaula ei taas kokonsa ja julkisen sijaintinsa takia sovellu interaktiiviseen, yhden käyttäjän ohjaaman 3Dgrafiikan esittämiseen. Jos ajatellaan esimerkiksi sovellusta, jossa satunnainen käyttäjä voisi tullessaan Framiin vierailulle, etsiä vierailukohteen pääaulan 3D-mallista, epäilemättä harvalla ihmisellä on halua tähän, sillä pelko tulla nolatuksi tai naurunalaiseksi on lähes aina voimakkaampi kuin kiinnostus uutta ja mielenkiintoista tekniikkaa kohtaan. Ei interaktiivisen 3D-sovelluksena Osaamisen Ikkunaan voitaisiin ajatella Virtuaali-Frami -mallin automaattista kamera-ajoa, mutta tällä hetkellä sellaista toiminnallisuutta ei ole mihinkään sovellukseen

rakennettu. Lisäksi uppoutuminen kamera-ajon 3D-maailmaan toimii melko hyvin myös eistereografiikalla, koska näyttöpinta on laaja. 3.5 Tämän tyyppisen 3D-stereosovelluksen sijaintipaikaksi sopisi paljon paremmin ns. showroom eli tila B110.3. Siellä on tilaa vielä toiselle näyttöjärjestelmälle, joka voisi olla joko CRTprojektori eli perinteinen videotykki, datavideoprojektori tai autostereoskooppinen näyttö. 3.6 Videotykissä on kullekin päävärille (RGB = punainen, vihreä ja sininen) oma katodisädeputkensa (CRT = Cathod Ray Tube), ja sen edut ovat 3.6.1 Lamppujen pitkä käyttöikä, luokkaa 50 000 tuntia 3.6.2 Erittäin hyvä kuvan muodon säädettävyys, eli kuva voidaan säätää sopimaan lähes minkälaiselle tahansa projektiopinnalle, toisin kuin digitaalisilla projektoreilla, joissa kuvan muodon säätömahdollisuudet rajoittuvat lähes pelkästään ns. keystone-säätöön, joka tapahtuu liikuttamalla projektorin linssiä. Keystone-säädöllä säädetään kuvan yläja alareunan pituuden välistä suhteellista eroa. Se mahdollistaa projektorin suhteellisen vapaan sijoittamisen pystysuunnassa. 3.6.3 Erittäin hyvä kontrasti, eli musta väri näyttää todellakin mustalta, ei tummanharmaalta, kuten lähes kaikilla digitaalisilla projektoreilla tällä hetkellä Haittoja ovat puolestaan seuraavat: 3.6.4 Kirkkaus jää n. 300 ANSI lumeniin, mutta toisaalta ihmissilmä adaptoituu nopeasti ja hyvin valaistusvoimakkuuden vaihteluihin, ja mikäli tila on pimennettävissä, tästä ei ole juuri haittaa 3.6.5 Säätötarvetta esiintyy silloin tällöin, ainakin alussa 3.6.6 Kuvan konvergointi eli eri päävärien (RGB) pikseleiden säätäminen kohdalleen on vaativaa ja aikaa vievää, ja se kannattaa jättää alan ammattilaiselle 3.6.7 Videotykkiä siirrettäessä kuva täytyy jälleen konvergoida ja säätää, mikäli etäisyys kuvapinnasta muuttuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun ICT-yksikön VR-laboratoriossa on tällä hetkellä käyttämätön Sony VPH-G70VRM CRT-projektori, joka voitaisiin vuokrata tähän tarkoitukseen. Videotykin hankintahinta vuonna 1999 oli 100 000 mk. Lupa on kysyttävä ICT-yksikön johtajalta. 3.7 Toinen projektorivaihtoehto showroomiin B110.3 on halpa aktiiviseen 3D-stereografiikkaan kykenevä DLP-projektori (Digital Light Processing, Texas Instrumentsin tavaramerkki) eli digitaaliseen mikropeilitekniikkaan perustuva projektori, kuten InFocus DepthQ (liite 2). Tämä on tullut markkinoille kesällä 2005, ja sen hinta on luokkaa 4 000, eli noin kymmenesosa muiden valmistajien hinnoista, joita tällä vähän kilpaillulla sektorilla ovat ainoastaan Barco ja Christie Digital. InFocus DepthQ:n kirkkaus on kohtuullinen 1 600 ANSI lumenia, natiiviresoluutio on kohtuullinen 800 x 600 pikseliä, kontrastisuhde on varsin hyvä eli 2000:1. InFocus on aiemmin valmistanut pelkästään bisnesgrafiikkaan tarkoitettuja projektoreita, ja vasta nyt tälle sektorille voidaan nähdä tulevan aitoa hintakilpailua. 3.8 Kolmas vaihtoehto on ns. autostereoskooppinen näyttö, jota katseltaessa ei tarvita stereolaseja. Ne ovat tulleet kuluttajamarkkinoille vuoden 2005 aikana. Autostereoskooppisten näyttöjen hinnat vaihtelevat koon (17 50 ) mukaan välillä 1 500 18 000. Liitteessä 3 on FutureCAD Oy:n tarjous X3D Technologies -näytöistä. Kirjoittajalla ei ole vielä kokemusta

autostereoskooppisista näytöistä, mutta FutureCAD Oy on luvannut toimittaa sellaisen koekäyttöön ICT-yksikön virtuaalilaboratorioon alkuvuodesta 2006. 4 Projektoreiden kiinnitys ja suuntaus 4.1 kaarevan seinän sädekeskipisteen kohdalla katossa on teräskasetilla päällystetty kattopalkki, joka soveltuu projektoreiden kattokiinnityspisteeksi. Kattokiinnityksessä on huomioitava, että kiinteällä 1,25:1 linssillä 38-809095-01 projektorin linssin etäisyys kuvapinnasta (TD = Throw Distance) lasketaan kaavalla (liite 4) TD = 1,2521 * W + 0,1081 m Kuvan leveys W = 5,33 m kuvasuhteella 4:3. TD = 1,2521 * 5,33 m + 0,1081 m = 7,75 m. Koska seinän kaarevuussäde r = 7,45 m, projektorit tulee sijoittaa 0,30 m kaarevuuskeskipisteen takapuolelle tai vaihtoehtoisesti kuvan kokoa on hieman pienennettävä. 4.2 kuvapinnan alareunan korkeus lattiatasosta tulisi olla vähintään 1,5 m 2,0 m luokkaa, jotta ihmisistä aiheutuvia varjoja ei syntyisi kuvan alareunaan. Projektorit sijoitetaan kattoon suurin piirtein kuvan yläreunan korkeudelle, joten aulan keskellä olevat korkeatkaan objektit eivät aiheuta kuvaan varjoja. Varjot syntyvät siis lähellä seinää. Juuri ylempänäkään kuvapinta ei voi olla, sillä jos kuvaa katsotaan läheltä, katselukulma poikkeaa liikaa kohtisuorasta, ja se vääristyy (7.4). 5 Projektoreiden käyttökustannukset 5.1 vuotuinen projektoreiden käyttö ratkaisee merkittävästi, sillä projektorien lamput ovat erittäin kirkkaita, ja siitä syystä erittäin kalliita, ja niiden käyttöikä on aina rajallinen, yleensä luokkaa 1 000 2 000 tuntia. Käyttöikänsä jälkeen lamppujen kirkkaus alkaa laskea merkittävästi, ja kuvanlaatu näin huononee. Esimerkiksi yhtenä vaihtoehtona tarjotun Christie Digital Roadster S+16K -projektorin lampun kirkkaus on 12 000 ANSI lumenia, tehonkulutus 2,4 kw ja hinta 6 000 luokkaa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kolmen tällaisen lampun tehonkulutus vastaa sähkökiukaan tehonkulutusta (n 6 kw), joten sähkön kulutuksella on oma vaikutuksensa käyttökustannuksiin. Kustannusten kattamiseksi kannattaa harkita mainosajan myyntiä, mikäli se lakien ja asetusten mukaan on sallittua ja yleisesti hyväksyttyä. Seuraavassa on kaikkien tarjottujen kokonaisuuksien tarvitsema lamppumäärä, lamppujen tyypilliset eliniät, tehot ja kokonaishinnat sekä 3000 tunnin arvioidut käyttökustannukset lamppujen osalta: Tarjottu kokonaisuus Projektoreiden lkm Lampun ikä Teho Hinta Käyttökust./3000 h 2 x 2 Christie Digital DS+5K 4 1500 h 1,0 kw 9 960 19 920 2 x 1 Christie Digital DS+8K 2 1500 h 1,2 kw 5 980 11 960 1 x Christie Digital Roadster S+16K 1 1000 h 2,4 kw 5 990 17 970 Halvin ratkaisu käyttökustannusten osalta on siis vaihtoehto 2. Jos vuotuinen käyttöaika on n. 600 h, niin 5 vuoden periodin käyttökustannus lamppujen osalta tällä vaihtoehdolla on n. 12 000.

6 Kuvapinta 6.1 Kuvapinnan vahvistusarvon (gain) on oltava mahdollisimman pieni kuvan tasaisen kirkkauden takia. Vahvistus on projektiopinnan heijastuksen mitta-arvo. Se ilmaisee projektiopinnalta heijastuneen valon suhteen verrattuna valkoiselta magnesiumoksidipinnalta heijastuneeseen valoon. Näyttöpinta, jonka vahvistus on 1,0, heijastaa saman määrän valoa kuin valkoinen pinta. Näyttöpinta, jonka vahvistus on 1,5 heijastaa 50 % enemmän valoa kuin valkoinen pinta, kun taas harmaa näyttöpinta, jonka vahvistus on 0,8, heijastaa 80 % valkoisen pinnan heijastuksesta. Vahvistus mitataan pisteestä, missä näyttöpinta on kirkkaimmillaan eli suoraan edessä ja kohtisuorassa kuvapintaan nähden. Jos tästä pisteestä siirrytään sivuun ja katsotaan kuvapintaa suurenevasta kulmasta, projisoidun kuvan kirkkaus laskee. Kulma, jossa vahvistuslukema on 50 % huippuarvosta, on nimeltään puolikkaan vahvistuksen katselukulma (Half Gain Viewing Angle). Henkilö, joka katsoo näyttöpintaa tästä kulmasta, näkee kuvan puolella siitä kirkkaudesta, jonka keskipisteessä oleva henkilö näkee. Näyttöpinnoilla, joilla on matala vahvistus, on leveämpi puolikkaan vahvistuksen kulma, kuin näyttöpinnoilla, joilla gain-arvo on korkea. Tämä johtuu siitä, että matalan vahvistuksen näyttöpinta hajottaa valon tasaisemmin laajemmalle katselukulmalle. Kuvapinta tulee siis olla maalattu mattavalkoisella, ei kirkkaalla maalilla. Muuten projektiopinnan ei tarvitse olla mitenkään erityistä valkokangasmateriaalia. 6.2 Nykyinen siniseksi maalattu akustointimateriaali on liian epätasainen kuvapinnaksi. Kuvapinnan tekemiseksi on eri vaihtoehtoja. 6.2.1 Yksinkertaisin ja halvin ratkaisu olisi tasoittaa nykyinen paperimassapohjainen seinä tasaiseksi ja maalata sen jälkeen kuvapinta mattavalkoiseksi. Tällöin menetetään nykyisen pintamateriaalin akustoivat ominaisuudet, eli pinnasta tulee kova ja kaikua aiheuttava. 6.2.2 Toinen vaihtoehto olisi jättää sininen paperimassa pohjalle ja kiinnittää esim. MDFlevyrakenne nykyiseen seinään. Kiinnityskohtia on tiedusteltava arkkitehdilta tai rakennusyhtiöltä. Kuvapinta täytyy tasoittaa kipsillä ja maalata mattavalkoisella maalilla. Myös tässä tapauksessa tilan akustiikka heikkenee huomattavasti. 6.2.3 Paras vaihtoehto pinnan toteuttamiseksi olisi tehdä se muuten samalla akustoivalla Decocoat-pinnoitteella kuin mitä sininen pinnoitus nyt on, mutta valkoisella massalla ja sileänä. Peab-Seicon Oy:n ei-sitova budjettihinta kyseiselle projektiopinnalle on n. 4000 paikalleen rakennettuna. Liitteenä on näytepala mattavalkoista Decocoat-pinnoitetta, jolla voi testata materiaalin sopivuuden näyttöpinnaksi. 7 Projektorit ja projektioteknologia 7.1 Projektoriteknologioita tällä hetkellä ovat pääasiassa seuraavat, joskin näiden lisäksi on erilaisia variaatioita sekä kilpailevien valmistajien eri nimityksiä samantyyppisille teknologioille: 7.1.1 LCD-projektorit (LCD = Liquid Crystal Display), joissa valonlähde tyypillisesti loistaa nestekidekerroksen läpi. Koska valo siirtyy kerroksen läpi, tätä projektioteknologiaa kutsutaan transmissiiviseksi eli läpäiseväksi. 7.1.1.1 LCD-projektorit ovat yleensä erittäin pieniä tai keskikokoisia, painon vaihdellessa alle 3 kg 20 kg välillä. Ne ovat nykyään hyvin standardoituja ja siksi helppokäyttöisiä ja suosituimpia erilaisiin esityssovelluksiin. 7.1.1.2 Verrattaessa eri teknologioita käyttäviä saman koko- ja painoluokan projektoreita, LCD-projektoreilla on se etu, että koska se on vakiintunutta

tekniikkaa, asennuskanta on suurempi, ja siksi useammat ovat kokeneita käyttämään niitä. Uudet teknologiat, kuten DLP ja LCoS, tuovat mukanaan merkittäviä suorituskykyparannuksia. Tämä kehitys pienentää edelleen projektorin merkittävimpiä komponentteja sekä parantaa resoluutiota ja kontrastia täysin toiselle laatutasolle kuin millä LCD-teknologialla pystytään pääsemään. 7.1.2 DLP (DLP = Digital Light Processing, digitaalinen valonkäsittely) eli mikropeiliteknologia on heijastava, toisin kuin LCD-teknologia. Valo heijastetaan digitaalisten mikropeilipaneeleiden (Digital Micro-Mirror Devices = DMD) pinnasta. DMD-piirit on tehty pienistä peileistä, joista kukin heijastaa yhden pikselin projisoitavasta kuvasta. 7.1.2.1 Projektorissa, jonka resoluutio on SXGA (Super extended Graphics Array) on mikropeilipiiri (laadukkaammissa - kuten myös LCD-projektoreissa - niitä on kolme, yksi kutakin pääväriä kohden), jossa on taulukko pieniä mikropeilejä, ja taulukon koko on 1280 saraketta ja 1024 riviä. Tämän järjestelmän etu on parempi värin hallinta missä tahansa kuvassa, sillä kutakin yksittäistä pikseliä vastaa oma mikropeili, sekä tasaisempi, puhtaampi kuva, koska mikropeilien etäisyys toisistaan on pienempi kuin LCD-paneelin kiteiden etäisyys toisistaan. 7.1.3 DLP-projektorit ovat yleensä myös kirkkaampia kuin LCD-projektorit, sillä toisin kuin LCD-projektorin läpäisevässä teknologiassa, jossa jonkin verran valoa häviää sen läpäistessä nestekidepaneelin, kaikki valolähteen valo heijastuu ulos DLP-projektorista. DLP-projektorit kykenevät siis parempaan kirkkauteen pienemmillä projektoreilla ja näin ollen saavuttavat saman kirkkaustason pienemmällä tehonkulutuksella. 7.1.4 Nämä laatuedut kuitenkin näkyvät korkeampina hintoina ja siksi DLP-projektorit ovat jääneet edustamaan projektorimarkkinoiden huippuluokkaa. 7.1.5 LCoS (Liquid Crystal on Silicon) on yhdistelmäteknologia, jossa valo heijastuu muunnellusta LCD-paneelista. Se tarjoaa joitakin DLP-teknologian etuja, kuten korkeampi kontrasti ja parempi silmin nähtävä resoluutio johtuen kuvan tasaisuudesta. LCoS ei ole vielä saavuttanut markkinoiden hyväksyntää DLP- tai LCD-teknologioilta, mutta se soveltuu hyvin esityksiin, joissa tarvitaan hienoa yksityiskohtaisuutta tai grafiikkaa ja vaativat korkeampia resoluutioita. 7.1.6 CRT (CRT = Cathode Ray Tube, katodisädeputki) eli perinteinen videotykki käyttää 3 eri katodisädeputkea projisoimaan punaisen, vihreän ja sinisen valon (R, G, B) näyttöpinnalle. Se on yhä enemmän rajoittunut suuriin, kiinteästi asennettuihin järjestelmiin, jotka ovat usein pysyvästi asennettuja suurissa esitystiloissa, joissa ympäristön valon määrä on alhainen. Pienissä tiloissa tämä projektioteknologia on harvinainen, mutta se on yhä käyttökelpoinen valinta suuriin kokoushuoneisiin ja joihinkin virtuaalitodellisuus- ja 3D-sovelluksiin, koska sillä saavutetaan hyvä virkistystaajuus, jota tarvitaan 3D-stereografiikan esittämiseen, ja sen säätöominaisuudet ovat erinomaiset. 7.2 Kuvan tuottamiseksi Christie Digital tarjoaa kolmea eri vaihtoehtoa (liite 5), jotka vaadittavan suuren kirkkauden takia ovat kaikki DLP-teknologiaan perustuvia. Kalliiksi ratkaisut tekevät valitun teknologian lisäksi projektorin kirkkaus sekä kuvanmuodostukseen tarvittavat ominaisuudet, kuvarajojen häivytys eli Soft Edge Blending (7.7) ja Digital Image Warping eli digitaalinen geometriakorjaus (7.8).

7.3 Projektorin kirkkausvaatimuksen aiheuttavat kaksi tekijää 7.3.1 tilaa ei voi pimentää 7.3.2 kuvapinta, jolle kuva projisoidaan, on pinta-alaltaan laaja, n. 40 m 2. Mitä suurempi kuvapinta-ala on, sitä enemmän valon intensiteettiä tarvitaan, jotta kuva olisi riittävän kirkas. Vertailun vuoksi mainittakoon, että tavallisen luokka- tai kokoustilan valkokangas on tyypillisesti n. 3 m 2 (2 m x 1,5 m). Jos 40 m 2 näyttöpinnalle halutaan sama kirkkaus kuin mitä 1000 ANSI lumenin projektori tuottaa 3 m 2 näyttöpinnalle, tarvitaan n. 13 kpl 1000 ANSI lumenin projektoreita tai yksi 13 000 ANSI lumenin projektori. 7.4 Projektorin kuvarajojen häivytystä (7.8) tarvitaan siitä syystä, että kahdella projektorilla tuotetaan yksi yhtenäinen kuva, ja kuvat on sulautettava toisiinsa. 7.5 Projektoreiden digitaalista geometriakorjausta (7.9) tarvitaan, koska näyttöpinta, jolle kuva projisoidaan, on kaareva. 7.6 Ohessa Christie Digitalin alustavat tarjoukset kolmesta vaihtoehtoisesta laitteistosta. Kerroin 0,875 tulee projektioiden 12,5 % päällekkäisestä (yleensä 10 % 15 %) kuvarajojen häivytysalueesta (7.8). 7.6.1 2 x 2 taulukko (4 kpl) DS+5K -projektoreita, mukaan lukien geometria/sulautusyksikkö ja 1,45-1,8:1 zoom-linssi hintaan 173 340. Kuvasuhde on (8 * 0,875):(6*0,875) = 1,021. 7.6.2 2 x 1 taulukko DS+8K -projektoreita, mukaan lukien geometria/sulautusyksikkö ja 1,2:1 kiinteäpolttovälinen linssi hintaan 117 920. Kuvasuhde on (8 * 0,875):3 = 2,333. 7.6.3 1 x S+16K -projektori mukaan lukien geometria/sulautusyksikkö ja 1,2:1 kiinteäpolttovälinen linssi hintaan 108 460. Kuvasuhde on 4:3 = 1,333. 7.7 Kuvasuhteeltaan soveltuvin vaihtoehto kaarevalle kuvapinnalle, jonka koko on 11,5 m x 4,0 m (kuvasuhde 2,875), on 7.6.2. Se on kahdella vierekkäisellä projektorilla tuotettu kuva, joka sulautetaan yhteen Soft Edge Blending -menetelmällä (7.3). Eri projektoriratkaisujen vertailu on liitteessä 6. Vaihtoehto 7.6.2 on hankintahinnaltaan keskihintainen ja käyttökustannuksiltaan (5) halvin. 7.8 Soft Edge Blending eli kuvarajojen häivytys on tekniikka, jonka tavoitteena on saada useiden projektoreiden taulukko käyttäytymään kuin yksi ainoa projektori. Mikäli Osaamisen Ikkunassa käytetään kuvan muodostamiseen enemmän kuin yhtä projektoria, on käytettävä kuvarajojen häivytystä. Se perustuu siihen, että päällekkäisen alueen, jossa sama kuvainformaatio kustakin projektorista toistuu samanlaisena, kirkkautta korjataan siten, että päällekkäinen alue näyttää tasaisen kirkkaalta, jatkuvalta, eli saumattomalta. Jotta häivytys onnistuisi, täytyy käyttää samanlaisia projektoreita, jotka on kiinnitettävä yhteiseen, vakaaseen alustaan. Barco, Panasonic, ja Christie Digital ovat projektorinvalmistajia, joilla kuvarajojen häivytys on sisäänrakennettuna mukana. Jos kahden eri projektorin kuvat projisoidaan vierekkäin ilman kuvien osittaista päällekkäisyyttä ja kuvarajojen häivytystä, kuvassa on aina

havaittavissa selvä leikkauskohta, jossa toinen projektori tuottaa toisen kuvan. Kuva 3. Esimerkki kahden projektorin tuottamasta osin päällekkäisestä kuvasta, jossa ei ole käytetty kuvarajojen häivytystä: päällekkäinen alue on kirkkaampi kuin muu kuva-ala: värit huuhtoutuvat pois (wash out). Paul Bourke 7.9 Digital Image Warping eli kuvan digitaalinen geometriakorjaus (geometric correction) on teknologia, jota käytetään siinä tapauksessa, kun kuva projisoidaan jollekin muunlaiselle kuvapinnalle kuin tasaiselle (kuva 4) pinnalle. Jos geometriakorjausta ei käytetä, kuva vääristyy. Kuvan vääristyminen täytyy jollakin tavalla oikaista, ja yleensä tämä kuvan takaisin vääristäminen eli warping toteutetaan digitaalisesti. Esimerkkeinä muista kuin tasaisesta kuvapinnasta ovat sylinterimäinen (kuva 5) eli kaareva kuvapinta, jota käytetään Osaamisen Ikkunan tapauksessa, pallomainen (kuva 6) kuvapinta, joka on käytössä esimerkiksi planetaarioissa. Planetaarioissa kuva projisoidaan yleensä käyttämällä ns. laajakuvalinssiä, eli kuvan geometriakorjaus tehdään optisesti. Sylinterimäinen kuvankorjaus tehdään yleensä digitaalisesti, joskin tässä voidaan käyttää myös esim. sylinterimäistä peiliä. Digitaalisella geometriakorjauksella kuva voidaan projisoida myös pallonmuotoisen kappaleen ulkopinnalle. Tässä selvityksessä jätetään tutkimatta kaikki muut vaihtoehdot geometriakorjaukseen, sillä digitaalinen geometriakorjaus on kustannustehokkain ratkaisu, ja sen avulla kuvaa voidaan muokata vielä lisää, mikäli optimaalista katselupaikkaa halutaan korjata. Kuva 4: tasainen kuvapinta Kuva 5: sylinterimäinen kuvapinta Kuva 6: pallomainen kuvapinta James Rigg James Rigg James Rigg

8 Kaapelit, kaapelointi ja videolähteet Videolähteestä projektoreille vedettävästä videokaapelista tulee melko pitkä, riippuen videolähteen sijainnista. Edullisin sijainti lienee teknologiakeskuksen auditorio 2 (B109.2), sillä potentiaalisia kuvalähteitä (9) on siellä tarjolla runsaasti. Haittapuolena on se, että projektoreiden tuottama kuva ei näy auditorioon. Videokaapeleille kuten myös projektoreiden virtajohdolle on varattava mittaa seuraavasti: projektorit aulan katto aulan katto auditorion 2 katto auditorion 2 katto lattia lattia kytkentäkaivo yhteensä 3,0 m 8,0 m 7,0 m 5,0 m 23,0 m Tarkoitukseen kannattaa varata 2 kpl vähintään 75 jalan (n 20 m) tai 100 jalan (n 30 m) mittaista kaapelia. Hinta on n 200. On syytä varautua myös muihin videolähteisiin, kuin pelkkään tietokoneeseen. Myös kuvakuvassa toimintoa (Picture in Picture = PiP) voi joskus käyttää. Videolähteitä ovat mm. 8.1 Tietokone (12.4) 8.1.1 2 kpl RGBHV-kaapelointi: 30 m, HD15-liittimet ja/tai DVI-liittimet 8.1.2 2 kpl RGBHV-kaapelointi, 30 m, 5 liitännän BNC-liittimet (R, G, B, H Sync, V Sync ) 8.2 DVD-soitin, tietokoneen sisäinen tai ulkoinen DVD-laite 8.2.1 tietokoneen kautta, RGBHV-kaapelilla (8.1.1) tai 8.2.2 komposiittivideoliitännällä (Composite Video): 2 kpl 75 Ω videokaapeli, 30 m, RCAliittimet 8.3 Digi-TV, tietokoneen sisäinen PCI-väylään liitettävä tai USB-porttiin liitettävä tai ulkoinen laite, YLEn kanavien tekstitystuki on syytä selvittää ennen hankintaa 8.3.1 tietokoneen kautta, esim. Hauppauge- tai Pinnacle-Digi-TV-kortilla tai 8.3.2 RGBHV-kaapelilla (8.1.1) tai 8.3.3 komposiittivideoliitännällä (8.2.2) 8.4 Videoneuvotteluyhteys 8.4.1 tietokoneen kautta tai 8.4.2 RGBHV-kaapelilla (8.1.1) tai 8.4.3 komposiittivideoliitännällä (8.2.2) 8.5 Videonauhuri, S-videoliitäntä on syytä olla, jotta kuvalähteen vaihto olisi helppoa 8.5.1 S-videoliitännällä: 2 kpl S-videokaapeli, 30 m, S-videoliittimet tai 8.5.2 RGBHV-kaapelilla (8.1.1) tai 8.5.3 komposiittivideoliitännällä (8.2.2)

Lisäksi on syytä huomioida projektoreiden liitettävyys tietokoneverkkoon: 2 kpl 25 m CAT6 ethernet-parikaapeli RJ45-liittimillä Myös projektoreiden etäohjaus täytyy huomioida, eli vähintään projektorit olisi voitava kytkeä päälle ja pois päältä joko mikrotietokoneelta tai auditorion ohjausjärjestelmästä, ja projektorit olisi voitava ketjuttaa sarjakaapeleilla toisiinsa: 1 kpl 25 m suojattu 8-napainen RS232-kaapeli HD9-liittimillä 1 kpl 2,5 m suojattu 8-napainen RS232-kaapeli HD9-liittimillä Tarvittava kaapelointi: 2 kpl 25 m 250 V 16 A maadoitettu 3-napainen sähköjohto 2 kpl RGBHV-kaapelointi: 30 m, HD15-liittimet ja/tai DVI-liittimet 2 kpl RGBHV-kaapelointi, 30 m, 5 liitännän BNC-liittimet (R, G, B, H Sync, V Sync ) 2 kpl 75 Ω videokaapeli, 30 m, RCA-liittimet 2 kpl S-videokaapeli, 30 m, S-videoliittimet 2 kpl 25 m CAT6 ethernet-parikaapeli RJ45-liittimillä 1 kpl 25 m suojattu 8-napainen RS232-kaapeli HD9-liittimillä 1 kpl 2,5 m suojattu 8-napainen RS232-kaapeli HD9-liittimillä 9 Audiolaitteet 9.1 Mikäli järjestelmällä aiotaan näyttää videokuvaa, on luonnollista, että myös ääntä on voitava esittää. Tähän tarvitaan vähimmäiskokonpanossaan kaksi pääkanavakaiutinta näyttöpinnan molemmille puolille, sekä niille tehokkaat vahvistimet ja tarvittavat kaapelit ja liitännät. Bassotaajuuksia korostava subwoofer on myös toivottava. Koska tämän selvityksen tarkoitus on keskittyä kuvantuottoon, sivuutetaan aihe luettelemalla joitakin soveltuvia audiojärjestelmätoimittajia, joilta voi pyytää tarjousta (12.6) 9.1.1 Hifi Studio 17, Tuomiokirkonkatu 25, 33100 TAMPERE 9.1.2 Studiotec Oy, PL 5, 02711 ESPOO 9.1.3 Soundata Oy, Hämeentie 157, 5 krs., 00560 HELSINKI 9.1.4 Oy Hedcom Ab, PL 110, 00201 HELSINKI 9.1.5 Noretron Yhtiöt, PL 22, 02631 ESPOO 9.1.6 Soitin Laine, Pohjoinen Rautatiekatu 11, 00100 HELSINKI 9.1.7 Helsingin Musiikki Oy, Albertinkatu 46, 00180 HELSINKI 9.1.8 Hakaradio, Vaasantie 9, 60100 SEINÄJOKI 9.2 Ohessa on karkea hinta-arvio 2.1 audiojärjestelmälle (2 pääkanavaa + subwoofer) 9.2.1 2 kpl 200 W vahvistin 750 9.2.2 2 kpl 200 W kaiutin 500 9.2.3 1 kpl 1000 W subwoofer-vahvistin 500 9.2.4 1 kpl 1000 W subwoofer 750 9.2.5 kaapeloinnit 200 9.2.6 asennus asiakkaan tiloihin 750 Yhteensä 3 450

10 Havainnekuva Kuva 7. Seinäjoen Teknologiakeskus Framin pääaulan kaareva seinä ja kuvamanipuloitu Osaamisen Ikkuna. Antti Tuurinkoski. Havainnekuva tehtiin käyttäen seuraavia arvoja ja kaavoja: Seinän leveys s = 11,5 m Projektorin kuvasuhde natiiviresoluutiolla IR n = 4:3 (leveys:korkeus) Kahden projektorin kuvasuhde natiiviresoluutiolla IR n 2 = 8:3 Vähennetään leveydestä 12,5 % Soft Edge Blending Zone -> IR = (8 * 87,5 %):3 = 7:3 Jos kuvan leveys on 10,0 m, niin sen korkeus on 4,29 m kuvasuhteella 7:3 Seinän korkeus on 6,0 m, joten alareunan vapaaksi alueeksi jää 1,71 m. Jos halutaan, että alareunan korkeus lattiapinnasta on 2,00 m, kuvaa kavennetaan siten, että määräävänä mittana on kuvan korkeus h = 4,0 m. Tällöin saadaan kokonaiskuvan leveydeksi 9,33 m edellä lasketulla kuvasuhteella 7:3. Yhden projektorin tuottama kuvan leveys on 5,33 m kuvasuhteella 4:3. Kuvan leveys = 9,33 m Kuvan korkeus = 4,00 m Havainnekuvassa on visualisoitu myös kattoikkunasta aiheutuva kirkkaampi alue kuvapinnan vasemmassa alareunassa.

12 Tarjouspyyntöjen tekniset erittelyt 12.1 Projektorit 12.1.1 2 x 1 kpl projektoreita (tai jokin muu määrä, esimerkiksi 1, 3 tai 4, riippuen haluttavasta kuvanmuodosta ja projektoreiden natiiviresoluutiosta) 12.1.2 Geometriankorjausyksikkö (Digital Image Warping) sisäänrakennettuna (mikäli ei haluta, että sylinterimäiselle kuvapinnalle projisoitava kuva vääristyy) 12.1.3 Sulautusyksikkö (Soft Edge Blending Zone unit) sisäänrakennettuna (sulautusyksikkö tarvitaan, jos kuva muodostetaan useammalla kuin yhdellä projektorilla, ja projektoreiden kuvaraja halutaan häivyttää) 12.1.4 1,2:1 kiinteäpolttovälinen linssi (kiinteässä asennuksessa zoomlinssiä ei tarvita, mutta polttoväli riippuu projektoreiden asennuspaikasta) 12.1.5 3-paneelinen DLP-projektori (tai jokin muu teknologia, mikäli sellainen valitaan) 12.1.6 Lamppu asiakkaan vaihdettavissa 12.1.7 Tyypillinen lampun elinikä vähintään 1500 h 12.1.8 Lampun tyypillinen elinikä ja hinta mainittava tarjouksessa 12.1.9 Kirkkaus vähintään 8 000 ANSI Lumen (riippuen projektoreiden lukumäärästä; jos projektoreita on 1 kpl, sopiva kirkkaus on n. 16 000 ANSI lumen, jos taas 4 kpl, niin n. 4 000 ANSI lumen) 12.1.10 Natiiviresoluutio SXGA+ 1400 x 1050 (halutusta kuvan tarkkuudesta riippuen voi natiiviresoluutio olla myös jokin muu, esim. SXGA tai XGA; on siis huomioitava, että resoluutiolla 1400 x 1050 etäisyydellä 7,45 m linssillä 1,2:1 projisoidun kuvan pikselin eli yhden kuvapisteen koko on n. 6,5 mm, ja kuvapisteen koko kasvaa tarkkuutta vähennettäessä ) 12.1.11 Kontrastisuhde vähintään 1600:1 [full on/off] 12.1.12 Kuva kuvassa -toiminto (PIP) (mikäli katsotaan tarpeelliseksi) 12.1.13 Ethernet- ja RS-232-liitännät (ainakin jokin etäohjausmahdollisuus on oltava minimissään projektoreiden käynnistämiseen ja sammuttamiseen) 12.1.14 Kattokiinnitys 12.1.15 Asennus ja käyttöönotto asiakkaan tiloissa 12.1.16 Takuu vähintään 2 vuotta (takuuaika voi olla myös 1 vuosi, mutta joillakin valmistajilla esim. Christie Digital - kaikkien projektoreiden takuuaika on 2 vuotta) 12.2 Kuvapinta 12.2.1 Akustoiva, kaikumista minimoiva, suhteellisen tasainen pintamateriaali 12.2.2 Mattavalkoinen väritys, jossa gain eli kuvapinnan vahvistusarvo on erittäin pieni 12.2.3 Kiinnitettävissä tummansinisen epätasaisen Decocoat akustointimateriaalin päälle kaarevaan muotoon 12.2.4 Asennus asiakkaan tiloissa 12.2.5 Takuu vähintään 1 vuosi

12.3 Kaapelit 12.3.1 2 kpl 25 m 250 V 16 A maadoitettu 3-napainen sähköjohto 12.3.2 2 kpl RGBHV-kaapelointi: 30 m, HD15-liittimet ja/tai DVI-liittimet 12.3.3 2 kpl RGBHV-kaapelointi, 30 m, 5 liitännän BNC-liittimet (R, G, B, HSync, VSync) 12.3.4 2 kpl 75 Ω videokaapeli, 30 m, RCA-liittimet 12.3.5 2 kpl S-videokaapeli, 30 m, S-videoliittimet 12.3.6 1 kpl 25 m CAT6 ethernet-parikaapeli RJ45-liittimillä 12.3.7 1 kpl 25 m suojattu 8-napainen RS232-kaapeli HD9-liittimillä 12.3.8 1 kpl 2,5 m suojattu 8-napainen RS232-kaapeli HD9-liittimillä 12.3.9 Muut tarvittavat kaapelit ja liittimet 12.3.10 Asennus asiakkaan tiloissa 12.3.11 Takuu vähintään 1 vuosi 12.4 Audiolaitteet (minimikokoonpano 2.1, voi olla myös esim. 5.1 tai 7.1-tilaäänijärjestelmä) 12.4.1 2 kpl 200 W vahvistin 12.4.2 2 kpl 200 W kaiutin 12.4.3 1 kpl 1000 W subwoofer-vahvistin 12.4.4 1 kpl 1000 W subwoofer 12.4.5 Tarvittavat kaapeloinnit 12.4.6 Asennus asiakkaan tiloihin 12.4.7 Takuu vähintään 1 vuosi 12.5 Kuvalähdelaitteisto: PC-tietokone (esimerkki) 12.5.1 1 kpl PC-tietokone visualisointikäyttöön 12.5.2 Prosessori 3,6 GHz Intel Pentium 4 tai 2,8 GHz AMD Opteron 12.5.3 Keskusmuisti 4 gigatavua DDR-400 DIMM, maksimi 16 Gt 12.5.4 PCI Express-näytönohjain, esim. nvidia Quadro FX3450, 256Mt muistia 12.5.5 PCI Express-väylänopeus 16x 12.5.6 800 MHz FSB (Front Side Bus) 800 MHz 12.5.7 1 kpl RS-232 sarjaliitäntä, 4 kpl USB 2.0-liitäntää, 1 kpl FireWire-liitäntä, 1 kpl 100/1000 ethernetliitäntä, PS/2-näppäimistö- ja hiiriliitännät 12.5.8 1 kpl 160 Gt Serial ATA kiintolevyasema 12.5.9 DVD-asema 12.5.10 DigiTV-kortti (DVB-C), jossa tuki YLE:n televisiokanavien tekstitykselle 12.5.11 näppäimistö, hiiri 12.5.12 Microsoft Windows XP asennettuna 12.5.13 3 vuoden On-Site takuu, vaste 1 työpäivä 12.5.14 Asennettuna asiakkaan tiloihin Esimerkki (http://www.smartit.fi): HP XW4300: 3,6 GHz P4, 1 Gt, 160 Gt SATA, 16x PCIe, 800 MHz FSB, 1xRS-232, 6xUSB2.0, 10/100/1000BASE-T, DVD-ROM & CD-RW Combo: 1 526,50 3 x 1 Gt HP DDR-400 ECC XW9300 3 x 268,60 805,80 nvidia Quadro FX3450: 888,90 IEEE 1394 FireWire-kortti 2 ulk.+ 1 sis.: 13,90 Hauppauge Win/TV Nova-T DVB-T (kaapeliverkossa tulee olla DVB-C) PCI: 78,10 Yhteensä 3 313,20

13 Hinnat Kaikki ilmoitetut hinnat sisältävät arvonlisäveroa 0 %. Kokonaishinnaksi ehdotetulla projektoritekniikalla ja kokoonpanolla tulee: 2 x 1 Christie Digital DS+8K geometriankorjaus- ja sulautusyksiköllä 117 920 Kaapelit (arvio) 500 10,0 m x 4,0 m akustoiva Decocoat-pinnoite mattavalkoisella massalla, sileänä 4 000 Verhot tai kaihtimet kattoikkunoihin ym. (arvio) 1000 Sähköasennukset aulan kattolamppujen katkaisuun/kytkentään erikseen (arvio) 500 Yhteensä 123 920 Muitakin projektoriteknologioita ja pienemmän kirkkauden tai pienemmän resoluution tarjoavia projektoreita voi kohteeseen harkita, mikäli investointi vaikuttaa liian kalliilta. Tämä selvitys tarjoaa myös eväät tarjouskilpailun tekemiseen. Esitetyt hinnat ovat alustavia, budjetäärisiä hintoja, varsinaisessa hyvin järjestetyssä ja laajassa tarjouskilpailussa hinta saattaa pudota merkittävästi, jopa 25 %. Lisäksi on huomioitava mahdollisen audiojärjestelmän (9.2) ja PC-laitteiston (12.5) tuomat kustannukset. Audiojärjestelmän hinta-arvio on n. 3 500 ja PC-laitteiston n. 3 500. 14 Yhteystietoja ja lisätietoja 14.1 Projektoritoimittajien edustajia. Seuraavilta henkilöiltä saa tarvittaessa tarkempia lisätietoja Christie Digital- ja Barco-projektoreista: Christie Digital Andy Symonds Systems Engineer Christie Digital ViewPoint 200 Ashville Way Wokingham Berkshire RG41 2PL United Kingdom Puhelin: +441189778000 Matkapuhelin: +447795018477 Faksi: +441189778100 Sähköposti: andy.symonds@christiedigital.com Web-sivu: http://www.christiedigital.co.uk Barco Peter Svärd Sales Manager Scandinavia Barco Simulation Products Noordlaan 5 Industriezone B-8520 Kuurne Belgium Puhelin: +4631271889 Matkapuhelin: +46702056789 Faksi: +4631271889 Sähköposti: peter.svard@barco.com Web-sivu: http://www.barco.com

14.2 Kotimaisia projektoritoimittajien edustajia Projektoriedustukset Barco Christie Digital, Mitsubishi, Optoma Plus, Epson, Optoma, Sanyo Christie Digital Sanyo Yritys Hedcom Oy Noretron Oy IDCF Oy Larisso Oy Hedcom Oy Yhteyshenkilö Erkki Aarnio Ari Nyyssönen Sami Laranne Juha Eljaala Pekka Heino Katuosoite Lauttasaarentie 50 Mankkaantie 32 Säästäjäntori 1 Rantatie 11 Lauttasaarentie 50 Postitoimipaikka 00201 Helsinki 02180 ESPOO 33840 TAMPERE 33250 Tampere 00201 Helsinki Puhelin +358 9 6828 4611 +358 9 5259 330 +35832342240 +35832342254 +358 9 6828 4615 GSM +358 400 708 428 +358 50 380 8390 +358500638902 +358 50 5729059 +358 400 707 080 Fax +358 9 6828 4674 +358 9 5259 3355 +35832342260 +35832342260 +358 9 6828 4674 Sähköposti erkki.aarnio@hedcom.fi ari.nyyssonen@noretron.fi sami.laranne@idcf.fi juha.eljaala@larisso.fi pekka.heino@hedcom.fi Internet http://www.hedcom.fi http://www.noretron.fi http://www.idcf.fi http://www.larisso.fi http://www.hedcom.fi Projektoriedustukset Barco, Panasonic, Sharp, Mitsubishi, InFocus, Sony, Hitachi, Eiki, Epson, Optoma, Toshiba Eiki Hitachi, Infocus, NEC, Projectiondesign, Sony Epson, Hitachi, Infocus, NEC, Panasonic, Sanyo, Sony Hitachi, Mitsubishi, Panasonic, Sanyo, Sharp, Sony, Toshiba Yritys Sähkötaso Oy / Esitystekniikka Electrosonic Lightinen Oy Ab Aronet-Esitysyhtiö Oy ProAV Oy Videotykki Oy Yhteyshenkilö Petri Markkula Markku Rasijärvi - - - Katuosoite Sammon Valtatie 10 Kornetintie 3 (PL 65) Rajatorpantie 8 C Otakuja 2 Messeniuksenkatu 5 Postitoimipaikka 33530 TAMPERE 00381 Helsinki 01600 VANTAA 02150 ESPOO 00250 Helsinki Puhelin + 358 9 251 555 31 +358 20 742 8700 +358 9 477 7500 GSM +358 40 5585 901 + 358 40 9010 531 +358 9 849 4133 +358 9 4777 5020 Fax + 358 9 565 1774 +358 9 853 2189 +358 20 742 8701 Sähköposti petri.markkula@sahkotaso.fi markku.rasijarvi@lightinen.com myynti@aronet.fi palaute@proav.fi myynti@videotykki.fi Internet http://www.sahkotasoesitystekniikka.fi/ http://www.lightinen.com http://www.aronet.fi http://www.proav.fi http://www.videotykki.fi 14.3 Muiden (kuin Barco ja Christie) projektorivalmistajien kirkkaimmat ja tarkimmat mallit Valmistaja Malli Kirkkaus Natiiviresoluutio Teknologia 3M X80, 4500 ANSI lumen XGA 1024 x 768 LCD ASK Proxima C450 (DP8500x) 4500 ANSI lumen XGA 1024 x 768 LCD BenQ PB9200 4500 ANSI lumen XGA 1024 x 768 LCD Eiki LC-X70 5000 ANSI lumen XGA 1024 x 768 DLP Epson EMP-8300 5200 ANSI lumen XGA 1024 x 768 LCD Hitachi CPX1250 4500 ANSI lumen XGA 1024 x 768 LCD Infocus LP850 4500 ANSI lumen XGA 1024 x 768 LCD LP860 3500 ANSI lumen SXGA+ 1400 x 1050 LCD Mitsubishi XL5950U/LU 5000 ANSI lumen XGA 1024 X 768 LCD Optoma kaikki alle 3500 ANSI lumen Panasonic PT-D7700U/U-K 7000 ANSI lumen SXGA+ 1400 x 1050 DLP PT-DW7000U/U-K 6000 ANSI lumen WXGA 1366 x 768 DLP Plus kaikki alle 3500 ANSI lumen Sharp XG-PH50X 4000 ANSI lumen XGA 1024 x 768 DLP Sony VPLFX52 6000 ANSI lumen XGA 1024x768 LCD VPLFX52L 6000 ANSI lumen XGA 1024 x 768 LCD Toshiba X4500 4500 ANSI lumen XGA 1024 x 768 LCD 15 Liitteet Liite 1: Ote Teknologiakeskuksen rakennuspiirustuksesta mittakaavassa 1:100 Arto Sipinen Oy Liite 2: Infocus DepthQ esite Liite 3: X3D Technologies autostereoskooppisten näyttöjen hintatarjous Liite 4: Christie Digitalin DS+4K/5K/8K projektoreiden TD-arvon laskenta Liite 5: Christie Digitalin projektoritarjous Liite 6: Vertailutaulukko Christie Digital projektoreista Liite 7: Decocoat-pinnoitteen näytepala ja esite